Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1
Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa koulutuksessa Metsätalousalan muutostekijät Metsätalousalan tulevaisuuden näkymät Vastaako ammatillinen koulutus työelämän tarpeisiin? Aivoriihikeskustelu Yhteenveto klo 16.00-16.30 2
Strategiat Ammatillinen koulutus ja Eurooppa 2020 -strategia Koulutus älykkäässä, kestävässä ja osallistavassa Euroopassa Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia Nuoret liikkeellä nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen Tieto, luovuus ja innovointi elinikäisen oppimisen ansiosta Avaintaidot muuttuvassa maailmassa Koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia http://www.europarl.europa.eu/sides/getdoc.do?pubref=-// 3
Strategia (metsätalousalan tavoitteet mm.) Strateginen päämäärä tulevalle vuosikymmenelle: "tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta Metsäohjelmien kysymykset: metsien tuotantokäyttö metsien vaikutusta maaseudun kehittämiseen metsien tehtävä biologisen monimuotoisuuden suojelussa ja lujittamisessa sosiaalisia, kulttuurisia ja virkistysnäkökohtia. Metsien ja muiden metsämaiden osuus EU:n pinta-alasta on 35 prosenttia eli noin 160 miljoonaa hehtaaria. Metsät edistävät biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä sekä maaperän ja vesivarojen suojelua. Lisäksi metsätalouden ja siihen liittyvien toimintojen palveluksessa työskentelee lähes 3,4 miljoonaa henkilöä. 4
Muutostekijät Erityisesti metsäalalle on tunnistettu seuraavia muutostekijöitä/trendejä: sähköisen viestinnän ja uusien materiaalien paperinkysyntää vähentävä vaikutus pakkauksien kysynnän kasvu etenkin kehittyvissä maissa uusiutuvien energialähteiden merkityksen kasvu kuljetuskustannusten nousu hyvinvointipalvelujen kuten luontomatkailun suosion nousu ja asiakaslähtöisyyden korostuminen tulevaisuuden tuote- ja liiketoimintamalleissa Lähde: http://www.metla.fi 5
Metsäalan tulevaisuuteen vaikuttavia trendejä kiihtyvä globaalikilpailu luonnonvaroista tuottava maa energiankulutuksen jatkuva kasvu liiketoimintaympäristön muuttuminen metsäsektorin strategian uudelleen arviointi metsien käytön tavoitteiden uusiminen metsien käytön monipuolistuminen tulevaisuudessa metsäalalle rinnakkaisia toimialoja kuten rakennusala. Lähde: http://www.metla.fi 6
Suomen metsäklusterin tutkimusstrategian skenaariot vuoteen 2030 mennessä. 1. Globaali biotalous-skenaario metsät nähdään etenkin hiilinieluina, ei bioenergian tuottajana 2. Metsät bioenergiaksi -skenaario jossa energian hinnan noustua energiakäyttö kilpailee puun muun käytön kanssa ja energiayhtiöt hallitsevat suuria puuvirtoja 3. Bisnes -skenaario suomalaisen metsäteollisuuden tuotanto jatkuu lähes v. 2010 tasolla markkinaalueenaan Eurooppa Euroblokin näyttäessä kestävän metsäpolitiikan ja - teollisuuden suuntaa 4. Omavaraisyhteiskunta-skenaario ilmastonmuutos aiheuttaa laajoja metsätuhoja ja ruuantuotanto on siirtymässä pohjoisemmaksi etelän kuivuuden takia ja jossa ilmastonmuutoksen sijasta keskitytään ratkomaan talouden ongelmia. Lähde: http://www.metla.fi/ 7
Tulevaisuuden näkymät ja innovaatiot Puurakentamiseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä on avautumassa merkittävä markkina-alue. Hajautetussa energian ja polttoaineiden tuotannossa sekä niihin liittyvässä palvelutoiminnassa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Sellu- ja paperiteollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntäminen raakaaineena ja jalostusarvon nosto sisältävät potentiaalia myös Pk-yritysten ratkaisuille. Metsäpäässä itsenäisten puunhankintayritysten liiketoimintakonseptien kehittäminen alueyrittäjä-mallin pohjalta ja koneyrittäjien kokonaisvastuun lisääminen avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kehittämisalueita ovat mm. energiapuun toimitusketjut, puuterminaalien liiketoimintakonseptit, lämpöyrittäminen, energiapuun jalostusasteen nosto sekä metsän uudistamisen kokonaispalvelut. Metsänhoidon koneellistamisen arvioidaan seuraavan kymmenen vuoden aikana etenevän merkittävästi erityisesti koneellisessa istutuksessa. Tämä edellyttää nykyisten kone- ja laiteratkaisuiden kehittämistä ja uusia laiteinnovaatioita. 8
Vastaako ammatillinen koulutus työelämän tarpeita? OPS 9
Osaamisella ja yrittäjyydellä paikallista hyvinvointia (Osaamisalan sisällölliset painotukset) Suomi tarvitsee lisää oppia yrittäjämäisistä toimintatavoista ja yrittäjyysosaamisesta. Niiden tulee olla osa kansalaistaitoja. Oppilaitosten ja yritysten työelämäyhteistyötä on lisättävä esimerkiksi panostamalla työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Oppilaitosten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulee palvella ennen kaikkea alueen pk-yrityksiä ja niiden kehittämistyötä. Yrittäjyyden toteutuminen tulee saada yhdeksi ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusmittariksi. Tehokkaat alueelliset ja paikalliset ammatillisen koulutuksen palvelut. 10
Yhteenveto Arvioikaa esille tulleita ideoita. Kertokaa parhaat ideat/innovaatiot. Miettikää muutostekijöiden vaatimukset ja rajoitukset. Miten idea/muutos vaikuttaa osaamisalan tutkinnon perusteisiin. Miten tulevaisuuden työelämän tarpeet päivittyvät osaamisalan tutkinnon perusteisiin. 11
Yhteenveto jatkuu B I S N E S / O S A A M I N E N! Verkostorakenne (kumppanuudet/ liittoutumat)? Metsätalousalan villikortti tai villit kortit? 12
Keskittyminen uuden luomiseen! Erikoisammattitutkinnot 13