Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Samankaltaiset tiedostot
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Metsään-jatkokurssi Biotalous. Mikko Tilvis , Tampere

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Biotalous- ja cleantech osaaja: tervetuloa vaikuttamaan! CLEANBIO-hankkeen sidosryhmätyöpaja

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Luontoon perustuvat ratkaisut ympäristö-, luonnonvara- ja innovaatiopolitiikkojen toteuttamisessa Teollisuusneuvos Mika Aalto, TEM

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

- Potentiaalia innovaatioiksi

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään?

Suomen biotalousstrategia -tavoitteet ja toimenpiteet Liisa Saarenmaa Maa- ja metsätalousministeriö biotalous.fi

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

ja sen mahdollisuudet Suomelle

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Korkean arvonlisän biotaloustuotteet

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Keski-Suomen metsäbiotalous

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lapin metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous

Maaliikennekeskus ja lentokenttä Alueen infra Alue suhteessa eräisiin kansallisiin strategioihin w w w. h a m k. f i

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous

KANSALLINEN BIOTALOUSSTRATEGIA JA TAVOITTEET BIOTALOUDEN ROOLISTA SUOMEN KANSANTALOUDESSA. Liisa Saarenmaa MMM Kajaani

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Selvitys Kainuun biotalouden aluetalousvaikutuksista Kainuun biotalouden aluemallinnustyöstä

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous

Kumppanuus ja maaseutu

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Hävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi biomassan kaskadikäyttö

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Suomen asema globaalissa biotaloudessa: haasteita ja mahdollisuuksia? Professori Anne Toppinen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

BIOVIRRAT JA KILLINKOSKI-HANKE

Yhteistoimin kohti biotaloutta. ylijohtaja Juha Ojala MMM Luonnonvaraosasto

Kohti biotalousyhteiskuntaa Eeva Hellström

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Biotalous-INKA

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

MTT, Metla ja RKTL matkalla Luonnonvarakeskukseen

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Vesivarojen arvo Suomessa

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa:

Pirkanmaa ja biotalous

Mitä uutta biotalous voi tuoda yrityksille?

Cleantech-strategia

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Transkriptio:

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014

Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto, joka tuottaa talouskasvua ja hyvinvointia. Suomi on biotalouden suurvalta. Meillä on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja, teollisia vahvuuksia, korkeatasoista osaamista ja notkeutta, jotka luovat erinomaiset edellytykset olla biotalouden edelläkävijä maailmassa.

Biotalous nousee tarpeesta 50 % enemmän ruokaa Väestön kasvun vuoksi 2030 maailmassa tarvitaan: Uusiutumattomille raakaaineille on pakko löytää vaihtoehtoja. Ilmastonmuutos Väestönkasvu Uusiutumattomien raakaaineiden niukkuus Huoli ympäristöstä 30 % enemmän vettä 45 % enemmän energiaa

Mitä biotalous on? Biotaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja käytetään monipuolisesti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä edistää talouskehitystä ja luo uusia työpaikkoja kestävän kehityksen mukaisesti. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen ja vesistöjen biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Ekosysteemipalveluja ovat luonnon tarjoamat palvelut kuten hiilidioksidin sitominen ja virkistysmahdollisuudet. Biotalouteen kuuluu olennaisena osana myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti.

Missä on Suomen mahdollisuus? Nopeasti kehittyvä globaali kysyntä, aikaiset markkinoille menijät hyötyvät eniten Suomen tulee kyetä näkemään eteenpäin, tunnistamaan markkinamahdollisuudet ja valitsemaan osaamiskärkensä Suomella on vahvoja kilpailuetuja, joilla hyödyntää murrosta: Olemme oppineet elämään biotaloudesta ja kehittäneet tätä varten tehokkaita teknologioita Suomella on maailman 4. suurin biokapasiteetti per capita toisaalta biomassat ovat Suomen ainoita raaka-ainerikkauksia Meillä on edelleen mahdollista lisätä merkittävästi kestävää biotalouden hyödyntämistä Olemme biotaloudessa jo liikkeellä ja meillä on tähän joukko globaaleilla markkinoilla menestyviä yrityksiä

Biotalouden tulevaisuus tehdään yhteistyöllä Yhteistyö ja teknologioiden yhdistäminen tekevät Suomesta todellisen biotalouden edelläkävijän. Suomessa on vahva metsäalan, teknologian, rakentamisen, energian, kemian sekä elintarvike- ja terveysalan osaaminen. Me olemme yhdessä kehittäneet uudenlaista osaamista, teknologioita ja ratkaisuja.

Biotalouden merkitys Suomelle Liikevaihto yhteensä 60 mrd 2025 mennessä Suomi tavoittelee biotalouden tuotoksen kasvattamista 100 miljardiin euroon ja tämän kasvun myötä 100 000 uutta biotalouden työpaikkaa. Osuus työllisistä 13% Biotalous yhdistää puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista, teknologiaa sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja. Suomen biotaloudesta noin puolet on metsäbiotaloutta. Osuus viennistä 26%

Biotalous Suomessa numeroina Tuotos Arvonlisäys Työlliset Vienti milj. milj. milj. Ruoka yhteensä 16 093 4 356 128 400 515 Maatalous 4 822 1 658 90 100 0 Elintarviketeollisuus 11 271 2 698 38 300 515 Biotalouden tuotteet yhteensä 29 273 9 317 101 400 13 819 Metsätalous 4 232 2 898 25 000 68 Puutuoteteollisuus 6 870 1 542 36 400 2077 Massa- ja paperiteollisuus 13 653 2 967 23 300 9185 Rakentaminen 9 228 3 344 58 120 100 Kemianteollisuus 1 644 434 1 600 1 347 Lääketeollisuus 1 339 845 4 100 932 Uusiutuva energia 4 033 1 903 5 801 0 Veden puhdistus ja jakelu 610 400 2 700 0 Biotalouden palvelut yhteensä 2 993 1 416 33 900 0 Luontomatkailu 2 737 1 226 32 000 0 Metsästys 85 79 100 0 Kalastus 171 111 1 800 0 Koko biotalous 60 685 20 104 319 321 14 248 Koko kansantalous 375 777 163 424 2 509 500 54 221 Biotalouden osuus 16,1 % 12,3 % 12,7 % 26,3 % Luvut vuodelta 2011

Biotalouden uusi liiketoiminta Biopohjaiset tuotteet (esim. biomuovit ja -komposiitit, puupohjaiset tekstiilikuidut) Bioenergia (esim. bioöljy ja -diesel) Kemianteollisuus (biomassat raaka-aineena) Uudet teknologiat (erityisesti puhtaat teknologiat ja bioteknologia) Puurakentaminen urbaanissa ympäristössä Puhtaat elintarvikkeet ja ravinteiden kierrätyksen sivuvirrat Bioteknisesti tuotetut lääkkeet Palvelut teollisuudessa ja luontoekosysteemeissä * Lähde: Tilastokeskus, 2011; tilastoissa ei ole mukana esimerkiksi palveluita

Biotalouden arvoketjut Puunjalostus Kemia Biomassat Energia Ruoka Rakentaminen Ekosysteemipalvelut Tuotteet Osaaminen Biotalous hyödyntää puhtaita teknologioita (cleantech) tuottaessaan tuotteita ja palveluita kestävästi.

SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Strategiset päämäärät 1. KILPAILUKYKYINEN BIOTALOUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Biotalouden kasvulle luodaan kilpailukykyinen toimintaympäristö 2. UUTTA LIIKETOIMINTAA BIOTALOUDESTA Biotalouteen luodaan uutta liiketoimintaa riskirahoituksen, rohkeiden kokeilujen ja toimialarajojen ylittämisen avulla 3. VAHVA OSAAMISPERUSTA BIOTALOUDELLE Biotalouden osaamisperustaa kehitetään koulutusta ja tutkimustoimintaa uudistamalla 4. BIOMASSOJEN KÄYTETTÄVYYS JA KESTÄVYYS Biomassojen saatavuus, raaka-ainemarkkinoiden toimivuus ja käytön kestävyys turvataan Toimeenpano ja seuranta Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta

Toimenpiteiden top 4 1. Kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö Biotalouden ennakointi ja kasvukärkien valinta Julkisiin hankintoihin kannustimet korvata uusiutumattomia luonnonvaroja uusiutuvilla Ohjauskeinojen (ml. sääntely) inventointi ja kehittäminen Älykkäät vihreät kaupunkiseudut kehitysympäristönä 2. Biotalouden uusi liiketoiminta Kasvatetaan biotalouden pääomarahoitusta ja innovaatiopanostuksia Rahoitetaan uusien biotalouden ratkaisujen pilotointeja ja demonstrointeja Biotalouden aineetonta arvonluontia edistetään tuotteiden ja palveluiden arvonlisän nostamiseksi

Toimenpiteiden top 4 3. Vahva biotalouden osaamisperusta Koulutuksen sisältöjä kehitetään vastaamaan biotalouden tarpeita Toimialarajoja ylittävää tutkimusyhteistyötä lisätään Ratkaisuhakuinen tutkimus (strategisen tutkimuksen neuvosto) 4. Biomassojen käytettävyys ja kestävyys Suomi vaikuttaa kansainvälisessä päätöksenteossa siihen, että voi hyödyntää biomassavarojaan monipuolisesti Biomassojen käytön kestävyyttä arvioidaan yleisesti hyväksytyillä menetelmillä, joita päivitetään ja täydennetään tarpeen mukaan. Biomassavaroihin liittyvän tiedon hyödyntäminen