MUISTIO 1 (8) MUUTOKSIA ARVOPAPERIMARKKINALAKIIN MARKKINOIDEN VÄÄRINKÄYTTÖ - DIREKTIIVIN VOIMAANSAATTAMISEN JOHDOSTA 1 Taustaa Arvopaperimarkkinalakiin (AML), Rahoitustarkastuksesta annettuun lakiin (Ratalaki) ja eräisiin muihin lakeihin on tehty muutoksia, jotka tulevat voimaan 1.7.2005 (HE 137/2004). Eräiden säännösten voimaantulolle on säädetty erillinen siirtymäaika. Lain muutokset johtuvat markkinoiden väärinkäyttödirektiivin (Market Abuse Directive, 2003/6/EY 1, jäljempänä "MAD") sekä sen nojalla komission antamien ns. 2-tason direktiivien kansallisesta voimaansaattamisesta. Eräiltä osin direktiivien vaatimukset tullaan saattamaan voimaan Rahoitustarkastuksen (Rata) standardeina, joiden valmistelu on käynnissä. MADin kolme pääasiaa ovat sisäpiirikysymykset (sisäpiirintiedon hallinta ja sen käyttö), kurssin vääristäminen (markkinamanipulaatio) ja listayhtiöiden jatkuva tiedonantovelvollisuus. Lisäksi MADissä säädetään mm. listayhtiön johdon ja sen lähipiirin kauppojen ilmoittamisesta ja julkistamisesta, sijoitussuositusten asianmukaisesta esittämisestä sekä viranomaisten tutkinta- ja sanktiovaltuuksista. Seuraavassa kuvataan MADin voimaansaattamisesta aiheutuvat keskeiset muutokset lainsäädäntöön. Esitys ei ole tyhjentävä. 2 Listayhtiön jatkuva tiedonantovelvollisuus (AML 2:7) Yleistä Listayhtiön jatkuvan tiedonantovelvollisuuden osalta tavoitteena on ollut pitää lain sanamuoto mahdollisimman lähellä nykyistä, vaikka MAD lähteekin hieman toisenlaisesta näkökulmasta. Jatkuvan tiedonantovelvollisuuden keskeinen sääntely säilyy siten nykyisellään. AML 2:7 mukaan listayhtiön on ilman aiheetonta viivytystä julkistettava ja toimitettava pörssille tiedoksi kaikki sellaiset päätöksensä sekä yhtiötä ja sen toimintaa koskevat seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon. Taustalla oleva ajatus, joka on myös kirjattu lain perusteluihin, on kuitenkin MADistä johtuen hieman tiukentunut. MAD edellyttää, että yhtiöt julkistavat niitä välittömästi koskevan sisäpiirintiedon mahdollisimman nopeasti. Tämä tarkoittaa, että julkistamisvelvollisuus voi siten syntyä jo esimerkiksi silloin, kun listayhtiön päätös on asiallisesti tehty, vaikka päätöstä ei olisikaan vielä muodollisesti hyväksytty esimerkiksi yhtiön hallituksessa. 1 EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16.
MUISTIO 2 (8) Uutena velvoitteena säädetään, että yhtiöiden on pidettävä julkistamansa tiedot yleisön saatavilla, mikä tarkoittaa käytännössä tietojen pitämistä yhtiön nettisivuilla. Vaatimukselle ei ole säädetty siirtymäaikaa. Tiedon julkistamisen lykkääminen Ratalla ei ole enää jatkossa mahdollisuutta myöntää poikkeuslupaa tiedon julkistamiseen AML 2:7 osalta. Uuden lain mukaan yhtiö voi kuitenkin hyväksyttävästä syystä, suorittamansa ennakkoarvioinnin jälkeen, päättää lykätä tiedon julkistamista, jos seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: 1. Ensinnäkin lykkäyspäätökselle on oltava hyväksyttävä syy, kuten käynnissä olevat sopimusneuvottelut (esim. yrityskauppa tai muu yritysjärjestely) tai niihin liittyvät seikat silloin, kun tietojen julkistaminen todennäköisesti vaikuttaisi neuvottelujen tulokseen, 2. Toiseksi on arvioitava sitä, johtaisiko tiedon julkistamatta jättäminen todennäköisesti sijoittajia harhaan. Jos näin on, ei tiedon julkistamista voi lykätä, ja 3. Kolmanneksi yhtiön on pystyttävä varmistamaan tiedon säilymisen luottamuksellisena. Tämä tarkoittaa, että yhtiöllä on oltava riittävän tehokkaat sisäpiirintiedon hallintamenetelmät. Lisäksi tieto on kyettävä julkistamaan välittömästi, jos sen esimerkiksi huomataan tai voidaan olettaa vuotaneen laajemmalle henkilöpiirille kuin on ollut tarkoitus. Jos yhtiö päättää lykätä tiedon julkistamista, sen on ilmoitettava Ratalle ja pörssille päätöksestään ja sen syistä. Ilmoitus ei kuitenkaan vaikuta yhtiön asemaan, vaan yhtiö tekee päätöksensä itsenäisesti ja vastaa siitä. Ratan käsityksen mukaan lykkäyspäätökset jäänevät käytännössä harvinaisiksi mm. siksi, että AML 2:7 edellyttää jatkossakin tiedotusvelvollisuuden alaisilta yhtiön päätöksiltä (esim. yrityskaupat tai muut yritysjärjestelyt) tiettyä valmiusastetta, jolloin lykkäyspäätökseen ei käytännössä useinkaan liene tarvetta. Fair disclosure -sääntö Lakiin tulee myös nimenomainen ns. "Fair disclosure" -sääntö, joka korostaa tiedottamisen samanaikaisuusvaatimusta (AML 2:7,3). Sen mukaan yhtiön on samanaikaisesti julkistettava ja toimitettava pörssille sellainen julkistamaton ja arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttava tieto, jonka yhtiö tai sen lukuun taikka puolesta toimiva ilmaisee toiselle. Tiedon ilmaiseminen voi tapahtua esimerkiksi analyytikko- tai sijoittajatapaamisessa, emission myyntitilaisuudessa tai yhtiökokouksessa. Julkistamisvelvollisuutta ei kuitenkaan synny, jos tiedon saanut henkilö on velvollinen pitämään sen salassa. Tiedon ilmaisemiseen soveltuu myös uutena säännöksenä sisäpiirintiedon ilmaisukielto (AML 5:2,2), joka kieltää sisäpiirintiedon levittämisen ilman asianmukaista syytä (ks. alla kohta 3).
MUISTIO 3 (8) Ratan standardit RATA valmistelee parhaillaan listayhtiön jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta koskevaa standardia, jossa tullaan esittämään Ratan näkemyksiä jatkuvan tiedonantovelvollisuuden, kuten tiedon julkistamisen lykkäämisen osalta. 3 Sisäpiirintiedon käyttö ja kurssin vääristäminen (AML 5:1-2 ja 5:12-13) Yleistä Sisäpiirintiedon määritelmään, joka siirtyy rikoslaista AML:ään, tulee vähäisiä muutoksia. Sisäpiirintiedolla tarkoitetaan julkisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää luonteeltaan täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon. Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskeva soveltamisala laajenee myös hieman. Sisäpiirintieto voi tulevaisuudessa liittyä myös muualla ETA-alueella listattuun arvopaperiin. Samoin sisäpiirintieto voi liittyä arvopaperiin, jonka arvo on riippuvainen mistä tahansa edellä mainitusta arvopaperista. Sisäpiirintiedon käyttöä koskevat säännökset jakautuvat samalla kahteen luokkaan. Nykyisten rikoslain sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevien rikosoikeudellisten säännösten rinnalla AML:ssa säädetään jatkossa sisäpiirintiedon käyttöä koskevista ns. hallinnollisista säännöksistä. Erona on mm. se, että AML ei edellytä hyötymistarkoitusta sisäpiirintiedon väärinkäytöltä, joten se kieltää sisäpiirintiedon käytön arvopaperikaupassa sen tarkoitusperistä riippumatta. AML:ssa ei myöskään edellytetä teolta tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta, joten tavallinenkin huolimattomuus riittää täyttämään tunnusmerkistön. Samalla sisäpiiritapausten käsittely jakautuu kahteen menettelyyn: jos kyse on rikoslain tunnusmerkistön täyttävästä menettelystä, asia käsitellään rikosprosessissa. Muut tapaukset käsitellään hallinnollisessa prosessissa (ks. alla kohta 6). Sisäpiirintiedon ilmaiseminen kielletyksi Uutena säännöksenä (AML 5:2,2) kielletään, nykyisen sisäpiirintiedon perusteella tapahtuvan neuvonnan lisäksi, pelkkä sisäpiirintiedon asiaton levittäminen. Sisäpiirintietoa ei jatkossa saa ilmaista toiselle, jollei se tapahdu osana tiedon ilmaisevan henkilön työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista. Mikäli listayhtiötä edustava henkilö ilmaisee sisäpiirintiedon toiselle henkilölle, eikä listayhtiö samalla julkaise tietoa AML 2:7 mukaisesti, tarkoittaa tämä yleensä, että tiedon antamisesta on tehtävä asianmukainen merkintä yhtiön ylläpitämään AML 5:8 mukaiseen yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin (ks. alla kohta 5).
MUISTIO 4 (8) Kurssin vääristäminen Myös kurssin vääristämisen määritelmä muuttuu hieman. Vastaavasti kuin sisäpiirintiedon käytön osalta, lisätään myös kurssin vääristämisen osalta lakiin rikosoikeudellisten säännösten rinnalle ns. hallinnolliset säännökset. Turvasatamat Sisäpiirintiedon käyttöön ja kurssin vääristämiseen liittyen laissa (AML 5:13 ja rikoslain 51:7) viitataan omien osakkeiden hankintaan ja stabilisaatioon liittyviin nimenomaisiin ns. turvasatamiin, jotka on tarkemmin määritelty komission asetuksessa (EY) 2273/2003 2. Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, joten sitä ei ole erikseen implementoitu lainsäädäntöön. Asetuksen mukainen turvasatama kattaa koko ETA-alueella tapahtuvan toiminnan. On syytä huomata, että vaikka omien osakkeiden hankinta tai stabilisaatio tapahtuisikin muulla kuin komission asetuksessa tarkoitetulla tavalla, ei se tarkoita, että menettely olisi sinänsä kiellettyä. Tällaista menettelyä arvioidaan samoin yleisin kriteerein, kuin muitakin arvopaperikauppoja. Esimerkiksi komission asetuksen 3 artiklassa säädetään omien osakkeiden hankinnan nimenomaisista "käyttötarkoituksista", joihin perustuvat hankinnat saavat turvasataman asetuksen nojalla. Hallituksen esityksessä (s. 73-74) viitataan tältä osin nimenomaisesti Suomessa yleiseen käytäntöön, jonka mukaan yhtiöt hankkivat omia osakkeitaan käyttääkseen niitä myöhemmin yritysjärjestelyiden vastikkeena. Esityksessä todetaan, että tällaisessa tarkoituksessa tapahtuva omien osakkeiden hankinta on komission asetuksesta riippumatta edelleen mahdollista. Rata katsoo tältä osin, että kun hankinta tapahtuu Suomessa, ei omien osakkeiden hankinnan tarkoituksella ole sinänsä merkitystä menettelyn hyväksyttävyyttä arvioitaessa. Laki mahdollistaa jatkossakin sen, että esim. pörssin itsesääntelyllä voidaan täydentää laissa ja komission asetuksessa olevia säännöksiä esim. omien osakkeiden hankintaan liittyvien menettelytapojen osalta. Ratan tietojen mukaan Helsingin Pörssi valmistelee muutoksia omien osakkeiden hankintaa koskevaan ohjeistukseensa. 4 Julkiset sisäpiirirekisterit (AML 5:3-7) Omistuksen julkisuus MAD edellyttää tiettyjen tahojen ja näiden intressipiirien arvopaperiomistusta koskevien tietojen ilmoittamista viranomaiselle sekä näiden tietojen pitämistä helposti ja nopeasti kaikkien saatavilla. Suomessa tämä tavoite toteutetaan nykyisten AML 5 luvun mukaisten sisäpiirin omistuksia koskevien julkisten sisäpiirirekisterien välityksellä. Erillinen ilmoitusmenettely Ratalle ei näin ollen ole tarpeen. 2 EUVL L 336, 23.12.2003, s. 33.
MUISTIO 5 (8) MAD:n voimaansaattaminen kuitenkin tiukentaa sääntelyä eräiltä osin, mm. ilmoitusvelvollisten lähipiirin arvopaperiomistusten julkisuus laajenee jonkin verran. Toisaalta listayhtiöiden osalta sääntely kuitenkin supistuu koskemaan ainoastaan suomalaisia yhtiöitä, koska direktiivin mukaan ilmoitusvelvollisuuteen sovelletaan yhtiön rekisteröintimaan säännöksiä. Ilmoitusvelvolliset Ilmoitusvelvollisia ovat edelleen hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja tämän varamies, tilintarkastaja, varatilintarkastaja sekä yhtiön tilintarkastuksesta päävastuussa oleva tilintarkastusyhteisön toimihenkilö. Lisäksi ilmoitusvelvollisiksi tulevat sellaiset yhtiön muuhun ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt, jotka saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa ja joilla on oikeus tehdä yhtiön tulevaa kehitystä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä. Yhtiön on itse määriteltävä tällaiset henkilöt, joita voivat olla esimerkiksi yhtiön johtoryhmän jäsenet ja keskeisten liiketoimintaalueiden vastuuhenkilöt. Lähipiiri Ilmoitusvelvollisen lähipiirin omistus on myös julkista. Lähipiirin määritelmä laajenee ja siihen kuuluvat jatkossa ilmoitusvelvollisen puoliso, ilmoitusvelvollisen edunvalvonnassa oleva vajaavaltainen sekä ilmoitusvelvollisen muu perheenjäsen, joka on asunut vähintään yhden vuoden samassa taloudessa ilmoitusvelvollisen kanssa (esim. muut kuin edunvalvonnassa olevat lapset sekä lastenlapset ja vanhemmat). Ilmoitusvelvollisen avopuolison omistus ei ole kuitenkaan jatkossakaan julkista. Määräysvaltayhteisöjen ja vaikutusvaltayhteisöjen ilmoittamista koskeva sääntely pysyy pääosin ennallaan. Kuitenkin myös edellisessä kappaleessa tarkoitettujen henkilöiden (ilmoitusvelvollisen puoliso jne.) määräysvalta- ja vaikutusvaltayhteisöt on ilmoitettava vastaavalla tavalla sisäpiirirekisteriin, mikä laajentaa aiempia vaatimuksia. Ilmoitettavat tiedot Perusilmoitus on tehtävä 14 päivän kuluessa tehtävään tulosta ja siinä on ilmoitettava ilmoitusvelvollisen puoliso, ilmoitusvelvollisen edunvalvonnassa olevat vajaavaltaiset ja muut perheenjäsenet, jotka ovat asuneet vähintään yhden vuoden samassa taloudessa ilmoitusvelvollisen kanssa, sekä näiden määräysvaltayhteisöt ja vaikutusvaltayhteisöt. Lisäksi on ilmoitettava ilmoitusvelvollisen omistamat ja em. tahojen (vaikutusvaltayhteisöjä lukuun ottamatta) omistamat arvopaperit. Muutosilmoitusta koskeva sääntely tiukkenee, jolloin arvopaperiomistusten ja perustietojen muutoksia koskeva muutosilmoitus on tehtävä 7 päivän kuluessa (aikaisemmin 14 päivässä). Arvopaperikauppojen osalta muutosilmoitus on tehtävä viimeistään, kun hankinnat ja luovutukset muuttavat omistusta yhteensä vähintään 5.000 eurolla. Summa lasketaan "yhtiökohtaisesti" eli esimerkiksi osakkeet ja niihin perustuvat johdannaissopi-
MUISTIO 6 (8) mukset lasketaan yhteen. Laissa säädetään myös ns. "vuosi-ilmoituksesta", jos kauppojen ja muiden luovutusten yhteismäärä on jäänyt kalenterivuoden aikana alle 5.000 euron. Edellä kuvatun 5.000 euron rajan osalta Rata katsoo, että epäselvyyksien välttämiseksi voi käytännössä olla selkeintä, että ilmoitusvelvolliset ohjeistetaan ilmoittamaan jokainen kauppa ja luovutus niiden koosta riippumatta. sisäpiirirekisteri Sisäpiirirekisteri on julkinen ja jokaisella on oikeus vaivattomasti tutustua rekistereihin ja saada niistä otteita ja jäljennöksiä kulujen korvaamista vastaan. Luonnollisen henkilön henkilötunnus ja osoite sekä muun luonnollisen henkilön kuin ilmoitusvelvollisen nimi eivät kuitenkaan ole julkisia. Lisäksi uusi vaatimus on, että listayhtiöille, joiden osake on julkisen kaupankäynnin kohteena, asetetaan velvollisuus pitää rekisteritiedot yleisön nähtävillä internetissä, esimerkiksi omilla kotisivuillaan. Omistusmuutoksia koskevat tiedot on pidettävä nähtävillä 12 kuukauden ajan muutoksesta. Muutoin rekisteriin merkityt tiedot on säilytettävä vähintään viisi vuotta rekisteriin merkitsemisestä. Siirtymäajat Laissa on asetettu kuuden kuukauden siirtymäaika julkisten sisäpirirekisterien saattamiseksi lain vaatimusten mukaisiksi, joten siirtymäaika päättyy 1.1.2006. Ilmoitusvelvollisten ja listayhtiön on siten huolehdittava siitä, että sisäpiirirekisterit sisältävät viimeistään 1.1.2006 lainsäädännön edellyttämät uudet tiedot. Laissa on lisäksi asetettu 12 kuukauden siirtymäaika sisäpiirirekisterin tietojen saattamiseen nähtäville internetissä. Listayhtiöiden on siten huolehdittava siitä, että niiden julkista sisäpiirirekisteriä koskevat tiedot on saatettu yleisön saataville internetissä viimeistään 1.7.2006. Ratan standardit RATA valmistelee muutoksia julkisia sisäpiirirekisterejä koskeviin määräyksiinsä, jolloin mm. sisäpiiri-ilmoituksissa käytettävät lomakkeet uusitaan uuden lain vaatimusten mukaisiksi. 5 Yrityskohtainen sisäpiirirekisteri (AML 5:8-11) Yleistä AML on aiemmin edellyttänyt ainoastaan edellä mainitun julkisen sisäpiirirekisterin pitämistä. MAD:n myötä AML:ssa säädetään listayhtiöille velvollisuus pitää myös ns. yri-
MUISTIO 7 (8) tyskohtaista sisäpiirirekisteriä. Yrityskohtainen sisäpiirirekisteri on luonteensa vuoksi yrityksen sisäinen, ei-julkinen rekisteri. Rekisteriä koskeva sääntely vastaa pääosin Helsingin Pörssin sisäpiiriohjeen määräyksiä hankekohtaisesta sisäpiirirekisteristä. AML:n vaatimus koskee kuitenkin kaikkien julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita, eli julkisesta sisäpiirirekisteristä poiketen myös esim. julkisen kaupankäynnin kohteena olevien joukkovelkakirjojen ja warranttien liikkeeseenlaskijoita. AML:n mukaan liikkeeseenlaskijan on jatkossa pidettävä yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä, johon merkitään: 1) yhtiön palveluksessa olevat henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä perusteella saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa (esimerkiksi yhtiön johtoryhmän jäsenet), 2) muut henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät yhtiölle ja jotka saavat sisäpiirintietoa (esimerkiksi ns. hankekohtaiset sisäpiiriläiset, jotka voivat olla myös yhtiön ulkopuolisia asiantuntijoita), ja 3) yhtiön toimielimiin kuuluvat henkilöt, jotka saavat sisäpiirintietoa (esim. toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet) 3) kohdan osalta sääntely on osin päällekkäinen julkista sisäpiirirekisteriä koskevan sääntelyn kanssa. Rata katsoo, että jos henkilö on jo merkitty julkiseen sisäpiirirekisteriin, hänet voidaan jättää merkitsemättä ns. pysyvistä sisäpiiriläisistä pidettävään yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin. Hänet on kuitenkin tarvittaessa aina merkittävä ns. hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin. Laissa on varsin yksityiskohtaiset säännökset sisäpiirirekisterin sisällöstä ja pitämisestä. Lain mukaan yrityskohtainen sisäpiirirekisteri voidaan myös jakaa osarekistereihin siten, että saman määräajan rekisterissä olevat merkitään samaan osarekisteriin. Tämä mahdollistaa mm. pysyviä sisäpiiriläisiä (yllä kohdat 1 ja 3) koskevan rekisterin erottamisen hankekohtaisista rekistereistä (yllä kohta 2) ja vastaavasti eri hankkeita koskevien hankekohtaisten rekisterien erottamisen toisistaan. Lain mukaan myös listayhtiön puolesta tai lukuun toimivat asiamiehet (esim. asianajotoimistot, tilintarkastustoimistot, emissionjärjestäjät) ovat velvollisia pitämään omaa sisäistä yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä, joihin merkitään kyseisen tahon palveluksessa olevat ja mahdolliset muut sisäpiirintietoa saavat henkilöt. Rata katsoo, että listayhtiöiden on tarvittaessa tiedotettava tällaiselle taholle laissa asetetusta uudesta vaatimuksesta. Siirtymäaika Laissa on siirtymäaika, jonka mukaan yhtiöiden on perustettava ja saatettava lain tarkoittamat yrityskohtaiset sisäpiirirekisterit lain vaatimusten mukaisiksi kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, eli 1.1.2006 mennessä.
MUISTIO 8 (8) Ratan standardit Rata valmistelee sisäpiirirekisterejä koskevaa standardia, jossa on tarkoitus esittää Ratan näkemyksiä yrityskohtaisten sisäpiirirekisterien ylläpidon osalta. 6 Seuraamusjärjestelmä Kuten yllä on kuvattu, eräiltä osin lakiin on lisätty rikosoikeudellisten säännösten rinnalle ns. hallinnolliset säännökset. Hallinnollisessa prosessissa käsitellään menettely, joka ei täytä rikoslain mukaista tunnusmerkistöä. Lainmuutoksen myötä AML 8 luvun rikkomustasoiset seuraamukset poistetaan MAD:n kattamilta osin AML:sta ja niiden sijaan voidaan määrätä jatkossa hallinnollisia seuraamuksia. Hallinnollisia seuraamuksia, joista säädetään Ratalaissa, ovat Ratan määräämän julkisen huomautuksen ja julkinen varoituksen lisäksi jatkossa myös rikemaksu ja seuraamusmaksu. Rikemaksun Rata voi määrätä mm. tilanteessa, jossa sisäpiiriläinen on laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa tai listayhtiö on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää sisäpiirirekisteriä. Ratan määräämästä rikemaksusta voi valittaa markkinaoikeuteen. Lisäksi tietyissä vakavissa tapauksissa Rata voi esittää markkinaoikeudelle, että AML 5 luvun sisäpiirintiedon käyttöä tai kurssin vääristämistä tai AML 2 luvun tiedonantovelvollisuutta koskevia säännöksiä laiminlyöneelle tai rikkoneelle määrättäisiin julkisen varoituksen ohella seuraamusmaksu. Seuraamusmaksun suuruus voi olla oikeushenkilön osalta enintään 200.000 euroa. Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä säilyy entisellään.