LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 169/2006/3 Dnro LSY 2004 Y 369 Annettu julkipanon jälkeen 5.12.2006 ASIA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Erskrunnin saaren lounaispuolella ja kalojen talvivarastointi Krookanlahdella Merikarvian kunnan Ylikylän kylässä. LUVAN HAKIJA Kalaliike Eljas Santa Ky TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Lupaa haetaan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Erskrunnin saaren lounaispuolella sekä kalojen talvisäilytykseen verkkoaltaissa Krookanlahdella Ylikylän kalastusosakaskunnan vesialueella (RN:o 876:1:0) Merikarvian kunnan Ylikylän kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. Kalaliike Eljas Santa Ky on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa 27.12.2004 sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä 5.4.2005, 15.4.2005 ja 27.5.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA OIKEUS ALUEESEEN SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS TILANNE Lupa Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 17.5.2001 antamallaan päätöksellä nro 25/2001/2 myöntänyt Kalaliike Eljas Santa Ky:lle luvan kalojen kasvattamiseen Merikarvian kunnan Ylikylän kylän yhteisellä vesialueella Erskrunnin saaren lounaispuolella ja talvivarastointiin Krookanlahdella.
2 Vaasan hallinto oikeus on 3.1.2002 antamallaan päätöksellä nro 02/003/2 kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen lupaehdon 6) toisen kappaleen ja vapauttanut luvan saajan velvoitteesta tarkkailla kalankasvatustoiminnan vaikutuksia Ouran saariston Natura 2000 alueen luontoarvoihin. Hallinto oikeus on lisäksi muuttanut päätöksen lupamääräystä 9) ja velvoittanut luvan saajan maksamaan vesiensuojelumaksua vuodesta 2002 alkaen 3 500 markkaa vuodessa. Muilta osin ympäristölupaviraston päätöstä ei ole muutettu. Lupa on voimassa vuoden 2005 loppuun tai kunnes 31.12.2004 mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaan tilavuus saa olla enintään 3 500 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 380 kg ja typpimäärä enintään 2 800 kg. Vuoden 2003 alusta lukien ominaiskuormitus ei saa ylittää 7 g fosforia eikä 55 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Oikeus alueeseen Kaavoitus Kalaliike Eljas Santa Ky ja Ylikylän kalastusosakaskunta ovat 20.5.2002 tehneet Erskrunnin länsipuolella ja Krookanlahdella olevia vesialueita koskevan vuokrasopimuksen ajaksi 23.5.2002 22.5.2007. Uusi vastaava vuokrasopimus on tehty 5.4.2005 ajaksi 23.5.2007 22.5. 2015. Kalankasvatuspaikka sijaitsee alueella, joka on Merikarvian kunnan rantayleiskaavassa merkitty suojelualueeksi (SL). Talvisäilytyspaikka on merkitty vesialueeksi (W). Talvisäilytyspaikan lähimmät rannat on pääosin merkitty loma asuntoalueeksi (RA), vesiliikennealueeksi (LV) ja virkistysalueeksi (VR). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Kalaliike Eljas Santa Ky:n kalankasvatuslaitos sijaitsee Erskrunnin saaren lounaispuolella Ouran saariston ja mantereen välisellä vesialueella. Alue on avomerelle melko avoin mutta vesisyvyydeltään matala ja karikkoinen. Veden syvyys kalankasvatuspaikalla on 5 7 m. Virtausolosuhteet vaihtelevat mutta meriveden päävirtaus kulkee rannikon suuntaisesti pohjoiseen. Veden laatu Erskrunnin kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Merikarvian kalankasvatuslaitosten ja Merikarvian kunnan jätevedenpuhdistamon tarkkailua Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta. Merikarvian edustan merialueen veden yleislaatua voidaan pitää parhaimmillaan hyvänä, vaikka rehevyystaso on korkeampi kuin ulkomerellä. Lähellä manteretta sijaitsevan matalan alueen veden laatu on lähempänä tyydyttävää luokan rajaa veden sameuden ja kohonneiden ravinnepitoisuuksien takia. Alueen mataluuden takia kovat tuulet ja merenkäynti aiheuttavat veden samentumista. Happiongelmia ei Merikarvian alueella esiinny. Merikarvian edustan merialu
3 etta kuormittavat alueella sijaitsevat kalanviljelylaitokset, Merikarvian kunnan jätevedet sekä mantereelta peräisin olevat jokivedet. Erskrunnin kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä sijaitsevien tarkkailuasemien päällysveden fosforipitoisuus on vaihdellut pääsääntöisesti lievästi rehevien vesien luokassa (12 23 µg/l). Kalankasvatuslaitoksen vaikutukset ovat fosforipitoisuuden perusteella olleet vähäisiä. Veden happipitoisuuteen laitoksella ei ole ollut oleellista vaikutusta, mihin omalta osaltaan vaikuttaa lämpötilakerrostuneisuuden puuttuminen. Perifyton Perifytonkertymien perusteella kalankasvatuksen vaikutukset ovat olleet nähtävissä lähes poikkeuksetta, sillä perifytonkertymät ovat kohonneet suuremmiksi laitoksen lähellä sijaitsevilla tarkkailuasemilla kuin vertailuasemalla. Limoittuminen on ollut ajoittain varsin selvä. Voimakkaimmillaan limoittuminen on ollut vuosina 1998, 2001 ja 2002. Pohjan laadun tai pohjaeläimistön tarkkailu ei ole kuulunut tarkkailuohjelmaan. Kalasto ja kalastus Alueella esiintyvät merialueelle tyypilliset kalalajit. Taloudellisesti tärkeimmät kalalajit ovat silakka, siika, lohi, taimen, hauki, ahven ja kuha. Lisäksi Ouran saaristossa tavataan luonnonsuojelun kannalta arvokas ja taantuva harjuskanta. Kalankasvatuslaitosten tai talvisäilytyspaikan potentiaalisella vaikutusalueella kalasti vuonna 2003 kahdeksan ammattikalastajaa. Vaikutusalueiden ammattimainen kalastus oli silakan rysäkalastusta, siian verkkopyyntiä sekä talviverkkopyyntiä, joka kohdistui lähinnä haukeen, mateeseen ja siikaan. Vuoden 1999 kalatiedustelun perusteella Merikarvian edustalla kalasti noin 3 500 vapaa ajan kalastajaa. Tiedustelun perusteella kalankasvatuksen haitta vapaa ajan kalastukselle oli vähäinen. Alueen muu käyttö Erskrunnin kalankasvatuspaikan välittömässä läheisyydessä ei ole merkittyjä laiva tai veneilyväyliä. Alueella ei ole yleisiä uimarantoja tai vapaa ajan asutusta, eikä kalankasvatuslaitoksella ole vaikutusta vesiliikenteeseen. Talvisälytyspaikan ympärillä on loma asutusta ja ympärivuotista asutusta sekä venesatamia. Merikarvian merialueella toimii myös toinen kalankasvatuslaitos noin 5 km etäisyydellä Erskrunnin laitokselta. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen Ouran saariston, koodi FI0200077, koillisosassa ja noin 4,7 km etäisyydellä Natura alueelta Kasalanjokisuu, koodi FI0200033.
4 LAITOKSEN TOIMINTA Harjoitettu toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Kalaliike Eljas Santa Ky:n kalankasvatuslaitoksen toteutunut kalankasvatus ja laitoksen aiheuttamat päästöt ovat vuosina 2001 2004 olleet seuraavat (vuonna 2005 laitoksella ei ole kasvatettu kalaa): 2001 2002 2003 2004 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 27 000 31 000 26 000 32 000 29 000 Rehun fosfori (kg/a) 300 320 260 350 310 Rehun typpi (kg/a) 2 600 2 800 2 300 2 600 2 600 Fosforipäästö (kg/a) 190 200 160 220 190 Typpipäästö (kg/a) 1 800 2 000 1 500 1 700 1 800 Rehumäärä (kg/a) 37 000 40 000 32 000 44 000 38 000 Rehukerroin 1,37 1,31 1,25 1,36 1,31 * ) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 6,9 6,5 6,0 6,9 6,6 * ) Typen ominaispäästö (g/kg/a) 68 64 60 53 62 * ) * ) painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Kalankasvatuslaitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta entisellä paikalla Erskrunnin saaren lounaispuolella siten, että kalojen lisäkasvutavoite olisi noin 51 000 kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä olisi noin 69 000 kg vuodessa ja se sisältäisi fosforia noin 550 kg/a ja typpeä 4 800 kg/a. Kalat ruokitaan käsin, kesäaikana kerran vuorokaudessa, keväällä ja syksyllä harvemmin. Laitoksen kasvatusaltaat varastoidaan talven ajaksi Krookanlahdella. Kalojen määrä on pienempi kuin kasvatuspaikalla. Talvivarastointialueella kaloja ei ruokita. Laitoksen rakenteet Erskrunnin kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan kirjolohta meressä kahdeksassa kelluvassa verkkoaltaassa. Altaiden yhteenlaskettu pinta ala on 1 750 m 2, tilavuus 7 000 m 3 ja syvyys 4 m. Altaat ankkuroidaan paikoilleen merenpohjaan. Kalankasvatuslaitos merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Laitoksen aiheuttama päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen ravinnepäästöt mereen ovat noin 350 kg fosforia ja noin 3 400 kg typpeä vuodessa. Käsin tehtävässä ruokinnassa kalankasvattaja pystyy reagoimaan ruokintatarpeen muutoksiin nopeasti, mikä vähentää yliruokintaa ja sitä kautta kuormitusta. Ruokintaan käytetään vähäfosforista kuivarehua, josta rehupöly poistetaan ennen käyttöä.
5 Hakemuksen mukainen kalankasvatus verkkoaltaissa on ainoa teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto merialueella. Hakemuksen mukaisiin rehujen ominaisuuksiin ja ruokintamenetelmiin perustuva kalanviljely vastaa siten parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatettujen kalojen perkaus ja muu jatkokäsittely tapahtuu mantereella Kalaliike Eljas Santa Ky:n perkaamossa. Perkaamon jätevedet johdetaan kunnan viemäriin. Kuolleet kalat (2 10 % tuotannosta) kerätään ja viedään kunnan kaatopaikalle niille osoitetulle paikalle. Rehupakkaukset kerätään ja viedään kunnan kaatopaikalle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset merialueen käyttöön Hakemuksen mukaan kalankasvatuksen ravinnekuormitus voi aiheuttaa laitoksen lähivesillä lievää rehevöitymistä ja limoittumisen lisääntymistä. Laitoksen toimipaikalla veden virtausolosuhteet ovat kuitenkin kalankasvatuksen kannalta riittävät ja kalankasvatuksen vaikutukset veden laatuun jäävät lieviksi. Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa veneliikenteelle. Kalankasvatuksella ei myöskään ole haitallisia vaikutuksia ammattikalastusta harjoittavien kalastajien toimintaan. Toiminta ei vaikuta vapaa ajanasuntojen käyttämiseen tai virkistyskäyttöön. Vaikutukset Natura 2000 alueiden luontoarvoihin Erskrunnin laitos sijaitsee Ouran saariston Natura alueen (FI0200077) koillisosassa. Kalankasvatus aiheuttaa laitoksen lähialueella lievää rehevöitymistä ja vaikutukset voidaan arvioida kohdentuvan ensisijaisesti läheisten luotojen vedenalaisiin kivikkorantoihin. Ouran saaristo on sisällytetty Naturaverkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI). Esiintyvistä luontotyypeistä tulee kyseeseen lähinnä "riutat" ja niiden vedenalainen levävyöhyke. Kun huomioidaan Ouran saariston Natura alueen laajuus, vaikutusalue ei ole laajaalainen eikä kokonaisuutena merkittävä. Kalankasvatuslaitos sijaitsee yli yhden kilometrin etäisyydellä Natura alueen vesikasvillisuudeltaan arvokkaista flada alueista eikä voida arvioida merkittävästi vaikuttavan näiden alueiden kasvillisuuteen. Kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä sijaitsevilla pienillä saarilla ja luodoilla on vähänlaisesti tai ei lainkaan kasvillisuutta eikä kalankasvatustoiminta merkittävästi vaaranna Natura alueen luontoarvoja. Voimassa olevan luvan hakemusvaiheessa tarkasteltiin Erskrunnin kalaviljelylaitoksen mahdollisia vaikutuksia Natura alueeseen. Vaasan hallinto oikeus katsoi 3.1.2002 antamassaan päätöksessä, ettei
6 luvan mukainen kalankasvatustoiminta aiheuta vahingollisia muutoksia Ouran saariston Natura alueen luontoarvoihin. Tämän vuoksi hallinto oikeus vapautti luvan saajan myös Natura alueeseen liittyvästä tarkkailuvelvoitteesta. Kasalajokisuun Natura 2000 alueeseen (FI0200033) etäisyys on 4,7 km eikä kalankasvatuslaitoksella ole vaikutusta tähän alueeseen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Hakija on esittänyt, että Erskrunnin kalankasvatuslaitoksen päästöjen vesistötarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti kuitenkin niin, että vesistötarkkailua tehdään vaan joka toinen vuosi. Tarkkailua hoitava konsulttitoimisto laatii kunkin vuoden loputtua yhteenvedon kuluneen vuoden tarkkailusta. Kalankasvatuksen kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailun on suorittanut Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos vuonna 2000 hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Merikarvian edustan merialue kuuluu myös Kemira Pigments Oy:n tehtaiden kalataloudelliseen tarkkailuun. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Merikarvian kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 26.7. 25.8.2005 välisenä aikana. Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan todennut, että laitoksen vaikutukset merialueeseen eivät ole näkyneet vedenlaatututkimuksissa. Päällyslevätutkimukset osoittavat sen sijaan selvästi laitoksen vaikutuksen merialueeseen. Tämän takia alueelle tulevaa kuormitusta ei tule nykyisestä lisätä. Kalojen talvivarastonnista tuleva ravinnekuormitus on niin pieni, että sen merkitys alueen tilaan jää vähäiseksi. Ympäristökeskus on puoltanut Kalaliike Eljas Santa Ky:n lupahakemusta kasvattaa kirjolohta Erskrunnin laitoksella noin 37 000 kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytetty rehu saa sisältää enintään 380 kg fosforia ja 2 800 kg typpeä vuodessa. Laitoksen ominaiskuormituksen tulee olla enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa ja vuotta kohden. Talvisäilytyspaikalla altaita saa säilyttää
7 15.10. 15.5. välisenä aikana. Verkkoaltaiden tilavuus saa olla yhteensä eniten 7 000 m 3. Kuolleet kalat ja muut jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti. Laitoksen toiminnasta on pidettävää hoitopäiväkirjaa ja ympäristökeskukselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava tiedot laitoksen toiminnasta. Luvan saajan tulee suorittaa kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen vesistövaikutusten tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupahakemus voidaan käsitellä ilman luonnonsuojelulain 65 mukaista arviointia. Laitoksen vaikutukset Ouran saariston Natura alueen luontotyyppeihin tulisi kuitenkin seurata riittävästi. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa seitsemän vuotta lainvoimaiseksi tulon jälkeen. 2) AA on mielipiteenä esittänyt, että Krookanlahti on hyvin matala ja veden vaihtuvuus on vähäinen. On kyseenalaista riittääkö happea talviaikana hakemuksessa ilmoitetuille kalamäärille. Lahtea ovat menneinä vuosikymmeninä kuormittaneet mm. laajamittainen raakatukkien varastointi, kalojen käsittelyjätteet ja puhdistamattomat jätevedet. Krookanlahden vedenlaatua tulee tarkkailla siten, että saadaan jatkuvaa ja luotettavaa tietoa. Krookanlahdella ei tulisi sallia uusia lahden tilaa huonontavia toimenpiteitä. 3) BB (Itäranta RN:o 3:45, Pappila, Merikarvia) on muistutuksessaan todennut, että kala altaat on pidetty aivan hänen rantansa edessä. Krookanlahden vesi on muuttunut likaisemmaksi ja rannassa on viime vuosina joskus myös haissut mädänneelle. Muistuttajan mielestä haju on johtunut kala altaista ja niissä kuolleista kaloista. Muistuttaja on vastustanut kala altaiden talvisäilytystä Krookanlahdessa. 4) CC sekä 29 muuta rannanomistajaa ovat yhteisessä muistutuksessaan esittäneet, että he vastustavat kalojen talvisäilytystä Krookanlahdella koska talvivarastointi rehevöittää lahtea. Kesällä vesikasvillisuutta on niin runsaasti, että perämoottorilla ei pysty kunnolla liikkumaan. Uinti ja kalastus on hankalaa. Keväällä ja kesällä esiintyy kuvottava haju ja öljymäinen kalvo vedenpinnalla, joka pilaa uimavedet. Muistuttajat ovat todenneet, että altaat pidetään lahdella noin 6 7 kuukautta. Lahden rannalla on kaksi ravintolaa ja lahden välittömässä läheisyydessä leirintäalue ja puolustusvoimien lomanviettopaikka. Hakijan selitys Hakija on 30.11.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten vaatimusten ja mielipiteiden johdosta. Hakija on 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta tuonut esille, että ympäristökeskuksen puoltama 37 000 kg vuotuinen lisäkasvu ei ole taloudellisesti kannattavaa. Tämän takia laitoksella ei ole ollut kalankasvatustoimintaa vuonna 2005. Kasvatus on mahdollista saada kannattavaksi esitetyllä vuotuisella noin 55 000 kg:n kasvatusmäärällä. Hakija korostaa
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 8 myös, että fosforikuormitus jää haetullakin kasvatusmäärällä hyvin pieneksi verrattuna esimerkiksi Merikarvianjoen kuormitukseen. Natura 2000 alueen luontotyyppien seurantaesityksen osalta hakija on todennut, että Saaristomeren tutkimuslaitoksen kalankasvatuslaitoksia koskevan tutkimusprojektin yhteydessä myös Merikarvian laitosten vaikutukset on tutkittu. Tutkimuksessa on todettu, ettei kasvillisuudessa ole näkynyt kalankasvatuksen aiheuttamia ympäristömuutoksia. Hakija on katsonut tämän seurannan täyttävän ympäristökeskuksen esittämän puutteen. Hakija on 2) AA:n mielipiteen johdosta tuonut esillä, että Sillgrundin salmi, jonka kautta Krookanlahden virtaus merelle päin tapahtuu, on suhteellisen leveä ja syvä. Veden vaihtuvuuden tehostamiseksi on vireillä hanke, jolla Krookanlahden pohjoispään yhteyttä ollaan parantamassa. Talvisäilytyksessä on vain pieni määrä koko vuoden tuotannosta ja kaloille on riittänyt happea Krookanlahdessa. Likaantumista ja kalojen kuolemista vältetään pitämällä altaat puhtaina, välttämällä liian suuria kalamääriä altaissa sekä poistamalla yksittäiset kuolleet kalat. Kasvatusaltaan läheisyydessä on 4,5 m syvä väylä, joten koko Krookanlahden syvyys ei ole vain 2 m. Hakija on 3) BB:n muistutuksen johdosta tuonut esillä, että kalaaltaat on sijoitettu Krookanlahdelle Ylikylän kalastusosakaskunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Välimaan tila on lähellä sijoituspaikkaa mutta aivan Välimaan rannassa altaat eivät ole. Hakija on myös liittänyt vastineeseensa pyytämänsä Merikarvian kunnan ympäristönsuojelulautakunnan ja Luoteis Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymän terveystarkastajan lausunnot, joissa todetaan, ettei näiden viranomaisten tietoon ole tullut tietoa kuolleista mätänevistä kaloista, kuvottavasta hajusta, uimakelvottomasta vedestä tai haitoista sataman elinkeinoille. Hakija on 4) CC: ym:n rantojen omistajien muistutuksesta tuonut esillä ettei kalojen talvisäilytyksestä ole haittaa Krookanlahden käyttömahdollisuuksille. Lahden rehevöityminen ja vesikasvillisuus johtuu voimakkaasta hajakuormituksesta. Kaloja ei ruokita talvivarastointikaudella eikä merkittävää ravinnekuormitusta tai hajuhaittoja synny. Talvivarastointia ei voida siirtää ulommaksi koska liikkuvat jäät voivat rikkoa altaat. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Kalaliike Eljas Santa Ky:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Erskrunnin laitoksessa Erskrunnin saaren lounaispuolella sekä verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen talvisäilytykseen niissä Krookanlahdella (liite 2). Molemmat paikat sijaitsevat Ylikylän kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1:0 Merikarvian kunnan Ylikylän kylässä.
9 Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala saa olla enintään 1 000 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. Kalankasvatusaltaat saadaan pitää talvisäilytyspaikassa 15.10. 15.5. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle, merialueen muulle käytölle tai talvisäilytyspaikan lähirantojen omistajille vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 390 kg fosforia ja enintään 3 000 kg typpeä. Talvisäilytyspaikalla kaloja ei saa ruokkia. Mereen joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaiskuormitusarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle.
10 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai vietävä vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleitten kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu ja raportointimääräykset 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista, muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen sekä laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuu
11 den tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2014 saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2013. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ym
12 päristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kyseessä on olemassa oleva kalankasvatuslaitos. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan laitoksella vuosina 2001 2004 käytetty rehun keskimääräinen fosforimäärä on ollut 310 kg/a ja typpimäärä 2 600 kg/a. Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö vuosina 2001 2004 on ollut keskimäärin 190 kg/a ja typpipäästö 1 800 kg/a. Laitos sijaitsee lievästi rehevällä merialueella Erskrunnin saaren lounaispuolella. Fosforin pitoisuuserot laitoksen lähellä olevien näytteenottopisteiden ja vertailupisteen välillä ovat olleet pieniä. Päällyslevätutkimusten perusteella kalankasvatuksen vaikutus on kuitenkin havaittu laitoksen lähialueella. Ympäristölupavirasto on määrännyt hakemuksessa esitettyä pienemmät raja arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 390 kg fosforia ja enintään 3 000 kg typpeä. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö on keskimäärin 230 kg ja typpipäästö 1 900 kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen lisäkasvun noin 40 000 kg/a. Vuosiin 2001 2004 toteutuneisiin keskimääräisiin päästöihin verrattuna laitoksen päästöt kasvavat noin 20 % fosforin osalta ja 6 % typen osalta. Voimassa olevan luvan mukaisiin enimmäispäästöihin verrattuna päästöt pysyisivät lähes saman suuruisina. Laitos sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluvalla alueella Ouran saaristo. Kalankasvatustoiminta ei luvan mukaisessa laajuudessa yksistään, eikä tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, jonka perusteella alue on sisällytetty Naturaverkostoon. Laitoskoko Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määritetty niiden pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon kuvaamisen ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta ala 1 000 m 2 on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 4 m ja 40 000 kg kalojen lisäkasvun perusteella.
13 Talvisäilytys Luvan voimassaolo Lupaharkinta Kalojen ruokinta on hakemuksen mukaisesti kielletty talvisäilytyspaikalla eikä talvisäilytys siten aiheuta veden laatuun vaikuttavia merkityksellisiä päästöjä. Verkkoaltaidenpitämiseen talvisäilytyspaikalla on rajoitettu 15.10. ja 15.5. väliseen aikaan, jolloin niiden vaikutus vesiliikenteeseen ja alueiden virkistyskäyttöön on vähäinen. Luvan voimassaoloaika kahdeksan vuotta on tarkoituksenmukainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan tarpeen mukaan arvioida uudelleen ottaen huomioon toiminnan päästöjen vaikutukset merialueella ja sen veden laadussa muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalanviljelytekniikan kehittymisen myötä sekä toiminnanharjoittajan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloaika on toisaalta riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Laitosta varten tarvittavat vesialueet ovat voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella hakijan hallinnassa. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. Luonnonsuojelulaki 65. VASTAUS MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla.
14 Verkkoaltaiden sijoittaminen ja merkitseminen Lupamääräyksessä 2) on annettu määräykset verkkoaltaiden ankkuroimisesta ja lupamääräyksessä 3) niiden merkitsemisestä. Päästöt mereen Kalankasvatuksesta aiheutuvat päästöt eivät olennaisesti muutu verrattuna edellisen lupapäätöksen lupamääräysten mukaisiin laskennallisiin päästöihin. Jätteet Laitoksen jätteiden käsittelystä ja toimittamisesta edelleen on annettu määräykset lupamääräyksissä 8) ja 9). Laitoksen tarkkailu Lounais Suomen ympäristökeskus hyväksyy yksityiskohtaisen toiminnan vaikutuksia koskevan tarkkailuohjelman. Muut muistutukset Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 090 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/a.
15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Curt Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Curt Nyman. CN/ha
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.1.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde 020 490 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
LIITE 2 Kalankasvatuspaikka Talvisäilytyspaikka