Nina Pilke & Gun-Viol Vik 11.6.2013
Esityksen rakenne 1. Tutkimusryhmä BiLingCo 2. Kokousaineistot 3. Kokouskäytänteet Kielivalinta Kielenvaihdot Kielenvälitys tulkkaus/ilman tulkkausta Käytänteiden toimivuus 4. Toimenpide-ehdotuksia 2
ERIKOISALAVIESTINTÄ KAKSIKIELISISSÄ KONTEKSTEISSA Valtionhallinto Aluehallintoviranomainen (ELY) Palveluviestintä: sairaanhoitopiiri Julkinen sektori Kunnallishallinto Päätöksenteko kunnallistasolla: valtuusto Vapaaehtoissektori/ Yksityinen sektori Koulutus Yhdistykset Päätöksenteko maakuntatasolla: maakuntavaltuusto, maakunnan yhteistyöryhmä Korkeakoulutus: yliopisto, AMK Lukiokoulutus: Campus Lykeion
Tavoite ja aineistot Kartoittaa neljän kahdella kielellä toimivan luottamushenkilöorganisaation kokouskäytänteitä yksilö- ja organisaatiotasolla. 1. Kokousaineisto, kuvatallenteet, 4 kokousta: Vaasan kaupunginvaltuusto (VK, 12,5 h/47 h), Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR, 7 h) 1. Kyselyaineisto, 72 vastaajaa (39/32): Vaasan kaupunginvaltuusto (VK, 23), Vaasan sairaanhoitopiiri (VSHP, 15), Maakuntavaltuusto (MV, 13), Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR, 21)
Määritelmä ja kielivalintaan vaikuttavat tekijät Kaksikielinen virallinen kokous on virallinen kokous, jossa puhutaan suomea ja ruotsia ja jossa kokousaineisto on kahdella kielellä. Kokouksessa puheenjohtaja ja esittelijät käyttävät yleensä molempia kieliä jäsenten voidessa käyttää omaa äidinkieltään.
Kielilaki (423/2003) Lakia sovelletaan tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen), jollei erikseen toisin säädetä. 28 Monijäseniset toimielimet Valtioneuvoston sekä valtion komitean, toimikunnan, työryhmän ja vastaavan toimielimen jäsenellä samoin kuin kaksikielisen kunnan toimielimen jäsenellä on oikeus käyttää suomea tai ruotsia kokouksessa sekä pöytäkirjaan tai mietintöön liitettävässä kirjallisessa lausunnossa tai mielipiteessä. Jos toimielimen muu jäsen ei ymmärrä suullista puheenvuoroa, se on pyynnöstä hänelle lyhyesti selostettava. 6
Praxis ÖF ÖF: Förbundsfullmäktige har tolkning Fullmäktigemedlemmarna är valda på politiska grunder, de behöver inte behärska det andra inhemska språket Föredragningslistorna och protokollen uppgörs på både finska och svenska. MYR har inte tolkning Principerna i stora drag: - Ordföranden talar både finska och svenska. - Tjänstemännen/föredragandena kan tala både finska och svenska. - Ledamöterna talar finska och/eller svenska.
Kysely: Kokouksissa on toimivat kielelliset käytänteet EOS 1 % Ei samaa eikä eri 4 % Osittain eri 8 % Osittain samaa 24 % Täysin samaa 63 % 8
Kokouksissa on toimivat kielelliset käytänteet Täysin samaa Osittain samaa Ei samaa eikä eri Osittain eri Täysin eri EOS VK 48 % 30 % 4 % 17 % - - VSHP 80 % 13 % - - - 7 % MV 85 % 8 % - 8 % - - MYR 52 % 33 % 10 % 5 % - - 9
Kysely: Sekä suomen että ruotsin kielen käyttö kokouksissa hidastaa kokouksia Täysin samaa 15 % Täysin eri 28 % Osittain eri 13 % Osittain samaa 33 % Ei samaa eikä eri 11 % 10
Sekä suomen että ruotsin kielen käyttö hidastaa kokouksia Täysin samaa Osittain samaa Ei samaa eikä eri Osittain eri Täysin eri EOS VK 35 % 17 % 4 % 4 % 39 % - VSHP 7 % 33 % 13 % 20 % 27 % - MV 8 % 23 % 31 % 23 % 15 % - MYR 5 % 57 % 5 % 10 % 24 % - 11
Kysely: Sekä suomen että ruotsin kielen käyttö kokouksissa pakottaa minut sopeuttamaan kielenkäyttöäni EOS 3 % Täysin eri 15 % Täysin samaa 19 % Osittain eri 11 % Osittain samaa 28 % Ei samaa eikä eri 24 % 12
Sekä suomen että ruotsin kielen käyttö kokouksissa pakottaa minut selkeyttämään kielenkäyttöäni Täysin samaa Osittain samaa Ei samaa eikä eri Osittain eri Täysin eri EOS VK 9 % 35 % 17 % 13 % 26 % - VSHP 20 % 40 % 20 % - 13 % 7 % MV 8 % 39 % 31 % 15 % 8 % - MYR 38 % 5 % 29 % 14 % 10 % 5 % 13
Puheenvuorot yhteensä su ru Kesto: h.min.s Suomen osuus Ruotsin osuus 3.22.56 3.03.26 53 % 47 %
Puheenvuorojen kielen vaihteluväli kokouksittain
Kielenvaihdon tyypit Jaksottainen (yli 10 sanaa) Vaiheittainen (alle 10 sanaa) Viittaava (yksittäinen ilmaus) 16
Enkät: Val av språk I inlägg talar vanligen de ledamöter som representerar majoritetsspråket sitt modersmål Ledamöter som representerar minoritetsspråket är mera benägna att ha tvåspråkiga inlägg Det finns ledamöter som alltid talar sitt modersmål I informella diskussioner är ledamöterna mera flexibla och talar båda språken om de kan 18
Kysely: Milloin puhutaan suomea/ruotsia? Suomenkielinen, epävirallinen keskustelu Ruotsinkielinen, epävirallinen keskustelu Suomenkielinen, virallinen puheenvuoro Suomi & ruotsi Ruotsi Suomi Ruotsinkielinen, virallinen puheenvuoro 0 10 20 19
Enkät: Orsaker till att man talar sitt modersmål (1) Individuella språkkunskaper Det språk jag kan, när jag vill uttrycka mig klart Jfr. Bedömning av de egna kunskaperna i det andra inhemska språket Skala 1 (inte alls) 6 (på modersmålsnivå) I hela materialet 17/51 på nivå 1 3 (fullmäktigeförsamlingarna) Tolkning behövs 20
Enkät: Orsaker till att man talar sitt modersmål (2) Situationella orsaker När jag introducerar ett nytt ämne, när jag riktar mig till hela fullmäktige (inte en speciell person) Politiska/samhälleliga orsaker För att lyfta fram mitt partis språkliga profil, för att betona att majoriteten av befolkningen i området har det modersmålet 21
Enkät: Orsaker till att tala det andra inhemska språket Situationella och sociala orsaker För att garantera att alla förstår, för att se till at nyanserna förstås rätt När jag vill tala till en viss person som är från den andra språkgruppen När jag kommenterar något som sagts på det språket I diskussioner och under kaffepauser när den jag talar med inte kan mitt modersmål speciellt bra 22
Enkät: Om tolkning Tolkning är nödvändigt, bra service, gör mötena snabbare är en förutsättning för att enspråkiga ska kunna delta i diskussionerna på lika villkor är bra för dem som behöver det, så behövs inte upprepning på det andra språket uppmuntrar till att använda modersmålet
Enkät: Åsikter om tvåspråkig mötespraxis Det värsta är när ordföranden ibland bara talar finska finskspråkiga tjänstemän som inte ids tala svenska folk som kräver att tjänstemännen ska tala båda språken Det bästa är att alla kan tala sitt eget modersmål att man kan rikta sig till hela fullmäktige att tjänstemännen talar både finska och svenska folk som själva upprepar vad de just sag fast det redan har tolkats till det andra språket folk som inte talar sitt modersmål
Samma fenomen kan nämnas som positivt och negativt Tjänstemän som inte talar båda språken folk som kräver att tjänstemännen ska tala båda språken Att alla kan tala sitt eget modersmål det skulle vara bra om de som kan finska skulle tala finska Skäl att komma överens om principerna för bruket av de två språken?
Nationalspråksstrategi. Kansalliskielistrategia. 2012. Pääministerin johdolla valmisteltu hallitusohjelmahanke ja valtioneuvoston ensimmäinen kielistrategia. Strategiassa esitetään pitkän aikavälin toimia ja hallituksen toimenpiteet kuluvalle hallituskaudelle. Kansalliskielistrategian liitteeseen sisältyy käytännön työvälineitä, joiden tarkoituksena on helpottaa kielilainsäädännön soveltamista käytännön tilanteissa ja edistää molempien kansalliskielten käyttöä ja näkyvyyttä.
Esim./ex. Käytännön työvälineet/praktiska verktyg Se till att deltagarna vet att de har rätt att använda både finska och svenska på möten. Använd ett språk i den muntliga presentationen och det andra på diorna. Det utvecklar också deltagarnas fackterminologi. Utveckla ny terminologi samtidigt på finska och svenska. Använd svenska och finska i inofficiella samtal. Det främjar personalens språkkunskaper och en naturlig användning av båda språken.
Periaatteista sopiminen ja niistä tiedottaminen