ARK-C5005 Tulevaisuuden suunnittelu 28.2.2017 Harjoitus 2 Ryhmä 1 Globalisaatio Globalisaatio, tai harvemmin käytetty suomennos maapalloistuminen, tarkoittaa maailman ihmisten ja alueiden jatkuvasti lisääntyvää yhtenäistymistä kasvavan vuorovaikutuksen ja yhteistyön johdosta. Laaja ja monisyinen käsite kytkeytyy ja ilmenee monissa ilmiöissä ja teemoissa, kuten esimerkiksi liikkuvuusverkostoiden tiivistyminen tai globaali markkinatalous. Globalisaatio vaikuttaakin laajasti talouteen, kulttuuriin, ympäristöön, liikenteeseen ja politiikkaan niin globaalilla kuin paikallisellakin tasolla ja sen voi ajatella olevan itseään ruokkiva ilmiö. Vaikka globalisaatio on vuosituhansia kestänyt ilmiö verkottuneen ihmiskunnan historiassa, alettiin siitä nykyisessä merkityksessään puhumaan 1980-luvulla. Keskustelu globalisaation maailmanlaajuisista taloudellisista, sosiaalisista kulttuurisista ja ympäristövaikutuksista lisääntyi vuosituhannen vaihteessa. Globalisaatiota terminä on käytetty yleisesti erityisesti kahdessa merkityksessä viime vuosikymmeninä, joiden sekoittaminen on aiheuttanut monia väärinkäsityksiä. Yleisessä yhteiskuntatieteellisessä merkityksessä termiä käytetään fyysisten etäisyyksien kutistumisen kuvaamiseen, esimerkiksi tavarat, ideat, innovaatiot ja teknologia leviää ja kulkeutuu yhä pidempiä matkoja lyhemmässä ajassa. Toinen yleinen merkitys termille tulee ekonomistisesta näkökulmasta, jolla selitetään yritysten toimikentän ja yrityskulttuurin muutoksia. (Patomäki 2007, 18-20). Globalisaation tuomat muutokset liikenteeseen ja väestön liikkumiseen Liikenne ja ihmisten liikkuminen paikasta toiseen on muuttunut globalisaation myötä merkittävästi 1970- luvulta nykypäivään tultaessa. Kuten moni muukin globalisaation osa-alueista myös liikenne ja liikkuminen ovat vahvasti sidoksissa muihin globalisaation tuomiin muutoksiin. Esimerkiksi teknologian kehittyminen viime vuosikymmeninä on tehnyt matkustamisen entistä helpommaksi eri maanosien välillä. Tämä näkyy muun muassa nopeissa ja kehittyneissä liikennevälineissä aina henkilöautoista lentoliikenteeseen. Niin ikään liikkumisen edistämistä on edesauttanut esimerkiksi Euroopan monissa valtioissa käytössä oleva yhteinen valuutta euro. Globalisaation vaikutukset liikkumiseen eivät kohdistu ainoastaan ihmisten liikkumiseen vaan myös esimerkiksi tavaroiden kuljetus on nopeutunut. Niinpä nykyään toisella puolella maapalloa valmistetut tuotteet ovat hetkessä täällä Suomessa kauppojemme hyllyillä. Lisäksi teollisuuden tarvitsemien raakaaineiden kuljetuskustannukset ovat globalisaation myötä alentuneet. Toisaalta globalisaation tuomat liikenteelliset edut ovat myös aiheuttaneet negatiivisia ulkoisvaikutuksia kuten vaikkapa saasteita. Globalisaation myötä nopeutunut ja helpottunut liikkuminen on ollut etenkin kehitysmaille suuri edistysaskel. Aiemmin niiden ongelmana on ollut suppea markkina-alue, mikä on hidastanut alueen kehittymistä. Sen sijaan nykyään liikenteen tehostumisen myötä ovat monet kehitysmaat laajentaneet markkinoita laajemmalle, ja näin ne ovat saaneet BKT:n kasvuun entistä suuremman myynnin ansiosta. Toisaalta yksi merkittävimmistä maapalloistumisen seurauksista on väestön liikkumisen kehittyminen. Tämä näkyy etenkin maahanmuutossa ja työvoiman liikkumisessa valtiorajojen yli. Globalisaatio on
myönteisessä valossa edistänyt etenkin työperäistä maahanmuuttoa, ja ylipäätänsä esimerkiksi vaihtoopiskelua. Kolikolla on kuitenkin aina kääntöpuoli, ja niinpä esimerkiksi rikollisuus ja muu terrorismin uhka ovat negatiivisia seurauksia globalisaatiosta. Kokonaisuudessaan väestö on maapalloistumisen myötä sekoittunut voimakkaasti ympäri maailmaa. Tietoliikenne globalisoitumisen edistäjänä Tietoliikenteen kehittyminen on kasvattanut maapallon globalisoitumista kiihtyvään tahtiin. Uudet viestintätavat ovat avanneet ovia tekniikan leviämiseen, ja sitä kautta myös viestintäteknologian kehitys on kiihtynyt tiedon levitessä nopeammin. Varsinkin tietokoneen ja Internetin syntyminen ovat vaikuttaneet kansainvälisen kaupan lisääntymiseen informaation saatavuuden lisääntyessä. Rahavirtojen luonteen muuttuminen nopeammaksi ja helpommaksi liittyy läheisesti tietoliikenteen huimaan kehitykseen (Dollar David 2001). Internet syntyi 1970-luvulla USA:ssa militääri- ja yliopistoverkkona. Se levisi Yhdysvalloista muiden maiden yliopistoihin 1980-luvulla. 1990-luvulla Internet kaupallistettiin, jolloin koditkin saivat sen käyttöönsä. Internet-teknologian myötä puhe-, data ja videoverkot vähitellen yhdistyvät. (Helsinki University of Technology). Internetillä on ollut mullistava vaikutus ihmisen väliseen kommunikaatioon, tiedonvälittämiseen sekä tiedonhankintaan. Internetin taloudelliset vaikutukset ovat vaikutukseltaan massiiviset. Ihmisten kulutuskäyttäytyminen on muuttunut esim. verkkokauppojen myötä. (Hämeen-Anttila et al. 1994) Puhelinverkkojen muuntaminen analogisista digitaalisiksi alkoi 1980-luvulla. 1990-luvulla syntyivät matkapuhelinverkot, kuten GSM. Laajakaistayhteydet tulivat mahdollisiksi ADSL-tekniikan avulla. Mikroprosessorien ja muiden mikropiirien tehojen kasvu ja hintojen halpeneminen mahdollistavat entistä monipuolisempia ja älykkäämpiä päätelaitteita. Lasertekniikka ja valokaapelit ovat mahdollistaneet erittäin nopean ja edullisen langallisen siirron. (Tietoliikenne ja verkot). Tykkyläisen (2002) mukaan tietoliikenteen kehitys paransi työllisyysastetta Suomessa 1990-luvun alussa. 1990-luvun loppupuolella elektroniikka välineiden valmistus ja siihen liittyvä teollisuus oli suurimman kasvun omaava teollisuuden ala. Suomessa monet tietoliikenne- ja ohjelmistoyrityksen ovat sijoittuneet metropolialueille, mutta niiden tuotanto on sittemmin hajautunut ympäri maailman. Keskeisiä globaaleja toimijoita Opetushallituksen (2007) mukaan globalisaatio on muuttanut kansallisvaltioiden asemaa maailmanpoliittisessa järjestelmässä. Kylmän sodan ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1990-luvulta eteenpäin politiikantutkijatkaan eivät Opetushallituksen mukaan ole olleet yksimielisiä siitä, miten poliittiset voimasuhteet jakautuvat eri toimijoiden välillä; tulisiko Yhdysvaltojen roolia supervaltana korostaa vai painottaa alueellisia voimia kuten EUta, Kiinaa tai Intiaa vai nähdä kokonaisuus toisistaan ratkaisevalla tavalla poikkeavien sivilisaatioiden taistelukenttänä. Keskeisiä globaaleja toimijoita ovat Puolustusministeriön (2008) mukaan EU, YK, Nato ja Etyj, valtioista Yhdysvallat, Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä, Kiina, Brasilia, Intia ja alueista Pohjoismaat ja Baltia, Aasian eri alueet, Kaukasus, Latinalainen Amerikka, Pohjois- Afrikka, Lähi-itä sekä Saharan eteläpuolinen Afrikka. Tosin
myös Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF), Kansainvälistä kauppajärjestöä (WTO) ja Maailmanpankkia (WB) voi hyvin pitää keskeisinä globaaleina toimijoina. Globalisoitumisen kritiikkinä on esitetty valtioiden suvereniteetin vähenemistä ja vallan siirtymistä ylikansallisille organisaatioille sekä tietyille, vahvimmille valtioille (erityisesti Yhdysvalloille). Varsinkin vaikutusvaltaisimmat talousorganisaatiot IMF ja WTO ovat saaneet paljon kritiikkiä demokratiavajeestaan. Sassen (2016) mukaan globaali kaupunki ulottuu traditionaalisia ja maantieteellisiä rajojaan pidemmälle, suoraan kansallisen ylittävään globaaliin verkostoon, mikä muodostuu erilaisista rajoja rikkovista prosesseista. Sassen näkee, kuinka kansallinen kehys sosiaalisen edistyksen ja vallan yksikkönä on hajoamassa ja antaa tilaa ylikansallisille paikoille mm. talouden ja kulttuurin saralla sekä erityisesti myös heille, joilla ei muuten olisi valtaa. Sassen mukaan metropoleissa voidaan nähdä globaalin kansalaisyhteiskunnan nousu. Metropolialueet sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten kysymysten ytimessä Calthorpen (2000) mukaan metropolialueet muodostavat globaalissa maailmassa sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten haasteiden peruspalikat. Calthropen jatkaa, että aika on jo ajanut ohi valtioista ja yksittäisistä kaupungeista sekä siitä, että näitä haasteita voisi kohdata pelkästään valtion tai yksittäisen kaupungin näkökulmasta. Calthorpe peräänkuuluttaa erityisesti seudullista suunnittelua, huomauttaen nykyisten suunnitteluratkaisujen olevan useimmiten joko liian laajoja, kansallisen tason geneerisiä ohjeita tai paikallisen tason ratkaisuja, jotka ovat liian yksittäisiä, eristäytyneitä ja taantumuksellisia. Metropolialueiden toiminnalliset sekä alueelliset haasteet ja ongelmat ovat usein samankaltaisia, Söderström ym. (2014) listaavat näitä mm. maankäytön rönsyilevä kasvu, liikennejärjestelyt, jännitteet ydin- ja kehysalueiden kuntien kesken, yhdyskuntien sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen, kasvun ja kestävän kehityksen tavoitteiden sovittaminen yhteen. Suurkaupunkien menestyminen edellyttää hallinnolta joustavuutta ja toisaalta selkeyttä, läpinäkyvyyttä ja ennakoivuutta Söderström ym. mukaan. Söderström ym. kaipaakin toimijaa, joka vastaisi metropolialueen suunnittelun kokonaisotteesta, seudullisten ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistamisesta, tavoitteiden asettamisesta, toteuttamisen organisoinnista ja seurannasta. Talouden globalisaatio Maailman taloudet ovat enenevissä määrissä yhteyksissä toisiinsa kansainvälisen kaupan takia. Tavarat, palvelut, työvoima ja raha liikkuvat valtioiden välillä vapaammin ja se on synnyttänyt globaalin talousalueen, joka ei rajaudu vain yksittäisten valtioiden ja niiden lähiseutujen ympärille. Talouden globalisaation kiihtyvän kasvun ovat mahdollistaneet teknologian kehittyminen ja tietoliikenneverkkojen parantuminen. Vaikka kansainvälistä kauppaa on käyty jo vuosisatoja, viime vuosikymmenien aikana talous on kehittynyt merkittävästi globaalimpaan suuntaan. Globaalin talouden yksi näkyvimmistä seikoista varsinkin länsimaisesta näkökulmasta on ollut tuotannon siirtyminen halvemman työvoiman maihin. Tämä on johtanut tehtaiden lakkautuksiin ja työpaikkojen menetyksiin lähtömaassa, mutta toisaalta luonut uusia työpaikkoja toisaalle. Kaikkien tuntema yritys Nokia voisi toimia esimerkkinä talouden globalisaation mahdollisuuksista ja sen haitoista. Nokia kasvoi Suomen
paikallisista oloista globaaliksi markkinajohtajaksi, siirsi tuotantoaan muihin maihin ja kilpaili kansainvälisillä markkinoilla. Kun maailmanlaajuinen kysyntä laski, myös Nokian romahdus oli valtaisa ja sen vaikutukset eivät olleet enää vain paikallisia, vaan globaaleja. Talouden globalisaatioon liittyy myös paljon huonoja puolia, kuten ympäristön riisto taloudellisen hyödyn takia, veronkierron helppous ja varallisuuden epätasainen jakautuminen ihmisten välillä. Vapaakauppa Vapaakauppa ei tarkoita kaupan täydellistä vapautta. Sellaista vapaakauppaa ei ole olemassakaan, jossa tavarat saisivat vain liikkua maiden välillä ilman mitään sääntöjä ja rajoituksia. Vapaakauppasopimuksilla yritetään pitää kaupan esteet minimissään ja vähentää byrokratiaa ja erityisesti tulleja. Tämä tarkoittaa valtioiden keskinäisten sidosten ja luottamuksen kasvua. Kauppaa ja tulleja koskeva GATT-yleissopimus allekirjoitettiin vuonna 1947. Tämän jälkeen tullimaksuja on alennettu ja kaupan esteitä vähennetty asteittain niin sanotuilla neuvottelukierroksilla. Seitsemäs kierros synnytti Maailman kauppajärjestö WTO:n, joka aloitti toimintansa vuonna 1995. WTO on maailmanlaajuinen järjestön tärkein tavoite on maailmankaupan vapauttaminen. Se toimii myös kauppaneuvottelujen foorumina sekä pyrkii ratkaisemaan kauppasuhteissa syntyneitä eturistiriitoja. WTO:n aikana vapaata kauppaa on ulotettu tavaroista myös palveluihin sekä patentteihin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin. Kiina liittyi WTO:n jäseneksi vuonna 2001 ja kauppa vapautui Kiinalle. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, OECD perustettiin vuonna 1961 harmonisoimaan ja kehittämään jäsenmaidensa talouskasvua ja vapaakauppaa sekä lisäämään yhteiskunnallista hyvinvointia. Vapaakaupan haasteina voidaan pitää protektionismia, veroparatiiseja, tuotantorakenteen muutosta, kaupan kasvun vaikutusta ympäristöön, epätasaista voitonjakautumista sekä kansallisen määräämisoikeuden vähenemistä. Vapaakauppasopimuksia on useita eri asteisia ja laajuisia. Globalisaation voittajat ja häviäjät Globalisaation tuomat hyödyt eivät ole jakautuneet maapallolla tasaisesti. Muun muassa maailmankuulu ekonomisti Branko Milanovic on tutkimuksessaan (2012) todennut globalisaation kasvattaneen taloudellista epätasa-arvoa maailman väestön välillä. Tuloerojen kasvua ja globalisaatiota koskevassa keskustelussa nostetaan toistuvasti esiin Milanovicin luoma kaavio (kuva 1), joka kuvaa maailman eri väestöryhmien bruttotulojen kasvua vuosien 1988-2008 välillä.
Kuva 1. Branko Milanovicin Elephant curve ostovoimaan suhteutettujen bruttotulojen kasvusta maailmanlaajuisesti 1988-2008 välillä. (Kuvan lähde: The Atlantic, 2014) Globalisaatio on nostanut miljoonia ihmisiä köyhyydestä, mutta samalla kuilu maailman rikkaimman ja köyhimmän väestön välillä on kasvanut. Yleisesti nähdään, että maailmanlaajuisesti kaksi väestöryhmää on hyötynyt globalisaatiosta eniten. Ensimmäinen voittaja on maailman rikkain prosentti väestöstä, joka on globalisaation myötä vaurastunut entisestään. Toisena voittajana nähdään erityisesti Aasian kasvutalouksien keskiluokka, joka on Milanovicin tarkastelussa (2012) vaurastunut suhteellisesti nopeimmin. Kyseinen väestöryhmä kattaa yli kolmanneksen maailman väestöstä. Sen sijaan maailman köyhimmän väestön tilanne esimerkiksi Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa on pysynyt lähes muuttumattomana viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Myös niin kutsuttu globaali ylempi keskiluokka nähdään globalisaation häviäjänä. Joukkoon lukeutuu suuri osa väestöstä entisissä kommunistissa valtioissa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Samaan globalisaation väliinputoajien joukkoon kuuluvat myös rikkaiden teollisuusmaiden työväenluokka ja alempi keskiluokka. Milanovicin kuvaaja osoittaa, ettei kyseisten väestöryhmien tulot ole juurikaan kasvaneet vuosien 1988-2008 välillä. Monia perinteisiä teollisuus- ja tuotantoammatteja on kadonnut tai siirtynyt halvemman työvoiman perässä kehittyviin maihin, ja tilalle on syntynyt lähinnä matalapalkkaisia palveluammatteja. Milanovicin esittämää kehitystä pidetään tärkeimpänä vaikuttavana tekijänä monissa länsimaissa tällä hetkellä kuohuvaan poliittiseen myllerrykseen. Työväenluokan turhautuminen ja tulotason jämähtäminen sekä maahanmuuton voimistuminen ovat johtaneet populismin ja äärioikeistopolitiikan nousuun, joka realisoituu esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaalien tuloksena ja Iso-Britannian eroamisena Euroopan Unionista. (Vartiainen, 2016.)
Lähteet Aittokoski, H. (2017). Trump voi käynnistää kauppapolitiikallaan maailmanlaajuisen noidankehän, jossa Suomellakin on paljon hävittävää. Helsingin Sanomat. Lainattu 25.2.2017, saatavilla: http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005064782.html Caltorhpe, P. (2000). One. Teoksessa Leccese, M.; McCormick, K. Charter of the new urbanism: /essays by Randall Arendt...(et al.) McGraw-Hill. CETA-sopimus hyväksyttiin Euroopan parlamentissa kansalaisyhteiskunta vetoaa nyt kansallisiin päättäjiin (2017). Vapaakauppa.fi. Lainattu 25.2.2017, saatavilla: http://www.vapaakauppa.fi/ceta-sopimushyvaksyttiin-euroopan-parlamentissa-kansalaisyhteiskunta-vetoaa-nyt-kansallisiin-paattajiin/ Dollar David 2001, Development Research Group, World Bank, Globalization, Inequality, and Poverty since 1980, lainattu 26.2.2017, saatavilla: file:///c:/users/jere/downloads/globalization%20inequality%20(1).pdf Helsinki University of Technology, Tietoliikenteen historiaa, lainattu 26.2.2017, saatavilla: https://www.netlab.tkk.fi/opetus/s381105/06/historia.pdf Hämeen-Anttila R, Hölttä P, Niinioja S, Tietoliikennejärjestelmät, Helsinki 1994, lainattu 26.2.2017, saatavilla: http://norssiportti.oulu.fi/~mixa/oppimateriaali/tietoliikenne-uus/alueet/kehitys.htm Kuin norsuja vapaakaupassa (2017). Pääkirjoitus. Helsingin Sanomat. Lainattu 25.2.2017, saatavilla: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005067045.html Milanovic, B. (2012). Global Income Inequality by the Numbers: in History and Now. Policy research working paper 6259. Lainattu 23.2.2017, saatavilla: http://documents.worldbank.org/curated/en/959251468176687085/pdf/wps6259.pdf Nokian lukio, Tekniikan kehitys luo nykyajan ihmisen elämäntavan, lainattu 26.2.2017, saatavilla https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/nokia/nokian-lukio2/eek/e1iyjym/lops16- epookki1/modernisoituva%20maailma/tklnie/te Opetushallitus. (2007). Globaali-ikkuna, kansainvälinen politiikka ja globalisaatio. Lainattu 25.2.2017. Saatavilla https://www11.edu.fi/globaali-ikkuna/?p=politiikka&o=3 Patomäki, Heikki (2007). Uusliberalismi Suomessa: Lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Helsinki: WSOY. Puolustusministeriö. (2008). Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030. Julkaisut ja asiakirjat. Lainattu 25.2.2017. Saatavilla http://www.defmin.fi/index.phtml?s=394 Pye, M. (2017). Yhdysvallat irtautuu Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta. Lainattu 25.2.2017, saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9419582 Pärssinen, M. (2017). Kiinan presidentti Xi Jinping puolusti globalisaatiota Davosin talousfoorumissa: Kukaan ei voita kauppasodassa. Lainattu 25.2.2017, saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9407804 Sassen, S. (2016). City & Community, The Global City: Enabling Economic Intermediation and Bearing Its Costs. Columbia University. Vol 15:2. S. 97-108.
Söderström, P.; Schulman, H.; Ristimäki, M. (toim.) (2014). Pohjoiset suurkaupungit: yhdyskuntarakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla. Suomen ympäristökeskus. Tietoa OECD:stä (2017). Suomen ulkoasianministeriö. Lainattu 25.2.2017, saatavilla: http://www.finoecd.org/public/default.aspx?nodeid=34689&contentlan=1&culture=fi-fi%20viitattu Tietoliikenne ja verkot, lainattu 26.2.2017, saatavilla: cna.mamk.fi/public/susitaival/tietoliikenne%20ja%20verkot_1-2.ppt Tykkyläinen Markku 2002, Spatial turns of manufacturing since 1970, lainattu 26.2.2017, saatavilla: file:///c:/users/jere/downloads/spatial%20turns%20of%20manufacturing%20since%201970%20(1).pdf Vartiainen, J. (2016). Brexit mitkä ovat oikeat johtopäätökset? Lainattu 23.2.2017, saatavilla: http://juhanavartiainen.fi/2016/brexit-maa-jarkkyi/. Kuvat Kuva 1. The Story of Globalization in 1 Graph (2014). The Atlantic. Lainattu 23.2.2017, saatavilla: https://www.theatlantic.com/business/archive/2014/01/the-story-of-globalization-in-1-graph/283342/