Kutsuntatilaisuus jännittää kaikkia.

Kutsuntojen kautta asevelvollisuuden matkalle Tuottaja Teemu Kakko, korpr Vastaava päätoimittaja Mikko Ilkko Kuvat Ali Rinta-Jaskari, kjääk Puolustusvoimat Rajavartiolaitos Ulkoasu ja taitto Eero Ketonen, kjääk Toimittajat Hanna Tuulonen, upskok Pauli Engblom, kers Emmi Sivonen, kers Joonas Välilä, kjääk Deniz Kaya, kjääk Hannes Mattila, kjääk Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino Oy Kutsuntatilaisuus jännittää kaikkia. Koko ikäluokka on koottu pitkästä aikaa yhteen, eikä kenelläkään ole tietoa siitä, mitä tuleman pitää. Tilaisuutta on kuitenkin turha panikoida. Kutsunnat ovat vasta ensimmäinen kosketus puolustusvoimien ihmeelliseen maailmaan, joten kaikesta ei kutsuntatilaisuudessa tarvitse olla perillä. Asioista on kuitenkin hyvä ottaa selvää jo etukäteen, sillä palvelukseenastumispäivään on kutsunnoista aikaa vain noin vuosi. Varusmiespalvelus on mielenkiintoinen kokemus. Vaikka palvelusajat tuntuvat kokemattomasta alokkaasta pitkiltä, menee aika sopeutumiskykyisellä nuorella lopulta nopeasti. Varusmiespalvelus on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta. Se aloittaa asevelvollisuuden matkan, jonka päätepysäkki saavutetaan vasta 60-vuotiaina. Matkan varrella on mahdollista kasvaa henkisesti ja saada elinikäisiä ystäviä, mutta myös luoda tarinoita, joita kerrotaan vielä keinutuolissa seuraaville sukupolville. Asevelvollisuuden matkan sisältöön voi vaikuttaa. Jo kutsunnoissa voi ilmaista mielipiteensä palveluspaikkansa ja -aikansa suhteen. Halukkuudet otetaan huomioon, jotta asepalveluksesta tulisi mahdollisimman mieluinen. Esimerkiksi ennen palveluksen alkua on mahdollista hakea erikoisjoukkoihin, ja vielä palveluksen alettuakin voi hakea mitä erilaisimpiin tehtäviin. Suu kannattaa avata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Palveluksesta on paljon hyötyä, kun sen voi suorittaa itselleen sopivissa tehtävissä. Asevelvollisuus ei ole suoritettu vielä silloin, kun kotiutumispaperit lyödään käteen. Varusmiespalveluksen jälkeen asevelvollisuus jatkuu reservissä, jossa ylläpidetään sotilaallisia tietoja ja taitoja lakisääteisillä reservin kertausharjoituksilla. Sodan ajan joukot perustetaan pääosin reserviläisistä. Tämän liitteen tarkoitus on tarjota läpileikkaus intin tarjoamista vaihtoehdoista. Puolustusvoimissa on varmasti paljon sellaisia tehtäviä, joista et ole vielä kuullutkaan. Vaihtoehtoihin kannattaa tutustua huolella, sillä onhan varusmiespalvelus puoli prosenttia elinajastasi. @ruotuvaki Tervetuloa palvelukseen! Ruotuväki @ruotuvaki Kutsuntaliitteen tuottaja Korpraali Teemu Kakko www.ruotuvaki.fi PL 25, 00131 Helsinki tilaukset ja asiakaspalvelu 0299 500 718

SIVUT 4 5 Mitkä ovat kutsunnat? SIVU 6 Maavoimat SIVU 7 Merivoimat SIVU 8 Ilmavoimat SIVU 9 Rajavartiolaitos SIVUT 10 11 Erikoisjoukot SIVU 12 Erityistehtävät SIVU 13 Palvelukseen kesällä vai talvella?

Lähtölaukaus palvelukseen Kutsuntatilaisuus ei ole kovin dramaattinen tapahtuma, jota kannattaisi kummemmin jännittää. Tulet näkemään joukon erinäisiä puheita ja aselajien esittelyvideoita. Teksti Hannes Mattila Kutsunnoissa sinulle määrätään saapumiserä ja palveluspaikka. Jos terveydellinen tilasi vaatii jonkinasteisen vapautuksen palveluksesta, myös siitä päätetään kutsunnoissa lääkärin lausunnon pohjalta. Mukaan tilaisuuteen kannattaa ottaa lukemista ja musiikinkuunteluvälineet, sillä kutsunnoissa saat intin hernekeiton lisäksi ensikosketuksen alokasakaudella tutuksi tulevaan odotteluun. Kutsuntatilaisuuteen saattaa tulla jopa sata nuorta miestä, jotka kaikki haastatellaan yksitellen. Tilaisuuden nopeaa etenemistä edesauttaa, jos otat selvää mahdollisista palveluspaikoista ja toiveistasi hyvissä ajoin ennen tilaisuutta. Palveluspaikka määrätään lähtökohtaisesti puolustusvoimien omista tarpeista, mutta toivomukset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Erikoisjoukkoihin on omat hakuajat ja tiettyihin erityistehtäviin voi hakea vasta alokaskauden aikana. 4 Tilaisuuden nopeaa etenemistä edesauttaa, jos otat selvää mahdollisista palveluspaikoista ja toiveistasi hyvissä ajoin ennen tilaisuutta. Ennen kutsuntoja Kutsuntavelvollisena sinulle lähetetään postitse kutsuntakuulutus, josta selviää kutsuntatilaisuuksien järjestämisen aika ja paikka. Jos et saa kutsuntamateriaalia esimerkiksi osoitteen muutoksen vuoksi, se ei oikeuta jäämään pois kutsunnasta. Kutsuntakuulutus on nähtävissä aluetoimistojen sivuilla vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Saat myös kyselylomakkeen, jota käytetään ennakkoterveystarkastuksessa ja jossa voit ilmaista toivomuksesi palveluspaikanja ajan suhteen. Täytä lomake ja ota se mukaan terveystarkastukseen. Kutsuntatilaisuuteen osallistuminen on velvollisuus, ja pois jääminen on rangaistava teko. Noudata kutsuntakuulutuksen määräyksiä ja ota tarvittaessa yhteyttä aluetoimistoon. Määrätystä kutsuntatilaisuudesta voi jäädä pois vain aluetoimiston erityisellä luvalla.

Ihmissuhteet ja talousasiat kuntoon Hoidettavien asioiden kärkipäässä ennen varusmiespalvelusta pitäisi olla tuki- ja talousasioiden selvittäminen. Säästät itsesi paljolta stressiltä, kun pidät huolen vuokranmaksusta ja laskuista. Kela myöntää omillaan asuvalle varusmiehelle sotilasavustusta, joka kattaa kuukausivuokran. Tuki myönnetään siitä kuukaudesta, jolloin palvelus alkaa koko varusmiespalveluksen ajaksi. Tukea voi hakea aikaisintaan kuukautta ennen palveluksen alkua. Asia kannattaa hoitaa hyvissä ajoin, koska tukeen ei ole takautuvaa hakuaikaa, kertoo sosiaalikuraattori Eliisa Miettinen Kaartin jääkärirykmentistä. Omillaan asuvalle varusmiehelle Kela maksaa myös sähkölaskun. Poikkeustapauksissa voi saada myös toimeentulotukea kunnan sosiaaliviranomaisilta. Lisäksi jos on asunto- tai opintolainaa, niiden korkoihin voi tietyin ehdoin saada tukea. Vähintään yhtä tärkeää on pitää huoli ihmissuhteista. Varsinkin alokaskausi voi olla henkisesti yllättävänkin rankkaa, ja portin ulkopuoliset kontaktit kasvavat harvinaisen arvokkaiksi. On helpottavaa tietää, että viikonloppulomilla odottaa kavereita, joiden kanssa voi tyhjentää pään inttihuolista ainakin hetkeksi. Monelle varusmiehelle tyttö- tai poikaystävä on tärkein ihminen palveluksen aikana. Parisuhteen hoitamiseen kannattaa panostaa, ettei siviilielämään nähden varsin vähäinen yhdessäoloaika kulu turhaan riitelyyn. Monia saattaa yllättää, miten haastavaa on elää parisuhteessa palveluksen aikana. Se vaatii tietynlaista ennakkoasennoitumista. Kannattaa keskustella kumppanin kanssa odotuksista, tuntemuksista ja ajatuksista avoimesti molemmin puolin, Miettinen neuvoo. Sykettä kehiin Varusmiespalvelus ei ainakaan peruskoulutuskauden aikana vaadi kovin ihmeellistä fyysistä kuntoa, joten ei kannata ahdistua, jos kunto ei ole atleetti-luokkaa. Täydelliselle sohvaperunalle tulee kuitenkin hetkiä, jolloin toivoisi olevansa ihan jossain muualla kuin intissä. Nyrkkisääntönä 3 4 kertaa viikossa noin puoli tuntia liikkuvalle ei pitäisi koitua suurempia ongelmia. Tarvittavan peruskunnon hankkimista puolustusvoimat tukee MarsMars.fi -palvelulla, jossa tehdään kyselypohjainen kuntoarvio. Arvion perusteella kutsuntaikäiselle rakennetaan kunto-ohjelma. Kunto-ohjelmaa varten tarvitset tunnukset, jotka saat kutsuntatilaisuudessa ja tulevan joukko-osastosi sinulle lähettämässä kutsuntakirjeessä. 5

Maavoimat Teksti Teemu Kakko 6 Maavoimat on puolustusvoimien kolmesta puolustushaarasta vahvuudeltaan suurin. Suurin osa palveluksensa aloittavista, eli vuosittain noin 20 000 varusmiestä ja vapaaehtoista naista, saavat koulutuksensa maavoimissa. Maavoimat vastaa Suomen maa-alueen puolustamisesta. Se myös tukee viranomaisia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa ja vastaa kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden johtamisesta ja toteuttamisesta. Lisäksi maavoimat tukee muita puolustushaaroja hoitamalla puolustusvoimien yleishuoltoa ja asevelvollisuusasioita, kuten kutsuntojen järjestämistä. Suomessa maavoimat jakautuu kuuteen aselajiin, jotka ovat jalkaväki, kenttätykistö, ilmatorjunta, pioneeri, viesti ja huolto. Palveluksen alussa kaikki saavat kuitenkin aselajista riippumatta saman peruskoulutuksen ja suorittavat sotilaan perustutkinnon. Peruskoulutuskausi kestää kahdeksan viikkoa. Puolustusvoimauudistuksen myötä kaksi joukko-osastoa lakkautetaan ja muutamia joukko-osastoja yhdistetään hallinnollisesti. Vuoden 2015 alusta alkaen varusmiehiä koulutetaan kahdeksassa maavoimien joukko-osastossa ympäri Suomen. Alokkaat pyritään sijoittamaan palvelukseen mahdollisimman lähelle kotipaikkaansa, mutta jonkin tietyn joukko-osaston erityiskoulutukseen haluavat voidaan lähettää kauemmaksikin. Halukkuudesta tulee ilmoittaa jo kutsunnoissa. Vuosittain noin 20 000 saa koulutuksensa maavoimissa. Maavoimien joukko-osastot 1.1.2015 alkaen Jääkäriprikaati: Sodankylän varuskunta on erikoistunut arktiseen koulutukseen ja pohjoisissa oloissa toimimiseen. Rovaniemen varuskunnan tehtävänä on kouluttaa kaikki Pohjois-Suomen sodan aikana tarvitsemat ilmatorjuntajoukot. Kaartin jääkärirykmentti: Helsingin Santahaminassa sijaitseva varuskunta on erikoistunut taisteluun rakennetulla alueella ja pääkaupungin puolustamiseen. Kainuun prikaati: Kajaanissa sijaitseva varuskunta on Suomen suurin ja takaa monipuolisen koulutustarjonnan. Karjalan prikaati: Kouvolan Vekaranjärvellä sijaitseva varuskunta on maamme suurimpia ja tuottaa maavoimille suorituskykyä kaikissa kuudessa aselajissa. Maasotakoulu: Lappeenrannan varuskunta järjestää perus- ja täydennyskoulutusta ammattisotilaille, ja kouluttaa pienen joukon varusmiehiä erilaisiin tukitehtäviin. Reserviupseerikoulu Haminassa kouluttaa varusmiehiä valtakunnallisen reserviupseerikurssin ohella erilaisiin tukitehtäviin. Panssariprikaati: Parolannummen varuskunta tarjoaa laadukasta koulutusta erilaisista panssariajoneuvoista ja ilmatorjuntajärjestelmistä. Riihimäen varuskunta on merkittävin johtamisjärjestelmäalan, viestiaselajin ja elektronisen sodankäynnin osaamis- ja koulutuskeskus. Porin prikaati: Säkylän varuskunta kouluttaa kotimaan puolustajien lisäksi Suomen kansainvälisen valmiusjoukon kriisinhallintaoperaatioihin ulkomaille. Niinisalon varuskunta antaa varusmiehille kenttätykistön koulutusta. Utin jääkärirykmentti: Kouvolan lähellä sijaitseva erikoisjoukko syntyi aikanaan maa- ja ilmavoimien joukko-osastoja yhdistämällä. Vastaa puolustusvoimien helikopteritoiminnasta.

Merivoimat Teksti Pauli Engblom Merivoimien tehtävänä on Suomen merialueen valvonta ja koskemattomuuden turvaaminen, alueloukkausten torjunta ja maallemme elintärkeiden meriyhteyksien sekä meriliikenteen suojaaminen. Varusmiespalvelus merivoimissa tarjoaa kokemuksia rantakallioilla ja -ruovikoilla sekä meren ulapalla. Varusmiehiä koulutetaan merivoimissa vuosittain noin 3200. Suurin osa palvelee rannikkojoukoissa. Suurin osa merivoimien varusmiehistä palvelee rannikkojoukoissa. Varusmiesten tehtäviin kuuluvat esimerkiksi jalkaväki-, tiedustelu-, pioneeri- ja viestitehtävät, sotilaspoliisitoiminta ja operatiiviset valvontatehtävät meren rannikolla sekä saarilla ja luodoilla. Laivoilla varusmiehet työskentelevät esimerkiksi kokkeina, kansi- tai konemiehinä. Koulutukseen sisältyy merisotilaan taitojen opettelua. Laivoille hakevan on hyvä varautua pitkiin koulutuspurjehduksiin. Merivoimiin hakeutuvan kannattaa muistaa, että varusmiehistä vain noin 15 prosenttia valitaan 165 päivän tehtäviin. Esimerkiksi sotilaspoliisit ja lääkintämiehet palvelevat miehistön erikoistehtävissä 255 päivää. Vaativaa koulutusta haluavat voivat hakea merivoimien erikoisjoukkoihin taistelu- tai raivaussukeltajiksi. Koulutus on haastava, muttei tavallisellekaan varusmiehelle mahdoton. Varusmiesjohtajia koulutetaan merivoimien, ja tiettyjen erikoisalojen osalta maavoimien, joukko-osastojen aliupseerikursseilla sekä Merisotakoulun ja Reserviupseerikoulun reserviupseerikursseilla. Merivoimien joukko-osastot 1.1.2015 alkaen Rannikkoprikaati: Kirkkonummelle Upinniemeen sijoitettuun Rannikkoprikaatiin kuuluvat Suomenlinnan rannikkorykmentti, Porkkalan rannikkopataljoona ja Meritiedustelupataljoona. Meritiedustelupataljoona kouluttaa muun muassa meritiedustelijoita ja erikoistoimintaosaston sotilaita. Taistelu- ja raivaajasukeltajia kouluttava Sukeltajakoulu sijoittuu Meritiedustelupataljoonan alaisuuteen. Rannikkoprikaati kouluttaa peruskoulutuskaudella myös Rannikkolaivastossa loppupalveluksensa palvelevat varusmiehet. Rannikkolaivasto: Rannikkolaivasto vastaa merivoimien merellisistä suorituskyvyistä. Rannikkolaivastoon kuuluvat Pansioon Turkuun sijoitettava miinantorjuntalaivue ja pintatorjuntalaivue sekä Upinniemeen Kirkkonummelle sijoitettava pintatorjuntalaivue. Lisäksi Rannikkolaivastoon kuuluvan huoltolaivueen joukkoja sijoitetaan Pansioon ja Upinniemeen. Alokasajan peruskoulutuksen rannikkolaivastossa palvelevat saavat Rannikkoprikaatissa. Nylands Brigad (Uudenmaan prikaati): Raaseporissa sijaitseva Uudenmaan prikaati on puolustusvoimien ainoa koulutuskieleltään ruotsinkielinen joukko-osasto. Uudenmaan prikaati kouluttaa varusmiehiä rannikkojääkäreiksi ja rannikkojoukkojen muiden aselajien tehtäviin. Lisäksi joukkoosastossa annetaan kansainvälistä Amphibious Task Unit -koulutusta. Myös ruotsin kieltä taitavat suomenkieliset varusmiehet voivat suorittaa palveluksensa Uudenmaan prikaatissa. 7

Varusmieskoulu joukko-osa Ilmavoimat JÄ LAPIN ILMATORJUNTARYKMENTTI, ROVANIEMI LAPIN Teksti Emmi Sivonen Ilmavoimat kouluttaa noin 1 500 varusmiestä vuosittain. Noin 450 henkilöä valitaan pääsykokeiden perusteella erikoiskoulutukseen muun muassa lentotekniselle alalle, johtamisjärjestelmäalalle tai lentokoneen ohjaajaksi. Loput varusmiehistä valitaan kutsuntojen kautta. Heistä koulutetaan muun muassa sotilaspoliiseja, lääkintämiehiä ja ilmavalvontamiehiä. Aliupseerikursseilla parhaiten menestyneet valitaan ilmavoimien omalle reserviupseerikurssille. Mikäli olet kiinnostunut suorittamaan varusmiespalveluksesi ilmavoimissa, tulee sinun tiedustella mahdollisuuksiasi kutsuntojen yhteydessä. Ilmavoimien joukko-osastot koostuvat kouluista ja lennostoista. Tikkakoskella sijaitseva Ilmasotakoulu ja vuoden 2014 loppuun asti Kauhavalla sijaitseva Lentosotakoulu kouluttaa varusmiehiä lentäjien, johtamisjärjestelmäalan ja lentoteknisiin tehtäviin. Lisäksi tarjolla on ilmatorjuntaja sotilaskuljettajakoulutusta. Lapin lennosto Rovaniemellä, Karjalan lennosto Kuopiossa ja Satakunnan lennosto Tampereella keskittyvät pääasiassa operatiiviseen toimintaan. Joukko-osastojen tehtävänä on valvoa ja vartioida Suomen ilmatilaa ja alueellista koskemattomuutta ympärivuorokautisesti. Ilmavoimissa palvelevia varusmiehiä on määrällisesti vähemmän kuin maa- ja merivoimissa. Siitä huolimatta heillä on keskeinen rooli sodan ajan tehtävissä. Sodan aikana ilmavoimien päätehtävänä on hävittäjätorjunta. Ilmavoimat vastaa kriisiaikana oman toimintansa lisäksi kaikkien puolustushaarojen ilmatorjuntajoukkojen tulenkäytön johtamisesta. Ilmavoimat kouluttaa varusmiehiä monipuolisiin tehtäviin. TYKISTÖPRIKAATI, NIINISALO KAINUUN PRIKAAT RAJAJÄÄ KARJALAN LENNOSTO ILM SATAKUNNAN LEN 8 PANSSARIPRIKAATI, HATTULA PORIN PRIKAATI, SÄKYLÄ VIESTIRYKMENTTI, RIIHIMÄKI RANNIKKOLAIVASTO, PANSIO RANNIKKOPRIKAATI, UUDENMAAN PRIKAATI, DRAGSVIK MERISOTAKOULU, SUOMENLINNA KAAR

tusta tarjoavat stot 2015 RAJAJÄÄKÄRIKOMPPANIA, IVALO ÄKÄRIPRIKAATI, SODANKYLÄ Rajavartiolaitos LENNOSTO, ROVANIEMI MAAVOIMAT MERIVOIMAT ILMAVOIMAT RAJAVARTIOLAITOS, KAJAANI ÄRIKOMPPANIA, ONTTOLA, KUOPIO ASOTAKOULU, TIKKAKOSKI OSTO, TAMPERE UTIN JÄÄKÄRIRYKMENTTI, UTTI UPINNIEMI KARJALAN PRIKAATI, VALKEALA MAASOTAKOULU, LAPPEENRANTA RESERVIUPSEERIKOULU, HAMINA TIN JÄÄKÄRIRYKMENTTI, SANTAHAMINA ERIKOISJÄÄKÄRIKOMPPANIA, IMATRA Teksti Deniz Kaya Varusmiespalvelukseen Rajavartiolaitokseen? Rajavartiolaitos tarjoaa monipuolisia ja mielenkiintoisia vaihtoehtoja varusmiespalveluksen suorittamiseen. Rajavartiolaitos kouluttaa varusmiehiä kolmella paikkakunnalla Imatralla, Joensuussa ja Ivalossa. Rajavartiolaitoksen varusmiesyksiköiden erikoisosaamista on tiedustelu- ja sissitoiminta. Koulutusaloja on kaksi: erikoisrajajääkärikoulutus sekä sissi- ja tiedustelukoulutus. Erikoisrajajääkärikoulutus Erikoisrajajääkärikoulutusta annetaan Raja- ja merivartiokoulun erikoisrajajääkärikomppaniassa Immolassa, Imatralla. Koulutukseen hakeudutaan pääsykokeiden kautta ja palvelukseen hyväksyttyjen varusmiesten palvelusaika on noin 12 kuukautta. Koulutukseen haetaan motivoituneita, fyysisesti ja henkisesti tasapainoisia ja kestäviä henkilöitä. Erikoisrajajääkärikoulutukseen voi hakeutua, vaikka olisi jo aloittanut varusmiespalveluksen. Hakuaika päättyy vuosittain 6. joulukuuta. Sissi- ja tiedustelukoulutus Rajavartiolaitoksen rajajääkärikomppaniat sijaitsevat Lapin rajavartiostossa Ivalossa sekä Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Onttolassa. Rajajääkärikomppaniat kouluttavat asevelvollisia rajavartiostojen reserviksi sodan ajan ja poikkeusolojen tehtäviin. Varusmiehet koulutetaan saapumiserästä riippuen joko sissi- tai tiedustelupainotteisesti. Koulutus on fyysisesti haastavaa, siksi palvelukseen hakeutuvilta vaaditaan hyvää peruskuntoa ja palvelukseen tultaessa. Halukkuus päästä palvelemaan rajajääkärikomppaniassa tulee ilmoittaa kutsuntojen ennakkokyselyssä ja kutsunnoissa. Rajavartiolaitoksessa naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneet koulutetaan Pohjois-Karjalan rajavartiostossa. Valintakriteerit Rajavartiolaitoksen varusmiesyksiköissä koulutettavien asevelvollisten palveluskelpoisuusluokan tulee olla A. Lisäsi kouluttavilta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa, hyvää näkö- ja kuuloaistia, vähintään 200 metrin uimataitoa sekä kohtuullista hiihtotaitoa. Eduksi katsotaan suunnistus, hiihto-, metsästys- ja partioharrastus. Hakuohjeet ja lisätietoa Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutuksesta ja hakeutumisesta erikoisrajajääkärikoulutukseen on osoitteissa: 9

Ota intistä kaikki irti Tutustu erikoisjoikkoihin osoitteessa www.puolustusvoimat.fi/erityistehtavat Teksti Joonas Välilä Puolustusvoimissa on tarjolla paljon erilaisia tehtäviä, joissa voit hyödyntää omaa siviiliosaamistasi. Erikoisjoukkoihin ja -tehtäviin hakeuduttaessa pitää muistaa oma aktiivisuus. Halukkuus erikoisjoukkoihin kannattaa ilmaista jo kutsunnoissa. Myös itsenäinen tiedonhankinta on tärkeää. Tässä muutamia esimerkkejä erikoisjoukoista, joihin pitää hakea ennen palvelukseen astumista. Lisätietoa erikoisjoukoista löytyy puolustusvoimien nettisivuilta. Helikopteriapumekaanikot Helikopteriapumekaanikot koulutetaan puolustusvoimien helikoptereiden käyttöja huoltotehtäviin. Peruskoulutus tapahtuu ilmavoimien lentoteknillisellä aliupseerikurssilla. Kurssilla koulutetaan muun muassa aerodynamiikkaa, lentokonerakenteita ja -järjestelmiä. Aliupseerikurssin jälkeen palvelus jatkuu Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonassa. Palveluksen kesto helikopteriapumekaanikkona on 347 päivää. Erikoisrajajääkärit Erikoisrajajääkärit koulutetaan Raja- ja merivartiokoulussa Immolassa, Imatralla. Koulutus sisältää monipuolista taistelu- ja asekoulutusta. Erikoisrajajääkärit koulutetaan Rajavartiolaitoksen kriisi- ja sodan ajan vaativimpiin raja-, turvallisuus-, tiedustelu- ja taistelutehtäviin. Kaikki erikoisrajajääkärit saavat vähintään aliupseeritason johtajakoulutuksen. Erikoisrajajääkärikoulutukseen otetaan vuosittain yksi saapumiserä. Palveluksen kesto on 347 päivää. Lentotekninen aliupseerikurssi Johtokeskusaliupseerikurssi Lentoreserviupseerikurssi Ilmavoimien sotilaskuljettajakurssi Ilmasotakoulu, Tikkakoski Haku 1.9. mennessä (tammikuussa alkava kurssi) Sukeltajat Rannikkoprikaati, Upinniemi Haku 14.9. mennessä Erikoisrajajääkärit Raja- ja merivartiokoulu, Imatra Haku 6.12. mennessä Laskuvarjojääkärit Utin jääkärirykmentti, Kouvola Haku 6.12. mennessä Sotilassoittajat Panssariprikaati, Hattula Haku 31.12. mennessä Urheilukoulu (kesälajit) Kaartin jääkärirykmentti, Helsinki Kainuun prikaati, Kajaani Haku 1.1. mennessä (huhtikuun saapumiserä) 10

Sukeltajakoulutus Merivoimien sukeltajia koulutetaan kahdella eri linjalla. Raivaus- ja taistelusukeltajia koulutetaan vuorovuosin. Sukeltajat koulutetaan Rannikkoprikaatissa Upinniemessä. Sukeltajat koulutetaan saaristossa tapahtuviin tiedustelu- ja tuhoamistehtäviin. Sukeltajilla on mahdollisuus suorittaa muun muassa räjäyttäjäntutkinto palveluksen aikana. Sukeltajakoulutukseen otetaan yksi saapumiserä vuodessa, ja palvelus kestää 347 päivää. Laskuvarjojääkärit Laskuvarjojääkärit koulutetaan Utin jääkärirykmentissä. Siellä tapahtuu peruskoulutus erikoisjoukkojen tiedustelu- ja taistelutehtäviin. Koulutukseen sisältyy muun muassa yhteistoimintaa helikoptereiden kanssa, laskuvarjohyppykoulutusta ja monipuolista taistelukoulutusta. Palvelus laskuvarjojääkärinä kestää 347 päivää. Koulutukseen otetaan yksi saapumiserä vuodessa. Ainoan saapumiserän koulutus alkaa tammikuussa. Suomen kansainväliset valmiusjoukot Varusmiespalvelus on mahdollista suorittaa myös Suomen kansainvälisissä valmiusjoukoissa. Suomen kansainvälisissä valmiusjoukoissa tarjotaan koulutusta kotimaan puolustukseen ja kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Koulutus sisältää valmiudet muun muassa mellakoiden hallintaan ja miinaturvallisuuteen. Kansainvälistä koulutusta on 20 viikkoa. Palveluspaikka valmiusjoukoissa on Porin prikaatissa, Säkylässä. Palveluksen kesto on 347 päivää. Lentotekninen aliupseerikurssi Johtokeskusaliupseerikurssi Lentoreserviupseerikurssi Ilmavoimien sotilaskuljettajakurssi Ilmasotakoulu, Tikkakoski Haku 1.3. mennessä (heinäkuussa alkava kurssi) Urheilukoulu (talvilajit) Kaartin jääkärirykmentti, Helsinki Kainuun prikaati, Kajaani Haku 1.7. mennessä (lokakuun saapumiserä) 11

Palvelus erityistehtävissä Puolustusvoimissa on tarjolla paljon erilaisia tehtäviä, joissa voit hyödyntää siviilissä oppimiasi taitoja. Tässä esimerkkejä muutamista erityistehtävistä. Teksti Joonas Välilä 12 Erityistehtäviin hakeutuminen on vapaaehtoista. Ketään ei siis määrätä kutsunnoissa palvelemaan erityistehtäviin. Erityistehtäviin koulutettavat valitaan hakemusten perusteella. Erityistehtäviin valitaan jokaisesta saapumiserästä hakemusten perusteella pätevimmät. Hakeutuminen tapahtuu peruskoulutuskaudella. Johtajakoulutukseen valitut voivat tämän lisäksi hakea erityistehtävien johtajatehtäviin. Ruotuväki Ruotuväki on puolustusvoimien virallinen uutislehti, joka ilmestyy 22 kertaa vuodessa. Ruotuväen toimituksessa työskentelee toimittajia, valokuvaajia, levikkisihteeri, graafikko ja verkkotoimittaja. Hakeutuminen näihin tehtäviin tapahtuu yhdessä muiden erityistehtävien kanssa. Ruotuväen palveluksesta saa myös noin puolen vuoden työkokemuksen lehtityöstä. Miehistön palvelus kestää 255 päivää ja johtajien palvelus 347 päivää. WWW-ylläpito WWW-ylläpito toimii puolustusvoimien verkkoviestinnän parissa. Palveluspaikka sijaitsee Pääesikunnan viestintäosastolla. Ylläpidon tehtäviin kuuluvat muun muassa sisällön tuottaminen puolustusvoimien verkkosivuille ja erilaiset koulutukset henkilöstölle. Tehtäviin kuuluu teknisen tuen tarjoaminen tiedottajille ja sisällöntuottajille. WWW-ylläpitoon kuuluu ylläpitäjien lisäksi myös verkkotoimittajia ja graafikko. Palvelus ylläpidon tehtävissä kestää miehistöllä 255 päivää ja johtajilla 347 päivää. Tietotekniikka-ala Maanpuolustuskorkeakoulu tarjoaa erityistehtäviä tietotekniikka-alan tehtävissä. Työtehtävät sisältävät eri tietoturvaluokkiin liittyviä luottamuksellisia toimia. Varusmiehiä koulutetaan monipuolisiin ja vastuullisiin puolustusvoimien oppimisalustan kehitys-, ylläpito- ja tukitehtäviin. Miehistön palvelusaika on 255 päivää ja johtajilla 347 päivää. Combat Camera Taistelukameratehtävät eli Combat Camera -tehtävät tuovat taistelutilanteet sinunkin näytöllesi. Combat Camera kuvaa video- ja still-kuvaa erilaisista taisteluharjoituksista ja tapahtumista. Tehtävät sijoittuvat maalle, merelle ja ilmaan. Combat Cameran varustuksena on kuvauskaluston lisäksi täysi taisteluvarustus. He myös osallistuvat harjoituksiin samalla lailla kuin kuka tahansa varusmies. Palvelusaika Combat Camerassa on miehistöllä 255 päivää ja johtajilla 347 päivää. Combat Cameran tehtävistä saat myös noin puolen vuoden työkokemuksen. Erityistehtäviin hakeutuminen on vapaaehtoista.

Talvella palvelukseen astumista ei turhaan kannata pelätä. Tarinat talven saapumiserän kauhuista ovat tornihuhua, joilla reservin korpisoturit kiillottavat omaa kilpeään. Paleltumilta ja muilta lieveilmiöiltä selviää järkevällä pukeutumisella. Mitä sääolosuhteisiin tulee, viime vuosien leudot talvet ovat varusmiehen puolella. Paukkupakkaset tuskin piinaavat alokasta kovin pitkään, ja niistä selviää asianmukaisella varustuksella. Jos kuitenkin haluaa peruskoulutuskaudelle aitoa arktisten olojen henkeä, sopivat palveluspaikoiksi Pohjois-Suomen varuskunnat, tai Suomenlahden meripuolustusalue, jossa pirteä merituuli pitää huolen siitä, ettei Upinniemen valakentällä pidettävissä sulkeisissa tarvitse hikoilla. Kylmyyttä vastaan taistellessa kannattaa pitää järki kädessä. Palveluspuvun alle ei kannata tunkea koko kaapin lämpökerrastoja heti kun lämpötila putoaa alle nollan. Lämpimiin vaatteisiin kannattaa suhtautua kuin pelimerkkeihin, joita lisätään vasta tarpeen ollessa todellinen. Turha hikoilu muutaman asteen pakkasessa on todellista kurjuuden maksimointia. Työnhaku ja pääsykokeisiin luku ovat varusmiespalveluksen aikana hankalampia hoitaa kuin siviilissä, mutta tämä pätee myös kesällä palveluksen aloittamiseen. Mikäli opiskelu- tai työpaikan haussa on epäselvyyttä, kannattaa kääntyä varuskunnan sosiaalikuraattorin puoleen. Teksti Hannes Mattila Kesällä vai talvella? Varusmiespalvelus aloitetaan tammikuussa tai heinäkuussa. Tärkeintä on suunnitella varusmiespalveluksen ajankohta huolella etukäteen siten, että palvelus ajoittuu opiskelun, työelämän ja perheen kannalta mahdollisimman hyvään ajankohtaan. Silloin palveluksesta voi ottaa kaiken irti. Varusmiespalveluksen aloittaminen kesällä houkuttelee monia. Hieman useampi astuukin palvelukseen heinäkuussa kuin tammikuussa. Ajankohta on ehkä suotuisampi opintojen kannalta, palvelusajasta riippuen. Toisaalta palvelukseen astuminen heinäkuussa rajoittaa kesätöiden saantia. Jos suunnittelee 347 päivän palvelusta, kannattaa huomioida, että mahdollisiin keväällä oleviin pääsykokeisiin lukemiseen voi olla hankalaa löytää aikaa kasarmilla. Heinäkuussa säätila on miellyttävä, vaikka fyysisen koulutuksen aikana hiki virtaakin. Palveluksen kannalta kuumuus on myös haaste. Nestehukka ja lämpöuupumus ovat riskejä, joihin on syytä varautua huolella, esimerkiksi vettä nauttimalla. Kesäiset sadekuurot saattavat tuoda mukavan virkistyksen paahteiseen palvelusarkeen. Palveluspuvun keventäminen t-paitaan on usein sallittua. Toisaalta öisin esimerkiksi vartiossa tulee kylmä mihin vuodenaikaan tahansa. Vaikka pakkanen ei poterossa pure, hyönteisiin on syytä varautua. Peruskoulutuskauden inhottavammaksi viholliseksi voivatkin muodostua keltaisen valtion hyttyseskadroonat. Liikuntakoulutukselle kesäiset lämpötilat tarjoavat hyviä mahdollisuuksia. Kesällä on hyvä juosta lenkkejä ja kuntopiireissä ei tarvitse nysvätä sisällä. Teksti Pauli Engblom 13

Perussanat tutuksi Teksti Pauli Engblom 14 Aliupseerikurssi, AUK, AU-kurssi Aliupseerikurssilla koulutetaan varusmiehistä reservin aliupseereita ja sodan ajan joukkojen ryhmänjohtajia. Valinnat kurssille tehdään peruskoulutuskauden aikana osoitetun kyvykkyyden ja valintapisteiden perusteella. Kurssin ensimmäisen osan jälkeen parhaat valintapisteet saaneet lähetetään reserviupseerikurssille. AUK:n suorittamisen jälkeen oppilaat ylennetään alikersanteiksi. Aluetoimisto Puolustusvoimien aluetoimistot esimerkiksi järjestävät kutsunnat ja naisten valintatilaisuudet. Vastaavat asevelvollisuuteen liittyviin kysymyksiin. Aselaji Aselajeja ovat esimerkiksi maavoimissa jalkaväki ja tykistö. Eri aselajeissa on erilaisia koulutushaaroja ja koulutushaaroissa erilaisia sodan ajan tehtäviä. Erikoiskoulutuskausi, E-kausi Erikoiskoulutuskaudella varusmiehelle koulutetaan oma sodan ajan tehtävä. Tavoitteena on, että varusmies osaa oman aselajinsa ja koulutushaaransa mukaiset tiedot ja taidot. Joukkukoulutuskausi, J-kausi Joukkokoulutuskaudella hiotaan taitoja sodan ajan kokoonpanossa. J-kausi huipentaa varusmieskoulutuksen, ja se koostuu pitkälti taistelu-, ja taisteluammuntaharjoituksista. Joukko-osasto Joukko-osasto on sotilasosasto, johon kutsunnoissa käsketään suorittamaan varusmiespalvelusta. Joukko-osaston nimi voi olla esimerkiksi lennosto, prikaati, rykmentti, laivasto tai koulu. Kutsunnoissa voi vaikuttaa siihen, mihin joukko-osastoon sijoitetaan. Joukko-yksikkö Joukko-osasto jakautuu yleensä joukkoyksiköihin. Joukkoyksikköä kutsutaan esimerkiksi laivueeksi, pataljoonaksi, patteristoksi tai rykmentiksi. Kasarmi Perusyksikön koti ja rakennus, jossa varusmiehet majoittuvat. Kasarmialue on alue varuskunnassa, jossa joukko-osastot sijaitsevat. Koulutushaara Koulutushaara määrää, mihin sodan ajan tehtävään, esimerkiksi jääkäri tai sotilaspoliisi, varusmies koulutetaan. Eri joukkoosastoissa koulutetaan eri koulutushaaroihin, ja peruskoulutuskaudella voi esittää oman koulutushaaratoiveensa. Miehistö Miehistöä ovat sotamiehet, matruusit, aliupseerioppilaat, korpraalit ja ylimatruusit. Sotamiehen arvolla on eri nimityksiä koulutushaarasta riippuen, esimerkiksi tykkimies, lentosotamies ja jääkäri. Ansioitunut sotamies voi ylentyä korpraaliksi varusmiespalveluksen aikana. Peruskoulutuskausi, P-kausi Varusmiespalveluksen aloittaa kahdeksan viikkoa kestävä peruskoulutuskausi. Koulutussisältö on sama kaikille riippumatta siitä, mihin palveluspaikkaan varusmies loppupalveluksen ajaksi sijoitetaan. Peruskoulutuskaudella opitaan taistelijan perustaitoja, harjoitellaan sotilaselämää ja tutustutaan palvelustovereihin. Perusyksikkö Joukkoyksikkö koostuu perusyksiköistä, joiden nimi voi olla esimerkiksi eskadroona, komppania, lentue, patteri, viirikkö. Perusyksikkö on varusmiehelle tutuin paikka ja joukko, joka tulee tutuksi asepalveluksen aikana. Puolustushaara Suomessa maa-, meri- ja ilmavoimat. Reserviupseerikurssi, RU-kurssi, RUK Reserviupseerikurssille valitaan aliupseerikurssin puolivälissä parhaat valintapisteet saaneet aliupseerioppilaat. Reserviupseerit koulutetaan joukkueenjohtajiksi. Kurssin käyneet ylennetään kotiutumisen yhteydessä reservin vänrikeiksi. Varuskunta Varuskunta on kiinteä sotilasalue, johon on sijoitettu joukko-osastoja tai sotilaslaitoksia. Varuskunnat ovat paikallishallintoviranomaisia, jotka tuottavat yhteisiä palveluja varuskuntaan kuuluville sotilaskohteille.

Via uppbåden till tjänstgöringen För mer information kolla försvarsmaktens hemsida www.forsvarsmakten.fi Teksti Hanna Tuulonen Din första beröring med armén kommer att vara uppbåden som förrättas mellan augusti och december beroende på din bosättningsort. Även om milin inte är den mest intressanta saken för dig just nu, är det värt att tänka på olika alternativ och egna önskemål i förhand. Du har redan nu möjlighet att påverka i hurudana uppgifter du tjänstgör. Tjänstgöringstiden är 165, 255 eller 347 dygn beroende på den utbildningen du får. I allmänhet tjänstgör manskapet 5,5 eller 8,5 månader medan ledarutbildningen till antingen underofficer eller officer tar 11,5 månader. De två första månaderna är likadana för alla. Under rekryttiden lärs beväringarna grundläggande militära färdigheter. Efter grundutbildningen, som tar cirka åtta veckor, börjar specialutbildningen i det vapenslag som du valt eller blivit valt till. Vid uppbådet Vid uppbåden får du information om värnplikten och dessutom har varje uppbådspliktig en privat diskussion med en läkare. Då granskas eventuella ändringar i hälsotillståndet. Vid uppbåden bestäms tjänstduglighetsklassen för varje värnpliktig. Till uppbådet ska du ta med dig ett officiellt identitetsbevis samt läkar- och studieintyg. Det kan också vara bra att ta med exempelvis något att läsa, eftersom väntetiden kan bli lång. Du kommer att få erfarenheter och upplevelser för livet. De svenskspråkiga genomför huvudsakligen sin militärtjänst vid Nylands brigad, som är Finlands enda svenskspråkiga truppförband. Nylands brigad hör till marinen och brigaden ligger i Dragsvik, cirka tre kilometer från Ekenäs. Det är förstås också möjligt att söka till de finskspråkiga truppförbanden. Specialtrupper och -uppgifter Det lönar sig att försöka ta så mycket ut av det militära som möjligt. Du kommer att få erfarenheter och upplevelser för livet. I bästa fall kan du ha stor nytta av militären i ditt framtida yrke. Tiden går snabbt i intressanta uppgifter. Om du är intresserad av specialtrupper eller -uppgifter lönar det sig att på förhand kolla noggrannare information på försvarsmaktens hemsida. Det är möjligt att utföra värnplikten till exempel i media, kyrkliga eller medicinska uppgifter. Specialtrupper och -uppgifter har egna ansökningstider. Det är klokt att redan vid uppbådet berätta om du är intresserad av något specialområde. Ingen beordras till specialtrupper eller -uppgifter utan till dem ansöker man separat. Man bör komma ihåg att försvarsmakten behöver alla typer av trupper och därför är det möjligt att du inte får komma till den trupp du allra helst vill till. Men försvarsmakten strävar efter att ta hänsyn till dina önskemål. 15

ENEMMÄN IRTI INTISTÄ Monipuolisia vaihtoehtoja varusmiespalveluksen suorittamiseen youtube.com/puolustusvoimat facebook.com/aluetoimisto varusmieheksi.fi