LIHASRELAKSAATIO, MONITOROINTI JA RELAKSAATION PURKU. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka

Samankaltaiset tiedostot
Lihasrelaksaation monitorointi LT Hanna Illman (TYKS)

Lihasrelaksaation mittaus ja uudet lääkkeet. Hanna Illman Jyväskylä Suomen Anestesiologiyhdistyksen Kevätkokous

El Hanna Illman Obstetrista Anestesiologiaa 2009 Turku

Vanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia. Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen

Yleisanestesian komponen t

Mitä relaksan-a pitäisi käy0ää hätä2lanteessa? Hätä2lanne = pikainduk2on käy0ö perusteltua. Regurgitaa2on riskitekijät. Pikainduk2o

Väitöskirja käsittelee lihasrelaksanttien ja

Lihasrelaksaation monitorointi käytännön työssä

Perifeeriset lihasrelaksantit

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)

Jälkirelaksaatio ja hiilidioksidinarkoosi. el Tuuli Yli-Olli

MAC. Riku Aantaa OYL, Professori TOTEK ja Anestetesiologia ja tehohoito Tyks ja TY

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

TEHOHOITOPOTILAAN LIHASRELAKSAATION TOTEUTUMINEN OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN TEHO-OSASTOILLA 1 JA 2 Valmiiseen aineistoon pohjautuva tutkimus

Poikkijuovainen lihas supistuu kun hermoimpulssi

IT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN,

VALMISTEYHTEENVETO. 1 ml injektio- tai infuusionestettä sisältää 2,68 mg sisatrakuuribesilaattia vastaten 2 mg sisatrakuuria.

Yleisanestesia-aineet ja puudutteet"

Suksametoni on edelleen ensisijainen lihasrelaksantti yleisanestesiasektiossa

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Yleisanestesia-aineet ja puudutteet"

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mivacron 2 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Hereillä olon yleisyys hätäkeisarileikkauksessa. haastattelututkimus. Arvi Yli-Hankala ja Marisa Tuomi

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Esmeron 10 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO. Tavallinen annos aikuisille on 1 1,5 mg/kg sekuntia kestävänä ruiskeena laskimoon.

Aivojen sähköhoito ilman anestesiaa aiheuttaa

Anestesiasyvyyden kliininen arviointi

Rokuronin tai vekuronin hermo-lihasliitosta salpaavan vaikutuksen kumoaminen aikuisilla.

Neurologinen potilas leikkauspotilaana

2014 Tarvitaanko monitorointisuositusta Suomessa? Jouko Jalonen.

Potilastapaus. Tuula Vuorialho, VKS Operatiiviset päivät

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rocuronium B. Braun 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa

Analgesian mittaamisesta

Lapsi päiväkirurgisena potilaana Anestesiologin näkökulma. Leo Tyrväinen Apulaisylilääkäri Anestesia-teho HUS/Hyvinkään sairaala

Ajankohtaista inhalaatioanesteettien käytöstä lapsilla

Pään ja kaulan alueen leikkauspotilaiden ilmatieongelmien hallinta

RELAKSAATIOASTEEN MITTAUS

Kuffillinen intubaatioputki. Wojciech Chrapek SULAT 2014 Tampere

VALMISTEYHTEENVETO. 1 ml injektio-/infuusionestettä sisältää 2,68 mg sisatrakuuribesilaattia vastaten 2 mg sisatrakuuria.

HERMOLIHASJÄRJESTELMÄN PALAUTUMISEN JA HARJOITUSVASTEEN SEURANTA.

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

LASTEN YLEISANESTESIAN PERIAATTEET. Olli Vänttinen 2013

1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rocuronium Hospira 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rocuronium Hameln 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO. Nondepolarisoivan (kompetitiivisen) residuaalisen hermolihasliitoksen salpauksen kumoaminen.

Inhalaatioanesteetit obstetriikassa. Seppo Alahuhta Kirurgian, anestesian ja tehohoidon tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Sairaalan volyymi. Leikkaajan volyymi(bozic et al. JBJS Am 2010) Standardoidut prosessit

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?

Yleisanestesian pika-induktio ja hengitystien turvaaminen

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Lasten PÄIKI-anestesioista

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi Naantali

ANAFYLAKSIA LEIKKAUKSEN AIKANA.

Anestesiasyvyyden mittarit: miten tulkita niitä? Arvi Yli-Hankala Tampereen yliopisto ja Tays

VALMISTEYHTEENVETO 1

Hengityksen huomioiminen fysioterapiassa. rvelä Sydänkeskus teho- osasto

Tekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä

Interventiotutkimuksen arviointi

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi ml injektio-/infuusionestettä, liuosta, sisältää 10 mg rokuroniumbromidia.

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Leikkauspotilaan esilämmitys

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa

YLEISANESTESIASSA KÄYTETTÄVÄT LÄÄKEAINEET. Oppaan laatiminen

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Suxamethonium Ethypharm 50 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi ml injektio-/infuusionestettä, liuosta, sisältää 10 mg rokuroniumbromidia.

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

UUDET I.V.-ANESTEETIT

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Osteoporoosi (luukato)

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Lasten postoperatiiviset ongelmat heräämössä & niiden ennakoiminen

Energiaraportti Yritys X

Leikkauskivun mittaaminen numerolla. Arvi Yli-Hankala TAYS ja Tampereen yliopisto Tampere

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Inhalaatioanestesia päiväkirurgiassa. Turku Tuula Kangas Saarela

Yleisanestesian aikainen hereillä olo pysyy. Tahaton hereillä olo

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

KYS Neuromodulaatiorekisteri. Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio

Transkriptio:

LIHASRELAKSAATIO, MONITOROINTI JA RELAKSAATION PURKU Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka

Sidonnaisuudet MSD:n asiantuntijaneuvoston jäsen Luentopalkkioita BBraunilta Luentopalkkioita Baxterilta Luentopalkkioita Schering-Plaugh:lta

ESITYKSEN SISÄLTÖ Hermo-lihasliitoksen rakenne ja toiminta Non-depolarisoivat lihasrelaksantit Depolarisoivat lihasrelaksantit Hermo-lihasliitoksen salpauksen valvonta Hermo-lihasliitoksen salpauksen antagonisointi Kysymyksiä, väitteitä, keskustelua

Tavoitteet Esityksen jälkeen kuulija: tietää suuren vaihtelun non-depolarisoivien lihasrelaksanttien kliinisessä vaikutuksessa tiedostaa kliinisten testien huonon sensitiivisyyden hermo-lihasliitoksen salpauksen mittaamisessa osaa kuvata hermo-lihasliitoksen salpauksen mittaamisen oikean toteutuksen (objektiivinen > subjektiivinen) ymmärtää jälkirelaksaatioon liittyvät riskit ja komplikaatiot

Hermo-lihasliitos Nervterminalen och muskelendplattan

Hermo-lihasliitos Nervterminalen och muskelendplattan Anestesiologia ja tehohoito. Kustannus Oy Duodecim 2006. Anestesi, Liber 2000

Lihasrelaksantit Indikaatiot Muskelrelaxantia - Indikationer Intubaatio Lihasten jännityksen vähentäminen perioperatiivisesti optimaalisten leikkausolosuhteiden varmistamiseksi potilaan sopeuttaminen hengityslaitteeseen Larynksspasmin hoito

Lihasrelaksantit Non-deporisoivat Bentsyyli-isokinoliinijohdannaiset mivakuuri (Mivacron ) sisatrakuuri (Nimbex ) Steroidirunkoiset rokuroni (Esmeron ) vekuroni (Norcuron ) pankuroni (Pavulon ) Deporisoivat suksinyylikoliini (Sukolin )

Lihasrelaksantit Vertailua voidaan tehdä seuraavien ominaisuuksien suhteen vaikutuksen alkamisnopeus vaikutuksen kesto sivuvaikutukset

LUOKITUS LÄÄKE INTUBAATIO ANNOS (MG/KG) AIKA INTUBAATIOON (min) KLIININEN VAIKUTUS (min) Ultralyhytvaikutteinen Suksinyylikoliini 1.0-1.5 < 1 < 5 Lyhytvaikutteinen Mivakuuri 0.2 3 < 10 Keskipitkävaikutteinen Rokuroni Vekuroni 0.6 0.15 1 3 25-50 25-50 Sisatrakuuri 0.1 4 35-60 Pitkävaikutteinen Pankuroni 0.1 3 100 Miller s Anesthesia, 2010

Inhalaatioanesteetit voimistavat lihasrelaksanttien aiheuttamaa hermolihas-liitoksen salpausta des > sevo > isofl > N 2 0 + opioidi + barbituraatti/propofoli Miller s Anesthesia, 2010

Suksinyylikoliini I ainoa markkinoilla oleva depolarisoiva lihasrelaksantti vaikutus hermo-lihasliitoksessa samanlainen kuin asetyylikoliinilla salpaus alkaa nopeasti salpausta edeltävät lihassupistelut eli faskikulaatiot salpaus päättyy, kun suksinyylikoliini siirtyy takaisin plasmaan, jossa pseudokoliiniesteraasi sen hajottaa

Suksinyylikoliini II Anestesiologia ja tehohoito, Kustannus Oy Duodecim 2006

Suksinyylikoliini III Prekurarisaatio: Tavoitteena minimoida tai estää suksinyylikoliinin aiheuttamia faskikulaatioita Pieni annos non-depolarisoivaa relaksanttia ennen suksinyylikoliinia Suksinyylikoliini-annosta on nostettava 1.5 kertaiseksi

Lihasryhmät ja relaksaatio Relaksantille kaikkein herkimpiä lihaksia ovat: vatsalihakset silmän kehälihas raajojen perifeeriset lihakset leuka-kielilihas ja puremalihakset ylempien hengitysteiden lihakset Kaikista resistentein on pallealihas

Kliiniset testit: Hermo-lihasliitoksen salpauksen valvonta I Kyky pitää silmät auki Kyky työntää kieli suusta Koskettaminen kädellä toisen puolen olkapäätä Hengityksen normaali kertatilavuus Pään kohottaminen 5 sekunnin ajan Alaraajan kohottaminen 5 sekunnin ajan Käden puristaminen 5 sekunnin ajan

Hermo-lihasliitoksen salpauksen valvonta II kiinnitetään 2 elektrodia kyynärhermon päälle, molemmin puolin hermoa negatiivinen elektrodi distaalisesti, valkoinen proksimaalisesti jäähtyminen vääristää mittaustuloksia

Hermo-lihasliitoksen salpauksen valvonta III stimuloidaan kyynärhermoa 4:llä samansuuruisella supramaksimaalisella sähköärsykkeellä 0,5 s välein (2 Hz) käsivarren alueella vastetta seurataan mittaamalla peukalon lähentäjälihaksen supistumista ei-kajoava, jatkuva neljän sarjan stimulaatio, TOF, train of four stimulation verrataan neljännen (T4) vastetta ensimmäiseen (T1), TOF-suhde eli TOF-ratio (RT) = T4/T1

Hermo-lihasliitoksen salpauksen valvonta IV normaali johtuminen: T1 = T2 = T3 = T4 alkuannoksen jälkeen salpaus kehittyy asteittain jos T1 näkyy 90 %:n relaksaatio TR-suhde 0.9 merkki turvallisesta toipumisesta min Anestesiologia ja tehohoito, Kustannus OY Duodecim, 2006

Hermo-lihasliitoksen salpauksen valvonta V kalibrointi, normaali vaste; TOF 100% non-deporarioiva lihasrelaksantti aiheuttaa vasteen heikkenemisen toistuvassa stimulaatiossa syvä lihasrelaksaatio kun T4-vastetta ei saada niin salpauksen aste ilmoitetaan vasteiden lukumääränä, useimmissa leikkauksissa sopiva lihasrelaksaation taso turvallinen taso ekstubaatiolle; TOF-suhde > 90 % GE

Hermo-lihasliitoksen salpauksen valvonta VI valvontaan käytetään yleensä relaksantille herkkää lihasta (kyynärhermon stimulaatio) turvallisuus lisääntyy, sillä voidaan olettaa hengityslihasten toipuneen, kun kämmenen lihasvoima on palautunut

Lihasvasteen mittaaminen Supistumista arvioidaan silmämääräisesti (epäluotettava) käsin tunnustelemalla (epäluotettava) elektromyografialla mekanomyokrafialla akselomyografialla kinemyografialla

TOF-Watch (akselomyorgafia) mittaa peukalon liikkeen kiihtyvyyttä Mechano-Sensor (kinemyografia) mittaa sormen liikettä mittaushetkellä käden pitää pysyä paikoillaan, sitä ei saa koskettaa ja peukalon pitää voida liikkua vapaasti

Hermo-lihasliitoksen salpauksen antagonisointi turvataan riittävä lihasvoima non-depolarisoivan lihasrelaksantin annostelun loputtua antagonisointiin käytetään antikoliiniesteraaseja; edrofoni, neostigmiini, pyridostigmiini antikoliiniesteraasin muskariinivaikutukset estetään antikolinergilla; atropiini, glykopyrrolaatti antikolinergi annetaan vasta siinä viheessa, kun vähintään T1- tai T2-vaste on todettavissa antikoliiniesteraasi estää asetyylikoliiniesteraasin toiminnan ja näin asetyylikoliinin määrä lisääntyy hermo-lihasliitoksessa - HUOM! non-depolarisoivan lihasrelaksantin määrä pysyy samana

JÄLKIRELAKSAATION SEURAAMUKSET Ylähengitysteiden ahtautuminen Hengitystoimintojen riittämätön palautuminen Hiilidioksidin kertyminen Alentunut nielun lihasten yhteistoiminta Lisääntynyt aspiraation vaara Lisääntynyt keuhkokuumeen vaara Alentunut vaste hapenpuutteelle Psyykkinen stressi potilaalle

Sugammadeksi (Bridion ) Sugammadeksi (S) sitoo palautumattomasti itseensä vapaan rokuronin (R) sen seerumipitoisuus laskee nopeasti R siirtyy vaikutuspaikastaan pitoisuuksien tasapainottumisen seurauksena seerumiin, missä S sitoo sen R-pitoisuus lisää R siirtyy ja vaikutuspaikkapitoisuus laskee edelleen.. Lihasvoima palautuu kun R pitoisuus vaikutuspaikassa laskee riittävän matalaksi

Sugammadeksi (Bridion ) tehoaa vain steroidirunkoisiin rokuroni, vekuroni, pankuroni saattaa vähentää hormonaalisten ehkäisyvalmisteiden tehoa tietyt lääkkeet vähentävät sugammadeksin tehoa flukoksasilliini, fusidiinihappo

KYSYMYS: Onko suksinyylikoliinin käyttö nykyään tarpeetonta?

Syvän lihasrelaksaation kumoaminen sugammadeksilla rokuronia 1.2 mg/kg, 3 min kulutta sugammadeksia 2-16 mg/kg 2.1 min (1.2-4.1) n=10 1.3 min (0.8-2.3) n = 11 Pühringer FK et al. Anesthesiology 2008; 109:188-197.

Keskustelua nopeaan intubaatioon (rapid sequence) rokuroni 1-1,2 mg/kg ja tarvittaessa sugammadeksi tarjoaa vaihtoehdon sähköhoidot, myös näissä kuvattu käytetyn lyhyt- tai keskipitkävaikutteista non-depolarisoivaa lihasrelaksanttia larynksspasmin hoitoon suksinyylikoliini edelleen paras vaihtoehto?

KYSYMYS Jos annetaan keskipitkävaikutteista nondepolarisoivaa lihasrelaksanttia normaali intubaatioannos, onko lihasrelaksaation monitorointi yli 60 min kestävän leikkauksen yhteydessä tarpeen?

Prolonged residual paralysis after a single intubating dose of rocuronium. Claudius C, Karacan H, Viby-Mogensen J. Br J Anaesth 2007; 99:514-7. Kirjoittajat arvioivat pitkittyneen lihasrelaksaation johtuneen 1) potilas iäkäs (84 v), 2) rokuronin yksilöllinen vaste suuri, 3) maksa-arvot koholla -> rokuronin eliminaatio, 4) naiset herkempiä lihasrelaksanteille, 5) sevofluraani vahvisti rokuronin vaikutusta

Arain SR, ym. Variability of duration of action of neuromuscular-blocking drugs in elderly patients. Acta Anaesthesiol Scand 2005; 49: 312-5.

Incidence and duration of residual paralysis at the end of surgery after multiple administrations of cisatracurium and rocurorium. Maybauer DM ym. Anaesthesia 2007; 62: 12-7. Aika viimeisestä lihasrelaksanttiannoksesta siihen, kun TOF-suhde > 0,9

intubaatioannoksen (rokuroni 0.58 mg/kg, atrakuuri 0.55 mg/kg tai vekuroni 0.09 mg/kg) jälkeen jälkirelaksaatiota todettiin (TOF Watch, TOF-suhde > 0.9) vielä kahden tunnin jälkeen 37 %:lla potilaista, kun vasta-aineita ei annettu jälkikurarisaatio Debaebe B ym. Anesthesiology 2003

Keskustelua Anestesia-aineiden, erityisesti inhalaatioanesteettien lihasrelaksantin lihasvoimaa alentavaa vaikutusta ei voi yksittäisen potilaan kohdalla tietää Lihasrelaksantin vaikutuksessa on suuria potilaskohtaisia eroja Niinpä vaste lihasrelaksanteille on niin yksilöllistä, että niitä potilaalle annettaessa vastetta on aina valvottava

KYSYMYS Antavatko kliiniset testit luotettavan kuvan hermo-lihasliitoksen salpauksen kumoutumisesta?

Kyky pitää päätä koholla verrattuna TOF-suhteeseen. Niistä, jotka kykenivät pitämään päätä koholla 20 sek yhdellä TOF-suhde oli 0,7 = nielun lihakset eivät ole vielä toipuneet. Moni kykeni pitämään päätä koholla 5 sek vaikka TOF-suhde oli 0,6 = selvä jälkirelaksaatio. Kopman AF, Journal of Critical Care 2008

Keskustelua Subjektiivisilla menetelmillä ei pystytä arvioimaan luotettavasti jälkirelaksaation astetta. Vain objektiivisella menetelmällä (akselografia, kinemyografia) voidaan jälkirelaksaation mahdollisuus luotettavasti sulkea pois

KYSYMYS Voidaanko sugammedeksia käyttämällä nopeuttaa vaihtoja leikkausten välillä?

Anesth Analg 2011; 112: 63-8. potentially unsafe period of recovery = kun TOFsuhde > 0.4 niin kädellä tunnustellen tai silmämääräisesti arvioiden vaimentumaa ei pysty luotettavasti arvioimaan rokuroni 0.6 mg/kg kun T2 näkyvissä, potilaat saivat sokkoutetusti joko neostigmiinia 50 µg/kg tai sugammadeksia 2 mg/kg

Nst TOF 0.9, min Prosenttia potilaista Aika neostigmiini TOF 0.9 13.3 ± 5.7 min (mean ± SD) 100 80 60 40 90 % 50 % Hajonta 3.5 28.9 min 20 0 0 5 10 15 20 25 30 Neostigmiini TOF 0.9, min Olli Meretoja Edeltä käsin ei voi tietää miten oma potilaani toipuu lihasrelaksaatiosta neostigmiinin annon jälkeen 30 20 10 0 Potilaat Olli Meretoja

Prosenttia potilaista 100 80 60 40 20 0 0 5 10 15 20 25 30 35 Vasta-aine TOF 0.9, min Sugammadeksi 2 mg/kg Neostigmiini 50 µg/kg Olli Meretoja Potentially unsafe period of time, sugammadeksi vs neostigmiini: 10.3 vs 0.3 min

Keskustelua Periaatteessa kyllä, edellisessä tutkimuksessa T2- vasteesta toipuminen TOF > 0,9-tasolle kesti neostigmiiniä saaneilla keskimäärin 13,3 (3,5-28,9) min ja sugammadeksia saaneilla 1,7 (0,7-3,5) min. Se, kyetäänkö aikasäästö hyödyntämään riippuu tiimin motivaatiosta ja organisaatiojärjestelyistä (ts. voidaanko esim. neljän laparoskooppisen leikkauksen jälkeen ottaa samaan saliin vielä aikasäästön [teoriassa (13,3-1,7) x 3 = 34,8 min] ansiosta viides laparoskopia?).

KYSYMYS Liekö koko jälkirelaksaatio heräämössä lihasrelaksanttien käytön jälkeen vain teoreettinen mahdollisuus, emmehän sitä käytännössä koskaan näe?

Heräämön hoitaja arvioi esiintyykö ensimmäisten 15 min aikana yleisanestesian jälkeen jokin oheisista oireista (= CRE). Jos esiintyi, potilaan TOF-suhde määritettiin (TOF-Watch) ja potilaat jaettiin kolmeen ryhmään: TOF > 0.9, 0.9-0.7 ja < 0.7. Yhteensä 7459 potilasta sai yleisanestesian tutkimusaikana, näistä 61:lla oli CRE. Lopulliseen analyysiin kelpuutettiin 42 potilasta, joille löytyi kontrolli. Hermo-lihasliitoksen salpauksen kumoutumista anestesian lopussa arvioitiin TOF-vasteen heikkenemisen puuttumisella (silmämääräinen arvio tai tunnustelu) ja pään kohottamisella 5 sek ajan.

Keskustelua Jälkirelaksaatiota esiintyy havainnoivien tutkimusten mukaan 1,3 6,9 %:lla potilaista. Oheisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa esiintyvyys oli 0,8 %. Kahdeksan potilasta 61:stä vaati reintubaation heräämössä. Jälkirelaksaatio voi johtaa vakaviin hengitystiekomplikaatioihin. Objektiivinen relaksaation asteen mittaus yleisanestesian aikana vähentää merkitsevästi jälkirelaksaation vaaraa

YHTEENVETO Aina annettaessa potilaalle lihasrelaksantteja salpauksen astetta tulisi valvoa. Vain objektiivinen menetelmä (akselografia, kinemyografia) antaa luotettavan kuvan salpauksen asteesta. Valvomalla salpauksen astetta objektiivisesti leikkauksen aikana jälkirelaksaation vaaraa voidaan oleellisesti vähentää. Sugammadeksilla voidaan turvallisesti hoitaa tilanteet, joissa maskiventilaatio tai intubaatio ei onnistu nondepolarisoivan lihasrelaksantin annon jälkeen.