SISÄVAIHEEN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN P1-KOHTEESSA

SISÄVAIHEEN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN P1-KOHTEESSA Juuso Knuutila Opinnäytetyö Toukokuu 20122 Rakennustekniikka Rakennustuotanto

TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Rakennustuotannon suuntautumisvaihtoehto KNUUTILA, JUUSO; Sisävaiheen logistiikan kehittäminen P1-kohteessa Opinnäytetyö 57 sivua, josta liitteitä 21 sivua Toukokuu 2012 Opinnäytetyössä tutkittiin, miten P1-puhtausluokitus vaikuttaa sisätyövaiheen logistiikkaan. P1-puhtausluokka on vielä melko uusi asia rakentamisessa. Puhtausluokitusten käyttö tulee todennäköisesti yleistymään jatkossa, kun tilaajat ja asiakkaat haluavat olla varmoja siitä, että rakennuksen sisäilma on laadukasta välittömästi kohteen käyttöönotosta lähtien. Työn tilaajana oli NCC Rakennus Oy, Tampereen yksikkö. Työ tehtiin suunnittelemalla ja ohjaamalla käynnissä ollutta kohdetyömaata logistiikan osalta. Kohdetyömaa oli Cargotec Finland Oy:n teknologia- ja osaamiskeskus Tampereen Ruskossa. Rakennushanke muodostui kahdesta kokonaisuudesta, paja- sekä toimistorakennuksesta. Näistä toimistorakennus oli P1-puhtausluokiteltu. P1-luokitus vaikuttaa eniten sisätyövaiheen töihin, ja tästä syystä opinnäytetyö rajattiin siten, että siinä keskityttiin lähinnä sisätyövaiheen logistiikkaan. Työn tavoitteena oli myös kehittää yleisiä menetelmiä ja toimintatapoja logistiikan hallintaan etenkin toimisto- ja teollisuusrakentamisessa, jotka on usein toteutettu projektinjohtourakoina. Näin ollen myös aliurakoinnin osuus on suuri, minkä johdosta logistiikan koordinointiin tulee keskittyä tavanomaista enemmän. Työn tuloksena saatiin käyttöön uusia toimintatapoja paremman logistiikan hallinnan avuksi. Lisäksi kohdetyömaalle laadittiin kaikki P1-puhtausluokituksen edellyttämät suunnitelmat, jotka otettiin välittömästi työmaan käyttöön. Asiasanat: Logistiikka, P1-puhtausluokitus

ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Construction engineering Building production KNUUTILA, JUUSO; Logistical development of internal work phases at a P1 site Bachelor's thesis 57 pages, appendices 21 pages May 2012 The purpose of this thesis was to research how the P1-purity classification affects the logistics of different internal work phases. The P1 purity classifications are a recent development in construction. However, the use of these classes will become more common in the future, when clients want to be sure that the internal air is of high quality immediately after the site has been commissioned. The requisition for this thesis was made by NCC Rakennus Ltd, Tampere division. The work was completed by designing and directing the logistics of a selected worksite in production. The selected worksite was a center for technology and expertise in Rusko, Tampere owned by Cargotec Finland Ltd. The construction project was formed by two buildings, a workshop and an office building. Out of these buildings, only the office building was classified with P1-purity classification. The P1 class affects mostly on the internal work phases and for this reason this thesis was restricted to concentrate on the logistics of the internal work phases. The purpose of this work was to also develop general methods and procedures of logistical management especially in office and industrial construction, which are usually completed as project management contracts. Therefore subcontracting plays a major role, which means logistical coordination needs attention more than usual. The outcome of this work was new procedures for better logistical management. In addition, all designs were drawn up for the selected worksite that is required by the P1 purity classifications. Key words: logistics, P1 classification.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 6 2 RAKENTAMISEN LOGISTIIKKA... 7 2.1 Tulo-, sisä- ja lähtölogistiikka... 9 2.2 Rakennustuotteet... 9 2.3 Toimitustavat... 11 2.4 Logistiset kustannukset... 14 3 LOGISTIIKAN HALLINTA... 15 3.1 Viikkoaikataulu... 15 3.2 Logistiikkaan liittyvät asiat urakkasopimuksissa... 16 3.3 Logistisia ongelmia... 16 4 SISÄILMASTOLUOKAT... 17 4.1 Rakennustöiden puhtausluokat... 18 4.2 P1-luokan vaatimat työmaasuunnitelmat... 20 5 P1-LUOKAN VAIKUTUS LOGISTIIKKAAN... 21 5.1 Rakennustarvikkeiden kuljetus, suojaus ja varastointi... 21 5.2 Jätteiden siivous, lajittelu ja poisvienti... 22 5.3 Ylimääräisten materiaalien poisvienti... 23 5.4 Työntekijöiden informointi... 23 6 LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN KOHDETYÖMAALLA... 24 6.1 Aliurakoitsijoiden toimitusten ohjaus... 24 6.2 Pysty- ja vaakasiirrot... 25 6.3 P1-puhtausluokituksen huomioon ottaminen kohdetyömaalla... 26 7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 33 LÄHTEET... 35 LIITTEET... 36

5 ERITYISSANASTO P-luokitus Rakennusaikainen puhtausluokitus, jossa otetaan kantaa muun muassa rakennusaikaisen pölyn torjuntaan sekä materiaalien suojauksiin. JOT Suomenkielinen käännös logistiikan käsitteestä eli tuotteen toimittamista oikeaan paikkaan oikea aikaisesti eli juuri oikeaan tarpeeseen. Sama englanniksi JIT. Välivarastointi Materiaalin väliaikainen varastointia työmaa-alueella ennen sen siirtämistä asennuspaikalle eli mestalle. Setitys Setitys on työkohteessa tarvittavien tuotteiden keräämistä asennuspaketeiksi. Setitys voidaan tehdä terminaalissa, tehtaan lähettämössä tai työmaalla. Setit voivat sisältää yhden tai useamman toimittajan tuotteita S1- luokka Sisäilmastoluokituksen mukainen sisäilmastoluokka. Luokitus on kolmiportainen, joista S1 on paras.

6 1 JOHDANTO Usein suurehkot vakiotuotetoimitukset saadaan työmaalle ilman rahtikustannuksia, mikäli tilattava toimituserä on riittävän suuri. Tämä on johtanut käsitykseen, että työmaalle kannattaisi ottaa mahdollisimman suuri toimituserä kerralla, jotta vältyttäisiin rahtikustannuksilta. Tätä ajattelutapaa sovelletaan etenkin suurilla työmailla, joissa välivarastointitilaa on runsaasti. Tämä johtaa helposti siihen, että työmaa-alueella ruvetaan varastoimaan materiaaleja tarpeettoman pitkäaikaisesti. Hyvällä logistiikan hallinnalla voidaan saada aikaiseksi merkittäviä kustannussäästöjä. Kustannusten minimoimiseksi tulee turhia materiaalin siirtoja ja muita käsittelykertoja välttää tuotteen logistisessa ketjussa valmistajalta aina asennukseen asti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mahdollisimman kustannustehokas logistiikanhallinta kohdetyömaalle. Lisäksi tavoitteena oli kehittää työkaluja sekä toimintatapoja työmaan eri urakoitsijoiden materiaali- ja tuotetoimitusten hallintaan. Opinnäytetyö tehtiin NCC Rakennus Oy:n työmaalle Tampereen Ruskoon. Kohteen tilaajana toimi Cargotec Finland Oy, ja rakennettava kohde oli teknologia- ja osaamiskeskus, josta NCC:n urakkaan kuului toimisto- sekä pajarakennuksen rakentaminen. Hankkeen kokonaisuuteen kuului myös erillinen testirata, joka ei kuulunut NCC:n urakkaan. Toimistorakennus oli laajuudeltaan 13 200 brm 2 ja pajarakennus noin 6 500 brm 2. Toimistorakennuksen sisäilmastoluokaksi oli asetettu S2, minkä johdosta kohteen rakennusaikaiseksi puhtausluokaksi määräytyi P1. Tämä toi mukanaan vaatimuksia myös logistiseen suunnitteluun. P1-puhtausluokka vaikuttaa eniten sisätyövaiheen töihin, ja siksi työ rajattiin siten, että työssä keskitytään lähinnä sisätyövaiheen logistiikkaan. P1- puhtausluokituksen vaatimukset olivat etenkin työntekijöille epäselviä, joten tarkoituksena oli selvittää myös heille, miten vaadittuun puhtausluokituksen tavoitteisiin päästään ja kuinka vaatimukset vaikuttavat heidän käytännön työhönsä.

7 2 RAKENTAMISEN LOGISTIIKKA Logistiikka on materiaali-, tieto- ja pääomavirtojen, hankinnan, tuotannon, jakelun ja kierrätyksen, huolto- ja tukipalvelujen, varastointi-, kuljetus- ja muiden lisäarvopalvelujen sekä asiakaspalvelun ja -suhteiden kokonaisvaltaista johtamista ja kehittämistä (Karrus 2001, 13). Rakentamisessa logistiikan huolellisella suunnittelulla saadaan karsittua kustannuksia. Materiaalien toimitusketjujen turhien vaiheiden kuten välivarastoinnin aiheuttamien vaaka- ja pystysiirtojen vähentämisellä saadaan aikaiseksi kustannussäästöjä. (Tuppuri 2003, 5.) Logistiikan suunnittelussa tulee rakennustyömaata ajatella yhtenä kokonaisuutena. Hankinta on logistisesta näkökulmasta hoidettu loppuun asti vasta kun tuotteet sekä materiaalit ovat asennettu ja syntyneet jätteet on siivottu pois. Toimitusketjun erilaisia toimintavaihtoehtoja voidaan vertailla oikea-aikaisella logistiikan suunnittelulla. Kaikki eri toimitusketjujen vaiheet ajatellaan kustannuksiltaan osana kokonaisuutta. (Junnonen 2010, 95.) Logistiikan hallintaan laaditaan erillinen logistiikkasuunnitelma. Logistiikkasuunnitelmasta selviää yhteenveto valituista työmaan logistiikkaan liittyvistä toimintatavoista ja niiden edellyttämistä resursseista eri toimitusketjujen vaiheissa. Logistiikkasuunnitelma olisi hyvä laatia jo hankintojen yleissuunnittelun yhteydessä, jotta tarjouspyynnöt sekä myöhemmin urakkasopimukset saataisiin logistiikkasuunnitelman mukaisiksi. Logistiikkasuunnitelmassa suunnitellaan materiaalien ja tuotteiden - kuljetukseen, varastointiin, siirtoihin, siivoukseen ja suojaukseen liittyvät asiat, asennusta lukuun ottamatta. Logistiikkasuunnitelma laaditaan runko- ja sisävaiheesta erikseen. Runkovaiheen suunnitelmassa tarkastellaan raskaita ja suuria tarvikkeita, jotka voidaan rungon edetessä nostaa suoraan kerroksiin, jotta vältyttäisiin myöhemmältä työläältä haalaukselta. Sisävaiheen suunnitelmassa perehdytään tuoteryhmiin, jotka ovat herkästi vaurioituvia ja jotka pyritään toimittamaan oikea-aikaisesti työmaalle juuri ennen asennusta. (Junnonen 2010, 95.) Logistisia toimintavaihtoehtoja voidaan arvioida paremmin logistiikkalaskelmien avulla. Laskelmissa käydään läpi tärkeimpien materiaalihankintojen käsittelyihin ja toimi-

8 tuksiin liittyvät työvaiheet sekä niistä syntyvät kustannukset. Tämän jälkeen etsitään vaihtoehtoisia toimintatapoja, joilla kustannuksia saadaan alennettua. Keinoja kustan- tehdä työ edulli- nusten alentamiseen on esimerkiksi poistamalla logistisia toimintoja, semmilla resursseilla tai kehittämällä logistisia toimintoja tehokkaammiksi. Materiaali- Logistiikan las- en toimitusketjuun tehtaalta työmaalle on useita erilaisia vaihtoehtoja. kelmilla pyritään löytämään kokonaiskustannuksiltaan edullisin toimitusratkaisu. (Jun- nonen 2010, 97.) Valitun toimitusketjun, rakennuksen muodon sekä olosuhteiden perusteella valitaan varastointi alueet, pystysiirtoihin käytettävät koneet ja niiden sijainnit. Työmaalle tapah- hoitaa itse pääura- tuvat käsittelyt voidaan organisoida monella eri tavalla. Ne voidaan koitsijan toimesta tai aliurakoida, ne voidaan sisällyttää aliurakoihin tai ostaa erilliseltä logistiikkapalveluihin erikoistuneelta yritykseltä. (Junnonen 2010, 97.) Kuvio 1 kertoo, mistä eri vaiheista valmiin rakennusosan kokonaiskustannus muodos- kokonais- tuu. Kuviosta 1 voidaan havaita logististen toimintojen osuus rakennusosan kustannuksista sekä niiden vastuut toimittajan ja rakennusliikkeenn kesken. KUVIO 1. Valmiin 1996, 10). rakennusosan kokonaiskustannusten muodostuminen (Wegelius

9 2.1 Tulo-, sisä- ja lähtölogistiikka Tulologistiikalla tarkoitetaan rakentamisessa tavarantoimittajien ohjausta ja materiaalien kuljetusta työmaalle. Tämä ymmärretään tuotteen jakeluna. (Jehimoff 2004, 11.) Sisälogistiikka pitää sisällään työmaalla tapahtuvat logistiset toiminnat kuten toimitetun kuorman purkamisen, pysty- ja vaakasiirrot sekä syntyvien jätteiden siirron asianmukaisesti roskalavoille lajiteltuina. (Jehimoff 2004, 11.) Lähtölogistiikka käsite rakennusalalla eroaa muista teollisuudenaloista, sillä jätteet ja hukka poistetaan työmaalta ja syntynyt tuote, tässä tapauksessa rakennus, pysyy paikoillaan. Muilla aloilla valmistunut tuote kuljetetaan edelleen kuluttajalle. (Jehimoff 2004, 11.) 2.2 Rakennustuotteet Rakennustuotteet hankitaan joko yrityksen omana hankintana tai ne voivat olla sisällytettynä aliurakoihin sekä tuoteosakauppoihin. Rakennustuotteet voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: vakio- ja projektikohtaisiin tuotteisiin sekä pientarvikkeisiin. Hankintamenettelyyn vaikuttaa yrityksen oma hankintapolitiikka, rakennuskohde ja tilaajan vaatimukset. Myös sen hetkinen markkinatilanne voi olla tietyn menettelyn syynä. Vaikka materiaalit ja niiden toimitukset sisältyisivät aliurakkaan, on pääurakoitsijan osallistuttava toimitusten ohjaukseen, suunnitteluun ja toteutuksen valvontaan. (Kiviniemi, Koski, Palolahti & Sahlsted 2009, 5.) Kuviosta 2 nähdään kuinka rakennustuotteet voidaan jakaa tuotetyypeittäin sekä minkälaisia vaihtoehtoisia toimituskanavia ja toimitustapoja eri tuotteille on.

10 KUVIO 2. Toimitusten jaottelu tuotetyypin, toimituskanavan ja toimitustavan mukaisesti (Kiviniemi ym. 2009, 5). Vakiotuotteet Vakiotuotteilla tarkoitetaan maahantuojan tai tehtaan tuotteita, jotka ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia kohteesta riippumatta. (Kiviniemi ym. 2009, 5.) Vakiotuotteita ovat muun muassa kipsilevyt, matot, puutavara, eristeet sekä muuraustuotteet. Edellä mainitut tuotteet ovat usein raskaita tai paljon tilaa vieviä ja kyseisten tuotteiden kulutus on melko suurta. Vakiotuotteiden osalta logistiikan tehostaminen onnistuu parhaiten suunnittelemalla toimitukset niin, että materiaalille syntyisi mahdollisimman vähän käsittelykertoja eli vältyttäisiin turhilta siirroilta. (Wegelius-Lehtonen, Pahakala, Nyman, Vuolio & Tanskanen 1996, 43.) Projektikohtaiset tuotteet Projektikohtaisilla tuotteilla tarkoitetaan tuotteita, joiden suunnittelu ja valmistus tehdään kohdekohtaisesti. Betonielementti on hyvä esimerkki projektikohtaisesta tuottees-

11 ta. (Kiviniemi ym. 2009, 5.) Projektikohtaisten tuotteiden logistiikan hallinnan kannalta vaaditaan hyvää yhteistyötä suunnittelijoiden, tuotetoimittajien sekä urakoitsijoiden kesken. (Sahlsted 2010, 3.) Kuviossa 3 on käyty läpi vaihe-vaiheelta, kuinka tuotteen hankinta etenee suunnittelusta työmaalle asti. KUVIO 3. Projektikohtaisten tuotteiden hankinnan päävaiheet (Kiviniemi ym. 2009, 9). Pientarvikkeet Pientarvikkeet käsittävät työmaan yleiset käyttötarvikkeet, kuten esimerkiksi kiinnitystekniikkaan liittyvät tuotteet sekä käsityökalut. Pientarvikkeiden toimituksiin ei yleensä kiinnitetä suurempaa huomiota. (Kiviniemi ym. 2009, 5.) 2.3 Toimitustavat Rakennustuotteet ja materiaalit voidaan toimittaa työmaalle usealla vaihtoehtoisella tavalla. Juuri oikean toimitustavan valinta tilattavalle tuotteelle ei ole aina helppoa. Toimitustapoja täytyykin vertailla etenkin kustannusten takia. Sen lisäksi toimitusta-

12 voista voi olla erikseen sovittu tavarantoimittajien sekä urakoitsijan välisissä kausisopimuksissa. Suoratoimitus Suoratoimituksella tarkoitetaan valmistetun tuotteen kuljetusta suoraan valmistajan tuotannosta tai tehtaan varastosta, eli rakennusyritys hankkii tuotteen suoraan valmistajalta ilman välikäsiä. Useimmiten valmistajilta saa määräalennuksia tai alennusta rahtikuluista, kun kyseessä on riittävän suuri toimituserä. Rakennusyritykselle jää vastuu toimituserien suunnittelusta ja koordinoinnista. (Tuppuri 2003, 11.) Suoratoimitukset ovat yleisimmin vakiotuote toimituksia. Esimerkiksi kipsilevyt, eristeet ja muuraustuotteet kuten tiilet, laastit ja harkot tilataan yleensä suoraan valmistajan tehtailta. Suoratoimitusten käyttöä suositellaan etenkin painavien massatuotteiden kohdalla. (Anttila 2002, 66.) Vakiotuotteiden suoratoimitukset pyritään tekemään täysin kuormin, jolloin kuljetuskustannukset saadaan minimoitua. Tämä johtaa siihen, että materiaaleja joudutaan välivarastoimaan työmaalle, koska useimmiten materiaalin tarve ei ole yhtä suuri kuin täyden kuorman sisältämä toimituserä on. Materiaalit täytyy suojata huolellisesti sekä myöhemmin siirtää asennuspaikalle. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia materiaalin logistisessa ketjussa. Myös materiaalin turmeltumisen riski kasvaa. (Tuppuri 2003, 12.) Tukkuliikkeen terminaalitoimitus Toimintamallissa rakennusyritys hankkii materiaalit ja tuotteet tukkuliikkeeltä. Tilaus voi sisältää useiden eri valmistajien tuotteita, jotka saadaan toimitettua työmaalle samalla kertaa. Tukkuliike käyttää toimituksiin joko omaa kuljetuskalustoa tai sopimuskuljettajiensa kalustoa. Tässä toimintamallissa tukkuliike toimii yhdistelyvarastona, josta materiaaleja ja tuotteita saadaan toimitettua työmaalle sopivan suuruisina toimituserinä. Lisäksi valmistaja voi hyötyä kyseisestä järjestelmästä pienemmän tehdasvarastointi tarpeen johdosta. Tämä edellyttää tukkuliikkeen ja valmistajan toimivaa yhteistyötä. (Anttila 2002, 67.)

13 Terminaali eli logistiikkakeskus on materiaalien ja tuotteiden käsittely-yksikkö, johon tukkuliikkeet, rautakaupat, maahantuojat ja tehtaat toimittavat tuotteitaan välivarastoitavaksi ja josta ne toimitetaan edelleen sovittuina erinä ja ajankohtina työmaalle. Terminaalissa tapahtuvia erilaisia terminaalipalveluita tarjoaa muun muassa rautakauppaketjujen logistiikkayksiköt sekä rakennustyömaiden logistiikkaan erikoistuneet yritykset. Erilaisia terminaalipalveluita ovat esimerkiksi seuraavat: - tuotteiden kokoonpanot - erilaiset käsittelyt - uudelleen pakkaaminen - setitykset. (Kemppainen, Koski & Palolahti 2009, 5.) Täsmätoimitus Täsmätoimituksella tarkoitetaan toimitusta, jonka ajankohta sovittu tarkasti etukäteen. Lisäksi tuotteet ovat pakattu ja merkitty rajatun kohteen mukaisesti esimerkiksi huoneistokohtaisesti. Täsmätoimitus voi lähteä tehtaalta tai terminaalista. Mikäli toimituskanavana käytetään terminaalitoimitusta, voidaan myös eri maahantuojien ja valmistajien tuotteita yhdistää ja pakata yhdeksi täsmätoimitukseksi. Mikäli uudelleen pakkaaminen tehdään edelleen asennuskohteittain, on silloin kyseessä setitys. Täsmätoimitusten käyttö edellyttää tarkkaa aikataulusuunnittelua sekä sujuvaa tiedonkulkua tavarantoimittajien, terminaalin ja työmaan välillä. Terminaalipalvelun järjestäjän on saatava välittömästi tieto toimitettavien tuotteiden mahdollisista muutoksista. (Sahlsted 2010, 2.) Pientarvikkeiden toimitusyhteisö Pientarvikkeet, joilla tarkoitetaan rautakauppa tuotteita, poikkeavat muista rakennusmateriaaleista. Tuotteiden tarkkoja määriä on hankala laskea etukäteen. Yleensä tuote tarvitaan hyvin nopealla varoitusajalla, eli tuotteen nopea saatavuus on tärkeää. Pientarvikkeiden hankinta pyritään keskittämään suurempiin maanlaajuisiin tukkuliikkeisiin,

14 jotka kilpailutetaan ja joiden kanssa tuotteille sovitaan kiinteät hinnat. Näin saadaan kumppanuussuhteita ja turhilta hintojen vertailulta vältytään. (Anttila 2002, 71.) Nouto Noudolla tarkoitetaan työmaahenkilöstön tekemää tuotehakua esimerkiksi rautakaupasta. Kyseisen toimitustavan käyttö kertoo useimmiten huonosta toimitusten hallinnasta ja sen käyttö on perusteltua lähinnä harvoin toistuvien pientarvikkeiden kiirehankinnoissa. (Sahlsted 2010, 8.) 2.4 Logistiset kustannukset Työmaan sisälogistiikan kustannukset muodostuvat kuorman purusta, työmaasiirroista sekä varastoinnista. Huonosti hoidetun logistiikan suunnittelun johdosta saattaa materiaali tai tuote käydä kaikki edellä mainitut työvaiheet läpi. Vaiheet voivat sisältää henkilö-, tai koneresursseja tai usein molempia. (Jehimoff 2004, 37.) Taulukossa 1 on käsitelty esimerkkinä kipsilevyjen, ikkunoiden, Aco-levyjen sekä lattialaattojen logistisia kustannuksia. TAULUKKO 1. Logistiset kustannukset käsittelyvaiheittain täsmä- ja suoralla toimituksella (Jehimoff 2004, 38). Taulukon 1 tuloksista voidaan havaita, että täsmätoimitus on kustannustehokkaampi toimitusmuoto jokaisessa käsittelyvaiheessa suoraan toimitukseen verrattuna (Jehimoff 2004, 38).

15 3 LOGISTIIKAN HALLINTA Rakennustyömailla toimii suuri joukko lukuisia eri osapuolia. Se, mitä työmaalla tehdään ja missä, on erittäin tärkeää työmaan logistiikan hallinnan kannalta. Kun edellä mainitut asiat on osapuolille selviä, voidaan materiaali ja tarviketoimituksia ohjata siten, että se olisi oikeassa paikassa oikea-aikaisesti. (Sundström, Kallionpää, Teriö, Tolonen & Väisälä 2008, 35.) Työmaat muodostuvat nykyisin hyvin rikkonaisesta aliurakoitsijoiden ja asennusryhmien joukosta. Kullekin toimijalle omien työvaiheiden ja niihin liittyvien materiaalivirtojen hallinta voi olla hyvin hallinnassa, mutta usein muiden toimijoiden huomioonottaminen on vajavaista. (Sundström ym. 2008, 35.) Työmaan tuotannonsuunnittelun tavoitteena on saada itsenäiset toimijat toimimaan työmaan yhteisen päämäärän vaatimalla tavalla. Lisäksi on tärkeää, että eri toimijat ottaisivat toisensa huomioon. (Sundström ym. 2008, 35.) 3.1 Viikkoaikataulu Keskeisimpänä työkaluna logistiikan hallintaan voidaan pitää viikkoaikataulua. Viikkoaikataulu käydään läpi viikoittain viikkopalavereissa ja urakoitsijapalavereissa. Sitä käytetään ensisijaisesti asennusryhmien ja aliurakoitsijoiden ohjaamiseen. Viikkoaikataulu laaditaan riittävällä tarkkuudella, riippuen kohteen luonteesta, esimerkiksi päivän tai puolenpäivän tarkkuudella. Aika tulee sitoa paikkaan. Aikataulu voi olla perinteinen jana-aikataulu, mutta nykyään on paljon käytetty myös paikka-aikakaaviota. Onnistuneen työnsuunnittelun lähtökohtana voidaan pitää hyvää yhteistyötä sekä tiedon kulkua aliurakoitsijoiden työnjohdon ja työvaiheiden työnjohtajien välillä. Pääurakoitsijalla voi olla käytössä viikkoaikataulun sijaan myös liukuva 2-3 viikon aikataulu, johon ensimmäinen viikko suunnitellaan tarkasti ja seuraavat viikot vain suuntaa antavasti. Pääurakoitsijan tärkein tehtävä viikkoaikataulujen koontiin liittyen on varmistaa töiden yhteensopivuus. (Sundström ym. 2008, 36.)

16 3.2 Logistiikkaan liittyvät asiat urakkasopimuksissa Aliurakoitsijat ottaisivat mielellään suuret määrät materiaalia kerralla työmaalle, mistä vain osa menee heti asennettavaksi ja loput saattaa odottaa välivarastossa pitkäänkin. Mikäli välivarastoinnille ei ole riittävästi tilaa tai se aiheuttaa muuten ongelmia, on toimituserien suuruuksia hyvä rajoittaa kirjaamalla niistä maininta urakkasopimuksiin. Mikäli varastointitilat ovat pienet tai välivarastointi muuten aiheuttaa ongelmia, on se hyvä lisätä urakkasopimuksiin. Esimerkiksi P1-puhtausluokituksen mukaan välivarastointi ulkoilmassa tulee välttää. Urakkasopimuksen liitteenä olevassa urakkarajaliitteessä on syytä mainita materiaalien ja tuotteiden pysty- ja vaakasiirroista ja kenellä on vastuu niistä. Lisäksi urakkarajaliitteessä on hyvä kertoa urakoitsijoiden siivousvelvoitteesta, jätteiden lajittelusta ja poisviennistä. Toimituserien ajankohdista tulee sopia, jotta tuotteet saataisiin työkohteeseen mahdollisimman oikea-aikaisesti. Tavoitteena on saada tuote työmaalle JOT- käsitteen mukaisesti eli juuri oikeaan tarpeeseen. 3.3 Logistisia ongelmia Ongelmia on usein aiheuttanut aliurakoitsijoiden epämääräiset tavarantoimitukset. Kuormat ilmestyvät työmaalle milloin sattuu eikä purkuun tarvittavaa kalustoa ole saataville. Usein on myös niin, että kuljetusliikkeen edustajalla, joka tuotteen työmaalle toimittaa, ei ole yhteyshenkilön numeroa tai häntä ei puhelimitse tavoita. Tällöin kuljettaja joutuu usein kysymään pääurakoitsijalta ohjeita, ja työllistää tällöin pääurakoitsijaa. Aliurakoitsijat toivovat usein laajoja varastointialueita työmaalle, mikä johtaa siihen, että toimitusten suunnittelu jää vähemmälle huomiolle. Työmaan näkökulmasta ali- ja sivu-urakoitsijat käyttävät työmaata varastoalueena liikaakin. Työn aloittamisen ja mahdollisten toimitushäiriöiden pelon takia, työmaajohto usein sallii pienimuotoisen puskurivaraston olemassaolon työmaalla. (Sundström ym. 2008, 28.)

17 4 SISÄILMASTOLUOKAT Sisäilmastoluokitus on kolmitasoinen. S1 luokka on paras ja S3 huonoin. (RT 07-10946, 2009, 3.) Kuviossa 4 on koottuna sisäilmaston tavoitearvoihin vaikuttuvat osatekijät ja niiden vaatimukset. KUVIO 4. Sisäilmastoluokituksen rakenne (RT 07-10946, 2009, 3). Sisäilmastoluokka S1: Yksilöllinen sisäilmasto Tilojen sisäilman laatu on erinomainen eikä tiloissa ole havaittavia hajuja. Sisäilmaan rajoittuvissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua huonontavia vaurioita eikä epäpuhtauslähteitä. Tilan lämpöolosuhteet ovat hyvät eikä mahdollista vetoa tai ylilämpenemistä pääse tapahtumaan. Tilan käyttäjän on mahdollista itse hallita tilan lämpöolosuhteita. Lisäksi tiloissa on käyttötarkoitukseen erittäin hyvät ääniolosuhteet sekä valaistusolosuhteet, jotka ovat yksilöllisesti säädettävissä. (RT 07-10946, 2009, 4.) Käytännössä tilojen ylilämpenemisen estäminen onnistuu ainoastaan varustamalla tilat koneellisella jäähdytyksellä. (RT 07-10946, 2009, 3.)

18 Sisäilmastoluokka S2: Hyvä sisäilmasto Tilassa sisäilman laatu on hyvä eikä häiritseviä hajuja esiinny. Sisäilmaan rajoittuvissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua huonontavia vaurioita eikä epäpuhtauslähteitä. Tilojen lämpöolot ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny, mutta tilojen liikalämpeneminen on mahdollista esimerkiksi helteisinä kesäpäivinä. Tiloissa tulee olla käyttötarkoitukseen hyvin sopivat ääni- sekä valaistusolosuhteet. (RT 07-10946, 2009, 4.) S2 luokkaan voidaan päästä taitavalla rakennussuunnittelulla ilman koneellista jäähdytystä (RT 07-10946, 2009, 3). Sisäilmastoluokka S3:Tyydyttävä sisäilmasto Tilojen sisäilman laadun, lämpöolojen sekä ääni- ja valaistusolosuhteiden tasosta ei aseteta korkeampia tavoitteita, kuin rakentamismääräysten vähimmäisvaatimukset (RT 07-10946, 2009, 4). 4.1 Rakennustöiden puhtausluokat Rakennustöiden puhtaudelle asetetaan työnaikainen puhtausluokka. Puhtausluokkia on kaksi: P1 ja P2. Sisäilmastoluokkien S1 ja S2 vaatimukset edellyttävät rakennustöiltä sekä ilmanvaihtojärjestelmältä puhtausluokkaa P1. Puhtausluokka määräytyy sisäilmasto luokan mukaan. Puhtausluokkaa P2 sovelletaan ainoastaan S3 sisäilmastoluokitelluissa tiloissa. P2-puhtausluokka ei aseta erityisvaatimuksia rakennustöiden puhtaudelle vaan vastaa normaalia hyvän rakennustavan mukaista käytäntöä. Puhtausluokituksen tarkoituksena on varmistaa, että rakennuksen tilat ovat rakennuksen luovutushetkellä niin puhtaat, että tilat voidaan ottaa käyttöön välittömästi vastaanoton jälkeen. Tilojen käyttöönoton jälkeen ei sisäilmaan saa kulkeutua rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia. (RT 07-10946, 2009, 11.)

19 Rakennustöiden puhtausluokka P1 Rakennuksen tulee olla puhdas ja siivottu ennen ilmanvaihdon päätelaitteiden suojausten poistoa. Pinnoilla ei saa olla hienojakoista irtolikaa, joka voisi nousta ilmavirtausten tai kosketuksen mukana. Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa toimintakokeet. Tiloissa ei saa säilyttää jätteitä eikä rakennusmateriaaleja, jotka estävät pintojen puhdistamista. (RT 07-10946, 2009, 11.) Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka P1 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokituksen on tarkoitus varmistaa, että uuden järjestelmän läpi virtaavan ilman laatu on hyvä. Hyvä ilmanlaatu ei saa sisältää ilmanvaihtojärjestelmästä peräisin olevia terveydelle tai viihtyisyydelle haitallisia aineita kuten mikrobeja, kuituja, hiukkasia tai hajuja. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokkia on kaksi: P1 ja P2. (RT 07-10946, 2009, 15.) Rakennusmateriaalien päästöluokitus M Rakennusmateriaalien päästöluokitus on kolmetasoinen. M1 luokka on paras ja M3 huonoin. Rakennusmateriaalit synnyttävät epäpuhtauspäästöjä sisäilmastoon. S1 ja S2 sisäilmastoluokkiin pyrkiessä tulee paljon epäpuhtauksia synnyttävien M2 ja M3 päästöluokiteltujen materiaalien käyttöä välttää. (RT 07-10946, 2009, 17.) Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokitus M Ilmanvaihtotuotteille on ainoastaan yksi puhtausluokka M1. Tuotteelle myönnetään puhtausluokka M1 vain, mikäli se on puhtausluokiteltu. Puhtausluokiteltu tuote ei saa lisätä haitallisia epäpuhtauksia ilmanvaihtojärjestelmässä eikä tuloilmassa. Tuotteesta ei saa syntyä hajuja eikä kaasu- tai hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Lisäksi puhtausluokiteltu tuote täytyy olla helposti puhdistettavissa. (RT 07-10946, 2009, 18.)

20 4.2 P1-luokan vaatimat työmaasuunnitelmat Rakennusaikainen pölyn-, puhtauden- kosteuden- ja vedenpoistonhallinta vaikuttavat keskeisimmin valitun sisäilmaston laatuluokan toteutumiseen. Huolellisella työmaasuunnittelulla ja suunnitelmien mukaisen toiminnan valvonnalla on suuri merkitys sisäilman riskien hallinnassa. Rakennustöille tulee valita lisäksi osastokohtainen puhtausluokka. (RT 07-10946, 2009, 10.) P1- puhtausluokitus edellyttää, että työmaan toteutusorganisaation käyttöön laaditaan suunnitelmat, joissa otetaan kantaa pölyn-, puhtauden-, kosteuden- ja vedenpoistonhallintaan. Pölyn- ja puhtaudenhallinta liittyvät läheisesti toisiinsa, joten näiden asioiden käsittely samassa suunnitelmassa on suotavaa. Kosteuden- ja vedenpoistonhallinta ovat niin ikään samaa aihealuetta joten myös niiden käsittely samassa yhteydessä on järkevää. Kyseinen suunnitelma nimetään esimerkiksi kosteudenhallintasuunnitelmaksi.

21 5 P1-LUOKAN VAIKUTUS LOGISTIIKKAAN 5.1 Rakennustarvikkeiden kuljetus, suojaus ja varastointi Sisätiloihin ja rakenteisiin tulevat rakennustarvikkeet ja rakennusmateriaalit on suojattava muun muassa likaantumiselta ja kastumiselta koko niiden logistisen toimitusketjun ajan. Materiaalit pyritään varastoimaan sisätiloissa. Tuotteet ja materiaalit tulee olla suojattuna kuljetusten, työmaavarastoinnin, asennuspaikan välivarastoinnin, asennustyön aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että jo tuotteita tilatessa, täytyy P1-luokan vaatimukset ottaa huomioon muun muassa materiaalien pakkaustavoissa sekä kuljetuksissa. (RT 07-10946, 2009, 11.) Ilmanvaihtokanavat kuljetetaan päät tulpattuina ja suojattuna siten, ettei myöskään kanavien ulkopinta pääse likaantumaan. Tämä tarkoittaa, että kanavat toimitetaan kanavahäkeissä yksittäin, päät tulpattuina ja koko häkki tulee olla suojattuna esimerkiksi pressulla. Myös katkaistujen kanavien päät tulee olla tulpattuina. Kanavia ei saa kuljettaa sisäkkäin. Toimitukset tulee suunnitella täsmätoimituksina asennustarpeiden mukaisesti. Työmaa-alueella tapahtuvaa välivarastointia on vältettävä. Ennen kanavien ja kanavaosien toimitusta työmaalle tulee niille varata asianmukainen varastointipaikka asennuspaikan läheisyydeltä. Kaikki muutkin kanavaosat tulee toimittaa niin ikään tiivisti pakatuissa laatikoissa, ettei puhtaat osat pääse likaantumaan jo ennen niiden asennusta. (RT 07-10946, 2009,11.) Kuvassa 1 on malliesimerkki iv-osien säilytyksestä P1-luokan vaatimalla tavalla.

22 KUVA 1. Iv-kanavaosien säilytys P1-luokan edellyttämällä tavalla.(knuutila, 2012) 5.2 Jätteiden siivous, lajittelu ja poisvienti P1-puhtausluokituksen saavuttamisen yksi keskeisimmistä keinoista on rakennussiivous. Työnaikana karkean jätteen siivoamiseen käytetään lastaa, lapiota sekä suurtehoimuria, joka on varustettava hienopölysuodattimille niin sanotuilla Hepa-suodattimilla, joissa on vähintään 98 % suodatus 3 µm hiukkasille. Harjalla siivoamista on vältettävä, ettei ilmaan nouse jo laskeutuneita pölyjä. (RT 07-10946, 2009, 12.) Toimintakoevalmiissa tiloissa ei pölyäviä työvaiheita pitäisi enää tehdä. Mikäli näin joudutaan kuitenkin tekemään, on koneet ja välineet varustettava kohdepoistojärjestelmällä. Lisäksi toimintakoevalmistila siivotaan aina sen jälkeen kun pölyäviä töitä on puhtausosastoidulla alueella tehty. (RT 07-10946, 2009, 12.)

23 Loppusiivouksessa siivotaan kaikki pinnat myös piiloon jäävät rakenteet kuten alakattojen yläpuoliset osat. Siivoustyöhön käytetään hienopölysuodattimilla varustettua imuria tai keskuspölynimuria. Kovat ja sileät pinnat puhdistetaan nihkeäpyyhinnällä. Pintojen puhdistuksiin käytetään valmistajan ohjeita. Puhdistusaineet tulee olla hajusteettomia ja vähäpäästöisiä. (RT 07-10946, 2009, 12.) Usein urakka- ja aliurakkasopimuksissa on mainittu kyseisestä työvaiheesta syntyneiden jätteiden siivousvelvoitteesta. Tämän maininnan tulisi olla kirjoitettu niin, ettei mahdollisia ristiriitoja pääsisi väärinymmärrysten takia syntymään. Velvoitetaanko urakoitsijat esimerkiksi siivoamaan jätteensä työkohteen läheisyyteen lattialle kasoille, roskille osoitettuun roska-astiaan vai lisäksi viemään roskat pääurakoitsijan osoittamille roskalavoille. 5.3 Ylimääräisten materiaalien poisvienti P1-luokan vaatiman siivouksen kannalta sekä yleisesti hankkeen sisälogistisen toiminnan kannalta on ylimääräisen materiaalin poisviemisestä hyvä sopia urakoitsijoiden kanssa. Monet työvaiheet vaativat koko lohkon käyttöönsä eikä työkohteella saa tällöin olla mitään materiaaleja eikä tuotteita varastoituna. Se että urakoitsijat velvoitetaan siivoamaan jätteensä sekä siirtämään ylimääräiset materiaalit pois työkohteesta, helpottaa pääurakoitsijan siivoukseen ja raivaukseen varattuja resursseja. Erikseen on hyvä sopia jos jotakin materiaalia on pakottava tarve varastoida työkohteella myöhempää käyttöä varten. 5.4 Työntekijöiden informointi P1-luokka edellyttää, että työmaan henkilöstölle laaditaan kirjallinen tiedote rakennuskohteessa noudatettavista sisäilmasto-, puhtaus ja materiaaliluokista. Niille urakoitsijoille, joita P1-luokka keskeisimmin koskettaa, järjestetään koulutus, jossa kerrotaan sisäilmastoon liittyvät tavoitteet ja ohjeet, joilla tavoitteet saavutetaan. Koulutuksen järjestämisestä on hyvä sopia esimerkiksi urakkarajaliitteessä. Suurimmassa roolissa ovat rakennus-, maalaus- ja LVIS- urakoitsijat. (RT 07-10946, 2009,12.)

24 6 LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN KOHDETYÖMAALLA Rakennuskohde, johon P1-luokan vaikutusta logistiikkaan tutkittiin, oli Cargotec Finland Oy:n teknologia- ja osaamiskeskus. Hanke sisälsi seitsemänkerroksisen toimistorakennuksen, pajarakennuksen sekä testiradan. Testiradan rakentaminen ei kuulunut NCC Rakennuksen urakkaan, eikä siihen liittyviä asioita käsitellä tässä opinnäytetyössä. Toimistorakennus oli laajuudeltaan noin 13 200 m 2. Rakennus muodostui pilari-palkkirungosta. Kerrokset 2-5 olivat pääosin samanlaisia. Ylin kerros muodostui IVkonehuoneista, saunaosastosta ja muista edustustiloista. Kellarikerroksessa olivat väestönsuojat, tekniset tilat ynnä muuta toisarvoista tilaa. Toimistorakennus muodostui kahdesta osasta, jotka yhdistyivät yhdyskäytävällä. Rakennuksen keskelle molemmin puolin yhdyskäytävää, kerrosten 1-6 väliin, tuli korkeaa tilaa, niin sanottu atrium. Molemmat laivat olivat noin 800 m 2 :n suuruiset. Näiden mukaan oli hyvä tehdä lohkojako kerroksiin P1-luokitusta varten. Kerrokset muodostuivat siis A- ja B-osasta. 6.1 Aliurakoitsijoiden toimitusten ohjaus Kohdetyömaalla käytiin viikoittain urakoitsijapalavereissa läpi työmaan logistiikkaan liittyviä asioita, muun muassa eri urakoitsijoiden seuraavan viikon tulevat toimitukset. Urakoitsijapalaverit pidettiin aina torstaisin, jolloin seuraavan viikon toimituksia pystyttiin tarvittaessa muuttamaan. Lisäksi siirtokaluston muun muassa kurottajan käytöstä pystyttiin sopimaan, mikäli useammalla urakoitsijalla oli sille tarvetta. Työmaalla oli nimettynä vastuuhenkilö, joka varmisti, että toimitus ja materiaalin purku oli mahdollista sovittuna ajankohtana sovitussa paikassa. Lisäksi urakoitsijapalaverissa logistiikan vastuuhenkilö kävi läpi sisävaiheen logistiikkaan liittyviä työvaiheita läpi. Aliurakoitsijoiden kanssa sovittiin toimituserien suuruuksista siten, että otetaan tietylle lohkolle tarvittavaa materiaalia hieman alle todellisen määrän, esimerkiksi noin 90 prosenttia laskennallisesta tarpeesta. Osa rakenteista jouduttiin jättämään kesken, koska niihin sidoksissa olevat työt voitiin tehdä vasta myöhemmin. Yksi tällainen rajoittava työvaihe oli välipohjien reunavalut, jotka liittyivät lasiseinien runkorakenteisiin. Reuna-

25 valut voitiin toteuttaa vasta kun lasiseinärungot olivat asennettu. Ajatuksena oli, että on helpompi tuoda muutama tarvike myöhemmin työkohteeseen lisää kun siirrellä ylimääräisiä tarvikkeita moneen kertaa toisten työvaiheiden tieltä pois. Suuremmat materiaalitoimitukset tilattiin täsmätoimituksina (Kuva 2), jolloin ne saatiin siirrettyä välittömästi työkohteen läheisyyteen. KUVA 2. Täsmätoimituksena tilattuja iv-kanavia (Knuutila, 2012) 6.2 Pysty- ja vaakasiirrot Toimistorakennuksen molempien lohkojen A- ja B-osan päätyihin asennettiin rakennusaikaiset henkilö-tavarahissit. Toinen hisseistä valittiin sisämitoiltaan hieman suuremmaksi, jotta kolme metriä pitkät tarvikkeet, esimerkiksi iv-kanavat, mahtuivat hissikorin sisään. Hissien alatasoista tehtiin reilunkokoiset, jotta materiaalien purku olisi mahdollisimman sujuvaa. Työmaalle laadittiin erillinen materiaalien siirtosuunnitelma (Liite 1), johon listattiin työmaalla käytettäviä eri materiaaleja ja niiden pakkauskokoja. Suunnitelmassa käytiin läpi vaaka- sekä pystysiirtoihin suunnitellut välineet ja kalusto. Roskalavoina käytetyt vaihtolavat sijoitettiin tason ympärille siten, että lähtölogistiikka olisi mahdollisimman tehokasta. Lisäksi jätteiden lajittelu oli toimivaa, kun kullekin jätteelle oli selkeästi osoitettu paikka. Kohdetyömaalle jätteistä lajiteltiin puu-, seka-, metalli- ja betonijäte erikseen. Eniten tilaa vievät materiaalit kuten iv-kanavat, lv-

26 putket, kipsilevyt ja rangat sekä pintabetonilattioiden teräkset nostettiin kerroksiin kurottajalla. Tämä oli mahdollista rakennuksen rungon suurten aukkojen ansiosta. A- ja B- osan sisäpuoliset seinät olivat käytännössä kokonaan avoimet, koska seinät toteutettiin myöhemmin erillisellä teräs-alumiinirungolla sekä lasituksella. Kuvassa 3 on esimerkki iv-kanavien suojauksesta P1-luokan mukaisesti. KUVA 3. Iv-kanavat suojattuna P1-luokan edellyttämällä tavalla (Knuutila, 2012) Vaakasiirrot kerroksissa tapahtuivat haarukkavaunujen eli pumppukärryjen ja muiden käsikäyttöisten siirtovälineiden avulla. Materiaalit ja tuotteet varastoitiin kuormalavojen päälle, joten niitä oli helppo siirtää sekä kuljettaa pois työkohteesta. Työmaa-alueesta laadittiin aluesuunnitelma (Liite 2), johon merkittiin varastointialueet. Aluesuunnitelmaa päivitettiin tarvittaessa. Työmaa-alueella tapahtuviin vaakasiirtoihin käytettiin kurottajaa sekä maanrakennusurakoitsijan pyöräkuormaajaa. 6.3 P1-puhtausluokituksen huomioon ottaminen kohdetyömaalla Työmaalle laadittiin P1-luokan edellyttämät suunnitelmat. Näitä olivat pölyn-, puhtauden-, kosteuden- ja vedenpoistonhallintaan liittyvät suunnitelmat. Pölynhallinta- ja puhtaussuunnitelmassa (Liite 3) kerrotaan ohjeista ja työtavoista, joilla pölynhallinnan vaatimukset täyttyvät. Suunnitelmassa on kerrottu myös puhtauteen ja siivoukseen liittyvät

27 ohjeistukset. P1- luokituksesta tehtiin lisäksi tiivistetty perehdytyslomake työntekijöille (Liite 4). Perehdytyslomakkeesta tehtiin tarkoituksen mukaan ainoastaan yhden A4 arkin pituinen tiivis ja selkeä ohje P1-luokituksesta. Työmaalle laadittiin erillinen logistiikkasuunnitelma (Liite 5), jossa kerrotaan työmaalla toteutettavista logistiikkaan liittyvistä käytännöistä ja suunnitelmista rakennushankkeen eri vaiheissa. Rakennusaikaisen kosteudenhallintaan laadittiin oma kosteudenhallintasuunnitelma (Liite 6). Suunnitelmassa käydään läpi muun muassa seuraavat asiat: - kosteusriskien kartoitus - rakenteiden kuivumisajat ja päällystämiset - olosuhdehallinta - rakenteiden kuivatus - kosteusmittaussuunnitelma. Sisävaiheaikataulu Työmaan sisävaiheen logistiikan hallinta edellyttää hyvää aikataulusuunnittelua sisävaiheen eri työvaiheille. Sisävaiheaikataulua käytettiin lähtökohtana viikoittaisen logistiikan suunnitteluun. Viikoittain laadittiin lukujärjestys- tyyppinen aikataulu, johon kirjattiin tärkeimmät työmaan logistiikkaan vaikuttavat toimitukset ja työvaiheet seuraavan viikon osalta muun muassa: pintabetonilattiat, tasoitetyöt, alakatot sekä lattiapinnoitteet. Kuvio 5 on esimerkki paikka-aikakaaviosta, joka kohdetyömaan sisätyövaiheesta laadittiin.

28 KUVIO 5. Sisätyövaiheen paikka-aikakaavio (Knuutila, 2012) Varastointisuunnitelma Rakennuksen eri kerroksista laadittiin varastointisuunnitelmat (Kuvio 6), joihin merkittiin urakoitsijoiden materiaaleille varastointipaikka. Materiaalit sekä tuotteet, joita piirroksiin merkittiin, olivat eniten tilaa vieviä, eikä yksittäisten pientarvikkeiden varastointiin kiinnitetty sen suurempaa huomiota. Pohjapiirroksia päivitettiin eri työvaiheiden mukaisesti. Sisävaihe jaettiin logistiikaltaan neljään eri vaiheeseen seuraavasti: - tilanne ennen pintabetonilattioiden valua - tilanne ennen tasoitetöitä - tilanne ennen alakattotöitä - tilanne ennen lattiapinnoitteita.

29 Kuvio 6 on havainnollistava esimerkki ensimmäisestä sisätyövaiheen varastointitilanteesta, josta selviää varastointisuunnitelman periaate. Varastointisuunnitelman muutokset koskivat ainoastaan varastoitavia materiaaleja sekä niiden sijoittelua kerroksissa. Selvyyden vuoksi tässä työssä esitellään ainoastaan yksi tilanne. KUVIO 6. Sisätyövaiheen varastointisuunnitelma ennen pintabetonilattioiden valua (Knuutila, 2012) Työkohteen siivous Työkohteen siivoamisvelvoitteesta oli maininta kaikissa aliurakkasopimuksissa. Työmaalla sovittiin, että jokainen urakoitsija siivoaa omat jätteensä kerroksissa sijaitseviin roska-astioihin. Roska-astioiden tyhjennys ja palautus takaisin työkohteelle oli pääurakoitsijan vastuulla. Roska-astioina käytettiin Vepe Oy:n 400 litran pyörillä varustettua roskakärryä (Kuva 4). Työmaalla koettiin tärkeäksi siivousvelvoitteen valvontaa ja mahdollisen rahallisen sanktion käyttöä. Sovittiin, että mikäli jokin urakoitsija jättää

30 työkohteen siivoamatta, siivoaa pääurakoitsijan kyseisen työkohteen ja aliurakoitsijaa sakotetaan siivoamiseen kuluneen ajan mukaisesti. Kuten monessa muussakin asiassa on havaittu, myös tässä tapauksessa euro oli hyvä konsultti. KUVA 4. Vepe Oy:n 400 l pyörillä varustettu roska-astia. (Knuutila, 2012) Kohdetyömaalla havaittuja logistisia ongelmia Toimistorakennuksen ulkoseinistä suuri osa oli lasiseinää. Rakentamisen ajoittuessa keskelle talvea päätettiin aukot suojata väliaikaisilla sääsuojilla, jotta rakennusta voitiin alkaa lämmittämään sisätyövaiheita varten. Tämä aiheutti myös sen, että pitkien materiaalien ja tarvikkeiden haalaus ei enää onnistunut, kuten aiemmin. Suojaukset toteutettiin sahatavarasta ja telinemuovista rakennetuista elementeistä, jotka olivat kerroksen korkuisia ja 1,5 metriä leveitä. Tarvikkeiden nostoa varten A-osan itäpäähän tehtiin avattava haalausaukko, joka kerrokseen. Ajatuksena oli, että myös B-osan pitkät tarvikkeet, jotka eivät rakennushissiin mahdu, olisi nostettu A-osan haalausaukosta. Tämä osoittautui kuitenkin ongelmaksi, koska aliurakoitsijat olisivat halunneet samanlaisen haalausaukon myös B-osaan. Tämä johti siihen, että aliurakoitsijat avasivat itse sääsuojia B-osalta nostojaan varten. Tämä vaikeutti rakennuksen lämmitystä ja aiheutti ongelmia tietyille työvaiheille kuten lattiavaluille. Sääsuojaukset olivat toteutettu siten, että ne

31 toimivat samalla myös holvin reunan putoamissuojana. Sääsuojien huolellinen takaisin laittaminen osoittautui vaikeaksi aliurakoitsijoiden työntekijöille. Lisäksi nostojen aikainen työntekijöiden putoamissuojaus oli muutaman kerran puutteellista. Sääsuojaus on ensiarvoisen tärkeää kun rakentamisen ajankohta sijoittuu talveen. Kehitysehdotuksena jatkoa ajatellen, on sääsuojiin tehtävien kulku- ja haalausaukkojen suunnitteluun ja toimivuuteen panostettava. Auki jääneet ovet ja rikki revityt sääsuojaukset kasvattavat rakennusaikaisia lämmityskustannuksia ja pahimmassa tapauksessa aiheuttavat häiriöitä muille työvaiheille. Siivousvelvoitteen laiminlyönti oli yksi havaittavista ongelmista. Suuremmat ja selkeät tarvikkeet ja materiaalit, joista oli helposti nähtävissä kenen ne ovat, eivät aiheuttaneet ongelmia. Sen sijaan pientä epämääräistä roskaa ja jätettä, joiden alkuperää oli vaikea selvittää, syntyi työmaalla runsaasti. Tämä aiheutti pääurakoitsijalle lisää työtä. Kohdetyömaalla oli sovittu, että jokainen urakoitsija siivoaa omat jätteensä kerroksissa oleviin roskakärryihin, jolloin roskaa ei olisi oikeasti pitänyt olla lattioilla. Urakoitsijoiden siivousvelvoite ja jätteiden lajittelu täytyisi käydä selkeämmin läpi ja kirjata tarkemmin urakkasopimuksiin. Urakoitsijoilla oli hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miten mestat täytyy siivota. Urakkasopimuksissa on tähän asti ollut maininta, että urakoitsija siivoaa ja lajittelee jätteensä pääurakoitsijan osoittamaan paikkaan. Tämä voi helposti aiheuttaa erimielisyyksiä väärinymmärrysten takia. On aivan eri asia siivota roskat, kuljettaa ne hissillä alas, tyhjentää kärryt ja tuoda kärryt uudelleen ylös, kuin pelkästään siivota roskat työkohteen vieressä olevaan kärryyn. Epäselvyydet urakkasopimuksissa aiheutti myös ongelmia. Urakkasopimuksiin tulisi kirjata tarkemmin eri osapuolten vastuut logistiikkaan liittyvistä asioista. Tiettyjen materiaalien pysty- ja vaakasiirrot voivat olla työläitä ja niistä aiheutuu helposti suuria kustannuksia. Tästä syystä olisi tärkeää, että sopimuksia tehdessä osapuolet ovat tietoisia vastuistaan. Esimerkkinä kohdetyömaalla oli talotekniikka-urakka, joka oli sovittu niin, että kaikki varusteet ja laitteet olivat tilattu asennettuina. Tällä tarkoitettiin, että myös materiaalien ja tarvikkeiden pysty- sekä vaakasiirrot kuuluivat urakoitsijalle. Tästä syntyi erimielisyyksiä, kenelle kuuluu nostojen ja haalausten valmistelut. Eniten ongelmia aiheutti rakennuksen väliaikaisten sääsuojausten avaamiset ja sulkemiset nostoja varten.

32 Olisiko sisätyövaiheen tarvikkeet ja materiaalit, jotka asennetaan ennen pintabetonilattioiden valua, pitänyt nostaa autonosturilla kerroksiin heti ontelolaattavälipohjan saumajuotoksen jälkeen? Yleensä tämä on logistisesti kustannustehokkain tapa toimia. Kohdetyömaalla tämä osoittautui liian ongelmalliseksi ja päätettiin, että materiaalit nostetaan myöhemmin holvin reunalta kerroksiin kurottajaa tai vastaavaa apuna käyttäen. Syitä tähän päätökseen oli useita. Ensinnäkin kohteen aikataulu oli erittäin tiukka ja suunnittelutilanteesta johtuen ei tiedetty, etenkään talotekniikan osalta, mitä tarvikkeita kerrokseen ylipäätään nostettaisiin. Runkovaihe sijoittui keskelle talvea, mikä toi mukanaan omat haasteensa. Välipohjien päälle satanut lumi ja jää olisi tehnyt vaakasiirrot kerroksissa liian työläiksi. Lisäksi rungon elementtiasennukset tehtiin autonosturilla sekä telaalustaisella ristikkopuominosturilla, joiden ulottuvuus ei riittänyt kattamaan koko rakennuksen alaa. Tästä syystä nostoja tehtiin useasta eri paikasta rakennuksen ympäriltä. Mikäli materiaaleja oltaisiin nostettu elementtiasennuksen yhteydessä ylös kerroksiin, olisi se vaatinut suhteettoman paljon panostusta toimitusten suunnitteluun. Kaiken lisäksi elementtiasennus eteni hyvin kireässä aikataulussa, eikä asennusten välissä olisi ollut riittävästi aikaa materiaalinostoille, vaan ne olisi viivästyttänyt rungon asennusaikataulua.

33 7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Huonosti suunnitellut ja epäonnistuneet toimitukset voivat aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Hyvällä logistiikan hallinnalla voidaankin saavuttaa suuria taloudellisia säästöjä. Mahdollisten kustannussäästöjen lisäksi vältetään omalle työlle ja erityisesti muille urakoitsijoille aiheutuvista häiriöistä. Kohdetyömaalla havahduttiin opinnäytetyön myötä pohtimaan logistisen suunnittelun vaikutuksia. Kohde oli logistiikan kehittämiseen haastava, koska urakkamuotona oli projektinjohtourakka. Projektinjohtourakat ovat usein pitkälle aliurakoituja, jolloin perinteisesti aliurakoitsijoiden, erityisesti talotekniikkaurakoitsijoiden, annetaan selvitä itse omista ongelmistaan. Työmaan alkuvaiheessa havaittiin kuitenkin, että urakoitsijoiden ongelmat eivät kosketa vain yhtä urakoitsijaa, vaan esimerkiksi toimitushäiriöt haittaavat huomattavasti myös muiden urakoitsijoiden työtä. Hyvällä logistiikan ohjaamisella ja valvonnalla näitä ongelmia pystyttiin vähentämään. Opinnäytetyöprosessin aikana työmaalle laadittiin P1-luokituksen vaatimat suunnitelmat, joita päivitettiin töiden edetessä ja joiden toteutumista seurattiin. Rakennustöiden P1-puhtausluokitusta pidettiin työmaalla aluksi rasittavana tekijänä. Tosiasia kuitenkin on, että pitämällä työmaa jatkuvasti hyvässä järjestyksessä ja siistinä, voi työvaiheiden sujuvasta etenemisestä tulla suuriakin säästöjä. Tehokas pölynhallinta on myös työntekijöiden työhyvinvointia parantava tekijä. Rakennustyömaan logistiikkaa ja siitä syntyviä kustannuksia on tutkittu jo pelkästään NCC:lle tehdyissä opinnäytetöissä jo useampaan kertaan. Logistiikan kehittämiselle on siitä huolimatta paljon tarvetta, sillä usein työmaalla keskitytään vasta jo työmaalla olevan tavaran varastointiin ja siirtämiseen. Toimitusten hallintaan ja ohjaukseen ei aina pystytä kiinnittämään riittävästi huomiota. Tämä aiheuttaa varastointiongelmia ja huomattavan määrän aputöinä, pääsääntöisesti miesvoimin, tehtäviä materiaalisiirtoja. Setitys ja oikea-aikainen toimitus parantavat järjestyksen lisäksi työergonomiaa. Silti vieläkin oli havaittavissa, että aina toimitusten tilauksiin ja ohjaukseen ei kiinnitetty riittävästi huomiota, minkä johdosta turhia siirtoja jouduttiin teettämään ns. aputöinä. Mies-

34 voimin tehtävät etenkin raskaiden materiaalien siirrot ovat hyvin hitaita ja ne kasvattavat kustannuksia. Jatkossa muissa P1-kohteissa tulisi kiinnittää huomiota vielä enemmän osapuolten informointiin. Kaikkien hankkeeseen osallistuvien tulee ymmärtää puhtausluokituksen asettamat vaatimukset, jotta yhteisiin tavoitteisiin voidaan päästä. Jo urakkaneuvotteluissa urakoitsijoiden täytyy olla tietoisia, miten P1-kohteen rakentaminen eroaa tavanomaisesta rakentamisesta ja tarvittaessa otettava se huomioon tarjousta jättäessään. Kohdetyömaalla järjestettiin erillinen P1-perehdytys toimistorakennuksen sisätyövaiheen urakoitsijoille. Käytäntö todettiin hyväksi ja suositellaan käytettäväksi jatkossa muillakin NCC:n työmailla. P1-luokan myötä suunnittelun merkitys kasvaa. Työvaiheiden suunnitteluun ja alueiden osastointiin tulee kiinnittää normaalia enemmän huomiota. Kohdetyömaalle tehdyt suunnitelmat toimivat hyvinä malleina jatkossa myös muissa P1-kohteissa. Tilojen osastoinnilla, alipaineistuksella sekä henkilökohtaisilla suojaimilla pystyttiin merkittävästi vähentämään rakennusaikaisen pölyn haittavaikutuksia työntekijöille.

35 LÄHTEET Anttila, N. 2002. Rakennusprojektin materiaalihankintojen toimitusketjun valinta. Helsingin kauppakorkeakoulu. Pro gradu -tutkielma. Jehimoff, J. 2004. Logististen kustannusten tutkiminen. Hämeen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Junnonen, J-M. 2010. Talonrakennushankkeen tuotannonhallinta. Helsinki. Suomen Rakennusmedia Oy. Karrus, K-E. 2003. Logistiikka. Helsinki. WSOY. Kemppainen, J., Koski, H. & Palolahti, T. 2009. Rakennustyömaan toimitusten ohjaus [verkkojulkaisu] Rakennusteollisuus RT ry [luettu 1.2.2012]. Saatavissa: http://www.rakennusteollisuus.fi/. RT 07-10946.2009. Sisäilmastoluokitus 2008. RT -ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö RTS. RT 91-10970. 2009. Puhtauden hallinnan huomioon ottaminen rakennussuunnittelussa. RT -ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö RTS. Sahlsted, S.2010.Ratu, Työmaan toimitusten suunnittelu ja ohjaus. Helsinki. Rakennustieto Oy, Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS. Sundström, K., Kallionpää, E., Teriö O, Tolonen, T. & Väisälä, P.2008. Rakennustyömaan toimitusten ohjaus ja materiaalihallinta [verkkojulkaisu]. Rakennusteollisuus RT ry [luettu 1.3.2012]. Saatavissa: http://www.rakennusteollisuus.fi/. Tuppuri, V. 2003. Työmaan logistiset kustannukset. Helsingin ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Wegelius-Lehtonen, T., Pahakala, S., Nyman, H., Vuolio H.& Tanskanen K. 1996. Opas rakentamisen logistiikkaan. Helsinki. RTK-Fakta Oy.

36 LIITTEET LIITE 1. Työmaan materiaalien siirtosuunnitelma LIITE 2. Aluesuunnitelma LIITE 3. Pölynhallinta- ja puhtaussuunnitelma LIITE 4. P1- perehdytyslomake LIITE 5. Logistiikkasuunnitelma LIITE6. Kosteudenhallintasuunnitelma

37 LIITE 1. Työmaan materiaalien siirtosuunnitelma (jatkuu)

LIITE 1: 2 (2) 38

LIITE 2. Aluesuunnitelma 39

40 LIITE 3. Pölynhallinta- ja puhtaussuunnitelma (jatkuu)

LIITE 3: 2 (6) 41

LIITE 3: 3 (6) 42

LIITE 3: 4 (6) 43

LIITE 3: 5 (6) 44

LIITE 3: 6 (6) 45

LIITE 4. P1- perehdytyslomake 46

47 LIITE 5. Logistiikkasuunnitelma (jatkuu)

LIITE 5: 2 (5). 48

LIITE 5: 3 (5). 49

LIITE 5: 4 (5). 50

LIITE 5: 5 (5). 51

52 LIITE 6. Kosteudenhallintasuunnitelma (jatkuu)

LIITE 6: 2(6) 53

LIITE 6: 3 (6) 54

LIITE 6: 4 (6) 55

LIITE 6: 5 (6) 56