Studiovalokuvauksen perusteet 1
2
STUDIO KUUTIO on oululainen valokuvauksen alan kokeilu- ja koulutusstudio. Jo vuosia oululaiset ammatti- ja harrastajakuvaajat ovat ylläpitäneet yhteisiä studiotiloja. Toiminta on synnyttänyt mestari-kisälli -periaatteella toimivaa koulutusta, jossa ammattilaisten ja taitavien harrastajien osaaminen suodattuu alkaville kuvaajille. Nykyistä Studio Kuutiota Oulunlahden yrityskylässä ylläpitää valokuvaustarvikkeiden myyntiin erikoistunut nettikauppa Digitarvike.fi KIRJAN TEKIJÄT ovat Studio Kuution osakkaita, Kuutioklubin jäseniä tai muita Studio Kuution kuvaajia. KANSIKUVA: Katso Valotunneli: Laughing Matter sivu 73. 3
STUDIO KUUTIO VALOISA ELÄMYS Studiovalokuvauksen perusteet Valokuvaajat Outi Heikkilä Maarit Ketonen Pirjo Lempeä Marko Leukkunen Marko Moilanen Kimmo Pihlajamaa Asko Veteläinen Ville Silvennoinen Marjo Väisänen Kuvaussihteeri Maarit Ketonen Kuvausassistentti Aki Komulainen Kirjoittaja Kimmo Pihlajamaa Neuvonantajat Valokuvaus: Pirjo Lempeä Laitetuntemus: Janne Rajala Lakiasiat: Maarit Ketonen Stilisointi: Anne Peltola Tietotekniikka: Esa Hietala 4
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 5 ALKUPUHE... 8 JOHDANTO... 10 STUDIOSSA VALO ON TYYLI... 10 STUDIOKUVAN TUHANNET KASVOT... 11 STUDIOKUVAAJA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA... 15 STUDION HENKILÖKUNTA... 17 MUISTILISTA KUVAUKSEN TOTEUTUKSEEN... 18 STUDIOTILA... 19 VALOKUVAUSSTUDIO... 19 FONDIT... 19 FONDIRIPUSTUKSET... 20 SALAMALAITTEET... 21 VALOMITTARIT... 23 MUU STUDION VARUSTUS... 25 KAMERA STUDIOKUVAUKSESSA... 27 VALON OMINAISUUDET... 30 VALON MÄÄRÄ... 30 VALON MUOTO... 32 VALON VÄRI... 34 SISÄLLE STUDIOON!... 35 PERINTEINEN KOLMIPISTEVALO... 35 KOLMIPISTEVALO: Supermodel Cat... 37 KOLMIPISTEVALO MUOTOKUVASSA: Valmistelut... 38 KOLMIPISTEVALON RAKENTAMINEN... 41 KOLMIPISTEVALO: Todellinen yritys... 51 KOLMIPISTEVALON SOVELLUKSIA... 57 KOLMIPISTEVALO: Arjen prinsessa... 57 KOLMIPISTEVALO: Bright Youth... 59 KOLMIPISTEVALO: Varusmies... 61 KOLMIPISTEVALO: Arvohenkilö... 63 KOLMIPISTEVALO: 80's Dream... 65 5
KOLMIPISTEVALO: Äijäkuva... 67 KOLMIPISTEVALO: KOKOKUVA Ballerina... 69 KOLMIPISTEVALO: Hääkuva... 71 VALAISUN VALTIT... 73 VALOTUNNELI... 73 REMBRANDT-VALO... 79 PIHTIVALO... 87 HÄRKÄVALO... 93 KAKSOISHÄRKÄVALO... 99 AKSENTTIVALO... 101 HARCOURT-VALO... 106 SFUMATOTEKNIIKKA JA VALOMAALAUS... 109 MALE/FEMALE VALO... 113 LATTEA PEHMEÄ VALO... 117 LATTEA KOVA VALO... 119 MALLIKUVAN SOMMITTELU... 121 MALLIT STUDIOKUVAUKSESSA... 123 OIKEA MALLI OIKEAAN KUVAUKSEEN... 123 KUVAAJAN MALLIT... 124 MALLIN OHJAAMINEN... 125 MALLI MUOTOKUVASSA... 129 MAESTROJEN MAAILMA... 131 Markku Hyttinen: Zombie Poster... 132 Kimmo Pihlajamaa: Saint John s Passion 2011... 133 KIRJALLISUUTTA... 135 TÄYDELLINEN SISÄLLYSLUETTELO... 136 6
7
ALKUPUHE Kuinka kuvaat rakkaimpasi? Kuinka taltioit lapsen kasvojen loisteen ja isovanhempien viisaan katseen? Kuinka kerrot ystävyydestä ja rakastavaisten intohimosta? Kuinka korostat muotimallin viehätysvoimaa tai rockhemmon rajuutta? Studiovalokuvaajat voivat tarjota noihin kysymyksiin ainakin joitakin vakiintuneita vastauksia. Onhan meitä ollut olemassa jo yli sata vuotta! Seikkailumieliselle studiovalokuvaus tarjoaa myös tutkimattomia polkuja, joita pitkin voi pioneerina kulkea täysin uusiin tyyleihin. Tämä kirja on tarkoitettu peruskursseille ja itseopiskeluun. Kirja valottaa studiovalokuvauksen perusteita muotokuvaukseen painottuen. Kirja kertoo studiokuvauksen perinteisistä ratkaisuista eikä rajoita kenenkään intoa etsiä omia luovia näkökulmia. Studiovalokuvaus on yksilölaji. Kun tutkailet valokuvaamoiden näyteikkunoita tai kotisivuja, tunnistat pian kuvaajat tyyleistään. Myös sinun tavoitteesi on löytää oma tyylisi. Opiskeltuasi valaisun ja sommittelun säännöt voit persoonallisen tyylisi löytääksesi rikkoa niitä. Vaikka hurjimmat visiosi ovat räiskyviä ja rikkonaisia, vahvuuttasi lisää, että osaat tarvittaessa tuottaa myös perinteisesti laadukkaita ratkaisuja. Valokuvaus on tarinankerrontaa. Hae kuviisi elämyksiä ja tunnetta. Pidä mielesi avoimena ja kysy aina itseltäsi vielä yksi kysymys lisää. Kuka tuo ihminen on? Miksi hän näyttää juuri tuollaiselta? Mitä hän tekee tässä kuvassa? Miksi haluan katsojan katsovan kuviani? Miten hämmästytän katsojani? Rajoja ilmaisullesi asettaa vain mielikuvituksesi. Tervetuloa studiokuvauksen maailmaan. Valoisat elämykset odottavat sinua! 8
9
JOHDANTO STUDIOSSA VALO ON TYYLI Vallitsevasta valosta studiovaloon Vallitsevassa valossa kuvatut kuvat taltioivat luonnonvaloa tai kuvaustilassa käytettyä keinovaloa. Studiossa valokuvaaja saa itse päättää, millaista valoa kuvissa on. Tästä seuraa, että studiovalokuvassa valo tukee kuvattavaa aihetta, tunnelmaa ja kuvallista viestiä. Jos kuvassa on malli, valo tekee kunniaa mallin persoonalle ja ulkomuodolle. Vauvakuvaan haetaan usein raikkautta ja kirkkautta, nyrkkeilyottelun julistekuvaan taas karheita kontrasteja. Studiovalokuvaus on laajalti lajeja ja tyylejä Studiovalokuvauksessa on eri lajeja. Yleisimpiä ovat muotokuvaus, muotikuvaus ja tuotekuvaus sekä taidekuvauksen eri muodot. Kun aloitat studiokuvauksen, pyri tunnistamaan oma lajisi. Tutki valokuvaajien kirjoja ja kotisivuja ja hae vaikutteita. Samalla etsi itsestäsi omia taiteellisia impulssejasi, omaa ääntäsi ja omia kiinnostuksen kohteitasi. Studiovalokuvan satavuotisen historian aikana tekniikat ja tyylit ovat kehittyneet rajusti ja kehittyvät edelleen. Studiovalokuvan ottamiseen liittyy paljon muuttujia, joten mahdollisuuksia eri tyyleille riittää. Valokuvan mahdollisuuksista on kartoitettu vasta murto-osa. Lukematon määrä värin ja valon kontrastien yhdistelmiä odottaa vielä löytäjäänsä. Juuri sinä voit löytää niistä jonkin kiehtovan uuden sävymaailman, jolla luot vaikuttavaa tuotantoa. Valokuvauksen maailma on ihmeellinen ja loputon. Kuvien tekeminen ja katseleminen ei lopu koskaan, eikä katsojien ja kuvaajien mielikuvitus. 10
STUDIOKUVAN TUHANNET KASVOT Rakennettu kuva Rakennettu kuva tarkoittaa valokuvaa, jossa malli, sommittelu ja kuvauspaikka on etukäteen valittu ja suunniteltu. Rakennetussa kuvassa malli tietää poseeraavansa kameralle. Kaikki muotokuvat, muotikuvat ja studioasetelmina toteutetut tuotekuvat ovat rakennettuja kuvia, toisin kuin uutisten yhteydessä esitettävät dokumenttikuvat. Niitä ei journalismin sääntöjen mukaan saa rakennella. Yksinkertaisimmillaan studiokuvan rakentaminen tarkoittaa kuvaan valittua taustaa ja mallia, jolla on tietoisesti valittu ulkoasu. Kuvien rakentamisen rajoitteina ovat vain mielikuvitus ja resurssit. Kuvallinen viesti on kuvan tärkein asia Kuvallinen viesti tarkoittaa taiteellista ydinajatusta, joka on kaikessa taiteessa taiteilijan ja yleisön välisen viestinnän perusta. Esimerkiksi Titanic-elokuvan ydinajatuksena on miespäähenkilön rakkaus, jonka voima saa hänet uhraaman henkensä rakastamansa naisen puolesta. Tämän ajatuksen voi kirjoittaa tai sanoa ääneen muutamassa sekunnissa. Jotta sama ajatus koetaan syvällisenä tunne-elämyksenä, tarvitaan kolmetuntinen elokuva juonenkäänteineen, tehosteineen ja musiikkeineen. Rakennetussa valokuvassa kuvaajan tehtävänä on miettiä kuvallinen viesti ja toteuttaa kuva siten, että viesti välittyy kuvasta selkeästi. Kuvan rakentaminen, sommittelu, valaisu ja kuvankäsittely tukevat kuvan viestiä, eivät ainakaan häiritse sitä. Mainoskuvan kuvallinen viesti pohditaan mainoksen kohderyhmän näkökulmasta. Muotokuvan kuvallinen viesti löytyy kuvattavan persoonaa ja kuvan käyttötarkoitusta pohtimalla. Mainoskuvien kuvalliset viestit Mainoskuvien kuvallisia viestejä usein hämärretään tarkoituksellisesti. Parhaat mainoskuvat vaikuttavat katsojaan hänen tiedostamattaan. Niissä käytetään hyväksi ihmisen perimmäisiä tarpeita kuten nälkä, jano, rakkauden ja hyväksymisen tarpeet sekä kauneuden tai arvostuksen kaipuu. Ruokakaupassa nälkäinen asiakas saattaa valita tuotteen, jonka pakkauksen kuvassa ruoka näyttää maistuvimmalta. Muotikuvissa ohjataan katsoja mieltämään itsensä kauniiksi ostaessaan kuvassa esiintyvän vaatteen. Monimutkaisempia viestejä tarjoavat kuvat, joihin on liitetty älyllinen tai sadunomainen tarina. Hyvä esimerkki on Nokian Connecting People -mainoskampanja. Iskulausetta elävöitettiin muun muassa Michelangelon freskon yksityiskohdalla, jossa Aatamin ja Jumalan sormi melkein koskettavat. 11
Mainoskuvan ja taidekuvan yhteiset keinot Mainosvalokuvaajien ja taidekuvaajien kuvallisissa viesteissä on paljon yhteistä. Myytit Myytit kuuluvat mainoskuvan ja taidekuvan peruskeinoihin. Asioiden tai hahmojen esittäminen myyttien kautta vahvistaa kuvan viestiä ja nopeuttaa sen ymmärtämistä. Esimerkiksi naisen myyttisiä hahmoja ovat viaton nainen (neitsyt), viettelevä nainen (huora) tai äiti (madonna). Nykynainen, joka ostaa itse autonsa ja ajaa sitä miehen ollessa kyydissä, on sekin jo myyttinen hahmo. Myyttisiä asioita ovat puolestaan luonto sekä sen vastaparina ihmisen rakentama kulttuuri ja teknologia. Myyteistä suurimpia ovat elämä, kuolema, perhe ja eri uskontojen luomat jumalhahmot. Konnotaatiot Konnotaatioiden maailma on yhtä moniulotteinen. Konnotaatio tarkoittaa konkreettiseen asiaan liittyviä, katsojan mielessä piileviä ja vaihtelevia merkityksiä. Vaihteluun vaikuttaa se, miten kohde esitetään. Esimerkiksi moottoripyörä voi viitata vauhdin ja vapauden kokemukseen tai jengirikollisuuteen. Huumori Huumori on kaksinkertaisesti tehokas viestinnän keino. Se vetoaa tunteeseen, koska se synnyttää iloa. Samalla vitsin tajuaminen antaa älyllistä tyydytystä. Seksi Monen mainostajan ja taidekuvaajan mielestä mikään ei voita seksiä tehokeinona. Ihmisen viehätysvoiman kuvaaminen on nykyään rohkeaa. Sitä se on tosin ollut jo tuhansia vuosia sitten vaikkapa Antiikin Kreikan kuvataiteessa. Muotokuvien kuvalliset viestit Muotokuvilla on omat kuvalliset viestinsä. Ylioppilaskuvan viesti voi olla uskon tulevaisuuteen tai olen valmis tulevaisuutta varten. Hääkuvan viesti voi olla olemme rakastuneita tai rakkaus antaa meille voimaa. 50-, tai vaikkapa 100-vuotiskuvan viesti voi olla olen vihdoin aikuinen ja viisas tai olen ikinuori. Muotokuvaajalle on ehdottoman tärkeää aloittaa työ selvittämällä itselleen ja malleille kuvattavan työn viesti. Mallin ilme, asento ja ulkonäkö sekä kuvan valaistus ja sommittelu linjataan kuvan viestiin. Ydinajatuksen tiivistäminen mallin kanssa vaikkapa vain pari lausetta pitkän keskustelun avulla auttaa mallia heittäytymään tunnelmaan. 12
Muotokuvan historiaa Muotokuva on henkilökuva, joka kuvaa mallin ulkonäköä ja hänen persoonallisuutensa piirteitä. Pukeutumisellaan ja olemuksellaan malli viestii ikäänsä, yhteiskunnallista asemaansa ja muita arvostettavia puoliaan. Muotokuvia on tehty kautta koko ihmisen historian. Osa Ranskasta löydetyistä luolamaalauksista ajalta noin 30 000 vuotta eaa. on muotokuvia. Antiikin Foinikiasta, Egyptistä ja Kreikasta on säilynyt muun muassa rahoihin lyötyjä hallitsijoiden muotokuvia. Renessanssimaestrot kuten Leonardo da Vinci ja Rembrandt loivat länsimaisen muotokuvataiteen perustan 1500-luvulla. Porvariston nousu 1700-luvulla kasvatti muotokuvamaalauksen kysyntää. 1900-luvulla kuvataide luopui todellisuuden jäljittelystä ja siirtyi luomaan vaikutelmia, tunnelmia tai tulkintoja kohteesta ja kuvaushetkestä. Näköisyyden kuvaamista kaipaavalle oli kuitenkin tuolloin jo tarjolla uusi taidemuoto, valokuvaus. Se jatkoi näköismuotokuvan perinteitä jopa matkimalla renessanssitaiteilijoiden valaisua. Nykyihminen kuvauttaa itsestään muotokuvan useimmiten merkkipäivien yhteydessä. Rippi-, valmistujais-, syntymäpäivä- ja hääkuvia kutsutaan rituaalikuviksi. Koulukuvaus tuottaa muistoja lapsen kasvusta. Antiikista asti meille periytyy tapa koristella julkisia tiloja presidenttien ja hallitsijoiden virallisilla muotokuvilla. Muotokuvan tekemisen käytäntö Muotokuvan tekemisen käytäntö keskittyy ihon värin, kasvojen, katseen ja ilmeen sekä käsien kuvaamiseen yhdessä vaatteiden tekstuurien ja laskostumisen kanssa. Yleisiä sommitteluja ovat pää-, rinta- ja puolivartalokuvat. Usein kuvaan liitetään esineitä tai ympäristö kertomaan mallin henkilöstä. Nämä periaatteet ovat peräisin Bysantin ikonitaiteesta. 13
Omakuvat Muotokuva luo mallistaan kestävän muiston. Siksi moni taiteilija haluaa tehdä muotokuvan itsestään, mutta omakuvalla on muitakin merkityksiä. Länsimaisen taiteen historiaa hallitsee yksilöllisyyden jatkuva voimakas kasvu. Ajattelemme, että taiteilijan tulee heijastella taiteessaan oman elämänsä käänteitä ja omia tuntemuksiaan. Omakuvassaan taiteilija kertoo itsestään sekä taiteensa lähtökohdista ja sisäisestä kehityksestään taiteilijana. Tätä kutsutaan introspektioksi. Omakuva: Asko Veteläinen 2011 Kuvaus, valaisu ja kuvankäsittely: Asko Veteläinen Kuvaaja kertoo kuvastaan: VAT-opintoihini liittyen kuvasin tämän omakuvan Studio Kuutiolla omaa asiallista perusjämyä itsestäni etsien. Kuvan innoittajana oli kuva Harcourt-studion kotisivulta, joskin kolme tuntia kestäneen kuvaussession aikana idea muuttui melko lailla. Kuvaushetkellä mielessä pyöri synkkiä ajatuksia työllisyystilanteen johdosta, joten kuvasta tuli raskas. 14
STUDIOKUVAAJA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Kuvat esille Esittele töitäsi. Perusta oma kotisivu tai liity esimerkiksi Aukea.net -galleriaan. Harrastajalle elävän yhteisön tarjoaa paikkakuntasi valokuvausseura. Siellä yksilölaji muuttuu mukavaksi sosiaaliseksi harrastukseksi. Kuvaklinikoissa saat arvokasta suoraa palautetta töistäsi. Jos kuvillasi on mielestäsi kaupallista potentiaalia, tutustu Zenfolio.com -sivuston tapaisiin kotisivualustoihin. Kuvaajan oikeudet Sananvapauslaki turvaa valokuvaajan työtä. Julkisilla paikoilla saa kuvata vapaasti aivan kaikkia ja kaikkea. Myös studiokuvaajalla on laajat vapaudet. Jokaisella on oikeus tehdä mitä tahansa taidetta, joka ei riko hyvän maun rajoja. Hyvällä maulla ei tässä tarkoiteta kenenkään subjektiivista näkemystä, vaan yleisesti hyväksyttyjä objektiivisia hyvän maun rajoja, jotka länsimaisissa yhteiskunnissa väkivaltaelokuvien ja pornografian esiinmarssin jälkeen ovat väljät. Kuvaajalla on oikeus hyödyntää kaupallisesti kuviaan tai myydä tuo oikeus esimerkiksi kustantajalle. Nämä oikeudet määrittää tekijänoikeuslaki. Se jakaa valokuvat valokuvateoksiin ja valokuviin. Valokuvateoksia ovat erityistä luovuutta sisältävät valokuvat. Kuvaajan perilliset tai muut käyttöoikeuksien omistajat voivat jatkaa valokuvateosten kaupallista hyödyntämistä vielä 70 vuotta kuvaajan kuoleman jälkeen. Sisällöltään vaatimattomampien valokuvien osalta suoja-aika on 50 vuotta valokuvan valmistusvuoden päättymisestä. Kattavaa tietoa kuvaoikeuksista kertovat Kuvasto ry:n kotisivut. Kuvaajan oikeudet tilatuissa töissä Saako muotilehteen tehdyistä kuvista myöhemmin tehdä kirjan? Saako yrityksen vuosikertomukseen kuvattuja kuvia laittaa kuvaajan kotisivulle? Saako muotokuvan laittaa valokuvausliikkeen ikkunaan? Vastaus kaikkiin kysymyksiin on kyllä, jos asiasta ei ole muuta erikseen sovittu. Myös tilatuissa töissä kuvaajalla on kuviinsa kaikki omistus- ja käyttöoikeudet, mutta asiakas voi kaupanteossa rajoittaa niitä. Tämä voi olla lisälaskutusperuste. Kuvaajien mallien oikeudet Valokuvan kaupalliseen hyödyntämiseen tarvitset mallin suostumuksen. On erittäin suositeltavaa tehdä se kirjallisesti, jotta kuvien käyttötarkoitus on malleille täysin selvä. Kirjallista mallisopimusta tarvitset myös siksi, että kaupallisia malleja esittäviä kuvia myydessäsi sinun tulee yleensä todistaa kuvien ostajalle mallisopimuksen olemassaolo. Kuvien muokkaukseen tarvitaan mallin lupa, jos kuvan viesti muuttuu olennaisesti ja muutos koettelee hyvän maun rajoja. Mallin nimeä tai yhteystietoja ei saa julkaista ilman mallin lupaa. SOPIMUSMALLI: Kuvaajan malli. HYPERLINKKI!!!!!!!!!!!!!!!! 15
Kuvaajan asiakkaan oikeudet Kuvaajan asiakas, esimerkiksi aikakauslehti, mainostaja tai muotokuvan tilaaja, saa asettaa tilaamalleen kuvaukselle ehtoja. Ne voivat koskea kuvauspaikkaa, kuvausaikaa, kuvallisia viestejä, sommittelua, muokkausta tai mitä tahansa kuvauksen aspektia. Sinun tehtäväsi on päättää, suostutko ehtoihin. Usein sinun on lisäksi osattava selvittää asiakkaan toiveet. Moni asiakas ei hallitse valokuvauksen termejä ja tekniikoita. Asiakkaan toiveiden toteuttaminen on silti ratkaisevan tärkeää. Asiakas ripustaa työn kehystettynä seinälleen ja kertoo kuvaustaidoistasi eteenpäin vain, jos pitää työn kaikista aspekteista. Asiakas voi esittää toiveensa osoittamalla joko sinun tuotannostasi tai muualta etsimiään kuvia, joista toivomukset näkyvät. Näin ne on helppo ymmärtää. Asiakkaan oikeus on tietää hinta etukäteen. Kerro mitä perushintaan kuuluu, ja mitä ei. Kerro mahdollisesti tarvittavien lisäpalveluiden, kuten kuvankäsittelyn tai tulosteiden hinta. Hinnoittele myös assistentit, studio- ja kalustovuokrat ja kuvausrekvisiitat. Isoissa tuotannoissa voit laskuttaa osan työstä sen alkaessa ja osan sen valmistuttua. Tee asiakkaidesi kanssa selkeä kirjallinen sopimus, pidä hinnastosi esillä kotisivullasi tai vähintäänkin informoi asiakasta hinnoista sähköpostilla. SOPIMUSMALLI: Asialista neuvotteluun tilausasiakkaan kanssa. HYPERLINKKI!!!!!! Muotokuvaamisen sopimuskäytännöt Hää-, ylioppilas- ja muu muotokuvaus tehdään yleensä asiakkaan ehdoilla. Mikäli työskentelet aina suhteellisen samanlaisella tyylillä, asiakkaan on helppo ymmärtää, mitä hän on ostamassa. Käytä silti aina vaikka hetki asiakkaan toiveiden kuuntelemiseen. Muotokuvaus tehdään yleensä myös asiakkaalle sopivaan aikaan. Jos kuvataan miljöössä, asiakas haluaa yleensä osallistua paikan valintaan. Muotokuvauksen hinnoittelu Muotokuvaus hinnoitellaan usein kiinteästi, sillä asiakkaat haluavat vertailla eri kuvaajien hintoja. Hinnoittelua miettiessäsi pohdi, kuinka monta työtuntia kuvaukseen eri työvaiheisiin ja asiakkaan palveluun kaikkineen menee. Miljöössä kuvaaminen vie yleensä enemmän aikaa kuin studiokuvaus. Hinnoittele myös tarvittavat assistentit, kalustovuokrat ja kuvausrekvisiitat. Muotokuvaajat sisällyttävät usein kuvaushintaan kuvien jälkikäsittelyn esimerkiksi viidelle kuvalle, jotka asiakas valitsee kuvauksen materiaalista. Kuvatulosteiden valmistaminen on nykyään helppoa ja edullista. Asiakkaat osaavat valmistaa tulosteita itse. Muotokuvauksen peruspalveluun voi siis sisältyä ainoastaan lopullisten kuvien luovuttaminen asiakkaalle tulostusvalmiina tiedostoina, esimerkiksi srgb-väriavaruudessa jpg-tiedostoina CD-levyllä tai internetpalvelimella. Usein kilpailu esimerkiksi ylioppilaskuvauksista on kovaa, ja kuvauksen hinta täytyy laskea hyvin alhaiseksi. Tällöin kuvaaja voi välittää valokuvatulosteet asiakkaalle ja lisätä hintaan katetta. Etenkin omaa valokuvatulostinta ylläpitävät valokuvaamot toimivat näin. SOPIMUSMALLI: Muotokuvaussopimus. HYPERLINKKI!!!!!! 16
STUDION HENKILÖKUNTA AD AD eli Artistic Director on studiovalokuvaajan esimies, kun asiakkaana on aikakauslehti tai mainostoimisto. AD työstää kuvien sisällöt ja kuvalliset viestit. Halutessaan AD johtaa eri työvaiheita, kuten mallien tai kuvausrekvisiitan valintaa tai itse kuvausta. AD valitsee kuvat, jotka käsitellään kuvauksen lopputöiksi. AD voi ohjeistaa tai johtaa myös kuvankäsittelyä. Kuvaussihteeri Kuvaussihteeri helpottaa kuvaajan työtä hoitamalla jopa kaiken kuvauksen valmistelun. Kuvaussihteeri pitää kuvauksen aikataulussaan ja varmistaa, että kaikki kuvakäsikirjoitukseen merkityt kuvat kuvataan. Kuvaussihteeri taltioi, nimeää ja järjestää kuvamateriaalin tietokoneelle ja tekee ehkä osan kuvankäsittelystä. Tämän kirjan kuvaussihteeri osallistui kuvituksen tekemiseen jo ensimmäisestä suunnittelupalaverista alkaen. Kuvauksissa hän kirjasi muistiin informaation, jota luet valaisukaavioista ja taustatiedoista. Hän myös huolehti kuvamateriaalin jäsentelyn siten, että taittajan oli helppo sijoittaa kuvat paikoilleen kirjaan. Kuvausassistentit ja avustettu kuvaus Kuvausassistentit avustavat kuvaajaa ennen kaikkea valaisussa. Kuvaustaidottomista assistenteista ei siksi ole sinulle hyötyä. Harrastajalle valokuvausseurat ja niiden työpajat ovat loistava tilaisuus työskennellä avustetusti. Ryhmässä yksi vuorollaan kuvaa, muut avustavat. Kun työskentelet avustetusti, tehtäväsi on johtaa kuvausta. Älä silloin liiku ympäri studiota. Valoja rakennettaessa istu kuvaajan tuolilla, ota koekuvia ja ohjaa assistentteja, jotka pitelevät heijastimia tai toimivat elävinä salamavalojalustoina. Meikkaajat, maskeeraajat, kampaajat, puusepät, puvustajat, stylistit Meikkaajat, maskeeraajat, kampaajat, puusepät, puvustajat ja stylistit lisäävät kuviesi loistoa omalla luovalla panoksellaan. Heidän kanssaan työskennellessäsi ennakkosuunnittelun merkitys korostuu. Esimerkiksi meikkaajilla on niin paljon erilaisia aineita ja välineitä, että he ottavat keikoilleen mukaansa vain sen, mitä tietävät siellä tarvitsevansa. Huomaa meikkaajan ja maskeeraajan ero. Meikkaaja tekee kaunistavaa meikkausta, maskeeraaja luo fantasiahahmoja. Puvustaja valmistaa uusia asuja, stylisti kokoaa haluttuja asukokonaisuuksia valmisvaatteista. Myös esimerkiksi ruokakuvauksen kuvausrekvisiitan kerääjää ja sommittelijaa kutsutaan stylistiksi. 17
MUISTILISTA KUVAUKSEN TOTEUTUKSEEN Studiossa sinun ei tarvitse palella, kastua sateessa tai tarpoa suossa. Mutta sinun täytyy ideoida ja suunnitella. Ennen kuvausta tehtävä työ on usein rakennetun kuvauksen keskeisin osuus. Ohessa on lista työnkulusta. Kaikkiin kuvauksiin et tarvitse kaikkia työvaiheita, mutta lista antaa käsityksen rakennetun studiokuvan prosessista. Keskustele tilaajan kanssa Ideoi kuvan sisältö ja kuvallinen viesti Tee kuvauksen budjetti, neuvottele tilaajan kanssa hinta, tee sopimus Valitse mallit Sovi mallien kanssa kuvaus, palkkiot ja kuvien käyttötarkoitus Sovi mallien kanssa vaatetus, hiukset, meikki, muu Varaa studioaika ja varmista että studiolla on tarvitsemasi varustus ja oikean värinen fondi Varaa kuvausrekvisiitta Varaa meikkaaja, assistentit ja kuvaussihteeri ja informoi heille aikataulu ja työtehtävät Varaa taustamusiikki, kahvi- tai ruokatarjoilu Tee kuvausaikataulu, varaudu yllätyksiin Mieti, tarvitaanko pääkuvauksen lisäksi harjoituskuvaus ja/tai täydennyskuvaus Varaudu studion siivoukseen ja kuvausrekvisiitan poiskuljetukseen Tule studiolle ajoissa ennen kuvausta Tee harjoituskuvaus Tee pääkuvaus Tee täydennyskuvaus Tee kuvankäsittely Tee koevedostus Tee korjauksia kuvankäsittelyyn koevedosten pohjalta Tee lopullinen vedostus Toimita kuvat Laskuta kuvaus Arkistoi kuvat 18
STUDIOTILA VALOKUVAUSSTUDIO Valokuvausstudio on pimennettävä tila. Seinät, lattia ja katto ovat mustat, jotta niistä ei heijastu valoa kuvan varjoisiin kohtiin. Puolivartalokuvina muotokuvia työstäville kuvaajille riittää huonekorkuinen studio. Luovaan työhön tarkoitetut isot studiot ovat yleensä vähintään neljä metriä korkeita. Ne rakennetaan esimerkiksi teollisuushalleihin. Niihin pääsee suoraan katutasolta nosto-ovesta, josta studioon voi tuoda isokokoisia esineitä. Ison studion lattia on yleensä betonia ja siinä on lattiakaivo. Harrastajienkin studiot ovat nykyään varsin varusteltuja. Varusteiden hinnat ovat laskeneet ja porukalla niiden hankinta helpottuu. Valokuvausseuroihin liittymällä pääsee käyttämään niiden studioita. FONDIT Salamalaitteet eivät näy valokuvissa, ellet käytä niitä kuvausrekvisiittana kuten ranskalainen tuotekuvauksen maestro Alexandre Gregoire. Fondit näkyvät, sekä fondien jokainen ryppy ja kengänjälki. Hyvässä studiossa fondeista pidetään huolta. Niillä kävellään kengät jalassa vain jos pitää tehdä kokokuva. Yleisimmin käytetään 2,72 metriä leveitä fondeja. Saatavilla on myös 1,35 metriä ja 3,60 metriä leveitä fondeja. Valmisfondien yleisin materiaali on paksu paperi. Paperifondien etuna on niiden edullisuus ja haittana lähes kertakäyttöinen luonne. Kangas- ja vinyylifondit ovat kestävämpiä, mutta myös hintavampia. Hienot käsinmaalatut kangasfondit maksavat satoja euroja. Paitsi jos sellaisen tekee itse. Paperifondeja myydään 11 ja 25 metrin rullissa. Yleisesti käytetään 11 metrin rullia, koska ne mahtuvat tiheästi vierekkäin fondiripustimiin. Korkeaan studioon kannattaa ostaa 25 metrin rullia. Fondin lattialla oleva osa kuluu nopeasti. Pitkästä fondista voi muutaman kerran leikata lattialla olevan osan roskiin. Älä rullaa fondia loppuun asti auki. Teippiensä varassa roikkuen se ei pysy kiinni puolassaan etenkään korkeassa studiossa. Säilytä fondirullat pystyasennossa. Vaaka-asennossa puolat taipuvat ja fondiin syntyy painaumia. Luovat taustaratkaisut Taustojen suunnittelun luovuus on tärkeää, kun ponnistat rivikuvaajasta mestarikuvaajaksi. Taustana voit käyttää esimerkiksi tapettia, linoleumia, säkkikankaita, heinäpaaleja, ladon ovea tai vaikka joulukuusia koristeineen. Legendaarinen amerikkalainen Rolling Stone- ja Vanity Fair -lehtien kuvaaja Annie Leibovitz on kerran maksanut kymmeniä tuhansia dollareita saadakseen ystävänsä muotokuvan taustaksi kolmiareenaisen sirkuksen norsuineen kaikkineen. 19
FONDIRIPUSTUKSET Normaali fondiripustus Fondiripustukseen kuuluvat seinäkoukut ja niihin ripustettavat puolapidikkeet. Pidike työnnetään fondirullan sisään ja kiristetään. Toisessa pidikkeessä on moottoroitu fondinostin tai ketju, jolla fondia voi kelata. Seinäkoukut on rakennusvaiheessa asennettava täysin vaakasuoraan, jotta fondit kelautuvat sisään suoraan. Fondiripustuksen korkeus on tärkeää silloin, kun kuvaat suuria kohteita tai käytät voimakkaasti alaviistoja kuvakulmia. Studio Kuution pääkuvausalueella fondipakka on kiinnitetty kuvausalueen takana olevan parven kaiteeseen. Fondien vaihto pidikkeisiin käy kätevästi parven kautta. Parven alaosassa on meikkauspiste ja varasto. Erikoisleveä fondiripustus Suurissa studiossa moottoroitu fondivinssi metallisine väkipyörineen on nostaa raskaitakin taakkoja. Vinssipuomi kannattaa rakentaa lähes yhtä leveäksi kuin itse tila. Vinssipuomiin voi kiinnittää myös normaalilevyisen fondiripustuksen. Matkafonditeline Kevein fondiripustuksen vaihtoehto on matkafonditeline, jossa fondipidikkeet kiinnitetään adapterilla studiojalkaan. Näin fondin voi ripustaa missä tahansa ilman, että tarvitsee porata reikiä seiniin. 20
SALAMALAITTEET Studiosalamat ovat yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Ne eivät ole kalliita, kuten moni luulee. Tasokkaan käsisalaman hinnalla saa kaksi edullista studiosalamaa. Voimaosat Studiosalaman laiteosaa kutsutaan voimaosaksi. Se toimii verkkovirralla. Voimaosassa on välähdyspää, joka tuottaa salamavalon välähdyksen. Lisäksi voimaosassa on yleensä hehkulampulla toimiva ohjausvalo, jonka avulla valotilanteen valot ja varjot näkee valoja asetellessa. Voimaosassa on kiinnityskisko eli bajonetti. Kiinnittämällä siihen erilaisia muotoiluosia muuntelet valon kehrän kokoa ja valon jyrkkyyttä ja pehmeyttä. Hallintalaitteista tärkeimmät ovat virtakytkin ja tehonsäätö. Tärkeä on myös kytkin, jolla säädellään ohjausvalon toimintoja. Ohjausvalo asetetaan yleensä proportional -tilaan, jossa ohjausvalon teho seuraa laitteeseen asetettua salaman välähdystehoa. Voimaosa kiinnitetään jalustaan yleensä kiinteällä 5/8 tuuman adapterilla. Hinnakkaimmissa malleissa voimaosan kuori ja adapteri ovat metallia ja hallintalaitteiden nappulat jämäköitä. Voimaosien teho Salamalaitteiden teho ilmoitetaan purkaustehona wattisekunteina eli Ws. 250 Ws voimaosat riittävät muotokuvaukseen, mutta 500 Ws voimaosat antavat pieneenkin studioon enemmän pelivaraa. Jos kuvaat suuria kohteita tai vaikkapa monikymmenpäistä kuoroa kirkossa, tarvitset todennäköisesti 750 Ws tai 1000 Ws voimaosia. 500 Ws studiosalama tasoitusvalona kirkkaalta taivaalta paistavalle auringonvalolle saattaa olla tehoton, etenkin jos valot sijaitsevat kaukana kohteista. Edullinen salamalaite tarjoaa yleensä pienimmäksi välähdystehokseen 1/8 maksimitehostaan. Tehokkaalla ja edullisella laitteella ei siis yleensä saa aikaan vähää valoa. Hinnakkaammissa laitteissa tehoasteikko on laajempi siten, että pienin välähdysteho on yleensä 1/32 maksimitehosta. Muotoiluosat esitellään jaksossa Muotoiluosat jyrkästä pehmeään sivulla 33. Tehonsäädön taidetta Elinchrom-asteikko Markkinoilla erittäin yleiset Elinchrom-salamalaitteet käyttävät tehonsäädössä omaa mitta-asteikkoaan. Se pohjautuu suhteellisesti aukkoarvoihin. Jos laitteen teho on arvossa 4.0 ja haluat vähentää valoa yhden aukkoarvon verran, laske teho arvoon 2.8. Asteikosta on hyötyä myös silloin, kun studiossa on esimerkiksi 500-wattisia ja 250-wattisia salamalaitteita. Laitteet luovat yhtä paljon valoa, kun niissä on sama tehoarvo. Laukaisimet Salamalaitteiden laukaisua eli triggeröintiä varten studioissa käytetään kolmea eri menetelmää. Lähes kaikissa studioissa käytetään nykyään radiolaukaisimia. Kameran salamakenkään kiinnitettävä radiolähetin välittää välähdyskäskyn salamalaitteissa oleviin vastaanottimiin. Monet salamalaitevalmistajat rakentavat nykyään radiolaukaisua 21
varten voimaosiin sisäänrakennetun radiovastaanottimen. Salamalaitteissa on 3,5 mm plugiliitos laukaisujohdolle, jota kutsutaan myös X-johdoksi. Jos sisäänrakennettua radiovastaanotinta ei ole, ulkoinen radiovastaanotin kytketään tähän liitokseen. Jos kamerassa on laukaisujohdon ulostuloliitos eli X-lähtö, kameran voi johdolla kytkeä suoraan salamalaitteeseen. Lähes kaikissa salamalaitteissa on valo-orjaksi kutsuttu sensorilaukaisin. Se laukaisee salaman, jos vieressä välähtää toinen salama. Ennen radiolaukaisimia oli yleistä, että kamera oli kytketty X-johdolla yhteen salamalaitteeseen ja valotilanteen muut salamat välähtivät valo-orjalla. Valo-orjaa varten salamalaitteessa on päälle/pois -kytkin. Valo-orjat sammutetaan, jos studiossa on samanaikaisesti käytössä useita kuvausalueita. Tällaisissa tilanteissa käytetään radiolaukaisimia, joissa on monta eri kanavaa eri kuvausalueille. Salamalaitteiden lattiajalustat Studioiden yleisin lattiajalusta on 100-350 cm korkea normaalijalusta. Nollajalaksi kutsuttu matala jalusta on noin 20 cm korkea. Siitä saadaan 40-100 cm korkea puolijalusta lisäämällä siihen jatkopala. Puomijalustoilla vastapainoineen voi kuvauskohdetta valaista yläpuolelta tai yläviistosta. Isoimmat jalustat jatkopaloineen ovat jopa kymmenen metriä korkeita. Korkeiden jalustojen tukevuutta voi parantaa lisäpainoilla tai lattiaan pulttaamalla. Salamalaitteet, heijastimet ja muut varusteet kiinnitetään jalustoihin 5/8 tuuman adapterilla. Sen päässä voi olla 1/4 tuuman tai 3/8 tuuman uroskierre, joka lisää kiinnitysmahdollisuuksia. Jalustojen turvallisuus ja käyttömukavuus paranee lisäämällä niiden alle pyörät tai asettamalla jalusta dollyyn eli kolmihaaraiseen tasoon, jonka kulmissa on pyörät. Kalleimpien jalustojen teleskooppivarsissa on jousia tai ilmajarruja, jotka vaimentavat varren laskeutumista ja suojaavat siten salamalaitteita. Salamalaitteiden seinä- ja kattojalustat Seinä- tai kattojalustat vapauttavat studion lattian jalustoista ja sähköjohdoista. Ne sopivat pieniin studioihin, tai studioihin, joissa valojen asettelua ei tarvitse paljon muutella. Kamerajalustat Mallit kuvataan käsivaralta, tuotekuvauksissa kamera on jalustalla. Tuotekuvaajat suosivat tukevia ja luotettavia suuria kamerajalustoja. Hieman kevyempi ratkaisu on kolmijalka, johon on liitetty kolmella säätö- ja lukitusvivulla varustettu kääntyvä yläosa eli niin sanottu videopää. Kolmijalan käyttömukavuus lisääntyy, kun se kiinnitetään pyöräalustalle eli dollyyn. Pikaliitin helpottaa tilanteita, joissa haluat pitää kameraa välillä kädessä, välillä jalustalla. Heijastimet Studioissa käytettävistä heijastimista voisi kirjoittaa oman kirjan. Markkinoilla olevien kaikenkokoisten ja -väristen heijastimien lisäksi aivan mitä tahansa voi käyttää heijastimena. 22