Lauantai 16.4.2011
WILMA-harjoituksen T-paidat myynnissä toimistossa. Hinta 10 e. Aineisto sunnuntain Wilma-lehteen la klo 14.00 mennessä! Wilma-lehden valtaisa toimitus Raili Leino ja Ansa Räätäri (kuvassa vas.) Wilma-harjoituksen muonitusta ovat tukeneet Fazer Leipomot Oy ja Lauritsalan K-Supermarket SOTILASKODIN AUKIOLOAJAT Pe 8:30-14:00 17:30-19:00 La 11:30-16:00 17:30-19:00 su 8:30-10:30 Kahvi Munkki Pulla 0,60 e 0,60 e 0,60 e Kokeile sotilaskodissa myös lappeenrantalaista erikoisuutta TELAMIINAA (tuttavallisemmin tellua! Se on litistetty, rasvassa paistettu korvapuustimunkki. (toim. huom.! Em. erikoisuuden kuvauksia löytyy laidasta laitaan...) Sotilaskodissa on postilaatikko ja postimerkkejä myynnissä. Harjoituksen ruokalista löytyy tämän lehden takakannesta. LAUANTAIN 16.4. RUOKALISTA AAMIAINEN: KAHVI/TEE/KAAKAO KAURAPUURO, VADELMAHILLO ROUHELEIPÄ, MAKKARA, KURKKU SEKAMEHU LOUNAS: JAUHELIHAKIUSAUS PORKKANARAASTE,PUNAJUURIVIIPALE JÄLKIUUNILEIPÄ OMENA-MANSIKKAKIISSELI KAHVI/TEE PÄIVÄLLINEN: KERMAINEN LOHIKEITTO SEKALEIPÄ, TUOREKURKKU ILTAPALA: KANAHAMPURILAINEN KETSUPPI, SINAPPI AP-JUUSTO, SEKALEIPÄ,NÄKKÄRI, MARGARIINI HEDELMÄ PILLIMEHU
Teksti: Sanna Mertsalmi KODINTURVAJOUKKOIHIN MYÖS ASEPALVELUSTA SUORITTAMATTOMIA Yhteiskunnallisesti ajatellen on tärkeää, että kaikilla kansalaisilla on hyvät turvallisuusvalmiudet. Naisten rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on olla aktiivisesti mukana myös sellaisissa arjen turvallisuustilanteissa, jotka poikkeavat normaalista. Naisten Valmiusliitto ry osallistuu aktiivisesti ajankohtaiseen keskusteluun kodinturvajoukkojen muodostamisesta. Naisten Valmiusliitto näkee tärkeänä, että naiset huomioidaan kodinturvajoukkojen muodostamisessa, sillä suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on se, että myös kriiseihin varaudumme hyvällä yhteistyöllä. Suomalaiset naiset ovat historian saatossa aina toimineet miesten rinnalla yhteiskunnan turvaamisessa ja rakentamisessa, eikä tässä nähdä poikkeusta. Naisten Valmiusliitto suhtautuu myönteisesti kodinturvajoukkokonseptin kehittämiseen puolustusvoimauudistuksen osana. Kodinturvajoukot ovat hyvä mahdollisuus vapaaehtoiselle maanpuolustukselle. - Kodinturvajoukkojen pitäisi luoda yhteiskunnan turvallisuudelle lisäarvoa ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoille uusia toimintamahdollisuuksia, jotta niiden kokoaminen olisi perusteltua. Maakuntajoukothan ovat jo vapaaehtoisista reserviläisistä koottava joukko, perustelee Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, Etelä- Suomen aluehallintoviraston johtaja Anneli Taina. Kodinturvaa myös arjen vaara- ja onnettomuustilanteissa Naisten Valmiusliitto pitää tärkeänä, että kodinturvajoukkojen käyttö valmisteltaisiin niin, että joukot voisivat toimia kaikissa turvallisuustilanteissa, myös normaaliolojen vaara- ja onnettomuustilanteissa. Näin joukkojen toiminta olisi muutakin kuin koulutukseen osallistumisesta. Tällä olisi liiton näkökulman mukaan keskeinen vaikutus vapaaehtoisten motivointiin ja rekrytoinnin onnistumiseen. Kodinturvajoukkojen tehtäviin pitäisi ensinnäkin voida sijoittaa myös asepalvelusta suorittamattomia henkilöitä osaamisen perusteella. Ikärajojen asettamista tulisi puolestaan tarkoin harkita. Tulevan kodinturvakonseptin säilyttäessä maakuntajoukot, voisivat nämä uudet joukon osat Naisten Valmiusliiton mukaan toimia myös siviililuonteisissa häiriötilanteissa. - Kodinturvajoukkoihin voitaisiin muodostaa ryhmiä tukemaan esimerkiksi sosiaalitoimen valmiutta kohdata onnettomuustilanteita, muun muassa käsipareja tulipalotilanteisiin liittyvään asukkaiden evakuointiin. Lisäksi voisi olla henkisen tuen ryhmiä ja muita vastaavia viranomaisten toimintaa tukevia ryhmiä, Taina selvittää. Wilmat lähdössä harjoituksen avajaisista Adolf Ehrnroothin aukiolta.
Valtioneuvos Riitta Uosukainen Wilma-harjoituksen yhteisluennolla 15.4.2011: SIELLÄ, MISSÄ ON NAISIA, ON SÄHKÖÄ! Valtioneuvos Riitta Uosukainen kehoitti naisia pitämään itsestään ääntä. Hän antoi myös vinkin uudesta kurssista etikettikoulutus ja eri kulttuurien tavat. Yleisö kuunteli loistavana puhujana tunnettua Riitta Uosukaista välillä hiiren hiljaa ja välillä hörähdellen.
Kutsuvierastilaisuus Rakuunamäen sotilaskodissa Rakuunoiden varusmiesbändi viihdytti kutsuvieraita......ja kutsuvieraat kuuntelivat liiton ja Wilma-harjoituksen kuulumisia. Sulkeisharjoituksia Leirikentällä Katutytöt :-) harjoittelevat...
WILMA-HARJOITUKSEN AVAJAISET Wilma-harjoituksen avajaisten musiikista vastasi Ratsuväen perinnesoittokunta johtajanaan Antti Hirvikallio. Arvovaltainen kutsuvierasjoukko seurasi avajaisia. Suomen lippu hohti avajaisissa Adolf Ehrnroothin aukiolla. Kivinen muistomerkki on Ratsuväen lipun alla talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden sotilaiden muistomerkki. Eversti Ehrnrooth ollessaan jatkosodan jälkeen Uudenmaan Rakuunarykmentin komentajana antoi pystyttää muistomerkin, mutta sai Pääesikunnasta kiukkuisen puhelinsoiton ja kehoituksen purkaa muistomerkki. Ehnrooth oli vastannut, ettei hän sitä tee ja toivoo, että ei sitä tee kukaan muukaan.
Naisten Valmiusliitto Ry:n puheenjohtaja Anneli Taina puhui joukoille avajaisissa. Maasotakoulun tervehdyksen avajaisiin toi Maasotakoulun apulaisjohtaja everstiluutnantti Kari Pelkonen. Wilmat poistuivat avajaisista kauniissa kevätsäässä ja hymyssä suin. Avajaisissa lähetetty seppelepartio laski seppeleen Lottapatsaalle.
Teksti: Marjaana Saikko MITÄ ON SOTILASKOTISISARUUS? Sotilaskotityön tehtäväkenttä on laaja. Sotilaskotisisarena voi toimia tarjoilu-, keittiö-ja myyntityössä sekä vastata juhlien järjestämisestä yhdessä henkilökunnan kanssa. Sisarena voit osallistua sota- ja maastoharjoituksiin, lähteä messuille tai näyttelyyn. Voit organisoida erilaisia tapahtumia yhdessä muiden sisarten kanssa. Sotilaskotisisarena on mahdollisuus saada unohtumattomia kokemuksia, joita on mukava muistella vielä vuosienkin kuluttua. Osallistumalla ja tekemällä tutustuu samanhenkisiin ihmisiin ympäri suomenmaan ja voi solmia elinikäisiä ystävyyssuhteita. Motiivi liittyä sisareksi vaihtelee eri ihmisillä. Toiset haluavat näkyä ja näyttäytyä erilaisissa tilaisuuksissa sisarasuun pukeutuneina. Ahkerat puurtajat ovat aina valmiina osallistumaan erilaisiin työtehtäviin ennakkoluulottomasti. Löytyypä joukoistamme myös niitä, jotka mieluummin tekevät muuta kuin asiakaspalvelutyötä esim. somistavat tiloja. Kaikille löytyy oma paikkansa ja jokaista sisarta tarvitaan. Sotilaskotityössä on hyötyä ennakkoluulottomasta ja reippaasta asenteesta, huumorintajusta sekä hyvistä vuorovaikutustaidoista ja kyvystä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Jokaisella sisarella on mahdollisuus opetella uusia taitoja ja kehittää omaa osaamistaan. Maailman turuilla ja toreilla kulkiessa aina sattuu ja tapahtuu. Niin myös sotilaskoti keikoilla. Ei ole koskaan kahta samanlaista iltaa leirisotilaskodissa tai maastossa. Maastokeikoilla voi yllätyksenä tulla esimerkiksi auton hajoaminen kesken illan. Siellä sitten sotilaskotisisaret kera varusmiehen istuvat männyn alla odottamassa useita tunteja apuvoimien saapumista. Lähtö maastoon voi olla myös haasteellista. Myyntivaunun avaimet ovat saattaneet unohtua sisälle vaunuun eikä vara-avaimista ole tietoa. Siinä onkin sitten aivoriihtä kerrakseen, kun sisaret yrittävät keksiä, kuinka saada ovi auki ja päästä matkaan. Tarina kertoo myös eräästä lähdöstä, kun ensimmäisessä alamäessä myyntivaunu ajaa auton ohi. Varusmieskuljettaja ja sisaret katsovat hölmistyneinä vaunun menoa läheiseen ojaan. Vaunu oli irronnut auton vetokoukusta. Siihen päättyi sen illan myyntimatka. Sotaharjoituskeikat ovat aina oma seikkailunsa. Muutaman kerran olemme kiltisti ajaneet oppaiden perässä koko illan vailla hajuakaan sijainnista kartalla. Viimeisellä myyntipaikalla olemme jääneet omillemme. Siinä sitä on sitten ihmetelty, että missä ollaan ja juoksenneltu pitkin metsiä kartan kanssa kysymässä tietä. Matkalla on muutaman kerran törmätty susiin ja karhustakin juttuja kuultu. Asiakkaita ei aina ole tavoitettu ja ohikulkevia joukkoja on sitten ilahdutettu lahjoittamalla jäljelle jääneet pullat. Kokemuksia on kertynyt jos jonkinlaisia mutta aina kuitenkin on kotiin ehjänä tultu. Joskus vasta aamuyöstä. Sotilaskotityö ja sotilaskotisisaruus on elämäntapa. Kun sille antaa pikkusormen se vie mennessään. Sotilaskodissa oli säpinää. Sotilaskoti joustaa aukioloajoissa tarpeen mukaan eli kenenkään ei tarvitse munkkikahvijonossa pelätä jäävänsä ilman.
MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITTO RY Maanpuolustusnaisten Liitto ry perustettiin13.11.2004 kahden suuren naistenvapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevän liiton, Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto ry:n ja Suomen Naisten Maanpuolustusjärjestö ry:n yhdistettyä toimintansa. Maanpuolustusnaisten Liittoon kuuluu jäseninä 18 piiriä ja 95 yhdistystä. Liiton jäsenmäärä on noin 3000. Maanpuolustusnaisten Liiton aktiivinen jäsentoiminta tapahtuu paikallisissa yhdistyksissä. Yhdistysten toiminta on monipuolista. Ohjelmassa on maanpuolustusvalmiutta edistävää toimintaa sekä mukavaa yhdessäoloa toiminnallisella tavalla: kokouksia, erilaisia retkiä sekä kunto- ja liikuntatapahtumia. Maanpuolustusnaiset ovat aktiivisesti mukana alueidensa vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa, toimien mm. kurssilaisina, kouluttajina ja kurssien johtajina. Veteraanien perinteen siirtäminen tuleville sukupolville on yhdistyksissä tärkeässä asemassa. Wilma-harjoituksessa on mukana kymmeniä maanpuolustusnaisia eri puolilta Suomea. Kuvassa liiton puheenjohtaja Satu Rajala ja 2. varapuheenjohtaja Marja-Sisko Hartikka (jutun kirjoittaja).
Teksti: Raili Leino KURSSITUNNELMIA Tunnelma on korkealla heti ensimmäisenä päivänä. Ilmassa on jännittynyttä odotusta, hämmentyneitä ilmeitä ja iloista jälleennäkemistä. On ensikertalaisia ja konkareita. Ensimmäistä kertaa mukana on Tarja Tuulikki Malinen-Järvi, joka oli jo vuosia ajatellut, ettö pitäisi lähteä mukaan. Vihdoin repäisin ja läksin. Tosin linja-autossa mietin, että mihinkähän ollaan menossa. Tarja osallistuu Toimintakyky kriisissä-kurssille. Hän komppaa Riitta Uosukaista - perusnainen tarvitsee perustaitoja ja ollaan ihmisiksi. Peräti 11 kertaa on puolestaan osallistunut Leena Sorvali Tervosta. Kurssille on helppo tulla, kun on jo paljon tuttuja. Lisäksi aina tulee uusia ja mielenkiintoisia kursseja, kuten nyt tietoturvallisuus. - Tietoturvallisuus on tärkeää ja varsinkin kun ei ole enää työelämässä, saa tietoa huonosti. On mukava käydä, sanoo Leena, joka odottaa antoisaa viikonloppua. Tietoturvallisuuskurssilla on myös ensikertalainen Kirsi Pyy Nurmijärveltä, joka on jo varma, että luvassa on mielenkiintoinen ja hyvä viikonloppu. Hän odottaa kunnon pakettia siitä, miten arjessa selvitään. Tietoturvallisuus on erittäin tärkeää myös ikääntyville, painottaa Terttu Kangasniemi Helsingistä, joka odottaa saavansa tietoa siitä, miten välttää kansainvälistä rikollisuutta viestimissä. Nastaan voi jäädä koukkuun. Näin kävi mikkeliläiselle Marja Schünemannille, jonka Nasta-ura alkoi viime syksynä. Hän totesi, että harjoituksissa on paljon hyviä kursseja ja hän aikoo käydä ne kaikki.tällä kertaa valinta osui Ikääntymisen haasteet turvallisuudelle-kurssille, koska se on tällä hetkellä tärkeä ja ajankohtainen. Oma äiti on ikääntynyt ja itsekin Marja jää piakkoin eläkkeelle, joten kurssilta hän toivoi löytävänsä vinkkejä, miten arjessa selviytyä turvallisesti. Ensimmäinen Nasta-harjoitus kosketti niin, että Marja liittyi heti Maanpuolustusnaisiin. - Kunnioituksesta menneitä sukupolvia kohtaan. Isä oli sotainvalidi ja äiti evakko ja niin minäkin halusin tehdä jotain maanpuolustukseen liittyvää, sanoo lappeenrantalainen Riitta Salminen. Hän osallistuu Toimintakyky kriisissä- kurssille. Riitta on käynyt myös täydennyspoliisikurssin. Kurssilaisia tauolla rakennus Kapteenin edessä
Kyllä tästä teltta pitäisi pystyyn saada ennen yötä... Iloinen taipalsaarelaiskolmikko Teija ArponenLatto, Maija Saikko ja Heli Sahlman odottivat innolla maastoon pääsyä. Kaikki Maastotaidotkurssille osallistuvat odottavat intoa puhkuen samaa. Maija odottaa lisäksi mitern reppu pakataan, niin ettei tule turhaa, naisilla kun tahtoo olla aina liikaa tavaraa. Huulipunalle pitää löytyä oma paikka, sanoo Teija. Maija harmitteli väärinymmärrystä, muitakin maaseutunaisia kun olisi voinut mukaan houkutella. Saatiinko teltta pystyyn? Se jäi toimitukselle vielä arvoitukseksi! Todellisia maastotaitoja päästiin heti testaamaan, kun teltan kiilakepit piti tehdä itse.
Teksti: Raili Leino RAKUUNAMÄEN HISTORIAA... osa 2 Sodan jälkeen Lappeenrantaan palasi tykistö. Nimeksi tuli Karjalan tykistörykmentti. Rykmentti käytti vielä parikymmentä vuotta ajohevosia. Rakuunat ja tykkimiehet elivät omissa maailmoissaan. Alueella oli kummallekin rykmentille oma kauppa, Upseerikerholla omat sisäänkäynnit, Tykistöpää ja Rakuunapää. Sotilaskotikin tarjosi munkit erivärisillä hilloilla, rakuunoille keltaisella ja tykkimiehille punaisella. Hevosten tilalle olivat tulleet polkupyörät. Pitkät polkupyöräletkat tulivat tutuiksi varsinkin nuorille neitosille, joiden minihameet aiheuttivat ojaanajojakin. Vuonna 1979 Tykistörykmentti joutui jättämään kasarmin, jossa itätuulella haisee raha ja länsituulella karamelli siirtyessään Vekarajärvelle. Tämä siirto aiheutti kaupunkilaisissa surua, mutta ei niin paljon kuin aikoinaan hevosten jalkauttaminen. Lähtöparaatissa kun heiteltiin hevosten eteen kukkasia ja kuulemma naiset kyynelehtivät. Osansa oli tietenkin hevosten häviäminen katukuvasta mutta enemmänkin hyvän lannoitusaineen häviäminen. Milläs nyt kukat kukitetaan? Tykistö jätti jälkeensä muutaman muistotykin. Tärkeimpänä Rakuunamäellä oleva 76 millin kanuuna, mikä paljastettiin joulukuun 4. 2002 tykistön suojeluspyhimyksen Pyhän Barbaran muistopäivänä, kun satavuotisella tykillä ammuttiin viimeiset 10 laukausta. Tulossa oli lisää surun aihetta. 1980-luvun lopussa Puolustusministeriössä oli tehty päätös Uudenmaan Rakuunapataljoonan siirtämisestä Mikkeliin Savon Prikaatin ja sen lakkauttamisesta. Tätä eivät kaupunkilaiset noin vaan nielleetkään, vaan syntyi kansalaisliike rakuunoiden pitämiseksi Lappeenrannassa. 72 000 nimeä kerättiin adressiin ja saatiinkin päätös pyörrettyä. URR itsenäisenä joukko-osastona lakkautettiin, mutta rakuunat jäivät Lappeenrantaan. Silloinen Päällystöopisto velvoitettiin vaalimaan Uudenmaan Rakuunarykmentin perinteitä perinneyksiköissään. 1.8.2001 perustettu Maasotakoulu vaalii rakuunaperinteitä edelleen ja mikä parasta, alokkaita koulutetaan jälleen Lappeenrannassa Rakuunaeskadroonassa. Rakuunamäki on vuosien saatossa muuttunut huimasti. Nykyään se on kaikille avoin alue, osa vanhoista rakennuksista on muutettu asunnoiksi tai toimistotiloiksi, on rakennettu uusiakin rakennuksia. Varuskunta-alue on jäänyt alueen keskelle. Leirikenttä on sekin kutistunut. Maasotakoulun alue on vanhalla venäläisen sotaväen kesäharjoitusalueella. Wilmat poistumassa avajaisista Rakuunamäellä