Innovation systems and innovation policy in a periphery

Nordia Geographical Publications Volume 38:4 Innovation systems and innovation policy in a periphery The case of northern Finland Katri Suorsa ACADEMIC DISSERTATION to be presented with the assent of Faculty of Science, University of Oulu, for public discussion in the lecture hall GO101, on 31st of October, 2009, at 12 noon.

Nordia Geographical Publications Volume 38:4 Innovation systems and innovation policy in a periphery The case of northern Finland Katri Suorsa

Nordia Geographical Publications Publications of The Geographical Society of Northern Finland and The Department of Geography, University of Oulu Address: Department of Geography P.O. Box 3000 FIN-90014 University of Oulu FINLAND juho.luukkonen@oulu.fi Editors: Juho Luukkonen & Katri Suorsa Nordia Geographical Publications ISBN 978-951-42-9240-8 ISSN 1238-2086 Tornion Kirjapaino Tornio 2009

Innovation systems and innovation policy in a periphery The case of northern Finland

Contents Abstract Esipuhe ja kiitokset List of original papers vi vii ix 1. Introduction: innovation-based development and northern Finland 1 2. Main concepts and theories: innovation systems, policies and region in innovation activities 5 2.1 Region and innovation activities 5 2.2 Periphery and less-favoured regions 8 2.3 Innovation system, main concepts and actors: the RIS framework 9 2.4 National and regional innovation policies 16 3. The study region in the context of innovation activities 19 3.1 Finnish national innovation system 19 3.2 Targets of the regional innovation policy in northern Finland 21 3.3 Northern Finland in the light of innovation activities 23 4. Research material and methods: documents, articles, interviews, and surveys 31 5. Review of the study results 35 5.1 Regionality and peripheral regions in innovation policies 35 5.2 Triple helix cooperation and its promotion through Multipolis 37 5.3 Role of intermediaries in functions of high-technology enterprises 38 5.4 Region in the research of regional innovation systems 39 6. Discussion 43 6.1 Role and definition of region in national innovation policy and in the research of RIS 43 6.2 Importance of the RIS actors to the product innovation process and R&D of high-technology enterprises 45 6.3 Enhancement of competitiveness of high-technology enterprises in northern Finland through Multipolis 45 7. Conclusions 49 8. References 51 Appendix 1 Original papers

Abstract Innovation policy and innovation systems in a periphery, the case of northern Finland Katri Suorsa, Department of Geography, University of Oulu Keywords: innovation systems, innovation policy, region, periphery, northern Finland Finland has been successful in international competition in the knowledge-based economy. However, despite of recent reforms towards enhancing social and organisational innovations, the Finnish innovation policy mainly concentrates on the linear innovation model based on research lead by higher education and public research institutions. This is a challenge for regions that do not have clusters of enterprises or organisations to support innovation activities of local firms. In this study, I focus on northern Finland, which has challenges as regards innovation activities because of the area s remote location and small amount of actors in innovation related activities. The theoretical part of the study concentrates on regions role in innovation activities, the regional innovation system (RIS) framework, and national and regional innovation policies. In this research, I also briefly describe Finnish national innovation policies and regions in them and the study region, northern Finland, from the aspect of innovation activities. The empirical studies concentrate on the role of region in national innovation policies of Finland, Sweden and Norway, on the cooperation of high-technology enterprises and intermediaries and higher education institutes in northern Finland, on the promotion of cooperation through the Multipolis initiative, and on the concept of region in regional innovation systems research. The empirical material consists of policy documents, statistics, interviews, and two surveys on high-technology enterprises. The study shows that the national innovation policies of the Nordic welfare states of Finland, Sweden and Norway concentrate on successful regions, which are supposed to spread well-being to their surrounding regions. However, the policies also emphasise the importance of balanced regional development. High-technology enterprises in northern Finland use the support tools and services of actors at the national level more than the support and services of regional intermediaries, governance bodies, or higher education institutions and research organisations. Furthermore, growth companies and innovative enterprises benefit the most from organisations that provide direct support such as funding. Although enterprises in peripheral regions are not necessary the most active companies, they are important to the economy of their region. Therefore, measures directed at all kinds of enterprises are needed to support regional and local economic development. Another challenge is that in the RIS framework as well as in the Finnish national innovation policy, the geographical scale of innovation activities is unclear. Regions provide a basis for innovation to companies, yet the definition of region is imprecise. For example, in RIS research, the physical scale of a region varies from a country to a municipality or a cluster; and in the Finnish national innovation policy, the measures are targeted at strong regions or regions of the Regional Councils. However, innovation activities are concentrated on functional urban regions and networks of actors, which do not necessarily cover the same regions as in the policies. Therefore, the promotion of balanced development in regions through enhancement of innovation activities and regional learning is challenging. vi

Esipuhe ja kiitokset Kun mietin taaksepäin tätä väitöskirjaprosessia, huomaan sen alkaneen jo maantieteen opintojeni alkuvaiheissa, jolloin kiinnostuin talousmaantieteestä ja aluekehittämisestä. Kiinnostustani syvensin kansantaloustieteen sekä sosiologian kursseilla sekä gradussani, jonka kirjoittamisen aikana pääsin myös tutustumaan innovaatiotoiminnan tukemisen tutkimiseen Multipolis-toimintaa arvioivassa projektissa. Projektin aikana aloin miettiä dilemmaa, joka mielestäni on vallalla nykyisessä suomalaisessa alue- ja innovaatiopolitiikassa sekä aluekehittämisessä: pitäisikö tukea kansallista ja alueellista kilpailukykyä vai tasapainoista alueellista kehitystä vai onko molempien yhtäaikainen kehittäminen mahdollista? Tässä vaiheessa väitöskirjaa voin todeta, että yksiselitteistä vastausta en ole edelleenkään kysymykseen löytänyt. Väitetään, että tutkimuksen tekeminen on yksinäinen prosessi. Näin ei kohdallani ole kuitenkaan ollut ja haluankin kiittää kaikkia niitä, jotka ovat tukeneet tutkimustani. Ensiksi haluan kiittää ohjaajiani professori Jussi S. Jauhiaista ja professori Tommi Inkistä. Jussin selkeä ohjaus, patistelu ja vaativat kysymykset sekä oikein ajoitettu kannustus ovat vieneet prosessia eteenpäin silloinkin kun en siihen ole itse uskonut. Tommi puolestaan jaksoi aina kannustaa eteenpäin vaikeilla hetkillä ja iloita onnistumisista. Molempia haluan lisäksi kiittää kaikesta siitä ajasta, jonka he ovat tutkimukseni ohjaukseen ja kommentoimiseen käyttäneet. Olen myös kiitollinen koko sille työyhteisölle, jonka kanssa olen saanut työskennellä. Erityisesti kiitän Katariina Ala-Rämiä ja Tarmo Pikneriä, joiden kanssa samaan projektiin minut adoptoitiin jo gradun-tekovaiheessa. Katariina on auttanut minua yliopistolla käytännön asioissa ja vapaa-aikana järjestämällä muutakin aktiviteettia kuin väitöskirja. Tarmon empaattinen suhtautuminen on kannustanut minua eteenpäin. Lisäksi molempien kanssa käydyt tieteelliset keskustelut ovat innostaneet minua jo gradusta lähtien. Työyhteisöstäni haluan erikseen nimetä myös Kaarina Tervo-Kankareen, joka on ollut läheinen ystäväni koko maantieteellisen urani ajan aina ensimmäisestä opiskelupäivästä lähtien, Tea Remahlin, joka on ollut minulle opettaja, työkaveri, ystävä ja kannustaja, sekä Miia Parviaisen, jonka kanssa olemme käyneet monet keskustelut liittyen tieteeseen, väitöskirjan tekoon ja vähän muuhunkin omassa kellarin pienyhteisössämme. Haluan myös kiittää suunnittelumaantieteen jatko-opiskelijoita Johanna Hautala, Juho Luukkonen, Helka Moilanen ja Aila Ryhänen jatko-opintoseminaareissa, projektipalavereissa sekä erilaisissa kongresseissa käymistämme tutkimukseen ja jatko-opiskeluun liittyvistä keskusteluista. Oulun yliopiston maantieteen laitosta organisaationa haluan kiittää etenkin siitä, että se on tarjonnut minulle mahtavat työtilat, hyvät ohjelmiston sekä tarvittaessa taloudellista tukea. Työyhteisönä laitos on tukenut ja kannustanut minua aina. Taloudellisesta tuesta haluan kiittää Maantieteen tutkijakoulua, joka on mahdollistanut täysipäiväisen väitöskirjan tekemisen 3,5 vuoden ajan, Oulun yliopiston tieteen ja tutkimuksen rahastoa apurahasta sekä Luonnontieteellistä tiedekuntaa matkaapurahoista. Teknisestä avusta haluan kiittää maantieteen laitoksen jo eläkkeelle siirtynyttä kartanpiirtäjää Anja Kaunisojaa, ATK-suunnittelija Pekka Hulkkosta sekä kielentarkastajia Keith Kosolaa, Hanne Peltokorpea ja Outi Hiltusta. Suureksi avuksi ovat myös olleet ne suunnittelumaantieteen opiskelijat, jotka ovat avustaneet yrityskyselyiden tekemisessä. vii

I would like to thank all the referees who have commented on my articles. Comments have helped me to improve the articles. I am also grateful to all the people with whom I have discussed about my research in different congresses, conferences and seminars. You gave me new ideas to the research. I am also very grateful to Professor Björn Asheim and Professor Markku Sotarauta for their valuable comments about the manuscript of the dissertation during the pre-examination phase. Luonnollisesta haluan myös kiittää tiedeyhteisön ulkopuolista sosiaalista verkostoani: ystäviäni, jotka ovat jaksaneet kuunnella väikkärijuttuja loputtomiin, sekä perhettäni, joka on aina kannustanut minua. Äiti ja isä, te olette aina uskoneet minuun, kykyihini ja päätöksiini ja tukeneet tekemisiäni niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Olen siitä sanattoman onnellinen. Ja veljeni Antti, joka on paras isoveljeni ja jolla on ihana perhe. Sinun ja Sannan luokse on aina voinut tulla tankkaamaan positiivista energiaa teidän ihanista lapsistanne Ainosta ja Jaakosta. Ja lopuksi haluan kiittää vielä Matiasta, joka on jaksanut kuunnella ja tukea tarvittaessa sekä on omalla konkreettisella maailmankuvallaan pitänyt minut hyvin maanpinnalla. Tämä on nyt tässä, kiitos myös Minä. Oulussa 21. elokuuta 2009 Katri Suorsa viii

List of original papers I Suorsa, K. (2007). Regionality, innovation policy and peripheral regions in Finland, Sweden and Norway. Fennia, vol. 185, 15 29 II Jauhiainen, J.S. & K. Suorsa* (2008). Triple Helix in the periphery: the case of Multipolis in Northern Finland. Cambridge Journal of Regions, Technology and Society, vol. 1. 285 301. III Inkinen, T. & K. Suorsa** (2009). Intermediaries in regional innovation systems. High-technology enterprise survey from northern Finland. European Planning Studies, forthcoming. IV Suorsa, K. Region in the research of regional innovation systems. Submitted manuscript. * The author is responsible for data collection and analysis. Writing the article was co-authorised with the first author ** The author is responsible for data collection and analysis. Writing the article was co-authorised with the first author ix