Tekesin vuosikertomus 2011

Tekesin vuosikertomus 2011 1

2 Toimitus: Ulkoasu: Kuvat: Paino: Tekes, viestintä Mainostoimisto Cake Oy Eeva Anundi, Tekes, istockphoto Markprint Oy Kuvassa vasemmalta lakimies Liisa Ewart, lakimies Harri Laajarinne, asiantuntija Hanna Rantala, asiantuntija Soile Ollila sekä asiantuntija Matti Evola

sisältö Pääjohtajan katsaus Vuosi 2011 lyhyesti 4 7 3 Valtaosa yritysten rahoituksesta pienille ja keskisuurille yrityksille 8 tekes lisäsi rahoitustaan kasvuyrityksille 10 osaaminen ankkuroi suurten yritysten tutkimusta suomeen 11 Strategisilta tutkimusavauksilta odotetaan paljon 13 uudistumisen ja kasvun mahdollisuuksia 14 Tilastot 16 Henkilöstö 18 Organisaatio 19

Pääjohtajan katsaus Muutosten vuosi 2011 4 Sekä ajankohtainen taantuma että pidemmän aikajänteen globaali työnjaon muutos haastavat Suomen ennen näkemättömällä tavalla. Suomen ainoa selviytymiskeino on osaamiseen pohjautuva talouden ja julkisten palvelujen uudistuminen. Kansantuotteen kasvusta yli puolet on tullut aineettomiin investointeihin perustuvasta tuottavuuden kasvusta. Tulevaisuudessa tuottavuuden kasvun merkitys edelleen kasvaa. Tuottavuuden kasvusta riippuu myös se, löytyykö kiinteille investoinneille kannattavia kohteita. Sekä valtion että yritysten panokset uudistumiseen erityisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan tulevat ainakin vuonna 2012 alenemaan. Tämä näkyy myös Tekesin resurssien vähenemisenä 40 miljoonalla eurolla. Taustalla on pitkälti se, ettei kyetä erottamaan toisistaan rakenteita säilyttäviä yritystukia ja toimintaa uudistavia innovaatiotoiminnan kannusteita. Vastatakseen edessä oleviin haasteisiin Tekes uudisti strategiansa vuoden 2011 alussa. Strategiassa linjattiin resurssien suuntaaminen asiakassegmenteittäin, luotiin uudet asiakkuuksien hallinnan menetelmät, uudistettiin sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimuksen rahoituskonseptit että yritysten rahoituksen edellytykset, määriteltiin uudet sisällölliset painopisteet ja ohjelmatoiminnalle joustavammat menettelytavat, käynnistettiin rahoitusprosessin toimintatapojen uudistus, määriteltiin tulevaisuuden työympäristön tavoitteet ja käynnistettiin viestinnän uudistaminen. Strategian uusiminen oli niin mittava kokonaisuus, että sen käytäntöön vieminen vaatii kattavan, projektoidun muutosohjelman. Sen pyörteissä kaikki tekesläiset ovat kiitettävästi painineet koko vuoden ja paini jatkuu seuraavankin vuoden.

Enemmän panosta kasvuhakuisiin edelläkävijäyrityksiin Liiketoiminnan kasvusta ja uusista työpaikoista Suomessa syntyy noin puolet kasvuyrityksiin ja toinen puolet maltillisesti kasvaviin yrityksiin. Kasvuhakuisten ja -kykyisten yritysten osuus kaikista yrityksistä on vain muutama prosentti. Erityisesti näihin kasvuhakuisiin edelläkävijäyrityksiin kohdistamme panoksemme. Kaikki kasvuyritykset eivät ole nuoria, mutta uusien kasvuyritysten aikaansaantiin liittyy merkittävä rahoituksen markkinapuute. Siksi panostamme yli kolmanneksen yrityksille suunnatusta rahoituksestamme nuoriin yrityksiin. Siemenvaiheessa rahoitamme korkeahkolla riskillä isoa joukkoa liiketoimintaideoita pienehköillä panoksilla aina kuitenkin edellyttäen myös yksityistä rahoitusta. Jatkorahoitus aloitusvaiheeseen on valikoivampaa suuremmilla panoksilla ja edellyttää merkittävää yksityistä rahoitusta rinnalle. Päätöksenteon apuna ovat yksityiset pääomasijoittajat. Kokemusta, senioritason osaamista ja yksityisen pääomituksen hankintaa aloittaville yrityksille tarjoavat Vigo-yrityskiihdyttämöt, joiden määrää lisätään. Myönteisten asenteiden ja verkostojen kehittymistä opiskelijayhteisöissä pyrimme edesauttamaan kanavoimalla yliopistojen kautta näille resursseja itseorganisoituvaan toimintaan. Tutkimuksesta uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja strategisia avauksia Innovatiiviset kasvuyritykset syntyvät monia reittejä. Rahoituksemme ei valikoi tällä perusteella yrityksiä, mutta erityistoimia kohdistetaan yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Rahoitamme niille tutkimustulosten kaupallistamisen edellyttämien rakenteiden ja toimintatapojen kehittämistä. Olemme myös uudistaneet julkisen tutkimuksen rahoitustapamme siten, että verkottuneen, olemassa olevia yrityksiä palvelevan tutkimuksen lisäksi kohdistamme rahoitusta tutkimukseen, joka ideavaiheesta lähtien etsii uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jossa rahoitus parhaille ideoille kasvaa ja johon sisältyy myös liiketoimintakonseptin testausta. Toinen uusi rahoituskonsepti kohdistuu strategisiin tutkimusavauksiin, joilla pyrimme antamaan tutkimusryhmille mahdollisuuden kokeilla joustavasti jotain todella uutta jotain sellaista, jonka merkitystä ja relevanssia on vielä vaikea tietää varmasti, mutta jonka merkitys saattaa tulevaisuudessa olla todella suuri. Näillä pyritään ennakoimaan elinkeinoelämän tulevia osaamistarpeita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Suurten yritysten rahoituksessa korostuvat kansallisen osaamispohjan kehittäminen yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyössä, pk-yritysten uudistuminen isojen kumppaneina, uusien globaalien arvoverkkojen kehittäminen ja uusien tai uudistuvien liiketoimintojen synnyttäminen. Asiakaspalvelu yhä paremmaksi Asiakaskokemuksen parantaminen on ollut jo pitkään painopisteenämme. Toimintavuonna asiakaspalaute palvelujemme laadusta parani edelleen ollen rahoitusta saaneilla 4,1 ja kielteisen päätöksen saaneilla 3,3 (asteikolla 1 5, 3=odotusten mukainen laatu). Rahoituksemme hyödyllisyydestä rahoitusta saaneet asiakkaat antavat arvosanan 4,5. Julkiset yrityspalvelut yhteen paketoiva ja eri organisaatioiden asiakastietoja ristiin hyödyntävä kasvuväyläpalvelu saatiin tuotantokäyttöön. Jatkamme työtä paitsi kouluttautumisen myös asiakassegmenttikohtaisten palvelumallien ja TEM-konsernin yhteisen asiakkuudenhallinnan kehittämisellä. Rahoitushakemusten käsittely ripeäksi rinnalle ketterä malli Rahoituksen hakemusmenettely on jo pitkään ollut sähköinen. Alkaneena vuonna otamme käyttöön uuden hakemuspalvelun, jolloin asiakas voi hoitaa hankkeeseensa liittyvät kaikki asiat sähköisesti verkon kautta. Rahoituspäätösten teon ripeydessä saavutimme ministeriön asettamat tavoitteet, käsittelyajan mediaani on alle 75 vuorokautta. Rahoituksen maksamisessa saavutimme tavoitteen 25 vuorokautta loppuvuonna. Jatkamme ripeyden kehittämistä ottamalla käyttöön prosessin sähköistyksen tarjoamat edut ja asiakaskohtaiset mahdollisuudet pikakäsittelyyn sekä selvittämällä kustannuspohjan yksinkertaistamista. Aloittaville yrityksille tulemme tarjoamaan ketterän käsittelyprosessin, jossa asiakas voi liiketoiminnan uusia suuntia etsiessään vaiheittain täydentää projektisuunnitelmaansa. Näillä saavutamme sekä joustavamman toimintatavan että merkittävästi nopeammat käsittelyajat. Tekes on sitoutunut käyttämään 20 prosenttia rahoitusvaltuuksistaan Strategisen huippuosaamisen keskittymien 5

tutkimusohjelmiin, joissa yritykset ja tutkimusorganisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä osaamispohjan vahvistamiseksi ja toimialojen uudistamiseksi. Tekesin oma ohjelmatoiminta kohdistuu alueisiin, jotka eivät ole SHOKien painopisteinä, ja jatkuu aiempaa pienemmällä volyymilla kahdella eri toimintatavalla: osaamisten pitkäjänteistä kehittämistä palvelevilla ohjelmilla ja pk-yritysten tarpeisiin vastaavilla ohjelmilla. Ohjelmien valmisteluprosesseja nopeutetaan. Käynnissä on neljän ohjelman valmistelu. Sisällölliset painopisteet ja asiakkuuksien hoitoon liittyvät toimialojen analyysit ohjaavat käynnistettävien ohjelmien valintaa ja kansainvälistä toimintaamme. Vastaamme uudistuksillamme Suomen haasteisiin 6 Tulevaisuuden työympäristölle määrittelimme tavoitteet. Etsimme ratkaisua, joka perustuu strategian määrittämien toimintaprosessien ja erilaisten työtehtävien työympäristölle asettamiin vaatimuksiin. Ratkaisussa yhdistetään eri työympäristöresurssit uudet työnteon tavat ja johtaminen (HR), sähköiset toimintatavat ja välineet (ICT) sekä fyysiset tila- ja palveluratkaisut (FM) siten, että optimiratkaisussa alennamme hiilidioksidipäästöjä 70 prosenttia, vähennämme tilantarvetta 40 prosenttia ja säästämme kustannuksia 15 prosenttia. Samalla selvitetään mahdollisuudet yhteiselle tilaratkaisulle keskeisten kumppanien kanssa. Viestinnän muutoksilla innostamme asiakkaitamme uudistumaan, vaikutamme näkemyksellämme ja rakennamme nykyistä selkeämmän kuvan Tekesin toiminnan tuloksista ja vaikutuksista osaamisen ja yhteiskunnan kehittymiseen. Uskomme strategiaan perustuvien uudistusten vastaavan Suomen haasteisiin, johtavan entistä parempiin tuloksiin ja vaikutuksiin sekä jatkuvasti parantuvaan asiakaskokemukseen. Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara

Vuosi 2011 lyhyesti Päättyneiden projektien tuloksia Projekteja päättyi 1 550. Niiden tuloksena syntyi 470 uutta tai korvaavaa tuotetta 396 uutta tai korvaavaa palvelua 279 uutta tai korvaavaa prosessia 840 patenttihakemusta 1 015 opinnäytettä Projektien tuloksena syntyvät työpaikat, liikevaihto ja vienti näkyvät noin viiden vuoden kuluessa. Rahoitus Vuonna 2011 Tekes teki rahoituspäätöksiä 1 928 projektiin yhteensä 610 miljoonalla eurolla, josta 349 miljoonaa euroa yritysten projekteihin 251 miljoonaa euroa yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen projekteihin, sisältää 18 miljoonaa EU:n rakennerahastojen rahoitusta 10 miljoonaa eiroa kuntien, osuuskuntien, järjestöjen ja yhdistysten projekteihin Rahoituksesta 54 prosenttia kohdistui strategisiin valintoihin 33 prosenttia eli 203 miljoonaa euroa Tekesin ohjelmiin 13 prosenttia eli 81 miljoonaa euroa strategisen huippuosaamisen keskittymien ohjelmiin 4 prosenttia eli 22 miljoonaa euroa aktivointihankkeisiin ja kansainvälisiin yhteisohjelmiin 4 prosenttia eli 23 miljoonaa euroa Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmiin Rahoituksesta kohdistui 32 prosenttia eli 193 miljoonaa euroa ei-teknisiin kehitysprojekteihin 38 prosenttia eli 230 miljoonaa euroa energia- ja ympäristöalueelle Yksittäinen projekti voi kohdistua usealle alueelle. Yrityksissä Tekes osallistui rahoituksellaan noin 860 miljoonan euron laajuiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tekesin rahoituksesta kohdistui 58 prosenttia eli 208 miljoonaa euroa pk-yrityksille 31 prosenttia eli 112 miljoonaa euroa pienille, alle kuusi vuotta vanhoille yrityksille 73 prosenttia eli 262 miljoonaa euroa alle 500 henkeä työllistäville yrityksille 7 Yritysasiakkaat Vuonna 2011 Tekes teki uusia rahoituspäätöksiä 1 260 yritykselle sai 500 uutta yritysasiakasta maksoi rahoitusta 2 219 yritykselle

Valtaosa yritysten rahoituksesta pienille ja keskisuurille yrityksille 8 Yritysten projekteihin vuonna 2011 myönnetystä Tekesin rahoituksesta lähes 60 prosenttia kohdistui pienille ja keskisuurille yrityksille ja lähes 75 prosenttia alle 500 henkeä työllistäville yrityksille. Vuonna 2011 Tekes sijoitti 349 miljoonaa euroa yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin ja innovaatiotoimintaan. Rahoitettuja yritysten projekteja oli 1 240. Rahoituksellaan Tekes osallistui noin 860 miljoonan euron laajuiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan yrityksissä. Rahoituksella oli edelleen kova kysyntä. Yritykset hakivat rahoitusta lähes kaksinkertaisesti Tekesin rahoitusmahdollisuuksiin verrattuna. Varsinaisia hakemuksia ja uusien asiakkaiden rahoitustunnusteluja tuli noin 3 300. Rahoituksen painopiste kasvussa ja uudistumisessa Keväällä 2011 uudistetun strategian mukaisesti Tekes kannusti asiakkaita kasvuun ja uudistumiseen. Kansainvälistymisestä kasvua hakevat pienet ja keskisuuret yritykset määriteltiin strategiassa Tekesin tärkeimmäksi kohderyhmäksi. Maltillisesti kasvavien yritysten merkitys kansantalouden kasvulle on lähes yhtä suuri kuin nopeasti kasvavien. Tämän vuoksi Tekes suuntasi ja suuntaa edelleen merkittävän osan rahoituksestaan maltillisesti kasvavien yritysten riskipitoisiin ja kasvuun tähtääviin kehitysprojekteihin. Tekesin rahoitus on vaikuttanut merkittävästi yli puoleen Suomen uusista innovaatioista Vuonna 2011 valmistuneen VTT:n selvityksen mukaan Tekes on ollut rahoittamassa yli 60 prosenttia suomalaisista innovaatioista. Näistä 80 prosentissa Tekesin rooli on ollut merkittävä. Selvityksen tekijät näkivät Tekesillä neljä pääroolia: rahoittaja, aktivoija, verkottaja ja investoija. Selvitys perustuu VTT:n kokoamaan noin 5 000 suomalaisen innovaation Sfinno-tietokantaan. Asiakaspalaute hienoisessa nousussa uudet asiakasryhmät haasteena Tekes kerää asiakaspalautetta vuosittain sekä myönteisen että kielteisen rahoituspäätöksen saaneilta. Vastaajat antavat palautteen anonyymeinä. Vuonna 2011 kaikkien asiakkaiden antama arvosana Tekesin rahoituksen hyödyllisyydestä oli 4,3 ja rahoitusta saaneiden antama arvosana 4,5. Asteikko oli 1 5, jossa 1 = ei lainkaan hyödyllinen, 3 = neutraali ja 5 = erittäin hyödyllinen. Palvelujen laadusta kaikkien asiakkaiden antama arvosana oli 3,8, rahoitusta saaneiden antama arvosana 4,1 ja kielteisen rahoituspäätöksen saaneiden antama arvosana 3,2 asteikolla 1 5, jossa 3 on odotuksia vastaava laatu.

Merenkulun energiatehokkuuden pioneeri säästää kustannuksia ja ympäristöä 9 Ohjelmistoyritys Eniram toimittaa meriteollisuudelle päätöksenteon tukijärjestelmiä, joilla voidaan säästää merkittävästi kustannuksia ja ympäristöä. Alansa pioneeri on kasvanut perustamisestaan (2005) lähtien vauhdilla, ja vuonna 2011 liikevaihto ylitti kuusi miljoonaa euroa. Eniramin järjestelmät keräävät reaaliaikaista tietoa aluksen tilasta ja auttavat päällystöä löytämään alukselle ihanteellisen kulkuasennon, nopeuden ja työntövoiman. Isolla aluksella voidaan näin säästää polttoainetta jopa miljoonan euron edestä vuodessa. Vastaava vuosittainen ympäristövaikutus on noin 3 500 tonnia vähemmän hiilidioksidia. Eniramin järjestelmä on käytössä tällä hetkellä noin sadassa laivassa. Maailmassa on noin 25 000 kaupallisesti toimivaa isoa laivaa, mikä merkitsee Eniramille valtavaa markkinapotentiaalia.

10 Tekes lisäsi rahoitustaan nuorille kasvuyrityksille Vuonna 2011 Tekes lisäsi strategiansa mukaisesti rahoitustaan nuorille kasvuyrityksille. Näiden kasvuluvut ja hyvä menestys erilaisissa vertailuissa osoittavat, että Tekes on onnistunut valitsemaan laajasta tarjonnasta kasvukykyisimmät yritykset ja oikeat projektit rahoitettaviksi. Tekes rahoitti vuonna 2011 nuoria, alle kuusi vuotta vanhoja yrityksiä 112 miljoonalla eurolla. Rahoitettaviksi valikoitui 420 yritystä yli tuhannesta tunnustelun tai hakemuksen lähettäneestä yrityksestä. Yksityisen rahoitusosuuden puuttuminen oli yleisin syy rahoituksen epäämiselle. Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusohjelmaan valittuja yrityksiä Tekes rahoitti kaikkiaan 49 miljoonalla eurolla. Tähän rahoitukseen on valittu yhteensä noin 130 erityisen lupaavaa nopeaa kasvua tavoittelevaa yritystä. Noin kolmannes rahoituksesta kohdistui Vigo-kiihdyttämöohjelman yrityksille. Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusohjelman yritykset kasvoivat kaikkein nopeimmin. Niiden kumulatiivinen liikevaihto kasvoi 10 miljoonasta eurosta neljässä vuodessa 250 miljoonaan euroon vuonna 2010. Samana aikana yritysten henkilöstön määrä kasvoi kuusinkertaiseksi runsaaseen 1 200 henkeen. Yrittäjyysinnostuksessa tapahtunut myönteinen asennemuutos näkyi erityisesti opiskelijayhteisöissä. Tekes osallistui niiden itseohjautuvan toiminnan rahoitukseen Aalto Center for Entrepreneurshipin eli ACEn kautta. Alkavat kasvuyritykset tarvitsevat julkista ja yksityistä rahoitusta Tekes korvaa toiminnallaan alkavien yrityksen rahoituksen markkinapuutetta. Tekesin strategiana on rahoittaa pienillä panoksilla useita yritysalkuja niiden ensivaiheessa. Julkisen rahoituksen merkitys riskinjakajana on tällöin erityisen suuri, koska yksityiset pääomasijoittajat eivät ole valmiita ottamaan ideavaiheessa oleviin yrityksiin liittyviä suuria riskejä. Aloitusvaiheen jälkeen Tekes on huomattavasti valikoivampi ja toimii rahoituspäätöksiä tehdessään yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten pääomasijoittajien, yksityissijoittajien ja Finnveran kanssa. Kun yritys on saanut liiketoiminnan kunnolla käyntiin, rahoituksen pitää hoitua markkinaehtoisesti. Uusi liiketoiminta-alue nuorille kasvuyrityksille Huhtikuussa 2012 Tekesissä käynnistyy nuoriin kasvuyrityksiin keskittyvä liiketoiminta-alue. Se vastaa nuoria kasvuyrityksiä koskevan toiminnan organisoinnista ja koordinoinnista Tekesissä sekä yhteistyöstä alan yritysten ja sidosryhmien kanssa. Foodie tekee ruokakulttuurista yhteisöllistä Digital Foodien kehittämä Foodie on yhteisöpalvelu, joka ehdottaa yksittäiselle kuluttajalle sopivia tuotteita ja ruokia hänen maku- ja käyttötottumustensa mukaisesti. Käyttäjä kirjautuu Foodie.fm-palveluun joko Facebooktunnuksilla tietokoneella tai älypuhelimella. Foodien sivustolla voi kommentoida tuotteita ja reseptejä sosiaalisuus on tärkeä osa palvelua. Palvelussa olevista suositusresepteistä kuluttaja voi valita mieleisensä ja viedä sen ostoslistaan, jonne voi lisätä myös omia suosikkituotteita. Pääkaupunkiseudulla ostokset voi tilata suoraan kotiin Foodien yhteistyökumppanina toimivan Gastronautin kuljetuspalvelun kautta. Foodien palvelua käyttää yli satatuhatta suomalaista. Palvelussa on käytettävissä yli 7500 reseptiä ja tarkat tuotetiedot noin 15 000 tuotteesta.

Osaaminen ankkuroi suurten yritysten tutkimusta Suomeen Biojätteestä sähköä ja lämpöä Metso on yksi maailman johtavista bioenergiaratkaisujen toimittajista. Uusimpana avauksena Metso on kehittänyt biomassan kaasutusta. Metson kehittämässä prosessissa kaupan ja teollisuuden jätteestä syntyy kaasutuksella energiaa. Lahti Energia ottaa ensimmäisen laitoksen käyttöön keväällä 2012. Metson Voimantuotanto-liiketoimintalinjassa EMEA:n alueesta vastaavan johtajan Kai Mäenpään mukaan johtavaan asemaan tarvittavaa osaamista olisi ollut mahdoton kehittää ilman Suomen vahvaa bioenergiaklusteria. Hänen mukaansa Tekesin rahoitus on vaikuttanut merkittävästi verkottumiseen ja suunnannut eri osapuolten intressit samaan suuntaan, jolloin voi syntyä todellisia läpimurtoja. Strategiansa mukaisesti Tekes rahoittaa suurten yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteja silloin, kun uuden osaamisen tai yhteistyön kautta syntyy merkittävästi ulkoisvaikutuksia muille toimijoille, tai kun yritys uudistaa ratkaisevasti liiketoimintaansa ja hakee sillä olennaista muutosta asemaansa globaalissa arvoverkossa. Vuonna 2011 yrityksille suunnatusta Tekesin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksesta 27 prosenttia eli 94 miljoonaa euroa kohdistui yli 500 henkeä työllistävien yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Suurten yritysten rahoituksesta 29 miljoonaa euroa kohdistui strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tutkimusohjelmiin. Suuret yritykset käyttivät lähes saamaansa Tekesin rahoitusta vastaavan summan julkisten tutkimuspalvelujen ostoon ja alihankintoihin pk-yrityksiltä. Vuonna 2011 suuret yritykset ostivat omiin projekteihinsa tutkimuspalveluja yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta 40 miljoonalla eurolla ja alihankintaa pk-yrityksiltä 27 miljoonalla eurolla. Suuret yritykset osallistuivat muihin Tekesin rahoittamiin yliopistojen ja korkeakoulujen projekteihin 7 miljoonalla eurolla. Luvut eivät sisällä SHOKien tutkimusohjelmia, jotka ovat lähtökohtaisesti yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteishankkeita. Yli puolet hyödyistä yhteiskunnalle ja kansantaloudelle Tekesin rahoitus vaikuttaa olennaisesti siihen, että suurten yritysten tarvitsemaa osaamista syntyy Suomeen. Kun tutkimus- ja yritysverkostomme osaaminen on kansainvälisessä kärjessä, yritysten kannattaa pitää tutkimustoimintansa Suomessa. Tämä sitoo yritysten muitakin toimintoja Suomeen. Koko toimiala hyötyy suurten yritysten projekteista. Suurten yritysten osallistuminen Tekesin ohjelmiin ja strategisen huippuosaamisen keskittymien tutkimusohjelmiin on erityisen tärkeää ohjelmien sisällölle ja merkittävyydelle. Suurten yritysten pitkäjänteinen tutkimus siirtyi entistä enemmän SHOKien tutkimusohjelmiin. Yli puolet tutkimus- ja kehitystyön tuomista hyödyistä tulee yhteiskunnalle ja kansantaloudelle ulkoisvaikutuksina, kun syntyvä osaaminen siirtyy eri tavoilla muille. Osaaminen siirtyy yhteistyöverkostoissa, liiketoiminnan arvoverkoissa, työntekijöiden mukana ja aiempien innovaatioita hyödynnettäessä. Tekesin rahoituksella on selkeä vaikutus myös suurten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sisältöön. Käytettävien rahoitusperiaatteiden ja kannusteiden johdosta tutkimusprojektit ovat pitkäjänteisempiä ja haasteellisempia kuin mitä ne olisivat muuten. 11

12 Strategisilta tutkimusavauksilta odotetaan paljon

Vuonna 2011 Tekes rahoitti 251 miljoonalla eurolla yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja. Summasta 48 miljoonaa euroa kohdistui tutkimusorganisaatioille strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tutkimusohjelmien kautta. Rahoitettuja projekteja oli kaikkiaan 600. Tekesin rahoituksella oli edelleen kova kysyntä. Tutkimusorganisaatiot hakivat rahoitusta yli kaksinkertaisesti Tekesin rahoitusmahdollisuuksiin verrattuna. Hakemuksia tuli lähes 1 250 ja niissä haettiin yli 520 miljoonan euron rahoitusta. Uudet projektityypit käyttöön Vuoden 2011 strategiauudistuksessa Tekes määritteli uudet projektityypit yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteille. Vuoden 2012 alusta käyttöön otetut projektityypit ovat Sisällölliset painopisteet ohjaavat valintoja Uudessa strategiassa Tekes määritteli kuusi sisällöllistä painopistettä. Tekes suuntaa valtaosan yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektien rahoituksesta näiden painopisteiden mukaan. Sisällölliset painopisteet näkyvät ennen kaikkea Tekesin ohjelmavalinnoissa ja strategisten tutkimusavausten valinnoissa. Strategisen huippuosaamisen keskittymien tutkimusohjelmat kattavat osan Tekesin painopistevalinnoista. Sisällölliset painopisteet ovat: Luonnonvarat ja kestävä talous Älykäs rakennettu ympäristö Elinvoimainen ihminen Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa Ratkaisukeskeiset palvelut ja aineettomat sisällöt arvonluojina Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana 13 Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Strategiset tutkimusavaukset Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Elinkeinoelämän kanssa verkottuneessa tutkimuksessa kehitetään osaamista ja ratkaisuja elinkeinoelämän tunnistettuihin tarpeisiin yhdessä yritysten kanssa. Strategiset tutkimusavaukset synnyttävät uutta huippuosaamista elinkeinoelämässä tärkeiksi ennakoiduille osaamisaloille. Strategiset tutkimusavaukset voivat myös olla innovaatioympäristöä palvelevaa tutkimusta. Ihmisen varaosat -hanke on hyvä esimerkki strategisesta tutkimusavauksesta. Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa synnyttävissä tutkimusprojekteissa edistetään idean kehittymistä ja valmistellaan sen kaupallistamista uutena liiketoimintana. Ulkomaisia huippututkijoita Suomeen houkutteleva FiDiPro-rahoitus on mahdollinen kaikissa projektityypeissä. Ihmisen varaosat Tekes rahoitti 10 miljoonalla eurolla maailman huippuluokan poikkitieteellistä hanketta, jossa ihmisen omista soluista voidaan rakentaa varaosia vaurioituneiden ja rappeutuneiden kehon osien tilalle. Hankkeessa syntyviä ratkaisuja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää muun muassa sairastuneen tai tulehtuneen rustokudoksen korjaamisessa (nivelrikko ja osteoporoosi), uusien luukudosten synnyttämiseen luuvaurioissa ja hermokudoksen korjaamiseen selkäydinvauriossa. Rahoituksen keskeinen peruste on synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa tutkimuksesta. Jo nyt nähdään, että yritykset tulevat hyötymään hankkeesta laajasti uusilla liiketoiminta-avauksilla. Ihmisen varaosat -hankkeessa yhdistyy ainutlaatuinen poikkitieteellinen yhteistyöverkosto, johon kuuluu hankkeen toteuttajien Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston lisäksi useita kansallisia ja kansainvälisiä tahoja aina ICT-yrityksistä lääketieteen tutkijoihin. Hankkeen laajuus ja yhteistyömuoto on ainutlaatuista maailmassa.

Uudistumisen ja kasvun mahdollisuuksia Tekes on määritellyt sisällöllisiksi painopisteiksi kuusi aluetta, joilla suomalaisilla yrityksillä ja tutkimuksella on näköpiirissä merkittäviä mahdollisuuksia. Painopisteet on valittu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimusmaailman kanssa. Tekes vaikuttaa osaamisen kehittymiseen sekä liiketoiminnan syntymiseen rahoittamalla edelläkävijöiden haastavia tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja. Tekes suuntaa lähes puolet rahoituksestaan sisällöllisten painopisteiden mukaan. Sisällölliset painopisteet näkyvät ennen kaikkea Tekesin ohjelmissa ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tutkimusohjelmissa. Sisällölliset painopisteet 14 Luonnonvarat ja kestävä talous Älykäs rakennettu elinympäristö 1 2 3 Elinvoimainen ihminen Tuotteiden kilpailukykyyn vaikuttaa yhä enemmän, miten kestävällä tavalla kysyntä markkinoilla voidaan tyydyttää. Resurssitehokkuus ja luonnonvarojen viisas hyödyntäminen luo kestävää kilpailuetua. Tekesin näkemyksen mukaan biomassat ja uusiutuva energia, mineraalivarat ja puhdas vesi tarjoavat suomalaisyrityksille uudistumisen ja kasvun mahdollisuuksia. Kestävän kehityksen huomioiminen liiketoiminnassa luo kestävää talouskasvua Suomeen. Luonnonvarat ja kestävä talous -painopiste jakautuu neljään osaalueeseen: Energia- ja raaka-ainetehokkuus Uusiutuvan energian ratkaisut Metsän ja biomassojen uudet ratkaisut Mineraalivarojen ja vedenkäytön kestävät ratkaisut Alueella toimivat Tekesin ohjelmat BioRefine uudet biomassatuotteet 2007 2012 Toiminnalliset materiaalit 2007 2013 Vesi 2008 2012 Green Growth Tie kestävään talouteen 2011 2015 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Älykäs rakennettu elinympäristö tarkoittaa asumisen, työn ja vapaa-ajan ympäristöjen kehittämistä toimiviksi, viihtyisiksi ja energiatehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Toimivat ja helppokäyttöiset fyysiset ja virtuaaliset palvelut yhdistyvät saumattomasti jokapäiväiseen elämään. Toiminnallaan Tekes vahvistaa yritysten kilpailukykyistä toimintaympäristöä Suomessa. Uusilla ratkaisuilla on kasvavaa kysyntää erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Älykäs rakennettu elinympäristö -painopiste koostuu kolmesta alueesta: Älykkäät energiajärjestelmät ja kestävä materiaalitalous Elinvoimainen ja turvallinen digitaalisuutta hyödyntävä yhdyskunta Käyttäjien tarpeisiin mukautuvat tuotteet, palvelut ja prosessit Alueella toimivat Tekesin ohjelmat Kestävä yhdyskunta 2007 2012 Turvallisuus 2007 2013 Polttokennot 2007 2013 Tila 2008 2012 Rakennettu ympäristö 2009 2014 EVE Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät 2011 2015 Ihminen voi hyvin, kun henkinen ja fyysinen terveys ovat kunnossa. Tehokkaat ja korkealaatuiset terveys- ja sosiaalipalvelut, mielekäs työ ja oppiminen sekä voimia antava vapaa-aika ovat elinvoimaisen elämän kulmakiviä. Hyvinvoinnin eri sovellusalueilla on uudenlaisia niin yksilölähtöisiä kuin palvelujärjestelmän ja työelämän kehittämisen tarpeita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uudenlaista osaamista sekä tutkimus- että yritysmaailman puolella. Tekes auttaa vastaamaan näihin haasteisiin tarjoamalla rahoitusta, globaaleja verkostoja ja asiantuntemustaan. Elinvoimainen ihminen -painopiste jakautuu seuraaviin osa-alueisiin: Terveyden edistäminen Tehokas ja laadukas sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä Uudistava, voimavaroja edistävä työ ja oppiminen - Elämyksellinen vapaa-aika Alueella toimivat Tekesin ohjelmat Vapaa-ajan palvelut 2006 2012 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa 2008 2015

Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa Ratkaisukeskeiset palvelut ja aineettomat sisällöt arvonluojina 4 5 6 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana 15 Uudet liiketoimintaoivallukset syntyvät usein ihmisten osallistumistarpeen hyödyntämisestä, käyttäjien innostuksesta, nopeista kokeiluista ja globaalista yhteistyöstä. Tekes kannustaa yrityksiä innovaatiotoimintaan, joka perustuu asiakkaiden ja loppukäyttäjien tarpeiden ymmärtämiseen, sekä uudenlaisiin ansaintamalleihin ja kumppanuuksiin. Menestyäkseen yritysten on löydettävä paikkansa globaaleissa arvoverkoissa. Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa -painopisteen osa-alueet: Radikaalia uudistumista liiketoimintakonsepteilla: mm. liiketoimintojen konseptointi, kyky tunnistaa muodostuvia arvoverkkoja ja markkinoiden erityispiirteiden ymmärtäminen Innovaatiotoiminnan monet muodot: esim. ketterä ja käyttäjäläheinen kehittäminen sekä ennakoinnin kytkeminen innovaatiotoimintaan Alueella toimivat Tekesin ohjelmat Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista 2008 2012 Groove Uusiutuva energia, kasvua kansainvälistymisestä 2010 2014 Asiakkaan tarpeiden ja mieltymysten syvällinen ymmärtäminen on yritysten menestyksen avaintekijöitä. Arvoa asiakkaalle syntyy erilaisilla aineettomilla tuotoksilla, joita ovat esimerkiksi kokemukset, elämykset ja ominaisuudet. Kannattavaa ratkaisukeskeistä palveluliiketoimintaa syntyy vasta, kun sille on kysyntää markkinoilla. Tekesin näkemyksen mukaan markkinoiden uudistaminen edellyttää palvelujen ostamisen ja käyttämisen kulttuurin muutosta niin kuluttajilta, yrityksiltä kuin julkisilta toimijoilta. Ratkaisukeskeiset palvelut ja aineettomat sisällöt arvonluojina -painopiste jakautuu kahteen osaalueeseen Arvonluonnin uudet aineettomat muodot Globaalisti skaalautuvat, paikallisesti räätälöidyt kokonaisratkaisu Alueella toimivat Tekesin ohjelmat Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille 2006 2013 Oppimisratkaisut 2011 2015 Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) hyödyntäminen on keskeinen osa globaalia kilpailukykyä. Suomella on hyvät mahdollisuudet turvata kilpailukyky, tuottavuus ja talouden kasvu kehittämällä edelleen ICT:tä ja soveltamalla digitaalisuuden tarjoamia uudistumismahdollisuuksia. Tekesin rahoitus mahdollistaa ICT:n hyödyntämisen kaikilla toimialoilla ja julkisten palvelujen kehittämisessä. Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana -painopiste jakautuu kolmeen kokonaisuuteen: Tietoon perustuvat liiketoimintakonseptit Reaalimaailman ja virtuaalisen maailman yhdistelmät Reaaliprosessien ohjauksen uudet muodot Alueella toimivat Tekesin ohjelmat Ubicom Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Digitaalinen tuoteprosessi 2008 2012 Trial Kognitiivisen radion ja verkon kokeiluympäristö 2011 2014

Tilastot 16 Rahoituspäätökset 2011 Yhteensä 610 miljoonaa euroa 1 928 projektiin Avustukset kuntien, osuuskuntien, järjestöjen ja yhdistysten projekteihin 10 milj. euroa Avustukset yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan 215 milj. euroa Lainat yritysten kehitysja innovaatiotoimintaan 101 milj. euroa Rahoitus SHOKien tutkimusohjelmiin 81 milj. euroa Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 203 milj. euroa Rahoituspäätökset yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteihin 2011 Yhteensä 251 miljoonaa euroa 71 9 16 8 147 Yliopistot Ammattikorkeakoulut Tutkimuslaitokset Euroopan avaruusjärjestön ohjelmien osallistumismaksut Muu tutkimusrahoitus Tutkimusrahoitus sisältää 18 miljoonaa euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ohjelmat ovat yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteishankkeita. Moniin tutkimusprojekteihin osallistuu tutkimusryhmiä useista yliopistoista, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Luvut sisältävät 18 milj. euroa EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta Rahoitus strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tutkimusohjelmiin on esitetty osapuolikohtaisesti. Tekesin rahoitus painottuu pienten yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan Prosenttiosuus yrityksille myönnetystä Tekesin rahoituksesta Tekesin rahoitus suurille yrityksille kanavoituu edelleen tutkimusorganisaatioille ja pk-yrityksille Rahavirtojen keskiarvo 2009-2011 80 70 60 50 40 30 Korkeakoulu Tutkimuslaitos 9 milj. 31 milj. Suuri yritys yli 500 työntekijää Tekesin rahoittamien projektien kustannukset 211 milj. 22 milj. Pk-yritys 20 10 0 02 03 04 05 Alle 500 henkeä työllistävät yritykset Pk-yritykset Ryhmähankkeiden rahoitus on esitetty osapuolikohtaisesti. 06 07 08 09 10 11 62 milj. Tekes Luvut eivät sisällä SHOKien kautta suurille yrityksille ohjautuvaa rahoitusta. SHOKien ohjelmat ovat tutkimusorganisaatioiden, suurten yritysten ja pk-yritysten yhteishankkeita.

Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin milj. euroa 200 150 100 50 Rahoituspäätökset teollisuuden toimialoille milj. euroa 70 60 50 40 30 20 10 0 03 04 05 06 07 08 09 10 0 11 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Palvelut Teollisuus Muut toimialat Rakennusalalle tehdyt rahoituspäätökset sisältyvät teollisuuden lukuihin. Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Kemianteollisuus Metsäteollisuus Elintarviketeollisuus Rakentaminen 17 Rahoituspäätökset palvelutoimialoille Tekesin yritysasiakkaat milj. euroa Yritysten lukumäärä 80 2 500 70 60 2 000 50 40 1 500 30 1 000 20 10 500 0 0 03 04 05 06 07 08 09 10 11 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Ohjelmistotuotanto ja tietojenkäsittely Liikkeenjohdon konsultointi Arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut Muut palvelut Tutkimus- ja kehityspalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Terveys- ja sosiaalipalvelut Uusia asiakkaita Rahoituspäätöksiä saaneita asiakkaita Rahoituksen maksuja saaneita asiakkaita Yritys on määritelty uudeksi asiakkaaksi, jos se ei ole saanut Tekesin rahoitusta viitenä viime vuotena. Ryhmähankkeiden maksut on jyvitetty osallistujille rahoituspäätösten perusteella vuodesta 2006 alkaen. Lukumääriin sisältyy 10 50 tuotekehitysrahoitusta saanutta yhdistystä tai järjestöä. Valmisteluprojektien rahoitus siirtyi 2008 Tekesiltä TE-keskuksille (nyt ELY-keskuksia).

henkilöstö Tekesin arvot Kuuntelemme erilaisia näkemyksiä ja rohkaisemme asiakkaitamme uusiin ratkaisuihin ja kasvuun. Toimimme suunnannäyttäjänä ja teemme valintoja, jotka vaikuttavat ja rakentavat tulevaisuuden Suomea. 18 Arvojen lisäksi Tekesillä laadittiin eettiset linjaukset. Ne perustuvat Tekesin arvoihin, lainsäädäntöön ja hyvään hallintotapaan. Vuoden 2011 lopussa Tekesissä työskenteli 294 henkilöä, joista 284 Helsingissä ja 10 ulkomaan yksiköissä. Vuoden 2011 henkilötyövuosikertymä oli 284,2 henkilötyövuotta, mikä oli 1,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tekesin tehtävissä ELY-keskuksissa työskenteli 87 henkilöä. Tekesin palveluille ovat tärkeitä myös parikymmentä ulkopuolista Tekesin ohjelmien koordinaattoria. Henkilöstön keski-ikä oli 47,0 vuotta. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä oli 70,4 prosenttia. Lähtövaihtuvuus oli 4,4 prosenttia. Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 54,4 prosenttia ja asiantuntijoista 45,2 prosenttia. Johdossa ja keskijohdossa naisten osuus oli yhteensä 34,0 prosenttia. Tarkempia tietoja henkilöstöstä löytyy Tekesin verkkosivuilla olevasta henkilöstötilinpäätöksestä 2011. Henkilöstöä 07 08 09 10 11 Tekes Helsinki Ulkomaan yksiköt 268 15 276 15 281 16 280 15 284 10 Yhteensä 283 291 297 295 294 ELY-keskusten innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksiköt 90 90 89 94 87 Tekesin tehtävissä yhteensä 373 381 386 389 381 Tekesin toimintamenot, milj. euroa* 29 31 33 33 31 * ei sisällä ELY-keskusten Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksiköiden toimintamenoja Toimimme vastuullisesti ja olemme kaikissa toimissamme luotettavia. Vuoden tekesläinen Vuoden tekesläiseksi valittiin tietotekniikkapalveluissa työskentelevä projektipäällikkö Pekka Pajuoja, joka on innostava kehittäjä ja uudistaja. Hänen toiminnastaan tulee positiivista palautetta sekä talon sisältä että kumppaneilta. Hän palvelee asiakkaita iloisesti ja tuo esiin aktiivisesti sekä mahdollisuudet että riskit. Vuonna 2011 Pajuoja osallistui työ- ja elinkeinoministeriön yhteisen asiakashallintajärjestelmän kehittämiseen ja oli keskeisenä toimijana nykyistä Tekesin sähköisen asiointipalvelun kokonaisuutta rakennettaessa. Omassa yksikössään Pajuoja on innostava ja pidetty persoona, joka omalla panoksellaan saa myös muita mukaan hyviin suorituksiin.

Tekesin organisaatio 1.3.2012 johtokunta strateginen johto Pääjohtaja TkT Veli-Pekka Saarnivaara Ohjaus Johtaja TkL Hannu Kemppainen Asiakkuudet Johtaja KTM Ulla Hiekkanen-Mäkelä Ohjelmat Johtaja FT Jussi Kivikoski Rahoitus Johtaja TkL Ari Grönroos 19 Osaamisalueet ja kansainvälinen verkosto Johtaja FT Riikka Heikinheimo LIIKETOIMINTA-ALUEET JA ALUEVERKOSTO Johtaja TkL Martti Äijälä Talous ja hallinto Johtaja, VT Juha Sarkio

Pääkonttori Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, 00101 Helsinki Puh. 010 191 480 Fax (09) 694 9196 www.tekes.fi Painolaitokset 441-042.9 Virallinen posti kirjaamo@tekes.fi Hakemuspalvelun ja verkkoasioinnin tuki puh. 010 60 55051 Uusien asiakkaiden neuvonta puh. 010 60 55052 Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@tekes.fi Vuosikertomus verkossa: www.tekes.fi/vuosikertomus2011_digipaper www.tekes.fi/vuosikertomus2011_pdf Maaliskuu 2012