Näyttötutkinnon perusteet YMPÄRISTÖALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Luonnos

Näyttötutkinnon perusteet YMPÄRISTÖALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Luonnos 28.12.2010 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Luku NÄYTTÖTUTKINTOJEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 2 Luku YMPÄRISTÖALAN ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 3 Luku YMPÄRISTÖALAN ERIKOISMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET

3 1 NÄYTTÖTUTKINTOJEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 1.1. Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2. Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3. Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Henkilökohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen.

4 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen.

5 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 2. 2.1. Ympäristöalan erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Ympäristöalan erikoisammattitutkintoa suorittavalla henkilöllä on usean vuoden kokemus ja vankka osaaminen ympäristöalasta julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin asiantuntija- tai työnjohtotehtävissä tutkinnon joltakin osaamisalalta, joita ovat: vesihuolto jätehuolto ympäristökasvatus viemäri- ja putkistohuolto sekä teollisuuspuhdistus laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaminen Osaamisalan lisäksi tutkinnon suorittaja valitsee itselleen soveltuvan valinnaisosan osaamisensa mukaisesti. Valinnaiset osat ovat: työnjohtaja asiantuntija palvelunkehittäjä yrittäjä. Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon tutkintotilaisuudet suunnitellaan ja toteutetaan johdonmukaisena prosessina, jossa ilmenee toimintaympäristön tunteminen sekä työtehtävien hallinta tutkinnon perusteiden vaatimusten mukaisesti. 2.2 Tutkinnon osat Tutkinto sisältää kaksi pakollista tutkinnon osaa, viisi osaamisalaa sekä neljä valinnaista tutkinnon osaa. Koko tutkinnon suorittaminen edellyttää molempien pakollisten osien, yhden osaamisalan tutkinnon osan ja yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Tutkinnon osaamisalat ovat Vesihuolto Jätehuolto Ympäristökasvatus Viemäri- ja putkistohuolto sekä teollisuuspuhdistus Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaminen

6 Tutkinnon muodostuminen: Ympäristöalan erikoisammattitutkinto Pakolliset osat 3.1. Kestävällä tavalla toimiminen 3.2. Työyhteisössä toimiminen Osaamisalan tutkinnon osat, joista valittava yksi 3.3. Vesihuollon osaamisala: 3.3.1. Veden hankinta ja puhdistus 3.3.2. Jäteveden käsittely 3.3.3. Vesihuoltoverkostot 3.3.4. Hajaasutusalueiden vesihuolto 3.4. Jätehuollon osaamisala: 3.4.1. Jätteen keräys ja kuljetus 3.4.2. Materiaalien talteenotto ja kierrätys 3.4.3. Toiminta jätteenkäsittelyalueella 3.4.4. Jätteen energiahyödyntäminen 3.4.5. Pilaantuneiden maiden käsittely 3.4.6. Jätehuoltopalvelut 3.4.7. Materiaalitehokkuus 3.5. Ympäristökasva tuksen osaamisala 3.6. Viemäri- ja putkistohuolto sekä teollisuuspuhdistus 3.6.1. Teollisuuspuhdistus 3.6.2. Viemäri- ja putkistohuolto 3.6.3. Viemäri- ja putkistosaneeraus 3.6.4. Vesipiikkaus 3.7. Laatu-, ympäristöja turvallisuusjohtamisen osaamisala Valinnaiset tutkinnon osat, joista valittava yksi 3.8. Työnjohtaja 3.9. Asiantuntija 3.10. Palvelunkehittäjä 3.11. Yrittäjä 3 YMPÄRISTÖALAN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Jokaisen tutkintotilaisuuden jälkeen arvioija tai arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. n itsearviointi on olennainen osa tutkintosuoritusta. Tutkintotilaisuuden jälkeen järjestettävä palautekeskustelu on osa hyvää arviointiprosessia. Yksittäisessä tutkintotilaisuudessa riittää yhden kolmikannan edustajan arvio, mutta tutkintoon tulee sisältyä myös tutkintotilaisuuksia joissa läsnä vähintään kaksi kolmikannan edustajaa. Tutkinnon osan kaikkien tutkintotilaisuuksien jälkeen pidetään arviointikeskustelu, johon kolmikantaisesti osallistuvat tutkinnon suorittajan kanssa työnantajatahon edustaja tai taustaorganisaation edustaja (kolmannen sektorin organisaatio) kokenut saman alan ammattilainen opetusalan edustaja Arviointiryhmän jokaisen jäsenen on oltava osallistunut tutkinnon suorittajan tutkintotilaisuuksien arviointiin voidakseen osallistua kolmikannan arviointikeskusteluun. esittää kolmikannan arviointikeskustelussa saamansa arviot, omat itsearvionsa ja tutkintosuorituksiin liittyvät arvioidut dokumentit. ja arvioijat keskustelevat yhdessä ja

arvioivat tutkinnon suorittajan osoittamaa ammatillista osaamista tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti annettujen arvioiden ja dokumenttien perusteella. Arviointikeskustelun päätteeksi arvioijaryhmä pitää kokouksen, jossa se päättää, esitetäänkö tutkintotoimikunnalle tutkinnon osan hyväksymistä tai hylkäämistä sekä antaa siitä kirjallisen lausunnon. 7 3.1. Kestävällä tavalla toimiminen Tuntee kestävän kehityksen merkityksen, periaatteet, eri ulottuvuudet ja edellytykset. Kestävän kehityksen periaatteiden ja : merkityksen tunteminen Osaa pääpiirteittäin kertoa mitä tarkoittaa kestävä kehitys Osaa nimetä kestävän kehityksen eri ulottuvuudet (taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen / kulttuurinen ulottuvuus) ja antaa esimerkkejä niiden indikaattoreista Osaa kuvata periaatteet ja antaa esimerkkejä kestävästä kehityksestä eri tasoilla (mitä tarkoittavat globaali, alueellinen ja paikallinen taso) Osaa tunnistaa kestävän kehityksen eri näkökohtia Oman toimialan, työpaikan ja työn kestävän kehityksen näkökohdat ja lähtötilanteen kartoitus nimetystä toimialasta käsin Kuvaa oman toimialansa (tai tuotantoketjun) ja oman työnsä keskeiset kestävän kehityksen näkökohdat Toteuttaa kestävän kehityksen lähtötilanteen kartoituksen yrityksessään Välittää saamaansa tietoa eteenpäin oikeille henkilöille Kestävän kehityksen toteutuminen toiminnassa ja sen suunnittelussa. noudattaa työssään kestävän kehityksen periaatteita: Esimerkkejä toteutumisesta: käyttää materiaaleja, energiaa ja vettä tehokkaasti toimii työssään siten, että päästöjä aiheutuu mahdollisimman vähän toimii eettisesti ja tasa-arvoisesti noudattaa työlainsäädännön, työturvallisuus- ja työhyvinvointivaatimuksia kykenee arvioimaan kriittisesti omaa toimintaansa, tunnistamaan kehittämistarpeita sekä osaa nimetä toimenpiteitä kestävän kehityksen näkökulmasta Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot osaa nimetä ympäristöpolitiikan ohjauskeinoja kuvaa esimerkein miten niitä voidaan käyttää Tuntee organisaation yhteiskunnalliset vastuut ja velvoitteet Ympäristölainsäädäntö ja viranomaistahot tuntee keskeiset ympäristöviranomaistahot osaa nimetä keskeisimmät säädökset ja kertoa yleisellä tasolla niiden merkityksen ja tavoitteen

8 Työlainsäädäntö osaa nimetä keskeisimmät säädökset ja kertoa yleisellä tasolla niiden merkityksen ja tavoitteen Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa käytännön työtehtävissä, joita voivat esimerkiksi olla: - Kestävän kehityksen lähtötilanteen kartoitus - Kestävän kehityksen lähtötilanteen kartoituksen tulosten yhteenveto - Kuvaus oman toimialan (tai tuotantoketjun) ja / tai oman työn keskeisistä kestävän kehityksen näkökohdista Arvioijat seuraavat ja arvioivat hänen toimintaansa sekä antavat siitä kirjallisen arvion. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla tai muilla dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. n arviointiaineisto muodostuu tutkintotilaisuuksista, saaduista arvioijien lausunnoista, arvioiduista täydentävistä dokumenteista ja tutkinnon suorittajan itsearviosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy. 3.2 Työyhteisössä toimiminen Tuntee organisaation liikeidean, arvot ja tavoitteet ja hallitsee oman vastuualueensa. Omien tehtävien tunteminen ja niiden merkitys organisaation toimintaprosessien osana Toimii organisaationsa strategian, liikeidean, arvojen ja tavoitteiden mukaisesti Osaa viestiä yrityksen tavoitteista ja toimia sekä ohjata toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi Tunnistaa ja osaa määritellä oman roolinsa, vastuunsa ja velvollisuutensa ja toimii niiden mukaisesti Kehittämistarpeiden tunnistaminen Osaa laatia kehittämisehdotuksia tunnistamiensa kehittämistarpeiden pohjalta (esim. organisaation päämäärien, tavoitteiden tai saadun palautteen pohjalta). Toiminnan kehittäminen Osaa viedä eteenpäin kehittämisehdotuksia sekä kehittää toimintoja omien valtuuksiensa puitteissa osaa toimia työyhteisössä erilaisissa vuorovaikutus-, yhteistyö ja asiakaspalvelutilanteissa. Viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot kykenee sujuvaan vuorovaikutukseen osaa kommunikoida riittävällä tasolla muiden työhön osallistuvien tahojen kanssa osaa toimia työyhteisössä huomioiden mm. seuraavia asioita: työntekijöiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu, syrjinnän ehkäisy jne.

9 Asiakaspalvelu ja asiakkuuksien hallinta On sisäistänyt asiakaspalvelun merkityksen ja roolin organisaation ja oman toimintansa kannalta Tunnistaa erityyppiset asiakkuudet Osaa käydä asiakas- ja sopimusneuvotteluja Osaa neuvoa asiakkaita palvelutilanteissa ja selvittää asiakkaalle yrityksensä tuotteet ja palvelut Kykenee antamaan ja ottamaan vastaan palautetta (reklamaatioita) tuntee työturvallisuuden, työlainsäädännön ja työhön liittyvien sopimusten merkityksen työyhteisössä. Työturvallisuus tuntee yrityksen keskeiset työturvallisuustekijät ja riskit osaa tunnistaa oman työnsä työturvallisuustekijät ja riskit osaa toimia työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi yrityksessä (mahdolliset puutteet ja niiden pohjalta toimiminen) tuntee vastuut ja velvoitteet työturvallisuusasioissa Työlainsäädäntö ja työntekoon liittyvät sopimukset tuntee työlainsäädännön ja työhön liittyvien sopimuksien periaatteita siinä määrin, että osaa soveltaa työsopimus-, työaika- ja YT-lain sekä työehtosopimuksen pääkohtia omassa työssään. hallitsee oman ajankäyttönsä, osaa huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan ja kehittää itseään. Ajankäyttö ja työhyvinvointi Muut henkilökohtaiset taidot, kuten: - esiintymistaito - kirjallinen ilmaisu - ATK-taidot - johtamistaito - päätöksentekotaito Tiedostaa oman työnkuormituksensa rajat ja osaa huolehtia fyysisestä ja henkisestä työkyvystään Tuntee oman vastuunsa työhyvinvoinnista huolehtimisessa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin oman ja työyhteisönsä hyvän työilmapiirin edellytysten luomiseksi ja ylläpitämiseksi Osaa suunnitella ja organisoida oman työnsä ajankäytön tehokkaasti Osaa arvioida oman ammattitaitonsa kehittämistarpeita suhteessa alan kehitykseen Hallitsee työtehtäviensä edellyttämän suullisen ja kirjallisen esitystaidon Hallitsee keskeisimmät toimisto-ohjelmat Hallitsee työtehtäviensä edellyttämät johtamistaidot Tekee päätöksiä oma-aloitteisesti harkitusti ja oikeaaikaisesti ymmärtää toimintajärjestelmien periaatteet ja merkityksen. Toimintajärjestelmien tunteminen Osaa kuvata toimintajärjestelmien periaatteet ja merkityksen Osaa toimia oman organisaationsa toimintajärjestelmän mukaisesti Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa käytännön työtehtävissä, joita voivat esimerkiksi olla:

10 Asiakas- ja sopimusneuvottelu Kehittämisehdotus Arvioijat seuraavat ja arvioivat hänen toimintaansa sekä antavat siitä kirjallisen arvion. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla tai muilla dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. n arviointiaineisto muodostuu tutkintotilaisuuksista, saaduista arvioijien lausunnoista, arvioiduista täydentävistä dokumenteista ja tutkinnon suorittajan itsearviosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy. 3.3. Vesihuollon osaamisala Osaamisala jakautuu neljään tutkinnon osaan joista tutkinnon suorittaja valitsee hänelle soveltuvimman osan. Tutkinnon osat muodostuvat alan tyypillisten tehtävien mukaan ja ne ovat yhdyskuntien vesihuoltoon liittyen: veden hankinta ja puhdistus jäteveden käsittely vesihuoltoverkostot ja haja-asutusalueiden vesihuoltoon liittyen: haja-asutusalueiden vesihuolto Jokainen tutkinnon osa koostuu kahdesta osasta; toimintaympäristön tunteminen ja työprosessin hallinta. 3.3.1. Veden hankinta ja puhdistus Tutkinnon osa on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat veden hankintaan ja puhdistukseen liittyvissä erilaisissa työnjohdollisissa tai suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä eri tavoin organisoiduilla vesihuoltolaitoksilla mukaan lukien vesihuolto-osuuskunnat tai alan muilla toimijoilla. Toimintaympäristön tunteminen tuntee vesihuoltoalan koko prosessikokonaisuuden. Vesihuoltoalan prosessien tunteminen tuntee eri vesihuollon osa-alueiden perusprosessit (veden hankinta ja puhdistus, jäteveden käsittely sekä vesihuoltoverkostot), tietää oman osaalueensa yhteyden ja vaikutuksen muihin osaalueisiin siten, että osaa toimia tai johtaa toimintaa omalla vastuualueellaan vastuullisesti aiheuttamatta vaaraa tai vahinkoa muille vesihuollon toiminnoille ja toimijoille tuntee eri vesihuollon osa-alueiden toiminnallisen merkityksen ja osaa soveltaa taitoa työssään

11

12 Vesihuoltoalan sekä oman toimialueen tuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen hallinta Alan eri toimijoiden, niiden vaatimusten ja palveluiden sekä vastuu- ja tehtäväjaon tunteminen. Vesihuoltoalan keskeisten terveys-, ympäristö- ja työturvallisuusriskien tunnistaminen hallitsee asiakas- ja sidosryhmätyöskentelyn. Oman organisaation pääasiakasryhmien tunteminen ja potentiaalisten asiakasryhmien tunnistaminen Vesihuoltoalalla ja omalla toimialueella toimivien muiden yritysten ja palveluntarjoajien tunteminen tuntee vesihuollon yleiset sopimus- ja toimitusehdot, liittymissopimukset ja erityissopimukset ja hallitsee sopimusprosessin työtehtävävaatimustensa mukaisesti. tuntee vesihuoltoalan palvelu- ja toimintakokonaisuuden yleispiirteisesti hallitsee oman toimialueensa tuotteet tai palvelut ja toimintatavat sillä tasolla, että pystyy hoitamaan työnsä asianmukaisesti ja kehittämään omaa ja organisaation toimintaa ottamalla huomioon eri tahojen intressejä. osaa nimetä alan keskeiset toimijat (mm. lupa- ja valvontaviranomaiset, etu- ja neuvontajärjestöt, palveluntarjoajat tai suunnittelu- ja rakentamisyritykset) ja niiden tehtävät osaa toimia em. toimijoiden vaatimusten mukaisesti sekä käyttää näiltä tahoilta saatavaa asiantuntemusta ja palveluja hyödyksi tehtäviensä hoitamisessa. osaa tunnistaa oman toimialueensa terveys-, ympäristö- ja turvallisuusriskit kehittää toimintaa riskienhallinnan kannalta turvallisempaan suuntaan Tunnistaa yrityksen strategian tai toiminnan kannalta keskeisimmät asiakkaat ja vesihuollon kannalta kriittiset asiakasryhmät Tunnistaa potentiaalisia asiakasryhmiä toimialueellaan Ottaa työssään huomioon asiakkaiden tarpeet ja palveluvaatimukset sekä laatu-, ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset Osaa tunnistaa mahdolliset sidosryhmät ja osaa hyödyntää tätä tietämystään omassa työssään ja kehittää omaa toimintaansa näiden tietojen perusteella (esim. tuotetuntemus, laitetuntemus) Osaa luoda ja hyödyntää yhteistyökumppanuuksia omassa työssään osaa toimia asiakaskontakteissaan yleisten toimitusehtojen ja oman yrityksen ehtojen mukaisesti osaa neuvoa ja opastaa eri osapuolia em. ehtojen sisällöistä osaa laatia työtehtäviinsä liittyviä sopimuksia erilaisten asiakasryhmien kanssa (esim. teollisuuden vesihuolto ja laitosten väliset sopimukset) osaa hyödyntää toimintaympäristön tuntemustaan työssään. Organisaation hankinta- ja tarjousprosessien hallinta. osaa hankkia alan tarvikkeita (esim. putkimateriaaleja ja kemikaaleja) ja palveluita (esim. kokonaisurakoita ja yksittäisiä palveluja) voimassa olevien säännösten ja ohjeiden mukaisesti

13 Työhön ja toimintaympäristöön liittyvän vesihuoltoalan lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden sekä hyvien käytäntöjen noudattaminen ja henkilökohtaiset pätevyydet Työn raportointi Vesihuoltoalaan liittyvien laskelmien hallinta Vesihuoltoalan kenttämittausmenetelmien hallinta Toiminta erityistilanteissa Haja-asutusalueiden vesihuollon toteuttamisvaihtoehtojen tunteminen ja arviointi osaa tehdä työhönsä liittyviä perusteltuja investointi- tai hankintalaskelmia ja valmistella vaatimusten mukaisia tarjouspyyntöjä osaa laatia tarjouksia (esim. asiakkaalle tehtävät johtojen rakentamistyöt ) pitää yllä vesihuoltoalan lainsäädännön tuntemustaan osaa etsiä lainsäädännöstä ja ohjeista toiminnan kannalta oleellisia tietoja, osaa ottaa ne työssään huomioon ja osaa analysoida toimintaympäristönsä tilaa suhteessa niihin seuraa vesihuoltoalan lainsäädännön kehitystä lla on työnsä kannalta tarpeelliset pätevyydet ja luvat osaa laatia ja tulkita työhönsä liittyviä raportteja ohjeiden ja vaatimusten mukaan osaa arvioida raporttien sisältöä ja niistä saatavaa hyötyä yrityksen tavoitteiden kannalta osaa ryhtyä raportointitietojen perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin hallitsee vesihuoltoon liittyvät laskelmat, kuten esim. määrälaskennan, mitoitukset, painehäviölaskelmat ja laimennuslaskut siten, että pystyy hyödyntämään taitoaan käytännössä osaa valita oikeat mittausmenetelmät kuhunkin työkohteeseen ja hallitsee em. palveluiden tilaamisen tuntee organisaationsa ohjeistukset erityistilanteiden varalle tietää eri toimijoiden vastuunjaon siten, että osaa toimia erityistilanteissa organisaationsa ja muiden ohjeiden mukaisesti Tuntee yleisimmät haja-asutusalueilla käytettävät vesihuollon toteutusvaihtoehdot yleisellä tasolla Osaa arvioida ja vertailla erilaisten ratkaisujen soveltuvuutta vesihuoltolaitoksen näkökulmasta (kiinteistökohtaiset vs. keskitetyt ratkaisut) Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa toimintaympäristön tuntemisen käytännön työtehtävissä, joita voivat olla esimerkiksi: - vesihuollon prosessikokonaisuuksien ja niiden keskinäisten vaikutusten selvittäminen - oman toimialueen tuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen sekä organisaation vastuuja tehtäväjaon esitteleminen esim. sidosryhmille tai uusille työntekijöille perehdytyksen yhteydessä - oman vastuualueen toiminnan arvioiminen suhteessa viranomais- ja muiden toimijoiden vaatimuksiin

- asiakas- ja sidosryhmäanalyysin, jossa arvioidaan em. tahojen tuomia mahdollisuuksia ja uhkia nykytilanteessa ja tulevaisuudessa, laadinta - selvitys suorittajan toimintaympäristöön liittyvän keskeisen lainsäädännön, ohjeiden ja määräysten toteutumisesta työssä ja lainsäädännössä tapahtuvien muutosten vaikutusten analysointi toimintaan - vesihuollon sopimusten ja toimitusehtojen ajanmukaisuuden tarkastelu ja arviointi - sopimusten laadinta asiakkaiden tai sidosryhmien kanssa - työkokonaisuuksiin liittyvien viranomais- ja muiden raporttien tekeminen - hankinta- ja tarjousprosessin asiakirjojen ja laskelmien laadinta - erityistilannetta simuloivan valmiusharjoituksen järjestäminen tai organisaation erityistilanneohjeistuksen laatiminen tai päivittäminen - työssä tarvittavien laskelmien tekeminen ja eri kohteisiin tarvittavien kenttämittauspalveluiden hankkiminen Arvioijat seuraavat ja arvioivat hänen toimintaansa sekä antavat siitä kirjallisen arvion. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla tai muilla dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. n arviointiaineisto muodostuu tutkintotilaisuuksista, saaduista arvioijien lausunnoista, arvioiduista täydentävistä dokumenteista ja tutkinnon suorittajan itsearviosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy. Työprosessin hallinta 14 osaa toimia veden hankinnan ja puhdistuksen asiantuntijuusalueella. Talousveden hankintatapojen ja hankintamahdollisuuksien tunteminen Veden käsittelyyn liittyvien prosessien ja laitteiden hallinta tuntee erilaiset raakavesilähdetyypit ja niiden tyypillisimmät ominaisuudet tietää veden hankintaprosessiin liittyvät lupakäytännöt tietää tarvittavat raakavesilähteiden tutkimusmenetelmät osaa selvitysten perusteella arvioida raakaveden laatua ja riittävyyttä vedenhankintatarkoitukseen hallitsee prosessikokonaisuuden siten, että tuntee erilaiset veden käsittelyssä käytetyt yksikköprosessit ja tietää kunkin prosessivaiheen merkityksen vedenkäsittelyssä tuntee veden tuotannossa yleisesti käytettävät koneet, laitteet, aineet ja materiaalit hallitsee oman laitoksen prosessin, laitteet ja tyypilliset työtehtävät niin, että pystyy ohjaamaan prosessia oikein ja lopputulos täyttää säädökset ja sidosryhmävaatimukset hallitsee veden tuotannon kunnossapidon ohjauksen siten, että kunnossapito on järkevää ja suunnitelmallista

15 Paineen hallinnan merkityksen ymmärtäminen veden tuotannossa Laatu-, asiakas- ja sidosryhmävaatimusten mukaisen talousveden tuottaminen Veden hankintaan ja puhdistukseen liittyvät palvelujen hankinnat, suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen Veden tuotantoon liittyvien keskeisten tietojärjestelmien osaaminen osaa toteuttaa laitoksen vedenpaineen hallinnan ja ymmärtää syy-seuraussuhteita paineen muutostilanteissa tuntee lainsäädännössä asetetut veden laatuvaatimukset ja suositukset tuntee asiakas- ja sidosryhmien asettamat veden laatuvaatimukset osaa arvioida veden käsittelyn lopputulosta veden hygieenisen ja teknis-esteettisen laadun kannalta. osaa arvioida valvontatutkimusohjelman ja erityisesti käyttötarkkailusuunnitelman toimivuutta tuntee pääasialliset urakkamuodot ja niiden soveltuvuuden eri kohteisiin tuntee konsulttitöiden sekä rakennusurakan yleiset sopimusehdot ja osaa laatia omalla vastuualueellaan tarvittavat urakka-asiakirjat ja sopimukset. osaa työn valvontaan ja vastaanottoon liittyvät asiakirjat ja prosessit tietää tärkeimmät SIA-palvelujen tarjoajien palvelut ja järjestelmät tuntee työpaikkansa veden tuotannossa käytetyt sähkö-, instrumentointi- ja automaatiojärjestelmät sekä osaa käyttää niitä työtehtäviensä edellyttämällä tavalla. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa työprosessin hallinnan käytännön työtehtävissä, joita voivat olla esimerkiksi: vedenhankinnan kannalta erilaisten raakavesilähteiden vertaileminen keskenään laitoksen raakaveden hankinnan esitteleminen ja raakaveden laadun ja riittävyyden arviointi vedenhankintatarkoitukseen veden tuotantoon tarvittavien tai hankittujen lupien ja lupaprosessin esitteleminen toimintaohjeen laatiminen laitoksen käytöstä laitoksen prosessien ohjaaminen veden tuotantoon liittyvän kunnossapidon suunnitteleminen ja toimintaohjeen laatiminen laitoksen kunnossapidosta veden paineen hallinnan merkityksen arviointi laitoksen toiminnalle arvion laatiminen veden käsittelyn lopputuloksesta hygieenisen ja teknis-esteettisen laadun ja asiakas- ja sidosryhmävaatimusten kannalta käyttötarkkailusuunnitelman toimivuuden arviointi ohjeiden ja määräysten mukaisten veden tuotannon urakka-asiakirjojen ja sopimusten laadinta erilaisten urakoiden valvonta ja valvontaan liittyvien asiakirjojen laadinta organisaation veden tuotannon sähkö-, instrumentointi- ja automaatiojärjestelmän toimintaperiaatteiden ja toiminnan esitteleminen Arvioijat seuraavat ja arvioivat hänen toimintaansa sekä antavat siitä kirjallisen arvion.

16 voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla tai muilla dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. n arviointiaineisto muodostuu tutkintotilaisuuksista, saaduista arvioijien lausunnoista, arvioiduista täydentävistä dokumenteista ja tutkinnon suorittajan itsearviosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy. 3.3.2. Jäteveden käsittely Tutkinnon osa on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat jäteveden käsittelyyn liittyvissä erilaisissa työnjohdollisissa tai suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä eri tavoin organisoiduilla vesihuoltolaitoksilla mukaan lukien vesihuolto-osuuskunnat tai alan muilla toimijoilla. Tutkinnon osa koostuu kahdesta osasta; toimintaympäristön tunteminen ja työprosessin hallinta. Toimintaympäristön tunteminen, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat kuten kohdassa 3.3.1: Veden hankinta ja puhdistus. Työprosessin hallinta osaa toimia jäteveden käsittelyn asiantuntijuusalueella. Jäteveden käsittelyyn liittyvien prosessien ja laitteiden hallinta hallitsee prosessikokonaisuuden siten, että tuntee erilaiset jäteveden käsittelyssä käytetyt yksikköprosessit ja tietää kunkin prosessivaiheen merkityksen jätevedenkäsittelyssä tuntee jäteveden tuotannossa yleisesti käytettävät koneet, laitteet, aineet ja materiaalit hallitsee oman laitoksen prosessin, laitteet ja tyypilliset työtehtävät niin, että pystyy ohjaamaan prosessia oikein ja lopputulos täyttää säädökset ja sidosryhmävaatimukset hallitsee jätevedenpuhdistamon kunnossapidon ohjauksen siten, että kunnossapito on ennakoivaa Lietteen käsittelyyn liittyvien prosessien ja laitteiden hallinta Siirtoviemäröinnin vaikutusten tunteminen jäteveden käsittelyyn ja suunnitelmallista hallitsee lietteen käsittelyn prosessikokonaisuuden siten, että tuntee lietteen käsittelyssä käytetyt yksikköprosessit ja tietää kunkin prosessivaiheen merkityksen lietteen käsittelyssä tuntee lietteen käsittelyssä yleisesti käytettävät koneet, laitteet, aineet ja materiaalit hallitsee oman laitoksen prosessin, laitteet ja tyypilliset työtehtävät niin, että pystyy ohjaamaan prosessia oikein ja lopputulos täyttää säädökset ja sidosryhmävaatimukset tuntee siirtoviemäröinnin vaikutuksen käsittelyprosessiin ja osaa soveltaa taitoa työssään

tuntee jätevesipumppaamoiden ja niihin liittyvien toimintojen merkityksen jätevedenpuhdistuksessa ja osaa soveltaa taitoa työssään 17

18 Teollisuusjätevesien vaikutusten tunteminen jäteveden käsittelyyn Laatu- ja sidosryhmävaatimusten mukaisen jäteveden käsittelyn toteuttaminen Jäteveden käsittelyyn liittyvät palvelujen hankinnat, suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen Jäteveden ja lietteen käsittelyyn liittyvien keskeisten tietojärjestelmien osaaminen tietää, millaista teollista toimintaa oman laitoksen vaikutuspiirissä toimii osaa varautua mahdollisiin hallitsemattomiin teollisuusjäteveden päästötilanteisiin tuntee erilaisten teollisuusjätevesien käsittelyssä tarvittavat esikäsittelymenetelmät ja osaa soveltaa taitoa työssään tuntee jäteveden käsittelyn ympäristöluvassa asetetut käsittely- ja muut vaatimukset ja osaa ottaa ne huomioon työssään osaa arvioida jäteveden käsittelyn lopputulosta lupavaatimusten kannalta. osaa arvioida velvoitetarkkailusuunnitelman toimivuutta tuntee pääasialliset urakkamuodot ja niiden soveltuvuuden eri kohteisiin tuntee konsulttitöiden sekä rakennusurakan yleiset sopimusehdot ja osaa laatia omalla vastuualueellaan tarvittavat urakka-asiakirjat ja sopimukset. osaa työn valvontaan ja vastaanottoon liittyvät asiakirjat ja prosessit tietää tärkeimmät SIA-palvelujen tarjoajien palvelut ja järjestelmät tuntee työpaikkansa jäteveden käsittelyssä käytetyt sähkö-, instrumentointi- ja automaatiojärjestelmät sekä osaa käyttää niitä työtehtäviensä edellyttämällä tavalla. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa työprosessin hallinnan käytännön työtehtävissä, joita voivat olla esimerkiksi: toimintaohjeen laatiminen jätevedenpuhdistamon käytöstä jätevedenpuhdistamon erilaisten prosessien ohjaus jäteveden käsittelyyn liittyvän ennakoivan kunnossapidon suunnitteleminen ja kehittäminen toimintaohjeen laatiminen jätevedenpuhdistamon kunnossapidosta velvoitetarkkailusuunnitelman toimivuuden ja lupavaatimusten saavuttamisen arviointi siirtoviemäröinnin ja jäteveden pumppauksen merkityksen arviointi laitoksen ja prosessin toimintaan oman laitoksen piirissä olevan teollisen toiminnan ja sen jätevesien vaikutuksen analysointi laitoksen toimintaan ja prosesseihin ohjeiden ja määräysten mukaisten jäteveden käsittelyn urakka-asiakirjojen ja sopimusten laadinta erilaisten urakoiden valvonta ja valvontaan liittyvien asiakirjojen laadinta organisaation jäteveden käsittelyn sähkö-, instrumentointi- ja automaatiojärjestelmän toimintaperiaatteiden ja toiminnan esitteleminen esim. sidosryhmille tai uudelle työntekijälle

Arvioijat seuraavat ja arvioivat hänen toimintaansa sekä antavat siitä kirjallisen arvion. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla tai muilla dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. n arviointiaineisto muodostuu tutkintotilaisuuksista, saaduista arvioijien lausunnoista, arvioiduista täydentävistä dokumenteista ja tutkinnon suorittajan itsearviosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy. 3.3.3. Vesihuoltoverkostot Tutkinnon osa on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat vesihuoltoverkostoihin liittyvissä erilaisissa työnjohdollisissa tai suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä eri tavoin organisoiduilla vesihuoltolaitoksilla mukaan lukien vesihuolto-osuuskunnat tai alan muilla toimijoilla. Tutkinnon osa koostuu kahdesta osasta; toimintaympäristön tunteminen ja työprosessin hallinta. Toimintaympäristön tunteminen, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat kuten kohdassa 3.3.1: Veden hankinta ja puhdistus Työprosessin hallinta osaa toimia vesihuoltoverkostojen asiantuntijuusalueella. Vesihuoltoverkostojen uudisrakentamisen hallinta tuntee vesihuoltoverkostojen tyypillisimmät uudisrakennusmenetelmät ja tuntee alalla toimivat palveluntarjoajat. tietää uudisrakentamisessa käytettävät koneet, laitteet, aineet ja materiaalit Vesihuoltoverkostojen saneerausrakentamisen hallinta tietää vesihuoltoverkostojen tyypillisimmät putkistojen ja kaivojen kuntoarvioinnissa käytetyt menetelmät tuntee putki- ja kaivoverkostojen tyypillisimmät saneerausmenetelmät ja alalla toimivat palveluntarjoajat. tietää saneerausrakentamisessa käytettävät koneet, laitteet, aineet ja materiaalit Vesihuoltoverkostojen kunnossapidon hallinta tuntee ja osaa valita vesihuoltoverkostoissa tehtävät erilaiset kunnossapitotyöt ja -menetelmät, esim. vesijohtovuotojen ja viemärisortumien korjaus, verkostojen puhdistus, kaivonkorjaukset ja venttiilinvaihdot tuntee alalla toimivat palveluntarjoajat osaa valita ja tuntee kunnossapidossa käytettävät koneet, laitteet, aineet ja materiaalit 19

20 Vesihuoltoverkostojen ennakoivan huollon kehittäminen Vesihuoltoverkostojen kaivuutöiden ja niihin liittyvien vastuu- ja työturvallisuuskysymyksien hallinta Verkostotöihin liittyvän tiedottamiskäytännön osaaminen Vesihuoltoverkostoihin liittyvien keskeisten tietojärjestelmien osaaminen Vesihuoltoverkostoihin liittyvät palvelujen hankinnat, suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen. tuntee tyypillisiä vesihuoltoverkostojen kunnossapitojärjestelmiä ja osaa arvioida niiden mahdollisuuksia ennakoivaa huoltoa suunniteltaessa ymmärtää vesihuoltoverkostojen vuodonhallinnan merkityksen ja tietää vesihuoltoverkostojen vuotojen seuraukset vesihuoltolaitoksen toiminnalle osaa etsiä työpaikkaansa soveltuvat menetelmät vuotovesimäärien pienentämiseksi. hallitsee vesihuoltoverkostojen kaivuutyöhön liittyvät työturvallisuus- ja muut määräykset ja ohjeistukset hallitsee vesihuoltoverkostojen kaivuutyömenetelmät tietää tilaajan vastuun kaivuutöissä ulkopuolisia palveluita hankittaessa osaa huolehtia eri verkostotöihin liittyvästä asiakas- ja sidosryhmätiedottamisesta organisaation ohjeiden mukaisesti osaa tarpeen mukaan muuttaa tiedottamiskäytäntöjä ja ohjeistaa muita henkilöitä käytännöissä tuntee paikalliset tiedottamiskanavat tietää yleisimmät vesihuoltoverkostoissa käytetyt tietojärjestelmät ja palveluntarjoajat tuntee työpaikkansa johtokartta-, paikkatieto-, asiakashallinta- ja kaukovalvonta- ja ohjausjärjestelmät sekä osaa käyttää niitä työtehtäviensä edellyttämällä tavalla. tuntee pääasialliset urakkamuodot ja niiden soveltuvuuden eri kohteisiin tuntee konsulttitöiden sekä rakennusurakan yleiset sopimusehdot ja osaa laatia omalla vastuualueellaan tarvittavat urakka-asiakirjat ja sopimukset. osaa työn valvontaan ja vastaanottoon liittyvät prosessit ja asiakirjat hallitsee työn valvontaan liittyvän resurssoinnin siten, että työn lopputulos on sopimusten ja määräysten mukainen Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa työprosessin hallinnan käytännön työtehtävissä, joita voivat olla esimerkiksi: selvityksen laatiminen vesihuoltoverkostojen uudisrakentamis-, saneeraus-, kuntotutkimus- ja kunnossapitomenetelmistä ja eri menetelmien soveltuvuuden arviointi omaan järjestelmään kunnossapitojärjestelmän hyödyntäminen ennakoivan huollon apuvälineenä tai kunnossapitojärjestelmän hankkimiseen liittyvän suunnitelman laadinta

vuodonhallinnan merkityksen ja vuotojen seurauksien analysointi ja vuotovesimäärien vähentämiseksi organisaatioon soveltuvien menetelmien arviointi rekisterien ylläpitäminen erilaisista palveluntarjoajista vesihuollon kaivuutöitä koskevan työturvallisuusasiat huomioon ottavan työohjeen laatiminen verkostotöiden asiakas- ja sidosryhmätiedotteiden laatiminen eri asiakasryhmille ja tiedotuskanaville organisaation johtokartta-, paikkatieto-, asiakashallinta- ja kaukovalvonta- ja ohjausjärjestelmien toimintaperiaatteiden ja toiminnan esittely ohjeiden ja määräysten mukaisten vesihuoltoverkostojen urakka-asiakirjojen ja sopimusten laadinta erilaisten urakoiden valvonta ja valvontaan liittyvien asiakirjojen laatiminen erilaisten haja-asutusalueilla käytettävien vesihuollon toteutusvaihtoehtojen ja ratkaisujen soveltuvuuden arviointi ja vertailu vesihuoltolaitoksen näkökulmasta Arvioijat seuraavat ja arvioivat hänen toimintaansa sekä antavat siitä kirjallisen arvion. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla tai muilla dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. n arviointiaineisto muodostuu tutkintotilaisuuksista, saaduista arvioijien lausunnoista, arvioiduista täydentävistä dokumenteista ja tutkinnon suorittajan itsearviosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy. 3.3.4. Haja-asutusalueiden vesihuolto Haja-asutusalueiden vesihuolto on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat kiinteistökohtaisen tai useampien kiinteistöjen vesihuollon hoitamiseen liittyvissä tehtävissä, esimerkiksi suunnittelijana ja myyntitehtävissä. Toimintaympäristön tunteminen osaa hyödyntää haja-asutusalueiden vesihuollon toimintaympäristön tuntemusta työssään. Alan lainsäädännön ja määräysten tunteminen Alan eri viranomaistahojen, niiden vaatimusten ja palveluiden sekä vastuu- ja tehtäväjaon tunteminen. tuntee haja-asutusalueiden vesihuoltoon liittyvän lainsäädännön ja määräykset ja osaa soveltaa niitä työssään o terveydensuojelu-, ympäristö-, vesihuolto- ja maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö ja niiden nojalla annettavat ohjeet ja määräykset o kunnan määräykset o vesihuoltoa ohjaavat suunnitelmat osaa nimetä alan keskeiset lupa- ja valvontaviranomaiset ja tuntee niiden tehtävät ja vastuut tietää julkiset rahoitusmahdollisuudet koskien haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämistä ja osaa opastaa hankeasioissa 21

22 Yhdyskuntien vesihuollon toimintojen tietäminen Maa- ja putkistorakentamisen perusteiden hallinta haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämisessä osaa toimia em. toimijoiden vaatimusten mukaisesti sekä käyttää näiltä tahoilta saatavaa asiantuntemusta ja palveluja hyödyksi tehtäviensä hoitamisessa. hallitsee työssään alan lupakäytännöt tietää yhdyskuntien vesihuollon osa-alueet ja perusprosessit (veden hankinta ja puhdistus, jäteveden käsittely sekä vesihuoltoverkostot), niiden yhteyden ja vaikutuksen omaan toimialueeseensa siten, että osaa toimia omassa työssään vastuullisesti tuntee maa- ja putkistorakentamisen perusteet siten, että pystyy suunnittelemaan kohteen vesihuollon toteutuksen (esim. paikannus, korkeusaseman määritykset ja putkistojen mitoitus) tuntee eri maalajit ja niiden perusominaisuudet, kuten esim. vedenläpäisevyyden, kapillaarisuuden ja routivuuden ja osaa hyödyntää tietoja työssään tuntee maaperän tutkimusmenetelmät (esim. kairaukset, näytteenotto, rakeisuuden määritys, imeytyskokeet, pohjaveden virtaussuunnat ja pinnankorkeudet) ja osaa hyödyntää tietoja työssään Työprosessin hallinta osaa toimia haja-asutusalueiden vesihuollon asiantuntijuusalueella. Kiinteistön vesihuollon nykytilan ja tarvittavien toimenpiteiden arviointi osaa arvioida kiinteistön vesihuollon nykytilaa suhteessa vaatimuksiin ja tarpeisiin osaa arvioida talousveden ja jäteveden laatua ja määrää suhteessa nykyiseen ja tulevaan tarpeeseen osaa hahmottaa nykytilan arvioinnin perusteella vesihuollon kehittämistarpeet tuntee tapoja vähentää kiinteistökohtaista vesistöja ympäristökuormitusta (esim. kuivakäymälä, 2- vesijärjestelmät) osaa arvioida ja ottaa huomioon kiinteistön Talousveden hankinnan ja käsittelytapojen tunteminen ja menetelmän valinta talousveden hankintaan liittyvät riskit tuntee kiinteistökohtaiset tai useamman kiinteistön talousveden hankintatavat ja osaa hyödyntää tietojaan työssään tuntee talousvedelle lainsäädännössä asetetut kohteenmukaiset laatuvaatimukset tuntee erilaiset veden käsittelymenetelmät ja osaa valita kohteeseen soveltuvan menetelmän tuntee kaivotyypit ja hallitsee oikeaoppisen kaivon rakentamisen tai kunnostuksen periaatteet osaa sijoittaa talousvesikaivon maastoon ottaen

huomioon ympäristötekijät 23

24 Jäteveden käsittelymenetelmien tunteminen ja menetelmän valinta Asiakirjojen laatiminen ja työn raportointi Vesihuoltohankkeen suunnitteleminen tai toteuttaminen tietää kotitalousjäteveden tyypillisen koostumuksen tuntee erilaiset jäteveden käsittelyn perusprosessit ja osaa hyödyntää tietojaan työssään hallitsee erilaisten kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien toimintaperiaatteet ja toimintaedellytykset tuntee erityiskohteiden ja erityisjätevesien, kuten kyläpuhdistamojen, yritystoiminnassa syntyvien jätevesien ja maitohuoneiden jätevesien asettamia vaatimuksia järjestelmille pystyy perustellen valitsemaan kiinteistölle soveltuvan lainsäädännön vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän tuntee erilaisten käsittelyjärjestelmien vaatimat huollot ja määräaikaistarkistukset ja ymmärtää huoltojen merkityksen järjestelmien toimivuudelle osaa laskea ja vertailla erilaisten jätevesijärjestelmien kustannuksia osaa laatia lainsäädännön vaatimukset täyttävän kirjallisen jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnitelman osaa laatia ja tulkita työhönsä liittyviä asiakirjoja ohjeiden ja vaatimusten mukaan osaa arvioida asiakirjojen sisältöä ja niistä saatavaa hyötyä työnsä tavoitteiden kannalta osaa laatia vaatimusten mukaisen kvvasemapiirroksen ja muut työssä tarvittavat piirustukset sekä asiakirjat osaa tarvittaessa laatia tarjousasiakirjoja ja vertailla tarjouksia tuntee perusteet vesihuollon yhteenliittymän perustamisasioista sekä osaa tarvittaessa organisoida yhteistoimintaa ja opastaa vesihuollon kysymyksissä. osaa laskea kohteen vesihuollon järjestämisen elinkaarikustannuksia ja vertailla keskenään erilaisia toteutusvaihtoehtoja osaa suunnitella ja valmistella kiinteistö-kohtaisen ja useamman kiinteistön yhteisen vesihuoltohankkeen ja laatia hankkeelle kustannusarvion tai toteuttaa em. hankkeen suunnitelmien pohjalta Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa toimintaympäristön tuntemisen käytännön työtehtävissä, joita voivat olla esimerkiksi: - toimintakenttä-, asiakas- ja sidosryhmäanalyysin laatiminen - selvitys suorittajan toimintaympäristöön liittyvän keskeisen lainsäädännön, ohjeiden, määräysten ja hyvien käytäntöjen toteutumisesta työssä ja lainsäädännössä tapahtuvien muutosten vaikutusten analysointi toimintaan

25 - suunnittelussa tai hankkeen toteutuksessa tarvittavien tausta-asiakirjojen laatiminen ja kokoaminen - kiinteistön tai useamman kiinteistön vesihuollon nykytilan selvitys (voi olla osa hankesuunnitelmaa) - tarpeellisten kenttätutkimusmenetelmien tekeminen tai teettäminen - kohteen maalajien analysointi osoittaa työprosessin hallinnan käytännön työtehtävissä, joita voivat olla esimerkiksi: erilaisten veden ja jäteveden käsittelymenetelmien vertailu ja valinta kohteeseen kiinteistökohtaisen tai useamman kiinteistön yhteisen vesihuoltohankkeen yleissuunnitelman laatiminen. Suunnitelmassa on otettu huomioon mm. viranomais- ja asiakasvaatimukset, hankkeen rahoitusmahdollisuudet, työn laajuuden määrittely, tarvittavat tarkentavat suunnitelmat, työturvallisuus, tiedottaminen, kustannukset ja tarvittavat hankinnat Vesihuollon hankesuunnitelmalle vaihtoehto voi olla vesihuoltohankkeen toteutuksesta laadittu seikkaperäinen työsuunnitelma, jossa on otettu huomioon mm. viranomais- ja asiakasvaatimukset, työn laajuuden määrittely, työturvallisuus, tiedottaminen, työaikaiset järjestelyt, hankinnat ja jätehuolto. lainsäädännön vaatimukset täyttävän kirjallisen jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnitelman laatiminen kiinteistön talousveden hankintaa koskevan suunnitelman laatiminen tai kiinteistön talousveden hankinnan tilan raportointi muun suunnittelun yhteydessä Arvioijat seuraavat ja arvioivat hänen toimintaansa sekä antavat siitä kirjallisen arvion. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla tai muilla dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. n arviointiaineisto muodostuu tutkintotilaisuuksista, saaduista arvioijien lausunnoista, arvioiduista täydentävistä dokumenteista ja tutkinnon suorittajan itsearviosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy. 3.4. Jätehuolto Osaamisala on jaettu alan työtehtävien mukaan seitsemään osaan, josta tutkinnon suorittaja valitsee yhden työhönsä tai tarpeisiinsa parhaiten soveltuvan osan. Tutkinnon osat ovat: 3.4.1. Jätteen keräys ja kuljetus 3.4.2. Materiaalien talteenotto ja kierrätys 3.4.3. Toiminta jätteenkäsittelyalueella 3.4.4. Pilaantuneiden maiden käsittely 3.4.5. Jätteen energiahyödyntäminen 3.4.6. Jätehuoltopalvelut 3.4.7. Materiaalitehokkuus Jokainen tutkinnon osa koostuu kahdesta osasta; toimintaympäristön tunteminen ja työprosessin hallinta.

26 3.4.1. Jätteen keräys ja kuljetus Tutkinnon osa on tarkoitettu ajojärjestelijöille ja työnjohtajille, jotka työskentelevät jätteenkuljetusyrityksessä. Toimintaympäristön tunteminen hallitsee asiakas- ja sidosryhmätyöskentelyn Jätehuoltoalan toimijoiden ja niiden vastuu- ja tehtäväjaon tunteminen osaa nimetä alansa keskeiset toimijat ja vastuut osaa toimia sidosryhmien kanssa vaatimusten ja Pääasiakkaiden tunteminen ja potentiaalisten asiakkaiden tunnistaminen Ympäristöhuoltoalan muiden toimijoiden tunteminen tarpeiden mukaisesti tunnistaa strategian tai toiminnan kannalta keskeisimmät asiakkaat ottaa työssään huomioon asiakkaiden palveluvaatimukset sekä laatu-, ympäristö- ja turvallisuus-vaatimukset tunnistaa alan yleiset kehitysnäkymät ja pystyy hyödyntämään tätä tietoa työssään osaa nimetä mahdolliset kilpailijat ja yhteistyökumppanit ja osaa hyödyntää tätä tietämystään omassa työssään sekä kehittämään omaa toimintaansa näiden tietojen perusteella ( mm. tuotetuntemus, laitetuntemus, ) osaa hyödyntää oman yhteistyöverkostonsa mahdollisuudet toiminnassaan osaa luoda ja hyödyntää yhteistyökumppanuuksia omassa työssään osaa hyödyntää toimintaympäristön tuntemustaan työssään Tuotteiden, palvelujen ja toimintatapojen tunteminen Jäte- ja materiaalivirtojen tunteminen Riskienhallinta Lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden sekä hyvien käytäntöjen tunteminen. pystyy operoimaan ja parantamaan omaa sekä organisaation toimintaa huomioimalla toimialan eri toimijoiden ja sidosryhmien intressejä osaa nimetä alueensa merkittävimmät jätejakeet ja keräyskaluston tuntee toimialueeseensa sekä tuotteisiin tai tuotantoon liittyviä riskejä ja osaa ennakoida niitä työssään tuntee keinoja riskien hallintaan ja osaa käyttää niitä pienentämällä tai poistamalla niitä osaa etsiä niistä toiminnan kannalta tärkeitä tietoja sekä ottaa huomioon ne työssään tuntee yrityksessä noudatettavan henkilöstöä koskevan TES:n keskeisen sisällön ja osaa noudattaa sitä työssään osaa analysoida vastuualueensa tilaa suhteessa määräyksiin ja hyviin käytäntöihin