Suotovesien kierrätyksen seuranta valokaapelilla

KAATOPRO Uudet monitorointimenetelmät imeytyskentän valvontaan Suotovesien kierrätyksen seuranta valokaapelilla Marja Englund Fortum Service Oy Mittauspisteeseen 1 asennetun valokaapelin lämpötilaprofiilit eri mittauskerroilla 4 3 3 2 1 1-1 -1-2 - -3 CMC-1916 Tammikuu

Raportti 1 (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 Tarkastaja Hyvaksyjä KAATOPRO-HANKE: ÄMMÄSUON IMEYTYSKENTÄN VALVONTA VALOKAAPELILLA SUOTOVESIEN KIERRÄTYSKOKEILUN YHTEYDESSÄ 13..23 1.1.24 1 TAVOITTEET Ämmässuon imeytyskentän valvontaan asennettiin kuituoptiset lämpötilan mittauskaapelit rakenteen lämpötilajakauman mittaamiseen ja kierrätettävän veden seurantaan. Mittausten tavoitteena oli tutkia valokaapelivalvonnan soveltuvuutta kaatopaikan valvontaan. Mittaukset tehtiin suotovesien kierrätyskokeen yhteydessä. Valokaapeleiden avulla mitattiin kaatopaikan rakenteen lämpötilan muutoksia. Lämpötilan avulla oli tarkoitus seurata imeytyksen vaikutusta ja sen näkymistä lämpötilaprofiilissa paikallisina ja ajallisina muutoksina. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään pystysuuntaisen lämpötilaprofiilitiedon merkitystä kaatopaikan ympärivuotisen toiminnan seuraamisessa. 2 MITTAUSMENETELMÄN KUVAUS Ämmässuon imeytyskentän valvontaan asennettu kuituoptinen valvontajärjestelmä perustuu rakenteen lämpötilajakauman ja ajallisten ja paikallisten lämpötilaerojen mittaamiseen ja analysointiin. Veden virtaamista rakenteen sisällä, rakenteessa olevia vuotoja ja rakenteen kosteuden muutoksia voidaan havainnoida seuraamalla rakenteen lämpötilaeroja. Edellytyksenä on, että ilmiö synnyttää lämpötilaeroja. Esimerkiksi rakenteessa kulkeva vesi voi olla erilämpöinen kuin rakenne. Mittausanturina käytetään valokaapelia, joka mittaa lämpötiloja koko pituudellaan. Valokaapeli voi olla normaali tiedonsiirrossa käytetty kaapeli. Mittauksen tuloksena saadaan valokaapelin lämpötilaprofiili. Tallentamalla valokaapelin asennusgeometria (koordinaatit) tulokset voidaan esittää myös lämpötilakarttana. Kuituoptisen lämpötilamittauksen tarkkuus riippuu valokaapelin asennuksesta. Kokemusten mukaan vastaavalla valokaapelilla on saatu maarakenteiden lämpötilamittauksissa mittauksen tarkkuudeksi ±1ºC. Mittauslaitteen erottelukyky on ±,3 ºC. Lämpötilamittauksen paikannustarkkuus on noin, m-1m. Kehitettyä menetelmää on käytetty mm. maapadon ja kaatopaikan pohjan tiivistysrakenteen jäätymisen seurantaan ja tiivistetyssä maarakenteessa syntyvien vuotojen paikantamiseen. Valokaapeli soveltuu hyvin erilaisten rakenteiden sisällä tapahtuvaan lämpötilan mittaamiseen ja muutosten seuraamiseen. Mittauksissa käytetyllä laitteella yhden optisen kuidun mittauspituus on maksimissaan 4 km. Valvontalaitteeseen voidaan liittää 4 kpl 4 km pitkiä optisia kuituja. Fortum Service Oy Postiosoite Käyntiosoite Puhelin/Faksi Y-tunnus 9989 Service PL 1 48 FORTUM Rajatorpantie 8 16 VANTAA Puhelin 1 411 Faksi 1 4 3277 1 4 3278 www.fortum.fi

Raportti 2 (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 Valvontakaapeli sisältää yleensä vähintään kaksi optista kuitua, jotka on liitetty toisesta päästä yhteen. Näin ollen optisen valvontakaapelin maksimipituus on yleensä 2 km. Mittauksia voidaan myös tehdä 4 km pitkille kaapeleille. Esimerkiksi kaksi 2 km pitkää kaapelia voidaan liittää yhteen ja mitata niitä samanaikaisesti. Käytössä olevaan laitteeseen voidaan liittää 16 km valvontakaapelia. Mittaustavat vaikuttavat menetelmän tarkkuuteen. 3 VALVONTAKAAPELEIDEN ASENNUS Seurattavaan kaatopaikkarakenteeseen asennettiin pystysuoraan reikään kuvan 1 mukaisesti neljä valokaapelia. Asennus toteutettiin käyttämällä apuna asennusputkia, jotka lopuksi poistettiin. Reiän täyttö tehtiin kerroksittain, ensin noin 8 cm vettä hyvin läpäisevää sepeliä, jonka jälkeen noin 2 cm kerros tiivistyvää vettä huonosti läpäisevää bentoniittiä. Lopullisessa asennuksessa asennusputket poistettiin. Näin saatiin kerroksittainen rakenne, jonka tarkoituksena on estää veden kulkeutuminen kaapelin pintaa pitkin eri kerroksien välillä. Kuva 1. Valokaapelin asennustapa ja mittauskaivo. Valokaapeleiden asennuspaikat on esitetty kuvassa 2: - Imeytyskentän 1 yläpäässä: /mittauskaivo 1 - Imeytyskentän 1 alareunassa: - Imeytyskentän 2 oikeassa reunassa linjojen 417 ja 414 välissä: - Vertailukentällä: Vertailupiste 1 (vrt. 1) Fortum Service Oy Y-tunnus 9989

Raportti 3 (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 Vertailupiste 1 Kuva 2. Mittauspisteiden/mittauskaivojen sijainti rakenteessa. 4 MITTAUKSET JA TULOKSET Mittauksia tehtiin kevään 23 - syksyn 24 aikana yhteensä kymmenen kertaa (13..23, 23..23, 11.6.23, 23.7.23, 4.11.23, 29.1.24,.3.24, 26..24,.8.24 ja 12 1.1.24). Toukokuussa 23 tehtyjen ensimmäisten mittausten tarkoituksena oli antaa vertailutietoa myöhemmille imeytyskokeen aikana tehtäville mittauksille. Näillä mittauksilla seurattiin myös kaatopaikkarakenteen syvyyssuuntaista pystysuoraa lämpötilaprofiilia ja esimerkiksi pinnan sulamista poikkeuksellisen kylmän talven jälkeen ja kylmän rintaman etenemistä syvempään pintarakenteeseen. Kesäkuussa ja heinäkuussa 23 ja 24 tehtyjen mittausten tarkoituksena oli selvittää imeytyksen näkymistä lämpötilaprofiilissa. Kesällä 23 ja kesällä ja syksyllä 24 tehtiin koko päivän kestävät mittaukset, joiden avulla pyrittiin Fortum Service Oy Y-tunnus 9989

Raportti 4 (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 selvittämään imeytyksen näkymistä lyhytaikaisessa jatkuvassa seurannassa. Heinäkuussa 23 tehtävä mittaus osui ajankohtaan, jolloin imeytettävän veden pumppaus oli ollut pidempään jatkuvasti päällä. Kesällä 24 mittaus (elokuun alussa) osui ajankohtaan, jolloin veden kierrätys oli ollut poissa käytöstä ja aloitettu mittausajankohdan aikana uudelleen. Marraskuun 23 alussa tehdyllä mittauksella oli kaksi päätarkoitusta. Imeytettävän veden lasku oli lopetettu noin kaksi viikkoa ennen mittausta. Mittauksen ensisijaisena tarkoituksena oli saada lopetustilanteesta mittaustulos. Lisäksi haluttiin testata tarkemman (, cm) paikkaresoluution laitetta. Saadaanko pienemmän paikkaresoluution laitteella jotain uutta tietoa rakenteesta ja asennustavasta. Näkyykö esimerkiksi kerrosmainen tiivistystapa mittaustuloksissa? Imeytetyt vesimäärät 9.6.- 17.1. (yht. 191 m3) 8 Imeytetyn suotoveden määrä, m3 7 6 4 3 2 1 1.Mittaus 13..23 2.Mittaus 23..23 3.Mittaus 11.6.23 4.Mittaus 23.7.23.Mittaus 4.11.23 9.6. 12.6. 17.6. 2.6..6. 3.6. 3.7. 8.7. 11.7. 16.7. 21.7. 24.7. 29.7. 1.8. 6.8. 11.8. 14.8. 19.8. 22.8. 27.8. 1.9. 4.9. 9.9. 12.9. 17.9. 22.9..9. 3.9. 3.1. 8.1. 13.1. 16.1. Päivämäärä HUOM! Toukokuussa ja kesäkuun alussa (vkoilla 2-23) imeytyksestä ei ole kirjautunut tietoja tietokantaan. Pieniä määriä vettä (maksimissaan 2 m3) tällöin on käsiajoilla kuitenkin imeytetty kentille! Kuva 3. Imeytetyt vesimäärät ja mittauspäivien sijoittuminen. Kuvasta 3 nähdään, että kolme ensimmäistä mittausta tehtiin ajankohtana, jolloin imeytetty vesimäärä oli vielä vähäistä. Kesäkuun 23 mittauspäivänä (11.6) vesimäärä oli 14,4 1 m 3 /vrk. Heinäkuussa 23 tehty 4. mittaus ajoittui ajankohtaan, jolloin imeytetty vesimäärä oli ollut lähes kuukauden ajan tasaista noin 2 m 3 /vrk. Mittauspäivänä vesimäärä oli kuitenkin pienempi noin 1 m 3 /vrk.. mittaus ajoittui ajankohtaan, jolloin suotovesien kierrätyskoe oli jo lopetettu. Taulukko 1. Kaivo 411 412 413 414 41 416 417 311 312 313 314 31 316 317 Yhteensäm3 11.6. 2 3 8 1 8 3 2 3 1 73 7 2 3 8 14 4 14,4 23.7. 1 1 1 8 1 1 1 1 1 8 1,8 Taulukossa 1 näkyvät 23 mittauspäivinä mitatut vesimäärät. Suotoveden lämpötilat oli mitattu suotoveden keräyskaivosta ennen suotoveden syöttöä kentille. Mitatut suotoveden vuorokauden keskilämpötilat olivat mittauspäivinä kesäkuussa Fortum Service Oy Y-tunnus 9989

Raportti (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 (11.6.23) 22, ºC ja heinäkuussa (23.7.23) 32,3 ºC. Veden lämpötilat olivat kesällä yöaikaan nousseet lähes 4 ºC:een, josta ne sitten imeytyksen alettua ovat pudonneet 2 ºC:een molemmin puolin. Kierrätettävä vesi jäähtyy ja tasoittuu nopeasti ympäristön lämpötilaan kierron aikana. Vuoden 24 aikana imeytystä suoritettiin molempien kenttien linjoille tasaisesti (painovoimaiselle noin 1 m3/d ja paineelliselle 3 m3/d) aikavälillä 14.6. 31.1.24, lukuun ottamatta yhtä venttiilinkorjauksista johtunutta taukoa, joka oli aikavälillä 17.7..8.24 Valokaapelilla tehtyjen mittausten tulokset on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuvissa 4-12 on esitetty mittauspisteiden/kaivojen lämpötilaprofiilit maanpinnasta alkaen kaivon pohjaan saakka. Maanpinta on valittu nollakohdaksi. Koska mittauskaivot sijaitsevat etäällä toisistaan, kaivojen (nollakohdat) lämpötilat poikkeavat eri vuodenaikoina toisistaan muutaman asteen verran. Kuvaan 4 on kerätty mittaustuloksia aikavälillä 13..23.8.24. Kaikista mittaustuloksista näkyy vertailupisteessä jätekasan sisällä ollut poikkeavan alhainen lämpötila verrattuna muihin mittauspisteisiin. Tuloksiin voi vaikuttaa esimerkiksi jätteen laatu ja ikä. sijaitsee jätekasan alapäässä, joka selittänee mittauspisteisiin 1 ja 4 verrattuna alhaisemman lämpötilan. Kaikkien mittauspisteiden lämpötilaprofiilit eri mittauskerroilla Vrt 1 13..3 Vrt 1 11.6.3 4 Vrt 1 23.7.3 Vrt 1 29.1.4 Vrt 1 Heinäkuu 4 3 3 13..3 23..3 11.6.3 23.7.3 4.11.3 (Sensa) 29.1.4.3.24 2 1 1 Vertailupiste 1 Heinäkuu 4 13..3 23..3 11.6.3 23.7.3 4.11.3 (Sensa) 29.1.4.3.24 Heinäkuu 4 13..3 23..3-1 -1-2 - 11.6.3 23.7.3 4.11.3 (Sensa) 29.1.4.3.4 Heinäkuu 24 Kuva 4. Kaikkien mittauspisteiden mittaustuloksia aikavälillä 13..23.8.24. Fortum Service Oy Y-tunnus 9989

Raportti 6 (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 Imeytyskokeen lopettamisen jälkeen vuonna 23 tehtiin marraskuun alussa seurantamittaus aikaisemmasta poikkeavalla laitteella. Näitä tarkempia mittauksia toistettiin myös vuonna 24. Mittaustulokset ovat vertailukelpoisia edellisiin mittauksiin. Tarkempi laite mahdollistaa asennustavan, kerroksittain tiivistämisen, näkymisen mittaustuloksissa. Uusi mittalaite kerään lämpötilatietoa cm välein, kun taas ensimmäisissä mittauksissa käytetty laite kerää tietoa cm välein. Kuviin -7 on valittu selkeyden vuoksi vain osa mittaustuloksista. Kuvassa on vuoden 24 mittaukset ja vertailun vuoksi myös vuoden 23 ensimmäinen mittaus. Kuvassa 6 on talvella 24 tehdyt mittaukset ja kuvassa 7 on toukokuussa 23 tehty mittaus ja kesällä 24 tehdyn seurantamittauksen keskiarvo. Toukokuun 23 mittauksissa näkyi vielä kylmän tai jäässä olleen pintarakenteen vaikutus metrin syvyyteen saakka. Mittauspisteessä 1 oli lämpötila laskenut noin 1 metrin syvyydessä. Heinäkuussa 24 tehtiin 2 päivän mittainen lämpötilan seuranta. Heinäkuussa lämpötiloihin vaikuttivat oleellisesti niiden sijainnit. Maarakenne oli lämmennyt viiden metrin syvyydessä eri tavoin riippuen mittauspaikan kaatopaikkamateriaalin lämpötiloista. Lähes kaikissa pisteissä lämpötilat olivat koko matkaltaan nousseet. Tähän nousuun vaikuttaa ympäristön ja pintalämpötilan nousu sekä koko kaatopaikkakasan lämpeneminen. Johtuuko se imeytyksestä tai sadeveden aiheuttamasta kostumisesta? Mittauspisteessä 1 näkyy selviä paikallisia muutoksia toukokuun ja heinäkuun mittauksia verrattaessa. Kaikkien mittauspisteiden lämpötilaprofiilit eri mittauskerroilla Vrt 1 13..3 4 Vrt 1 29.1.4 Vrt 1 Heinäkuu 4 3 13..3 3 29.1.4.3.24 2 1 1 Vertailupiste 1 Heinäkuu 4 13..3 29.1.4.3.24 Heinäkuu 4 13..3-1 -1-2 - 29.1.4.3.4 Heinäkuu 24 Kuva. Kuvassa ensimmäinen referenssimittaus23 (sininen käyrä) ja vuoden 24 mittaukset. Fortum Service Oy Y-tunnus 9989

Raportti 7 (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 Kaikkien mittauspisteiden lämpötilaprofiilit eri mittauskerroilla 4 Vrt 1 29.1.4 3 3 2 1 1 Vertailupiste 1 29.1.4.3.24 29.1.4.3.24 29.1.4.3.4-1 -1-2 - Kuva 6. Kuvassa vuonna 24 talviaikaan tehdyt mittaukset, joista näkyy hyvin kuinka mittauspisteissä 1, 2 ja 4 lämpötilat ovat lähes samoja noin metrin syvyyteen. Vertailupiste1 käyttäytyy poikkeavasti. Kaikkien mittauspisteiden lämpötilaprofiilit eri mittauskerroilla 4 Vrt 1 13..3 3 3 Vrt 1 Heinäkuu 4 13..3 2 1 1 Vertailupiste 1 Heinäkuu 4 13..3 Heinäkuu 4 13..3-1 -1-2 - Heinäkuu 24 Kuva 7. Kuvassa on toukokuun 23 mittaus(sininen) ennen imeytystä laitettu vertailun vuoksi näkyviin heinäkuun mittauksen rinnalle. Heinäkuussa tehtiin 2 päivän mittainen seurantamittaus. Fortum Service Oy Y-tunnus 9989

Raportti 8 (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 Imeytyksen vaikutusta mittaustuloksiin on vaikea havaita yksittäisten mittausten tuloksia katsomalla. Heinäkuussa 23 ja kesällä 24 ja lokakuussa 24 tehdyt yhden, kahden ja neljän päivän mittaiset seurannat antavat joitakin vihjeitä siitä mitä mittauksissa voitaisiin nähdä pidempiaikaisen seurannan avulla. Esimerkiksi sadeveden vaikutus mittaustuloksiin näkyi hyvin 23 mittauksissa. Useamman vuorokauden mittauksissa näkyy kuinka maanpinta jäähtyy ja lämpenee mittauspäivän aikana noin 2 m syvyyteen. Kuvassa 8 on mittauspisteen 1 lämpötilaprofiilin keskiarvo aikavälillä 12 1.1.24, ja mittauksen aloitushetken ja lopetushetken lämpötilaprofiilit. 4 12-1.1.24 3 3 Lämpötila[C] 2 1 keskiarvo 12-1.1.24 12.1.24 klo 1 1.1.24 klo 1 1-1 -1-2 - Kuva 8. Lokakuussa 24 tehtiin 4 päivän seurantamittaus. Kuvassa on 1.1.24 ja 12.1. mittaustulokset noin klo 1 iltapäivällä. Vertailun vuoksi on keskiarvokäyrä kaikista aikavälillä 12 1.1.24 tehdyistä mittauksista. Keskiarvokäyrästä nähdään, että noin 2 metrin syvyyteen vaikuttaa ulkolämpötilan vuorokausivaihtelu.1.1.24 mittauksessa näkyy pieniä paikallisia vaihteluita ja kaatopaikkakasan sisällä hieman keskiarvoa korkeampia lämpötiloja. Kuvassa 9 on mittauspisteen 4 lämpötilaprofiilin keskiarvo aikavälillä 12 1.1.24, ja mittauksen aloitushetken ja lopetushetken lämpötilaprofiilit. Fortum Service Oy Y-tunnus 9989

Raportti 9 (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 12-1.1.24 4 4 3 Lämpötila [C] 3 2 1 1 keskiarvo lokakuu rinteen keskiosa 12.1.24 1:3 1.1.24 1:32 2 per. Mov. Avg. (12.1.24 1:3) 2 per. Mov. Avg. (1.1.24 1:32) -2-4 -6-8 -1-12 Kuva 9. Kuvassa on 1.1.24 ja 12.1. mittaustulokset noin klo 1 iltapäivällä. Vertailun vuoksi on keskiarvokäyrä kaikista aikavälillä 12 1.1.24 tehdyistä mittauksista.1.1.24 mittauksessa näkyy pieniä paikallisia vaihteluita ja kaatopaikkakasan sisällä hieman keskiarvoa korkeampia lämpötiloja. -14-16 -18-2 Kuvassa 1 on mittauspisteen 4 lämpötilan muutokset syvyydellä -, m, -12 m ja -16, m aikavälillä 12 1.1.24. Syvyydellä -, m näkyy hyvin ulkoilman lämpötilan vaihtelun vaikutus. Syvyydellä -12 m ja -16, m (kasan sisällä) näkyy kaatopaikkamateriaalin ja mahdollisesti veden aiheuttamat lämpötilan vaihtelut. Kuvassa 11 on mittauspisteen 4 lämpötilan muutokset koko seurantajakson 13..23 1.1.24 aikana. Kuvassa 12 a on mittauspisteen 1 ja 4 lämpötilan muutoksia kahdelta eri syvyydeltä seurantajakson aikana. Kuvassa 12 b on mittauspisteiden pohjan lämpötilat seurantajakson aikana. Kuvassa 13 on mittauspisteen 2 lämpötilaprofiilin keskiarvo aikavälillä 12 1.1.24, ja mittauksen aloitushetken ja lopetushetken lämpötilaprofiilit. Fortum Service Oy Y-tunnus 9989

Raportti 1 (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 lämpötilat syvyydellä, m, -12 m ja -16. m aikavälillä 12-1.1.24 34 33 37 Lämpötila [C] 32 31 3 29-12 m -16, m 32 27 22 17 Lämpötila [C] 28 12 27 -, m 7 26 12.1.24 : 12.1.24 12: 13.1.24 : 13.1.24 12: 14.1.24 : 14.1.24 12: 1.1.24 : 1.1.24 12: 2 16.1.24 : Aika Kuva 1. Mittauspisteen 4 lämpötilat kolmella eri syvyydellä aikavälillä 12 1.1.24. Pintarakenteessa -, m syvyydessä lämpötilan vaihtelu mittausaikana oli noin 7 ºC (oikeanpuoleinen asteikko) ja kasan sisällä -16, m (pohja) syvyydessä hieman yli 4 ºC. 34 lämpötilat syvyydellä -12 m aikavälillä 13..23 1.1.24 33 Lämpötila [C] 32 31 3 29-12 m 28 27 26 2.3.23 : 28.6.23 : 6.1.23 : 14.1.24 : Aika 23.4.24 : 1.8.24 : 9.11.24 : 17.2. : Kuva 11. Mittauspisteen 4 lämpötilat syvyydellä-12 m aikavälillä 13..23 1.1.24. Kuvassa näkyy kuinka neljän päivän aikana lokakuussa lämpötila on vaihdellut yli neljä astetta. Vaihteluväli on yhtä suuri kuin koko vuoden 24 aikana tapahtunut lämpötilan muutos. Fortum Service Oy Y-tunnus 9989

Raportti 11 (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 Mittauspisteet erisyvyyksillä aikavälillä 13..23-1.1.24 38 syvyys -22 m -12 m (M1) 36-12 m (M4) 34-22 m (M1) Lämpötila [C] 32 3 28 syvyys -12 m -16, m (M4) 26 24 syvyys -16, m syvyys -12 m 22 2.3.23 28.6.23 6.1.23 14.1.24 23.4.24 1.8.24 9.11.24 17.2. Aika Kuva 12a. Molemmissa mittauspisteissä 1 ja 4 lämpötilat ovat nousseet tasaisesti syvyydellä -12 m. Lokakuussa mittauspisteessä 4 lämpötilakeskiarvo on laskenut. Mittauspisteessä 1 syvyydellä -22 m (kasan pohjassa) lämpötila on hieman laskenut seurantajakson aikana. Mittauspisteessä 4 syvyydellä -16, m (pohja)lämpötila on noussut vuoden 23 ja 24 aikana aina kesän jälkeen. Mittauspisteiden pohjan lämpötilat aikavälillä 13..23-1.1.24 4 syvyys -22 m 3 3 syvyys -16, m Lämpötila [C] 2 1 syvyys -9 m -22 m (M1) -16, m (M4) -9 m (M2) 1-17, m (Vrt 1) Vertailupiste 1 syvyys -17, m 2.3.23 28.6.23 6.1.23 14.1.24 23.4.24 1.8.24 9.11.24 17.2. Aika Kuva 12 b. Mittauspisteiden pohjan lämpötilat seurantajakson aikana. Fortum Service Oy Y-tunnus 9989

Raportti 12 (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 aikavälillä 12-1.1.24 3 3 Lämpötila [C] 2 1 1 keskiarvo lokakuu 24 rinteen alaosa 12.1.24 1:36 1.1.24 6:19 2 per. Mov. Avg. (12.1.24 1:36) 2 per. Mov. Avg. (1.1.24 6:19) -2-4 -6-8 -1-12 -14-16 -18-2 Kuva 13. Mittauspisteen lämpötilaprofiilin keskiarvo aikavälillä 12 1.1.24, ja mittauksen aloitushetken ja lopetushetken lämpötilaprofiilit. Lämpötilan vaihtelut syvyyksillä -2 m - -9 m olivat alle 2 ºC. Kuviin 14-17 on kerätty lämpötilatiedot mittauspisteittäin. Mitatut suotoveden vuorokauden keskilämpötilat vuonna 23 olivat mittauspäivinä kesäkuussa (11.6.23) 22, ºC ja heinäkuussa (23.7.23) 32,3 ºC. Ne kuitenkin jäähtyvät ja tasoittuvat ympäristön lämpötilaan kierron aikana. Suotoveden vaikutusta mittaustuloksiin on vaikea havaita tarkastelemalla pelkästään yhden mittauspäivän tuloksia tai käyttämällä hyväksi suotoveden lämpötiloja. Suotoveden lämpötilat eivät eroa kovinkaan paljon rakenteen lämpötiloista. Suotovesi oletettavasti myös lämpenee tai viilenee rakenteen mukaiseksi matkallaan. Pitempiaikaisia tuloksia tarkastelemalla ja vertaamalla aikaisempiin mittauksiin nähdään mittauspisteissä 1 ja 4 (kuvat 14 ja 1) jätekasan lämpötilojen nousua eri syvyyksillä, ja myös tasoittumista mittauspisteiden lämpötilajakaumassa. Mittauspisteiden 1 ja 4 lämpötilaprofiileissa näkyy myös lyhyen seurantajakson 12 1.1.24 aikana kaatopaikkakasan sisällä paikallista lämpötilan nousua (kuvat 9-13). Mittauspisteen 1 (myös kuva 14) lämpötilat ovat nousseet selvästi 1-1m syvyydellä. Vastaavan suuruista lämpötilan vaihtelua ei ole näkyvissä vertailupisteessä eikä mittauspisteessä 2. Näissä pisteissä näkyy vuoden 23 lopussa tapahtunut lämpötilan nousu kasan pohjalta alkaen. Fortum Service Oy Y-tunnus 9989

Raportti 13 (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 Syksyn 4.11.23 mittaustuloksissa näkyy selvästi mittauskaivon 2 lämpötilan nousu kaivon pohjalta alkaen (kuva 16). Pohjan lämpötila on noin 17 ºC. Tämä vastaa hyvin vertailumittauksissa saatuun arvoa 17,3 ºC. Mittauspisteen 2 lämpötilat ovat pysyneet koko vuoden 24 aikana noin 17 ºC lämpötiloissa kasan sisällä vaikka pinnassa lämpötilat ovat seuranneet ulkolämpötiloja. Vertailupisteen 1 lämpötilat ovat myös nousseet (kuva 17) alkaen pohjasta, mutta pysyneet alle 1 ºC. 4 3 3 2 1 13..3 Mittauspisteeseen 1 asennetun valokaapelin lämpötilaprofiilit eri mittauskerroilla 23..3 11.6.3 23.7.3 4.11.3 (Sensa) 29.1.4.3.4 Toukokuu 24 Heinäkuu 24 Lokakuu 24 (Sensa) 1-1 -1-2 - -3 Kuva 14. Mittauspisteen 1 lämpötilat aikavälillä 13..23 1.1.24. Fortum Service Oy Y-tunnus 9989

Raportti 14 (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 Mittauspisteen 4 lämpötilaprofiilit eri mittauskerroilla 4 3 3 2 1 1 13..3 23..3 11.6.3 23.7.3 4.11.3 (Sensa) 29.1.4.3.24-2 -4-6 -8-1 -12-14 -16 Toukokuu 4 Heinäkuu 4-18 lokakuu 4-2 Kuva 1. Mittauspisteen 4 lämpötilat aikavälillä 13..23 1.1.24. Mittauspisteen 2 lämpötilaprofiilit eri mittauskerroilla 4 3 3 2 1 1 13..3 23..3 11.6.3 23.7.3 4.11.3 (Sensa) 29.1.4.3.24 Heinäkuu 4 Lokakuu 4-2 -4-6 -8-1 -12-14 -16-18 -2 Kuva 16. Mittauspisteen 2 lämpötilat aikavälillä 13..23 1.1.24. Fortum Service Oy Y-tunnus 9989

Raportti 1 (1) CMC / Marja Englund 1.1. CMC-1916 Vertailupisteen 1 lämpötilaprofiilit eri mittauskerroilla 4 3 3 2 1 1 Vrt 1 13..3 Vrt 1 11.6.3 Vrt 1 23.7.3 Vrt 1 29.1.4 Vrt Toukokuu 4 Vrt 1 Heinäkuu 4 Vrt 1 Lokakuu 4-1 -1-2 - Kuva 17. Vertailupisteen 1/kaivon 1 lämpötilaprofiilit. JOHTOPÄÄTÖKSET Joitakin johtopäätöksiä saatujen kokemusten ja mittaustietojen perusteella voidaan tehdä: - Valokaapelilla, joka on asennettu kerroksittain täyttämällä, saadaan mitattua jätekasan lämpötilaprofiili. - Valokaapelilla mitatut kaivon pohjan lämpötila-arvot vastasivat hyvin viereisissä kaivoissa mitattuja pohjan lämpötila-arvoja. - Asennuksessa käytetty kerroksittainen täyttötapa estää veden (esim. sadeveden) kulkeutumisen suoraan kaapelia pitkin rakenteeseen. - Lämpötilaprofiilista nähdään jätekasan lämpötilakäyttäytyminen, josta voidaan tehdä johtopäätöksiä prosessin toimimisesta. - Suotoveden vaikutuksen seuraamiseen tarvitaan määrävälein toistettavia 3-4 päivää kestäviä mittauksia. - Kosteuden muutosten seurantaan tarvitaan valokaapelin rinnalle lämmityskaapeli. - Pohjaveden korkeuden muutoksia voidaan seurata parhaiten valokaapelin ja lämmityskaapelin yhdistelmällä. Myös pelkkä lämpötilaprofiilin mittaus antaa tietoa pohjaveden noususta. Fortum Service Oy Y-tunnus 9989