Bioenergiaa metsistä Loppuseminaari Kommenttipuheenvuoro: Teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan ja Energiapuun mittauksen uudet tuulet Kulttuuriareena Gloria, 19.4.2012 Olli Laitinen 1
ja metsäenergia Puuenergia omaksi liiketoimintalinjaksi Puunhankinnassa v. 2010 Ostamme ja toimitamme metsäenergiaa ja teollisuuden energiasivutuotteita sekä in energialaitoksille että ulkoisille asiakkaalle Asiakkaita noin 60 kpl ja toimituskohteita yli 70 kpl, toimitusvolyymi ~5 TWh Metsäenergia on yksi puutavaralajeistamme ja hankimme kaikkia met-lajeja Kehityksemme painopisteet: Joukkokäsittely ja yhdistelmäkorjuu Logistiset ratkaisut Puuenergian mittaus ja hankinnan ohjausjärjestelmät Metsäenergiaan liittyvä yrittäjyys Hyödynnämme ainespuun ja metsäenergian hankinnan synergiaedut Uskomme, että sekä ilmastopoliittiset metsäenergian määrätavoitteet että KMO:n harvennustavoitteet ovat oikein toimien saavutettavissa 2
Ainespuun ja energiapuun hankinnasta Ainespuun hankintaa on Suomessa kehitetty yli 100 vuotta ja koneellista hakkuuta jo yli 30 vuotta Teknologia kehittynyttä ja osaaminen korkealla tasolla Metsäenergian hankinnassa menossa 3. aalto, jota on jatkunut n. 15 vuotta Olemme vielä Kehitys- ja oppimiskäyrän nousuvaiheessa Metsäenergian hankintalogiikka poikkeaa monessa mielessä ainespuun hankinnasta: Mottien sijasta hankitaan watteja Ainespuu tuoreena tehtaalle, energiapuuta kuivatetaan Kuljettajan osaaminen korostuu pienpuun korjuussa kasvatusmetsistä: sekä tuottavuus että korjuun laatu Koneteknologiaa kehitetty ainespuun korjuun lähtökohdista Energia- ja ainespuun hankinnassa merkittävä synergiapotentiaali + Oikeat jakeet jalostukseen ja polttoon + Oston, korjuun ja kuljetuksen tuottavuuden kasvu + Energia-/ainespuujako määrävaihteluiden tasaajana eri markkinatilanteissa 3
Tutkimus & kehityskohteita: 1. Latvusmassa (v. 2010 2,2 Mm3 -> potentiaali 5 Mm3) Teknisesti helpoin metsäenergialaji Vahva riippuvuus tukin, erityisesti kuusitukin hankintamäärästä Ravinnetalous, energiasisältö ja polttolaitosten vaatimukset (kloori / korroosio) edellyttävät kuivattamista palstalla Metsäkuljetuksen ajoitus kuivumisen ehdoilla -> resurssien varaaminen Huomioitava uudistamistöiden ajoituksessa Metsäkuljetuksen tuottavuus ja siihen saumattomasti liittyvä mittaus Kuormatraktoreiden varustelu: kuormatila, kuormainvaaka Kaukokuljetuksen tuottavuus haasteena -> usein tienvarsihaketus Energiasisällön hallinta palstalla ja tienvarsivarastoinnissa Kosteuden ennustaminen tai mittaus Oikea varastointi, peittäminen tarvittaessa ja haketuksen ajoitus 4
Tutkimus & kehityskohteita: 2. Kokopuu ja energiaranka (v. 2010 3,0 Mm3 -> potentiaali 5 Mm3) Pienten runkojen korjuun tuottavuus ja korjuuolosuhteet erityishaasteena Taimikot hoidettava ajallaan! -> ei sovellu laiminlyödyn taimikonhoidon korvaajaksi Näkemäraivaus usein välttämätön <-> ei kuitenkaan ylilaatua tässäkään Yhdistelmäkorjuu: joukkokäsitelty kuitupuu + karsittu energiaranka (kaksi kasaa!) Metsäkuljetus heti hakkuun jälkeen, kuivatus tienvarressa Myös talvikorjuu mahdollinen oikeissa kohteissa + Nykyaikainen keskikokoinen yleiskalusto vähäisin lisävarustein ja -ohjelmin + Parantaa kaluston ja kuljettajien ympärivuotista työllisyyttä + Karsitulla rangalla valtaosa ravinteista jää metsään Osa kohteista myös kokopuuna (lehtipuuvaltaiset) KMO:n ensiharvennustavoite 250 tha/a -> 12,5 Mm3 (tehty n. 200 tha/a) 40% energiarangaksi loput kuitupuuksi Ekonomia edellyttää vielä tukea -> oikea taso ja suuntaus 5
Tutkimus & kehityskohteita: 3. Kannot (v. 2010 1,0 Mm3 -> potentiaali 3,5 Mm3) Haastavin metsäenergialaji Soveltuu vain osalle polttolaitoksia Ekologiset kysymykset / oikea kohdevalinta Nostoteknologian kehitystarve: tuottavuus, pilkonta, puhdistuminen Maanpinnan käsittely onnistuu harvoin samalla kertaa / kalustolla Hankintaketju ajallisesti pitkä, jopa 2 vuotta; kuivuminen ei tätä edellytä Kantojen energiasisältö korkea ja esimurskattuna varastoitavissa talven kulutushuippua varten (kuivuus, ei kompostoidu) 6
Tutkimus & kehityskohteita: 4. Mittaus ja kosteuden ennustaminen Kuormainvaakamittaus rationaalinen menetelmä ja ratkaisevan tärkeä energiapuun ja ensiharvennusten korjuun kehittämisessä Energiapuun ja ainespuun tuoretiheystaulukoissa epäjatkuvuuskohta Ne tulisi yhtenäistää ja koskea sekä metsä- että kaukokuljetusta Tuoretiheyden perusteena tulisi voida käyttää myös kuivumismallia, jolla kosteus-% ennustetaan toteutuneen paikallisen säätilan mukaan Mallit tarvitaan sekä palsta- että varastokuivumiselle Samoja kuivumismalleja voidaan hyödyntää myös metsäenergian korjuun ja haketuksen ohjauksessa Kosteuden mittaus metsäkuljetuksessa tai terminaalissa myös mahdollista: Eräkohtainen mitattu kosteus ja tuoretiheys Kevyet hakkeen ja purun kosteusmittarit ovat osoittautuneet luotettaviksi Lisäkustannus ja työajanmenekki? Ekonomia? 7
Tutkimus & kehityskohteita: 5. Terminaalit, energialaitosten vastaanotto ja lämpöarvon määritys Kasvavat määrät ja energian tarpeen kausivaihtelu edellyttävät terminaaleja joko logistisen ketjun varrella tai energialaitoksilla Varastointi ja haketuskaluston kapasiteetin riittävyys talven kulutushuipussa Talvivarastojen energiasisältö ja eri energiajakeiden miksaus polttoon Energialaitosten kosteus- ja lämpöarvonäyteotannan sekä otantamenetelmien kehittäminen ja standardisointi Toimittajittain kuorma- ja/tai eräkohtaiset kosteusnäytteet -> näytteenoton luotettavuus Näytteiden nopea On Line kosteusanalysointi (esim. ositettu otanta ja liukuvat keskiarvot) Eräkohtaisten tulosten välitys tietoverkkojen avulla toimittajalle Ovatko lämpöarvotaulukot nykyaikaisen voimalaitosteknologian mukaisia -> Riittävän alhainen kosteus-% polton kannalta <-> ylilaatu ongelmineen? 8
Lopuksi Suomen metsävarat luovat hyvän pohjan uusiutuvaa luonnonvaraa hyödyntävälle Biotaloudelle kansantaloutemme uutena Sampona Puuraaka-ainetta ohjattava eri käyttötarkoituksiin järkevästi Korkean jalostusarvon tuotteet - kierrätys - poltto Bioenergian hankinnan kehittäminen edellyttää merkittävää tutkimus- ja kehityspanosta lähivuosina sekä energialaitoksilla että hankinnassa Tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, metsäoppilaitosten, konevalmistajien ja käytännön toimijoiden toimiva yhteistyö -> Jopa vähemmällä enemmän Käytännön toimijoiden tietotaito ja parhaat käytännöt (State of Art!) Konevalmistajien kehityspanos Kuljettajakoulutus Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ydinosaamisalueet ja yhteistyö T&K-rahoituksen tarkoituksenmukainen ohjaus Energialaitos-, siirto- ja logistisen verkoston tunteminen ja optimointi Kuljetusmatkan lyhentäminen suunnittelun ja yritysten välisen kaupan avulla Energiaraaka-aineen tai energian siirto mahdollisimman tiiviissä muodossa 9
Kiitos! 10 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä - kommenttipuheenvuoro