Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 20. syyskuuta 2016 Sis alt o 1 luento 7: Sijat funktionaalisen morfologian kannalta 2 1.1 Genetiivin perusmerkitykset.......................... 2 1.1.1 Suomen genetiiviin verrattavia merkityksi a............. 2 1.1.2 Suomen partitiiviin verrattavia merkityksi a............. 3 1.1.3 Mitan ilmaukset............................ 3 1.2 Genetiivi verbin t aydennyksen a........................ 4 1.2.1 Kysymist a, etsimist a ja saavuttamista tarkoittavat verbit..... 5 1.2.2 Pelk a amist a ja v alttely a tarkoittavat verbit............. 5 1.2.3 Muita merkitysrypp ait a........................ 6 1.3 Genetiivi ja kieltomuodot........................... 6 1.3.1 Subjekti genetiiviss a.......................... 6 1.3.2 Objekti genetiiviss a.......................... 7 1.4 Genetiivi ja prepositiot............................. 8 1
1 luento 7: Sijat funktionaalisen morfologian kannalta Nyt siirrymme taivutusopista kohti funktionaalista morfologiaa ja ryhdymme tarkastelemaan, miten eri merkityksi a ja k aytt oyhteyksi a eri sijoilla (sijakategorian arvoilla) on. Yksi monimerkityksisimmist a on genetiivi. 1.1 Genetiivin perusmerkitykset 1.1.1 Suomen genetiiviin verrattavia merkityksi a Genetiiville voidaan erottaa esimerkiksi seuraavia merkityksi a (vrt. Wade 2010: 5455, Øåëÿêèí (2006): 6263): ˆ Omistus (kenelle jokin kuuluu) ˆ Rooli kokonaisuudessa ˆ Osa kokonaisuudesta ˆ Ominaisuus ˆ Toiminnan tekij a ˆ Toiminnan kohde ˆ Syy Omistus on luonnollisesti tyypillisin mieleen tuleva genetiivin ominaisuus. Ajattele seuraavia esimerkkej a: (1) Äîì áðàòà (2) Âåëîñèïåä ìàëü èêà (3) Èäåÿ çíàìåíèòîãî ôèëîñîôà N aiss a kaikissa ilmaistaan jonkin konkreettisen tai abstraktin asian kuulumista henkil olle. Omistussuhteen kaltainen on my os merkitys, jossa genetiivi ilmaisee jonkin henkil on tai esineen roolia jossakin kokonaisuudessa: (4) ëåí êîìèòåòà (5) ãðàæäàíèí Ðîññèè T at a l ahell a on varsinainen osan merkitys: (6) àñòü ñòðàíû (7) êðûøà äîìà Ominaisuuden merkitys k ay ilmi esimerkiksi seuraavasta: (8) æåíùèíà âûñîêîãî ðîñòà (9) åëîâåê òâ¼ðäûõ óáåæäåíèé Genetiivi voi ilmaista sek a jonkin esineen tai henkil on olemista toiminnan kohteena ett a toiminnan suorittajana: 2
(10) òåíèå ãàçåòû (11) èçîáðåòàòåëü ñàìîë¼òà Jos asiaa pohtii, huomaa, ett a suomen ja ven aj an genetiiveill a on monia hyvin samanlaisia funktioita ajattele edellisten esimerkkien valossa ilmaisuja pojan py or a, komitean j asen, Ven aj an kansalainen, talon katto, lehden lukeminen, lentokoneen keksij a. Usein ven aj an genetiivill a on kuitenkin teht avi a, joita suomessa toteuttaa partitiivi (joskus kumpikin: maan osa / osa maata). 1.1.2 Suomen partitiiviin verrattavia merkityksi a Suomen partitiivia muistuttavat etenkin seuraavat k aytt otilanteet: M a ar an ilmaisut: (12) ìàëî/ìíîãî/ñêîëüêî/ñòîëüêî èíòåðåñíûõ ëþäåé T ah an liittyv at my os tarpeeksi suurta m a ar a a kuuvaavat ilmaisut: (13) Äîñòà íî äåíåã (14) äåíåã íå õâàòàåò Vertailun kohde (15) Ìàøà ìîëîæå Ìèøè (16) Ëåâ ñèëüíåå åëîâåêà 1.1.3 Mitan ilmaukset Genetiivi voi ilmasta, ett a jotakin on abstraktin mittayksik on (ëèòð âîäû) tai jonkin konkreettisen esineen m a ar an verran ( àøêà ìîëîêà). Varsinaisia partitiivisia merkityksi a Kuten aiemmilta luennoilta muistat, ven aj ast a voidaan jopa erotella erikseen partititivisen genetiivin sija. Partitiivisia merkityksi a voidaan kuitenkin ilmaista my os tavallisella genetiivill a. Yksi erityinen k aytt otilanne k ay ilmi seuraavista esimerkeist a: (17) Îí âçÿë è ñúåë ïîìèäîð. (18) Äàâàéòå ëó øå âûïüåì êâàñà è áóäåì òàíöåâàòü. Esimerkeiss a 17 ja 18 genetiivin merkitys on nimenomaan partitiivinen: se ilmaisee (jo ilman esimerkiksi íåìíîãî-sanaa) pient a m a ar a a jotakin ainetta tai joitakin yksil oit a jotakin tavaraa (yleens a sy ot av a a), jota on saatavilla paljon / yhten a massana tai joukkona. Wade (Wade 2010: 108109) luettelee joukon rajoituksia, jotka s a atelev at, milloin vastaava partitiivinen merkitys on mahdollinen. 3
Ensinn akin, genetiivimuotoisen sanan on oltava objektina eik a subjektina: ei ole mahdollista sanoa íà ñòîëå åñòü âèíà. Toinen, h ailyv ampi, rajoitus on, ett a objektin p a averbi on useimmin perfektiivinen. T ah an liittyy my os my ohemmin kurssilla vastaan tuleva teonlaadun (ñïîñîá äåéñòâèÿ) k asite: er a at teonlaadut ilmaisevat luonnostaan partitiivisuutta, kuten seuraavat esimerkit: (19) Äåäóøêà óæå íàðóáèë äðîâ. (20) Ìû íàåëèñü ÿáëîê. Poikkeus t ast a rajoituksesta ovat verbit õîòåòü ja ïðîñèòü: (21) Åñëè ðåá¼íîê ïðîñèò êîíôåò, íàäî åìó ñíà àëà äàòü, à ïîòîì... (22) Òû õî åøü ìîðîæåíîãî? 1.2 Genetiivi verbin t aydennyksen a Syntaksin (ñèíòàêñèñ) eli lauseopin kannalta oleellisia k asitteit a ovat verbin t aydennykset (äîïîëíåíèÿ tai tarkemmin àêòàíòû) ja m a aritteet (îáñòîÿòåëüñòâà tai tarkemmin ñèðêîñòàíòû). T aydennyksill a tarkoitetaan elementtej a, joita ilman verbi ei voi esiinty a. Ajatele seuraavaa esimerkki a: (23) Çàâòðà ÿ ïî èíþ ñâîé êîìïüþòåð `Korjaan huomenna tietokoneeni' Verbin ïî èíèòü objekti êîìïüþòåð on sen t aydennyksen a lauseessa 23. Sen sijaan çàâòðà on saman verbin m a arite, jota ilmankin lause olisi mahdollinen. Lauseessa 23 verbin t aydennys on (nominatiivin kaltaisessa) akkusatiivissa. Akkusatiivimuotoinen t aydennys on tavallisin, muttei ainoa vaihtoehto. Pohdi t aydennyst a seuraavassa esimerkiss a: (24) Íóæíî ïðèçíàòü, òî ÿ âàì î åíü çàâèäóþ. Esimerkin 24 ïðèçíàòü-verbin t aydennys on datiivimuotoinen. Genetiivi on t aydennyksen saamana sijana ven aj ass a eritt ain yleinen. Ongelmallisen genetiivit aydennyksen k ayt ost a tekee se, ett a on monia tilanteita, joissa sek a genetiivi ett a akkusatiivi ovat kontekstista riippuen mahdollisia. Genetiivit aydennyksen saavat verbit voikin karkeasti jakaa niihin, joilla t aydennys on aina genetiiviss a sek a niihin, joilla t aydennys on joko genetiiviss a tai akkusatiivissa. Yleispiirteen a h ailyviss a tapauksissa (kun mietit, tulisiko t aydennyksen olla genetiiviss a vai ei) voidaan todeta seuraavaa: 1. Genetiivill a on taipumus olla yleisempi (geneerisempi), akkusatiivilla spesimpi ja yksil oiv ampi 1. 2. Abstraktit sanat ovat oletettavammin genetiiviss a kuin konkreettiset tai varsinkaan henkil oihin viittaavat. 1 T ast a voi johtaa muistis a ann on: gen=gen genetiivi on geneerisempi. 4
1.2.1 Kysymist a, etsimist a ja saavuttamista tarkoittavat verbit Genetiivit aydennyksen saavat verbit voi ryhmitell a v alj asti merkityksen perusteella. T ah an ensimm aiseen ryhm a an kuuluu sellaisia verbej a kuin äîáèâàòüñÿ, äîñòèãàòü, æåëàòü ja çàñëóæèâàòü. N aiden t aydennykset ovat k ayt ann oss a aina genetiiviss a: (25) Åñëè ðàáîòà íðàâèòñÿ, åëîâåê ëåãêî ñ íåé ñïðàâëÿåòñÿ, äîáèâàåòñÿ õîðîøèõ ðåçóëüòàòîâ, òîãäà è ëþäè âîêðóã êàæóòñÿ äîáðûìè è ìèëûìè. (26) Êàðåëèÿ âîîáùå çàñëóæèâàåò îòäåëüíîãî ïóòåøåñòâèÿ.  Âàëààìî ñòîèò îñìîòðåòü Íîâîâàëààìñêèé ïðàâîñëàâíûé ìîíàñòûðü. Akkusatiivin ja genetiivin v alill a puolestaan horjuvat t ah an ryhm a an kuuluvat verbit æäàòü/îæèäàòü/äîæèäàòüñÿ, èñêàòü, ïðîñèòü/õîòåòü ja òðåáîâàòü. N aiden suhteen p atev at edell a todetut taipumukset genetiivin yleisluontoisuudesta ja abstraktiudesta. Tutki ensin seuraavia esimerkkej a genetiivit aydennyksist a: (27) Òàêîé ñïîñîá òðåáóåò îïûòà ðàáîòû. (28) Ýòî òðåáóåò ãîòîâíîñòè êëèåíòîâ. (29) Òåïåðü çàèíòåðåñîâàííûå ñòîðîíû æäóò ðåøåíèÿ ìîñêîâñêîé ýêîëîãè åñêîé ýêñïåðòèçû Seuraavissa esimerkeiss a puolestaan on akkusatiivit aydennys: (30) Ó íåãî, åñòåñòâåííî, òðåáóþò ïðîïóñê. (31) Íî íåìåö îñòàâàëñÿ ïðè ñâî¼ì è òðåáîâàë âåäðî (32) Ìû ñ Àíêîé îáåðíóëèñü äîâîëüíî áûñòðî, íî ïîòîì äîëãî æäàëè Òàíþ 1.2.2 Pelk a amist a ja v alttely a tarkoittavat verbit T ah an ryhm a an kuuluvat verbit ovat yleens a vahvasti genetiivi a puoltavia. Kuitenkin nykyisin (ks. Peteghem and Paykin 2013) on ilmeisesti yleistynyt my os akkusatiivin k aytt o lauseissa tyyppi a áîþñü áàáóøêó. Ei siis pid a t aysin paikkaansa, ett a ñÿ-postksiin p a attyv at verbit eiv at voisi koskaan saada akkusatiivit aydennyst a. Áîÿòüñÿ-verbin lis aksi t ah an ryhm a an voidaan lukea muun muassa verbit îïàñàòüñÿ, ïóãàòüñÿ, ñòåñíÿòüñÿ, ñòûäèòüñÿ, ñòîðîíèòüñÿ ja èçáåãàòü. (33) Àë¼øà, êàê ñêàçàë ÿ óæå âûøå, ñíà àëà ñòûäèëñÿ ïîõâàë. (34) Êàòÿ âñå âðåìÿ ïåðåæèâàëà èç-çà òîãî, òî ñûí íåëþäèì (ihmisi a karttava) è ñòîðîíèòñÿ îáùåñòâà. Etenkin henkil oviittauksissa akkusatiivi on mahdollinen. (35) Ìîè äåòè íå èçáåãàþò ìåíÿ, êàê ÿ èçáåãàë ïàïó. 5
1.2.3 Muita merkitysrypp ait a My os menett amist a tai poistamista tarkoittavat verbit kuten ëèøèòüñÿ saavat tavallisesti genetiivit aydennyksen: (36) Ñïóñòÿ äâà ãîäà ðàáîòû ëèøèëñÿ åùå îäèí èíîâíèê. 1.3 Genetiivi ja kieltomuodot Edell a k asiteltiin konkreettisia sanoja, joiden t aydennykset ovat usein tai aina genetiiviss a. Kokonaan oma teemansa ovat kieltolauseet ja genetiivin esiintyminen niiss a. Ven aj an niin kutsuttu kieltogenetiivi (genetive of negation, ðîäèòåëüíûé ïàäåæ â îòðèöàòåëüíûõ êîíñòðóêöèÿõ) on saanut osakseen mittavaa tutkimusty ot a ja huomiota (ks. esim. Partee and Borschev 2006). 1.3.1 Subjekti genetiiviss a Jos l ahdet a an liikkeelle tutusta ja yksinkertaisesta, voidaan todeta, ett a ven aj ass a on joukko kieltorakenteita, joihin liittyy aina genetiivi. N am a voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin kategorioihin (Wade 2010: 111). 1. Olemassaolon tai saatavuuden kielt aminen íåò-partikkelilla: åäû íåò. Íåò äåíåã. Íå áûëî âðåìåíè. Âîéíû íå áóäåò. 2. Olemassaolon tai saatavuuden kielt aminen verbeill a: äåíåã íå îñòàëîñü/íå èìååòñÿ. Íè îäíîãî æèâîãî ñóùåñòâà íå ïîïàäàëîñü. Òàêîãî íå ñóùåñòâóåò. T ass akin kuitenkin p atee edell a esitetty huomio spesist a ja geneerisest a merkityksest a. Jos kyse on tietyst a konkreettisesta viittauskohteesta, on subjektin sija nominatiivi: äîêóìåíòû, î êîòîðûõ ìû ãîâîðèëè, íå ñîõðàíèëèñü mutta äîêóìåíòîâ íå ñîðõàíèëîñü 2 3. Aistihavainnon puuttumista ilmaisevat predikatiiviadverbit ñëûøíî/âèäíî: â òàêîì øóìå äàæå ñîáñòâåííûõ ìûñëåé íå ñëûøíî 4. Ajanilmaukset: ìíå óæå äâàäöàòü ìèíóò íå îòâå àþò 3. Kannattaa my os panna merkille, ett a tietyiss a passiivirakenteissa kieliopillisen subjektin sijaksi tulee genetiivi: (37) íà äàííîì ýòàïå íèêàêèõ äåíåæíûõ ðåôîðì íå ïðåäóñìîòðåíî. (38) èçìåíåíèÿ õèìè åñêîãî ñîñòàâà íå óñòàíîâëåíî (39) Íî ïîêà ñðåäè ïðîäàâöîâ äèñêîâ íà óëèöàõ Ìîñêâû ïàíèêè íå íàáëþäàåòñÿ. 2 huomaa, ett a genetiivitapauksissa verbi taipuu oletussuvussa ja -sijassa (yksik on neutri). 3 (Huomaa kuitenkin, ett a tarkkaan ottaen n am a tapaukset voidaan laskea johtuvan ennemmin partitiivisuudesta kuin kieltomuodosta (King 1995)) 6
1.3.2 Objekti genetiiviss a Eniten ep aselvyytt a genetiiviakkusatiivi-opposition suhteen aiheuttavat tapaukset, joissa kieltolauseen verbill a on objektit aydennys. Objektin sis alt aviss a kieltolauseissa genetiivi a voi pit a a jopa todenn ak oisemp an a kuin akkusatiivia. Edell a mainittu geneerisyys vs spesisyys -tendenssi antaa joitakin suuntaviivoja, samoin seuraavat huomiot (2010: 113). Mielenkiintoisena faktana todettakoon, ett a er aiss a muissa slaavilaisissa kieliss a (puola, slovakki) genetiivi on kieltomuodoissa v altt am at on (King 1995: 31). Genetiivi tulee oletuksena, jos lauseessa on kaksoiskielto tai íè-partikkeli: (40) Ëþäè, êîòîðûå íèêîãäà íå ó èëè èíîñòðàííûõ ÿçûêîâ ïðîñòî ÿâëÿþòñÿ íîñèòåëåì íåðåàëèçîâàííîé ñïîñîáíîñòè (41) Îí íè íà ñåêóíäó íå ïîòåðÿë äîñòîèíñòâà Samoin genetiivi a puoltaa gerundin k aytt o: (42) Íå èìåÿ ñïåöèàëüíîãî îáðàçîâàíèÿ, çàùèòèòüñÿ áåç àäâîêàòà ñîâñåì íåïðîñòî Ymm art amiseen ja aistihavaintoon viittaavat verbit saavat todenn ak oisesti genetiivit aydennyksen kieltolauseissa: (43) åñòíî ãîâîðÿ, ÿ ñàì íå çíàþ îòâåòà íà ïîñòàâëåííûé âîïðîñ, (44) Ïî åìó òû âñ¼-òàêè äàë äåíüãè íà îðêåñòð, òû æå íå ïîíèìàë êëàññè åñêîé ìóçûêè? My os abstraktit substantiivit yhdistyv at, kuten edell a todettiin, genetiiviin. Esimerkkein a Wade (2010: 113) mainitsee sanat ðàçäðàæàíèå, ðîëü, ïîíÿòèå, âíèìàíèå, âïåò àòëåíèå, âðåìÿ. Seuraavassa on joitakin esimerkkej a spesiin objektiin tai konkreettiseen henkil o on viittaavista, akkusatiivin valintaa puoltavista tapauksista: (45) Åñëè êòî-òî ïî òåì èëè èíûì ïðè èíàì íå ïîëó èë äåíåæíóþ âûïëàòó çà ÿíâàðü 2005 ãîäà... (46) Ñåðãåé áîëüøå íå óâèäåë Òàíþ æèâîé. (47) Âû íå çíàåòå Àñþ. Îíà íà òàêîå íå ñïîñîáíà. Lis aksi on hyv a huomata, ett a akkusatiiviin tulevat esimerkin 48 kaltaiset lauseet, joissa kielto on tavalla tai toisela lievempi: (48) Ìû ñ íèì âìåñòå ãàñòðîëèðîâàëè â ßïîíèè, ãäå óòü íå óáèëè ÿïîíêó. Samoin akkusatiivi on todenn ak oinen, jos kiellon kohteena ei ole varsinaisesti verbin ilmaisema toiminta vaan esimerkiksi sen aste kuten seuraavassa Waden (2010: 113) esimerkiss a: (49) Îí íå âïîëíå óñâîèë óðîê. 7
1.4 Genetiivi ja prepositiot Genetiivi ilmaisee prepositioiden yhteydess a usein samoja asioita kuin itsen aisestikin k aytettyn a. Mahdollisia merkityksi a ovat esimerkiksi ˆ syy tai p a am a ar a: äëÿ, îò, ðàäè, èç-çà, âñëåäñòâèå ˆ paikka: äî, èç, èç-çà, ñ, îò, âäîëü, ïîïåð¼ê, âãëóáü, âîçëå, îêîëî, ñðåäè ˆ aika: äî, ïîñëå, èç, ñ, îò, îêîëî ˆ muita: áåç, âìåñòî, King, Tracy Holloway. 1995. Conguring Topic and Focus in Russian. Stanford: CSLI Publications. Partee, Barbara, and Vladimir Borschev. 2006. The Genitive of Negation in Russian: Multiple Perspectives on a Multi-Faceted Problem. In First Annual Meeting of the Slavic Linguistics Society, Bloomington, in, September. http://people.umass.edu/partee/ docs/sls06_handout.pdf. Peteghem, Marleen Van, and Katia Paykin. 2013. The Russian Genitive Within the NP and the VP. In The Genitive, edited by Anne Carlier and Jean-Christophe Verstraete. Vol. 5. John Benjamins Publishing. Wade, Terence. 2010. A Comprehensive Russian Grammar. Vol. 8. John Wiley & Sons. Øåëÿêèí, Ì.À. 2006. Ñïðàâî íèê Ïî Ðóññêîé Ãðàììàòèêå. drofa. 8