TEKNILLINEN KORKEAKOULU Hallinto-osasto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö on kumoutunut 1.8.2011 lähtien Insinööritieteiden korkeakoulun, Kemian tekniikan korkeakoulun, Perustieteiden korkeakoulun ja Sähkötekniikan korkeakoulujen tutkintosääntöjen tultua voimaan. Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Teknillisen korkeakoulun hallituksessa 13. päivänä joulukuuta 2004. (Muutokset 14.12.2009 mukaan lukien) 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, jäljempänä korkeakoulu, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä tekniikan ja arkkitehtuurin opetusta. Korkeakoulussa annetaan perus-, jatko- ja aikuiskoulutusta. (14.12.2009) Korkeakoulussa voidaan suorittaa jäljempänä 2 :ssä mainittuja tutkintoja sekä niihin kuulumattomia erillisiä opintoja ja opintokokonaisuuksia. (14.12.2009) 2 Tutkinnot Korkeakoulussa voidaan alempana perustutkintona (alempi korkeakoulututkinto) suorittaa tekniikan kandidaatin tutkinto ja ylempinä perustutkintoina (ylemmät korkeakoulututkinnot) diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinto sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinto siten kuin 24 heinäkuuta 2009 annetussa yliopistolaissa (558/2009) ja yliopistojen tutkinnoista 19 päivänä elokuuta 2004 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004), jäljempänä tutkintoasetus, sekä tässä tutkintosäännössä on säädetty ja määrätty. (14.12.2009) Tässä tutkintosäännössä jäljempänä tarkoitetaan alemmalla korkeakoulututkinnolla vain alempaa yliopistollista korkeakoulututkintoa ja ylemmällä korkeakoulututkinnolla vain ylempää yliopistollista korkeakoulututkintoa. (14.12.2009) 3 Tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina.
2 Tutkinto-ohjelma on yliopiston eri yksiköiden yhteistyössä suunnittelema ja järjestämä tavoitteellinen opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. [Hallitus määrää jokaiselle tutkinto-ohjelmalle sen hallinnosta vastaavan tiedekunnan]. Tiedekunta määrää jokaiselle tutkinto-ohjelmalle sen sisällöstä ja kehittämisestä vastaavan koulutusneuvoston. Tiedekunta määrää jokaiselle tutkinto-ohjelmalle vastaavan professorin. (14.12.2009) Siitä, mihin tutkintoon eri tutkinto-ohjelmat johtavat, määrätään erikseen. Jatkotutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään tutkimusalakohtaisesti. Tiedekunta vahvistaa jokaiselle jatkokoulutuksen tutkimusalalle siitä vastaavan professorin. Tutkintoon johtava koulutus voidaan toteuttaa yhteistyönä yhden tai useamman Aaltoyliopiston korkeakoulun tai muun yliopiston kanssa. (14.12.2009) 4 Opintojen pisteytys Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). 5 Perustutkintojen opintokokonaisuudet Alempaan perustutkintoon kuuluvien tutkinto-ohjelman edellyttämien matemaattisluonnontieteellisten ja muiden perusopintojen sekä niihin mahdollisesti sisältyvien taideopintojen laajuus on 75-85 opintopistettä. (14.12.2009) Perustutkinnoissa olennaisen osan aine- ja syventävistä opinnoista muodostavat 20 opintopisteen laajuiset opintokokonaisuudet (moduulit): alemman perustutkinnon ohjelmissa perus- ja jatkomoduulit ja ylemmän perustutkinnon ohjelmissa lisäksi syventävät moduulit ja joissakin tapauksissa myös erikoismoduulit. Perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Alempaan perustutkintoon kuuluu lisäksi tutkinto-ohjelman yhteisiä opintoja koskeva moduuli ja ylempään perustutkintoon tieteen metodiikan opintoja. Vapaasti valittavien opintojen suorittaminen ja opinnäytetyön laatiminen kuuluvat sekä alempaan että ylempään perustutkintoon. Opiskelija suorittaa alemmassa ja ylemmässä perustutkinnossa pää- ja sivuaineopinnot siten kuin niistä jäljempänä määrätään. [Hallitus hyväksyy tutkintojen pääaineet ja määrää pääaineesta vastaavan tiedekunnan.] (14.12.2009) 6 Kurssit Korkeakoulun järjestämä opetus toteutetaan kursseina. Tutkinto-ohjelmien kurssit ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Edellä 5 :ssä mainitut moduulit koostuvat kursseista. (14.12.2009)
3 Kurssin on oltava vähintään 1 opintopisteen laajuinen. Kurssi tulee suunnitella niin, että sen laajuutta ilmaiseva opintopistemäärä voidaan ilmoittaa kokonaislukuna. 7 Opiskelijat Korkeakoulussa on tutkinto- ja erillisopiskelijoita. (14.12.2009) Tutkinto-opiskelijat suorittavat joko alemman perustutkinnon, ylemmän perustutkinnon tai jatkotutkintojen opintoja sen mukaan mitä tutkintoa tai tutkintoja suorittamaan heidät on korkeakouluun hyväksytty. (14.12.2009) Tutkinto-opiskelijan on joka vuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi Aalto-yliopiston määräämällä tavalla. Mikäli ilmoitusta ei tehdä, opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeutensa menettänyt voi hakea oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. (14.12.2009) Tutkinto-opiskelijalla voi olla kerrallaan voimassa vain yksi samaan ylempään perustutkintoon johtava alemman ja ylemmän tai pelkän ylemmän perustutkinnon opinto-oikeus korkeakoulussa. Tutkinto-opiskelijalla voi olla kerrallaan voimassa vain yksi jatko-opintooikeus korkeakoulussa. Tutkinto-opiskelija voi suorittaa vain yhden samantasoisen jatkotutkinnon korkeakoulussa. (15.12.2008) (14.12.2009) Tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut opiskeluoikeuden perusteena olevan tutkinnon. Tutkinto-opiskelija voi luopua tutkinnon suoritusoikeudesta ilmoittamalla asiasta kirjallisesti korkeakoululle. Tällöin tutkinnon suoritusoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivästä lukien. (14.12.2009) Erillisopiskelija voi suorittaa korkeakoulussa määrätyn ajan niitä opintoja, joita suorittamaan hänet on hyväksytty erillisopiskelijaksi. (14.12.2009) 8 Opintojen ohjaus Jokaisella perustutkinto-opiskelijalla tulee olla hänen opintojaan ohjaava tuutoriopettaja, jonka tutkinto-ohjelman hallinnosta vastaava tiedekunta nimeää. Tuutoriopettajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto. Tiedekunnat järjestävät lisäksi muutakin opintoohjaustoimintaa. Jokaisella perustutkinto-opiskelijalla tulee olla yliopiston vahvistama henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta käy ilmi opintojen sisältö ja suoritusjärjestys ja jonka mukaisesti opiskelijalla on oikeus suorittaa opintojaan. Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta määrätään tarkemmin jäljempänä 7 luvussa. 9 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
4 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Mikäli alempaa ja ylempää perustutkintoa suorittamaan otettu opiskelija on vapautettu 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kielitaito-vaatimuksesta kokonaan 2 momentin perusteella tai vain sen kielen osalta, jossa hänen on osoitettava toisen kotimaisen kielen taito, hänen tulee lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. (15.12.2008) 2 LUKU Alempi perustutkinto 10 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5) kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; 7) riittävä viestintä- ja kielitaito. (11.12.2006) Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 11 Alemman perustutkinnon laajuus Alempaan perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 12 Alemman perustutkinnon rakenne Alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattis-luonnontieteellisiä ja muita perusopintoja sekä niihin mahdollisesti sisältyviä taideopintoja koskeva moduuli (75-85 op); 2) tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot -moduuli (15-25 op);
5 3) kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); 4) vapaasti valittavia opintoja (vähintään 10 op); sekä 5) kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö (yhteensä 10 op). (9.3.2009) Edellä 1 momentin kohdissa 1 ja 2 esitettyjen moduulien sisältämien opintojen yhteismäärä on 100 opintopistettä. (9.3.2009) Aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista ja sivuaine toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Edellä 1 momentin 3 kohdassa esitetystä poiketen arkkitehtuurin ja maisemaarkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme perusmoduulia, jolloin tutkintoon ei myöskään muodostu 4 momentissa tarkoitettua pää- eikä sivuainetta. (2.5.2005) (9.3.2009) 13 Alemman perustutkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava edellä 12 :ssä tarkoitetut opinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja kandidaatintyölle asetetut tavoitteet sekä 9 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 9 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, tiedekunta määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 14 Kandidaattiseminaari Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin opiskelijoiden osalta opintokokonaisuudessa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja. Alemmasta tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto nimeää kandidaattiseminaarille vastuuopettajan. Kandidaattiseminaarin yhteydessä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Kandidaattiseminaariin kuuluu tutkinto-ohjelmaan liittyvän, tiedekunnan järjestämän opetuksen lisäksi kielikeskuksen ja kirjaston tarjoamaa opetusta, joka voidaan järjestää yhtä aikaa useammalle kandidaattiseminaarille. Korkeakoulua johtava dekaani antaa tarkempia määräyksiä kandidaattiseminaarista ja siihen hakemisesta. (14.12.2009) (11.12.2006) 15 Kandidaatintyö
6 Kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta, josta kandidaattiseminaarin vastuuopettajan määräämä ohjaaja ja opiskelija keskenään sopivat kandidaattiseminaarin alussa. Ohjaajan tulee seurata kandidaatintyön etenemistä ja tukea opiskelijaa sen tekemisessä. Kandidaattiseminaarin vastuuopettaja päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan. Kandidaatintyö esitellään kandidaattiseminaarissa. Kandidaatintyö laaditaan suomen tai ruotsin kielellä. Edellä 9 :n 2 momentissa tarkoitettu opiskelija voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan suostumuksella laatia työn myös muulla kielellä. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä tiedekunnassa. 16 Kielitaidon osoittaminen Edellä 9 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Edellisessä momentissa mainitun tutkintosäännön 9 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Korkeakoulua johtava dekaani voi hyväksyä myös muita suoritustapoja vaaditun kielitaidon osoittamiseksi. (15.12.2008) (14.12.2009) 17 Vieraan kielen taidon osoittaminen Opiskelijan tulee osoittaa tutkintosäännön 9 :n 1 momentin 2 kohdan vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. (2.5.2005)(15.12.2008) Opiskelijalta edellisen momentin perusteella vaadittava kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli korkeakoulussa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Korkeakoulua johtava dekaani voi hyväksyä myös muita suoritustapoja vaaditun kielitaidon osoittamiseksi. (2.5.2005) (14.12.2009) 18 Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua.
7 Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta tulee aina laatia kirjallinen selvitys tiedekunnalle, joka hyväksyy harjoittelun ja siitä annettavat opintopisteet. Harjoittelun kohteena oleviin työtehtäviin perehtyneen henkilön tulee ohjata harjoittelua. Korkeakoulua johtava dekaani hyväksyy tarkemmat harjoittelua koskevat ohjeet. (14.12.2009) 19 Alemman perustutkinnon tutkintotodistus Tiedekunnan dekaani antaa tekniikan kandidaatin tutkinnon 13 :ssä tarkoitetulla tavalla suorittaneelle opiskelijalle tutkintotodistuksen. (14.12.2009) 20 Tutkinnon suorittaminen erinomaisesti Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä kandidaatintyössään kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Erinomaisesti-maininnan antamisesta päättää alemman perustutkinnon tutkintoohjelmasta vastaava koulutusneuvosto. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien kurssien opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on vähintään 4,0 ja kandidaatintyön arvosana on kiittäen hyväksytty. Jos kurssin arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. (12.2.2007) Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu korkeakoulun ulkopuolella, erinomaisesti-mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien kandidaatintyö, ole suoritettu korkeakoulussa. (14.12.2009) 3 LUKU Ylempi perustutkinto 21 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 3) valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito (11.12.2006); sekä 6) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen.
8 Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 22 Ylemmän perustutkinnon laajuus Ylempään perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. 23 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylempään perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) tieteen metodiikan opintoja (10 op); 2) kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); 3) vapaasti valittavia opintoja (vähintään 20 op); sekä 4) diplomityö (30 op). (2.5.2005) Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Aalto-yliopiston korkeakoulujen tai muiden yliopistojen kanssa yhteistyönä toteutetun tutkinto-ohjelman rakenne voi perustellusta syystä poiketa edellä 1 momentissa esitetystä. (11.12.2006) (14.12.2009) 24 Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine, mikäli hän suorittaa yhden seuraavista pääaineeseen kuulumattomista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli ja sen jatkomoduuli tai jatkomoduuli ja sen syventävä moduuli. Tiedekunta voi perustellusta syystä hyväksyä sivuaineeksi lisäksi muita perus-, jatko-, syventävistä tai erikoismoduuleista muodostuvia kahden moduulin yhdistelmiä. Näistä kahdesta moduulista vähintään yhden on oltava joko jatkomoduuli tai syventävä moduuli. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkintoohjelmista tai toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. (14.12.2009) Edellä 2 momentissa esitetystä poiketen opiskelijan pääaine muodostuu perusmoduulista, syventävästä moduulista ja tiedekunnan osoittamasta erikoismoduulista tai syventävästä moduulista, mikäli perusmoduulin ja syventävän moduulin välissä oleva jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi 3 momentissa tarkoitettuun sivuaineeseen. (2.5.2005)
9 Ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto päättää tarvittaessa miten korkeakouluun suoraan ylempää perustutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan aikaisemmat opinnot vastaavat pää- ja sivuaineen muodostavia moduuleja. (14.12.2009) Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. 25 Ylemmän perustutkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava edellä 23 :ssä tarkoitetut opinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 9 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kun opiskelijalta ei vaadita 9 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, tiedekunta määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 26 Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityön aiheen ja kielen vahvistaa ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto sekä nimittää diplomityölle valvojan ja yhden tai kaksi ohjaajaa. Ylemmän perustutkinnon tutkintoohjelmasta vastaava koulutusneuvosto voi tarvittaessa määrätä valvojan toimimaan myös diplomityön ohjaajana. Ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto määrää lisäksi arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkintoon tehtävälle diplomityölle yhden työn aihealueeseen perehtyneen tarkastajan, joka ei ole toiminut kyseisen diplomityön valvojana tai ohjaajana. Ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään työn valvojan tai edellä mainitun diplomityön tarkastajan kirjalliseen lausuntoon. (8.6.2009) Diplomityön valvojan tulee olla korkeakoulun professori ja työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto voi perustellusta syystä nimittää diplomityön valvojaksi myös korkeakoulussa päätoimisessa palvelussuhteessa toimivan dosentin. Edellä 1 momentissa tarkoitetulla diplomityön tarkastajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto tai hänet tulee olla nimitetty jonkun yliopiston professorin virkaan. (11.12.2006) (8.6.2009) (14.12.2009) Opiskelijan on osoitettava kypsyyttä aiheen käsittelemisessä. Diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus. Diplomityön aihetta voidaan hakea, kun tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettu ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 45 opintopistettä.
10 Diplomityön määräajasta sopivat työn valvoja ja tekijä niin, että se on korkeintaan yksi vuosi. Jos diplomityötä ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, aihe raukeaa, ja opiskelijan tulee hakea ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaavalta koulutusneuvostolta uutta diplomityön aihetta. Diplomityön tekoaikana valvojan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä, josta valvoja antaa palautetta. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä. Diplomityön arvostelemista ja hyväksymistä on pyydettävä kirjallisesti ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaavalta koulutusneuvostolta. Valvojan tulee esittää kirjallinen lausuntonsa perusteluineen ja arvosanaehdotuksineen pääsääntöisesti kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty. Edellä 1 momentissa tarkoitetun diplomityön tarkastajan tulee esittää kirjallinen lausuntonsa perusteluineen kahden viikon kuluessa siitä, kun työ on jätetty ja esitelty tiedekunnassa sekä arvosanaehdotuksensa ennen työn arvostelemista. (8.6.2009) Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä tiedekunnassa. Se on luovutettava vähintään kahtena kappaleena. Korkeakoulua johtava dekaani hyväksyy tarkemmat diplomityötä koskevat ohjeet. (14.12.2009) 27 Kielitaidon osoittaminen Edellä 9 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse edellä 25 :n 4 momentissa jo mainitun mukaisesti osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Edellisessä momentissa mainitun tutkintosäännön 9 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan niin kuin siitä on edellä 16 :n 2 momentissa määrätty. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. 28 Vieraan kielen taidon osoittaminen Opiskelijan tulee osoittaa tutkintosäännön 9 :n 1 momentin 2 kohdan vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. (2.5.2005) (15.12.2008) Opiskelijalta edellisen momentin perusteella vaadittava kielitaito osoitetaan niin kuin siitä on edellä 17 :n 2 momentissa määrätty. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. 29
11 Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy johonkin 23 :n 1 momentin 2 kohdassa mainittuun moduuliin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta tulee aina laatia kirjallinen selvitys tiedekunnalle, joka hyväksyy harjoittelun ja siitä annettavat opintopisteet. Harjoittelun kohteena oleviin työtehtäviin perehtyneen henkilön tulee ohjata harjoittelua. Korkeakoulua johtava dekaani hyväksyy tarkemmat harjoittelua koskevat ohjeet. (14.12.2009) 30 Ylemmän perustutkinnon tutkintotodistus Korkeakoulua johtava dekaani antaa diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon 25 :ssä tarkoitetulla tavalla suorittaneelle opiskelijalle tutkintotodistuksen. (14.12.2009) 31 Tutkinnon suorittaminen oivallisesti Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu oivallisesti. Oivallisesti-maininnan antamisesta päättää ylemmän perustutkinnon tutkintoohjelmasta vastaava koulutusneuvosto. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden kurssien kuin diplomityön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Jos kurssin arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu korkeakoulun ulkopuolella, oivallisesti-mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien diplomityö, ole suoritettu korkeakoulussa. (14.12.2009) 4 LUKU Tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinto 32 Jatkokoulutuksen järjestäminen Tieteellinen jatkokoulutus suunnitellaan ja järjestetään tutkimusalakohtaisina kokonaisuuksina, jotka suuntautuvat tieteellisen ajattelun ja uuden tiedon kehittämiseen jollakin teknillistieteellisellä tehtäväalueella. [Hallitus hyväksyy jatkokoulutuksen tutkimusalat tiedekunnan esityksestä]. Koulutuskokonaisuudet toteutetaan tarvittaessa eri tiedekuntien,
12 Aalto-yliopiston korkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyönä. (6.2.2006) ((14.12.2009)) Jatkotutkintoina korkeakoulussa suoritetaan pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Oikeus filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseen voidaan kuitenkin antaa erityisistä syistä. ((14.12.2009)) 33 Jatkokoulutuskelpoisuus Tieteelliseen jatkokoulutukseen on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, taikka jolla muutoin todetaan olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. ((14.12.2009)) Tiedekunta järjestää opiskelijavalinnan koulutuskokonaisuuteen. Tiedekunta voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia sekä vaatimuksen suorittaa muita täydentäviä opintoja ja kelpoisuuden tuottavan tutkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia niin kuin näistä tarkemmin erikseen määrätään. ((14.12.2009)) 34 Jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa ongelmanasettelussa. ((14.12.2009)) 35 Jatkokoulutuksen opinnot Jatkokoulutuksen opinnot suoritetaan moduuleina. Opinnoissaan jatkokoulutukseen hyväksytyn tulee: 1) suorittaa opintoja, jotka käsittelevät tieteelliseen työskentelyyn valmentautumista, tutkimustiedon soveltamista ja tutkimustiedon välittämistä (5-15 op); 2) perehtyä laajemmin ja syvällisemmin kuin peruskoulutuksessa johonkin tutkimusalaan (30-40 op); sekä 3) perehtyä vähintään yhteen opinnäytetyön tekemistä tukevaan aihealueeseen (10-20 op). Edellä mainittujen opintojen laajuus on yhteensä 60 opintopistettä. (22.10.2007)
13 Tiedekunta voi jäljempänä 37 ja 40 :ssä mainittujen tutkintojen suorittamista varten määrätä jatkokoulutukseen hyväksytylle tarvittaessa myös muita opintoja suoritettavaksi. 36 Opintojen sisältö ja opinnäyte Tiedekunta vahvistaa opiskelijan tutkimusalan. Tiedekunta vahvistaa edellisen pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohtien moduulien sisällön tutkimusalasta vastaavan professorin ja 3 kohdan moduulin sisällön tiedekunnan moduulista vastaamaan erikseen nimeämän professorin esityksen perusteella. Tiedekunta hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan ja yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Opinnäytetyön valvojan tulee olla korkeakoulun professori ja työn ohjaajalla tulee olla suoritettuna jatkotutkinto. Opinnäytetyön valvoja voi toimia tarvittaessa myös työn ohjaajana. ((14.12.2009)) Osasuorituksina jatkotutkintoa varten voidaan hyväksyä sellaisia opiskelijan ennen perustutkintoa suorittamia jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon, kuin myös muissa Aalto-yliopiston korkeakouluissa tai muissa yliopistoissa suoritettavia jatko-opintotasoisia kursseja. (14.12.2009) 37 Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee: 1) suorittaa 35 :ssä tarkoitetut opinnot; sekä 2) laatia lisensiaatintutkimus. 38 Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Erillisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista kootulla julkaisulla tulee kokonaisuutena arvostellen olla lisensiaatintutkimukselta vaadittu tieteellinen arvo. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös tutkimusalaan kuuluvaan aihepiiriin hyvää ja kriittistä perehtyneisyyttä osoittava kirjallisuustutkimus. Edellä 2 momentissa tarkoitettua yhteenvetoa pidetään muodollisessa mielessä lisensiaatintutkimuksena. Yhteenvedon tulee sisältää selostus käsitellystä tutkimusaiheesta, tekijän saavuttamista tärkeimmistä tutkimustuloksista sekä luettelo edellä mainituista erillisjulkaisuista ja sen tulee tarvittaessa täydentää näitä julkaisuja edellisessä momentissa esitetyn vaatimuksen täyttämiseksi.
14 Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Lisensiaatintutkimus esitellään ja tarkastetaan tiedekunnassa. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ei saa ilman erityistä syytä kestää kauemmin kuin kaksi kuukautta siitä, kun se on jätetty tiedekunnalle. Lisensiaatintutkimus on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä tiedekunnassa. Se on luovutettava vähintään kahtena kappaleena. 39 Lisensiaatin tutkinnon tutkintotodistus Korkeakoulua johtava dekaani antaa lisensiaatin tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle tutkintotodistuksen. (14.12.2009) 40 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee: 1) suorittaa joko tekniikan lisensiaatin tutkinto tai 35 :ssä tarkoitetut opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa. 41 Väitöskirja Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Erillisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista kootulla julkaisulla tulee kokonaisuutena arvostellen olla väitöskirjalta vaadittu tieteellinen arvo. Edellä 1 momentissa mainittua yhteenvetoa pidetään muodollisessa mielessä väitöskirjana. Yhteenvedon tulee sisältää selostus käsitellystä tutkimusaiheesta, tekijän saavuttamista tärkeimmistä tutkimustuloksista sekä luettelo edellä mainituista erillisjulkaisuista ja sen tulee tarvittaessa täydentää näitä julkaisuja edellisessä momentissa esitetyn vaatimuksen täyttämiseksi. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Mikäli julkaisuista ei käy ilmi tekijän osuus, on tämä selvitettävä yhteenvedossa. Väitöskirja on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävänä tiedekunnassa. 42 Julkaisuluvan myöntäminen
15 Tohtorin tutkinnon suorittajan on julkaisuluvan saamiseksi toimitettava väitöskirjan käsikirjoitus ja siihen liittyvä julkaisulupahakemus tiedekunnalle. Saatuaan käsikirjoituksen ja hakemuksen tiedekunta päättää niistä asiantuntijoista, jotka tiedekunnan kannalta ovat tarpeellisia, ja lähettää väitöskirjan käsikirjoituksen sekä julkaisulupahakemuksen väitöskirjojen yleistä tasoa korkeakoulussa valvovalle väitöskirjalautakunnalle toimenpiteitä ja lausuntoa varten. (14.12.2009) Väitöskirjalautakunta hankkii ja käsittelee asiantuntijalausunnot. Tiedekuntaneuvosto päättää julkaisuluvan myöntämisestä saatuaan asiantuntijalausunnot ja väitöskirjalautakunnan lausunnon. Mikäli väitöskirjalautakunnan lausunto on puoltava, myönteisen päätöksen julkaisulupaa koskevaan hakemukseen voi tehdä myös tiedekunnan dekaani. (14.12.2009) Julkaisulupahakemuksen käsittely ei saa kestää ilman perusteltua syytä kauempaa kuin neljä kuukautta siitä, kun käsikirjoitus ja hakemus on jätetty tiedekunnalle. 43 Väitöstilaisuus Väitöskirjaa on puolustettava julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka ajankohdan ja siinä käytettävän kielen määrää tiedekunta. Väitöskirjan muodostava työ tai työt on pidettävä korkeakoulussa tarkastamista varten nähtävänä vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. (14.12.2009) Tiedekunta määrää väitöstilaisuuteen valvojan sekä yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan. Jos erityisestä syystä vastaväittäjä on toiminut esitarkastajana, nimetään lisäksi toinen vastaväittäjä. Väitöstilaisuus alkaa tekijän pitämällä lyhyellä esityksellä, minkä jälkeen vastaväittäjän on esitettävä huomautuksensa. Tämän jälkeen muidenkin on sallittava tehdä väitöskirjan tai sen puolustamisen johdosta suullisia tai kirjallisia huomautuksia. Aiheen siihen antaessaan nämä otetaan huomioon väitöskirjaa arvosteltaessa. Tarkemmat määräykset väitöstilaisuuden järjestelyistä antaa väitöskirjalautakunta. 44 Väitöskirjan hyväksyminen Julkisen tarkastuksen jälkeen on tiedekunnan määräämän vastaväittäjän tai, jos heitä on kaksi, kummankin yhdessä tai erikseen, kahden viikon kuluessa annettava tiedekunnalle kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta. Jos väitöstilaisuudessa on ilmoitettu tehtävästä kirjallisesta huomautuksesta, on myös se toimitettava tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Väitöskirjan hylkäämistä koskeva vaatimus perusteluineen on esitettävä kirjallisesti. Vaatimuksen ovat oikeutetut tekemään vastaväittäjä sekä tiedekuntaneuvoston kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu jäsen. Tiedekunnalle on toimitettava väitöskirjan hyväksymistä ja arvostelemista varten vastaväittäjien kirjalliset lausunnot sekä muut kirjalliset huomautukset. Tekijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti vastata näihin lausuntoihin ja huomautuksiin tiedekunnan määräämässä ajassa. Tämän jälkeen tiedekunta päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta.
16 45 Väitöskirjan kappalemäärä Väitöskirjan tai 41 :n 1 momentissa tarkoitetun yhteenvedon tultua julkaistuksi sitä on luovutettava korkeakoululle määrätty kappalemäärä. Mikäli käytetään vain painettua väitöskirjan julkaisumuotoa, väitöskirjoja tulee luovuttaa korkeakoululle vähintään 60 kappaletta. Milloin väitöskirja julkaistaan myös sähköisessä muodossa verkossa, yhden sähköisen version lisäksi väitöskirjan painettavia versioita tulee luovuttaa korkeakoululle vähintään 30 kappaletta. (14.12.2009) 46 Tohtorin tutkinnon tutkintotodistus ja arvomerkit Korkeakoulua johtava dekaani antaa tohtorin tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle tutkintotodistuksen. (14.12.2009) Promootion järjestämisestä, arvomerkkien antamisesta tohtorin tutkinnon suorittaneelle ja kunniatohtorin arvon antamisesta määrätään erikseen. 5 LUKU Aikuiskoulutus 47 Aikaisempien yliopisto-opintojen täydentäminen Suomalaisessa yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella on oikeus täydentää opintojaan korkeakoulussa suorittamalla opetussuunnitelmiin kuuluvia kursseja. (14.12.2009) Opinto-oikeuden myöntämisestä päättää opetuksen järjestävä tiedekunta. Tiedekunta voi perustellusta syystä myöntää opinto-oikeuden myös sellaiselle hakijalle, jolla ei ole 1 momentissa tarkoitettua tutkintoa. [Rehtori päättää täydentäviin opintoihin liittyvistä maksuista siten kuin niistä on erikseen säädetty tai määrätty.] (14.12.2009) [48 Avoin yliopisto-opetus Yliopisto järjestää avointa yliopisto-opetusta. Avoimen yliopiston johtokunta hyväksyy Avoimen yliopiston opetusohjelman. Avoimeen yliopisto-opetukseen voi hakeutua pohjakoulutuksesta riippumatta. Avoimena yliopisto-opetuksena annettavaan opetukseen osallistuvien valintaperusteista ja valinnasta määrätään erikseen. Rehtori päättää avoimeen yliopisto-opetukseen liittyvistä maksuista siten kuin niistä on erikseen säädetty tai määrätty.](14.12.2009) [49 Täydennyskoulutus
17 Yliopisto järjestää suunnitelmallista aikuiskoulutusmallin mukaista täydennyskoulutusta ja opetussuunnitelmiin kuulumatonta, pääasiallisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille suunniteltua muuta täydennyskoulutusta aikuiskoulutustoimikunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Aikuiskoulutusta antavat yksiköt huolehtivat täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Valintaperusteista asianomaiseen koulutukseen samoin kuin mahdollisista kurssimaksuista päättää koulutuksen järjestäjä. ] (14.12.2009) 6 LUKU Opiskelijavalinta 50 Alempaa perustutkintoa koskeva valinta Opiskelijoiden valinnassa alemman perustutkinnon tutkinto-ohjelmiin noudatetaan mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty. Opiskelijat kirjataan tutkinto-ohjelmasta hallintovastuussa olevan tiedekunnan opiskelijaksi. Opiskelijoilla on oikeus jatkaa opintojaan ylempää perustutkintoa varten niin kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty. 51 Ylempää perustutkintoa koskeva valinta Opiskelijoiden valinnassa ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmiin noudatetaan mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty. Opiskelijat kirjataan tutkinto-ohjelmasta hallintovastuussa olevan tiedekunnan opiskelijaksi. Toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai toisessa yliopistossa suoritetun soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulussa suoritetun soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon perusteella ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta voidaan edellyttää täydentäviä opintoja ennen kuin hänet hyväksytään varsinaiseksi tutkinto-opiskelijaksi. (11.12.2006) (14.12.2009) 52 Pää- ja sivuainevalinnat Aineesta vastuussa oleva tiedekunta päättää tarvittaessa pää- ja sivuaineet muodostaviin moduuleihin valittavien enimmäismääristä ja valintaperusteista. Opiskelijan pää- ja sivuaineen muodostavat moduulit vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. 53 Jatko-opiskelijoiden valinta
18 Jatko-opiskelijoiden valintaperusteista määrätään erikseen. 7 LUKU Opetuksen järjestäminen ja opintosuoritusten arviointi 54 Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma on kokonaisesitys ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä, joita noudattaen ohjelma toteutetaan. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma sisältää ainakin: 1) tutkinto-ohjelman tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet; 2) tutkinto-ohjelman vastaavan professorin 3) tutkinto-ohjelmassa olevat moduulit ja niistä vastaavat professorit; 4) tutkinto-ohjelmassa olevat pää- ja sivuaineet ja selvityksen siitä, miten ne muodostuvat moduuleista, sekä 5) kunkin kurssin nimen, laajuuden opintopisteinä, osaamistavoitteet, käsiteltävän asiakokonaisuuden, opetus- ja työmuodot, kurssin toteutuksen ajoituksen, opetuskielen, kurssin tuottamisesta vastaavan yksikön tai vastaavat yksiköt sekä kurssin vastuuopettajan. (14.12.2009) Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrätään kurssin kuulumisesta moduuleihin sekä siitä, onko moduuliin kuuluva kurssi pakollinen vai vaihtoehtoinen. Tiedekunnat julkaisevat tutkinto-ohjelmakohtaiset opinto-oppaat, joissa opetussuunnitelmat selostetaan tarkemmin. (14.12.2009) 55 Opetus Korkeakoulussa annettava opetus sijoitetaan opetusjaksoihin, joita on neljä lukuvuodessa. (14.12.2009) Korkeakoulussa annetaan opetusta luennoimalla, järjestämällä harjoituksia ja seminaareja, toimeenpanemalla opintoretkiä sekä muilla tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Korkeakoulu kehittää jatkuvasti opetus- ja arviointimenetelmiään. (14.12.2009) Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua tiedekunnan tarkemmin määräämällä tavalla. Opetuksen järjestelyjen vuoksi voidaan järjestää ennakkoilmoittautuminen kurssin pitämistä edeltävänä lukukautena. Kurssi järjestetään vain, jos sille ilmoittautuu riittävä määrä opiskelijoita. Luennoitavaksi ilmoitetusta kurssista pidetään luennot, jos sille ilmoittautuu vähintään kolme opiskelijaa kurssin pitäjän ollessa yliopiston vakinainen opettaja ja viisi opiskelijaa kurssin pitäjän ollessa tuntiopettaja. Jos kurssia ei luennoida, siitä voidaan järjestää harjoituksia ja se voidaan suorittaa tutkintovaatimusten perusteella. 56 Henkilökohtainen opintosuunnitelma
19 Perustutkintoa suorittavalla opiskelijalla on oikeus opiskella tutkinto-ohjelmasta vastaavan tiedekunnan vahvistaman henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta tulee ilmetä opiskelijan opintoihin kuuluvat moduulit. Opiskelijan oikeus moduulien suorittamiseen syntyy opintosuunnitelman vahvistamisen kautta. Vahvistetun opintosuunnitelman muuttamista koskeva kirjallinen hakemus tehdään tiedekunnalle. Käytyään hakemuksen läpi tiedekunta vahvistaa tarvittavat muutokset opintosuunnitelmaan. Opintosuunnitelma vahvistetaan tutkintokohtaisesti. Sekä alempaa että ylempää perustutkintoa opiskelemaan otetulle opiskelijalle voidaan perustellusta syystä vahvistaa myös ylemmän perustutkinnon opintosuunnitelma ennen alemman perustutkinnon suorittamista. (16.6.2008) Jatko-opiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman osalta noudatetaan soveltuvin osin mitä siitä on tässä pykälässä määrätty. 57 Opintojen hyväksi lukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Tiedekunta päättää asiasta kirjallisen hakemuksen perusteella. (14.12.2009) 58 Kokeiden järjestäminen Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen koe, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Jos kurssille osallistuu suuri määrä opiskelijoita, suositellaan kokeita järjestettäväksi neljästi vuodessa. Korkeakoulua johtava dekaani voi määrätä kokeita varten tenttijaksoja. (2.5.2005) (14.12.2009) Laajojen kurssien koesuoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Kurssista järjestetään kokeita kulloinkin voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan. Näillä tarkoitetaan kurssin alussa ilmoitettavia tutkintovaatimuksia. Kurssin tai sen osasuoritukselle ilmoittautuminen oikeuttaa opiskelijan suorittamaan kurssin ilmoittautumishetkellä voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan vuoden ajan kurssin tai sen osan päättymisestä. Jos kyseiset tutkintovaatimukset eivät ole koehetkellä voimassaolevia, opiskelijan tulee sopia kokeesta asianomaisen opettajan kanssa. Opetussuunnitelmasta poistettavasta kurssista järjestetään kokeita ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuuden järjestämistä, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. Ilmoittautuminen katsotaan kokeeseen osallistumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen kokeen alkamista. Kokeessa kolmasti hylätyn opiskelijan on neuvoteltava asianomaisen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta.
20 59 Arvostelu Opintosuorituksen arvostelee kurssin vastaava opettaja. Opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt laitoksen johtajan on määrättävä toinen henkilö opintosuorituksen arvostelijaksi. Opettaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista sekä mahdollisuuksien mukaan pääpiirteittäiset arvosteluperusteet toimitetaan ilmoitustaululle kuukauden kuluessa kokeen toimittamisesta. Laitoksen johtaja voi erityisistä syistä myöntää tähän määräaikaan pidennystä. Perustellusta syystä opettaja voi järjestää edellisessä momentissa tarkoitetun tiedottamisen kuukauden kuluessa myös muulla tavalla. Tiedekunnan on huolehdittava siitä, että opintosuorituksen arvostelua koskevat tiedot merkitään viipymättä niiden valmistuttua opintosuoritusrekisteriin. Kurssin koostuessa itsenäisistä osasuorituksista opiskelijoille on viimeistään kurssin alkaessa ilmoitettava osasuoritusten painoarvo koko kurssin arvosanaan. Tämä arvosana merkitään opintorekisteriin kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Opintosuorituksen päivämääräksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. 60 Arvosanat Perus- ja jatkotutkinnoissa käytetään hyväksytysti osoitetuista tiedoista arvosanoja kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), erittäin tyydyttävä (2) ja tyydyttävä (1). Edellä mainittuja arvosanoja käytetään myös hyväksytystä diplomityöstä. Hyväksytystä kandidaatintyöstä käytetään arvosanoja kiittäen hyväksytty ja hyväksytty. Edellä 12 1 momentin 5 kohdassa mainitun koko moduulin arvosana määräytyy kandidaatintyön arvosanan mukaan. Lisäksi perustellusta syystä voidaan opetussuunnitelmassa asianomaisella huomautuksella varustettujen kurssien osalta käyttää hyväksytysti osoitetuista tiedoista arvosanaa hyväksytty. (12.2.2007) Jatkotutkinnossa käytetään hyväksytystä lisensiaatintutkimuksesta ja väitöskirjasta sekä 35 :n 1 momentissa tarkoitetuista moduuleista arvosanoja kiittäen hyväksytty ja hyväksytty. Edellisessä momentissa tarkoitetusta moduulista annetaan arvosana kiittäen hyväksytty, mikäli moduulin kurssien opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on vähintään 4,0. Siinä tapauksessa, että keskiarvon laskennassa ei ole mukana yli puolta moduulin opintopisteistä, moduulista vastaava professori päättää arvosanasta. 61 Opintosuoritusten arvostelun oikaiseminen Muun opintosuorituksensa kuin jäljempänä 61 a :ssä mainitun opinnäytetyön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta.
21 Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian Aaltoyliopiston tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut opettajan päätöksestä tiedon. (14.12.2009) 4.- 7. momentit poistettu (14.12.2009) Mitä tässä pykälässä säädetään opintosuorituksen arvostelun oikaisemisesta, sovelletaan soveltuvin osin opintosuorituksen hyväksilukemista koskevaan päätökseen. (14.12.2009) 61 a Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja diplomityön arvostelun oikaiseminen (16.6.2008) ((14.12.2009)) Diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. 3. momentti poistettu (14.12.2009) Väitöskirjansa tai lisensiaatintutkimuksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa tiedekuntaneuvoston päätöksen tiedoksisaannista. 5.-7. momentti poistettu (14.12.2009) 8 LUKU Erinäisiä määräyksiä 62 Opetus- ja tutkintokielet Korkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. (14.12.2009) Korkeakoulussa voi suorittaa ylemmän perustutkinnon ja jatkotutkinnon englannin kielellä sen mukaan kuin korkeakoulua johtavan dekaanin hyväksymissä soveltamisohjeissa tarkemmin säädetään. [Hallitus vahvistaa englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja tutkintoon johtavien opintokokonaisuuksien tutkintokielen.] (11.12.2006) (14.12.2009) Tiedekunnat voivat käyttää opetuksessa suomen ja ruotsin lisäksi myös muita kieliä. Opiskelijalla on oikeus kokeissa sekä kirjallisesti että suullisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä sekä vieraalla kielellä luennoidusta kurssista asianomaista kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää tiedekunta. (2.5.2005) 63 Todistuksista