Kitkahäviöt henkilöautoissa

Samankaltaiset tiedostot
Kitkahäviöt henkilöautoissa

Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

KON-C3002 Koneenosien suunnittelu. Tribologia. Johdanto

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia- ja ympäristöhaasteet

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

TransEco -tutkimusohjelma

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Teollisuuden säästöpotentiaalit Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Kestävä liikenne ja matkailu

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Keski-Suomen energiatase 2016

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Sähköauton historia I

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Energiatehokkuus - tarve ja mahdollisuudet, -2050

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Keski-Suomen energiatase 2014

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Copyright Tekes. ClimBus. Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Tiemerkintäpäivät 2018

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

WITRAKTOR & CATERPILLAR

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN Erikoiskuljetusseminaari Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

Jarru- ja kytkinnesteen vaihtajat, paineilmakäyttöinen Kevyt ja helppokäyttöinen, soveltuu ajoneuvojen hydraulisten jarrujen ja kytkimien ilmaukseen

Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Seuraava katsastus 14 päivän kuluessa. Auto on yksittäin maahantuotu. Tuontimaa: Iso-Britannia. Matkamittarilukema on suuri auton ikään nähden.

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Yhteensä: ,13 381,57

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Auton valinta ja ajotapa osana liikkumisen ohjausta

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Elinkaariajattelu autoalalla


FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

Luku 7 Energiansäästö

Transkriptio:

Kitkahäviöt henkilöautoissa energiankäytön ja CO 2 -päästöjen vähentämismahdollisuudet Holmberg, Andersson & Erdemir VTT 12.1.2012

2 Lähtökohta Paljonko kuluu energiaa kitkaan autoissa? Paljonko voidaan säästää? Suomessa? Maailmassa? Mitä pitäisi tehdä?

3 Henkilöautojen kitkahäviöt eri ulottuvuustasoilla 10 12 10 9 10 6 10 3 1 10-1 10-3 10-6 10-9 Tm Gm Mm Km m dm mm m nm Globaali taso Kansallinen taso Kehittyneet teollisuusmaat, teollisesti kehittyvät maat, maatalousmaat Yhteiskuntatoimintotaso Kuljetus, voimalaitokset, teollisuus, rakennukset ym. Yhteiskunnan alasektoritaso Esim. kuljetus: tie-, raide-, meri-, lentoliikenne Konetaso Esim. tieliikenne: moottori, vaihdelaatikko, pyörät, jarrut ym. Komponenttitaso Esim. moottori: laakerit, hammaspyörät, tiivisteet, männänrenkaat ym. Kitkalähdetaso Raja-, EHD-, HD-voitelu, vierintä, liukuminen, kyntäminen ym.

4 Energian kulutuksen kohteet auton käytön eri vaiheissa Nopeus Vakionopeus (a) Liike-energia (b) Moottorin ja voimansiirron kitka (c) Pyörien kitka ja ilmanvastus (d) Jarrutuskitka Kiihdytys Jarrutus Tyhjäkäynti b a+b+c b+c b+c+d-a Aika

5 Menetelmä kitkahäviöiden laskemiseksi henkilöautoille globaalitasolla 1. Globaali raakaöljyn käyttö henkilöautoissa 2009: 1083 Mtoe/v 2. Globaali polttoaine-energian käyttö autoissa 2009: 22 085 000 TJ/v 12. Maailmanlaajuiset säästömahdollisuudet käyttäen parasta kaupallista ( 350 000 M ), parasta laboratorio- ( 575 000 M ) ja tulevaisuuden parasta ( 660 000 M ) ratkaisua 3. Autoja maailmassa yhteensä: 612 milj. autoa 4. Energiankäyttö yhdessä keskivertoautossa: 36 000 MJ/a 5. Energia kitkan voittamiseen yhdessä keskivertoautossa: 11 860 MJ/v = 340 l/v 6. Kitkahäviöt auton alajärjestelmissä: renkaat, moottori, vaihdelaatikko, jarrut 13. Säästömahdollisuudet Euroopassa käyttäen parasta kaupallista( 60 200 M ), parasta laboratorio- ( 99 600 M ) ja tulevaisuuden parasta ( 114 000 M ) ratkaisua 11. Energian säästöpotentiaali yhdelle keskivertoautolle käyttäen parasta kaupallista ( 37% ), parasta laboratorio- ( 61% ) ja tulevaisuuden parasta ( 70% ) ratkaisua 10. Kitkanvähennyksen potentiaali erilaisissa kitkalähteissä 9. Arvio kitkatehokkuudesta (= kitkakerroin) erilaisissa kitkalähteissä auto 2000:lle, auto 2010:lle, lab 2010:lle ja auto 2020:lle 7. Kitkahäviöt auton komponenteissa: hammaspyörät, laakerit, tiivisteet, männät, pumppaus ym. 8. Kitkahäviöt erilaisissa kitka- ja voitelukohdissa: HD, EHD, BL, ML, VL ym.

6 Globaali keskivertohenkilöauto ja keskimääräiset ajo-olosuhteet Globaali keskivertohenkilöauto: valmistettu vuonna 2000 nelisylinterinen nelitahtimoottori: 75 kw moottorilla 1,7 dm 3 iskutilavuus paino 1500 kg 70 % bensiini- ja 30 % dieselkäyttöinen keskimääräinen kulutus 8 litraa/100 km Keskimääräiset globaalit ajo-olosuhteet: vuosittaiset ajokilometrit: 13 000 km keskinopeus: 60 km/t ajo keskivertotiellä 300 g/kwh polttoainetehokkuus / 12 kw CO 2 -päästöjä 2,5 kg/ polttoainelitra

7 Polttoaine-energian muuttuminen henkilöautoissa 60 km/t ajonopeudella POLTTOAINE Potentiaalienergia (kemiallinen) Pakokaasut Jäähdytys Ilmanvastus Kitka 33 % => lämmön ja kaasujen siirtyminen 29 % => lämpöhukka ja johtuminen 5 % => kaasun leikkautuminen => lämpö 33 % => lämpö & materiaalin muunnos Muutos: - liike-energiaksi - lämpöenergiaksi - erilaiseen olomuotoon

8 Henkilöauton energiankäyttö POLTTO- AINEEN ENERGIA PAKO- KAASUT 33% JÄÄH- DYTYS 29% Hyödytön hukkaenergia Kokonaisenergiahäviöt 100% MEKAANI- NEN VOIMA 38% KITKA- HÄVIÖT 33% ILMANVAST. 5% MOOTTORI 11.5% VOIM.SIIRT 5% VIERINTÄ- VASTUS 11.5% JARRUT 5% ILMANVAST 5% ENERGIA AUTON SIIRTOON 21.5%

9 Kitkahäviöt auton eri komponenteissa Pyörät 35 % RF Moottori 35 % Vaihdelaatikko 15 % - hammasvälitys 55 % EHD - laakerit 20 % EHD - viskositeetti 20 % VL - tiivisteet ym. 5 % ML Jarrut 15 % - kampimekanismi 15 % ML - laakerit, tiivisteet 30 % HD - mäntä-sylinteri 45 % => - HD, purs. 40 % - EHD 40 % - ML 10 % - BL 10 % - pumppaus ja hydr. 10 % VL

10 Vuosittaiset kitkahäviöt keskivertohenkilöautossa kitka- ja voitelumekanismien mukaisesti jaoteltuna Kitkan voittamiseen käytetty 11 863 MJ energiamäärä jakautuu: - 4 152 MJ (35 %) pyörien vierintävastukseen - 4 152 MJ (35 %) moottorijärjestelmään, joka jakautuu: - 1 868 MJ (45 %) mäntäjärjestelmään, joka jakautuu: - 747 MJ (40 %) HD voitelukontaktiin - 747 MJ (40 %) EHDS voitelukontaktiin - 187 MJ (10 %) ML voitelukontaktiin -187 MJ (10 %) BL voitelukontaktiin - 1 246 MJ (30 %) laakereihin, tiivisteisiin ym., pääasiallisesti HD - 623 MJ (15 %) kampijärjestelmään, pääasiallisesti HD - 415 MJ (10 %) pumppaukseen ja hydrauliikkahäviöihin -1 779 MJ (15 %) vaihdelaatikkoon, joka jakautuu: - 356 MJ (20 %) viskoosihäviöihin - 979 MJ (55 %) hammaspyöriin, EHDS voitelukontakti - 356 MJ (20 %) laakereihin, EHDR voitelukontakti - 89 MJ (5 %) tiivisteisiin ym., ML voitelukontakti - 1 779 MJ (15 %) jarruhin jarrutusvoiman aikaansaamiseksi

Kitkan vähentämismahdollisuudet eri kitka- ja voitelumekanismien osalta 11

12 Uusia teknisiä ratkaisuja kitkan vähentämiseksi henkilöautoissa Uudet pinnoiterakenteet: DLC, TS, nanokomposiitit ym. (tyhjiössä superlubricity = 0.001; voideltuna 10-50 % kitkan vähennys) Pinnan teksturointimenetelmät: laser-teksturointi (25-50 % kitkan vähennys; 4 % polttoainekulutuksen vähennys) Uudet rajavoitelulisäaineet ja nesteet: glyserolimono-oleaatti PAO vs DLC kosketuksessa (0.005 glyserolissa); nanomateriaalit lisäaineena kuten WS 2, MoS 2 and H 3 BO 3 Matalan viskositeetin voiteluaineet Ioniset nesteet: 25-50 % kitkan vähennys Biomimetiikka: biomolekulaariset proteiinilisäaineet, sähkövaraus polyelektrolyyttiharjat, porcine gastric musiini, glykoproteiinimusiini =0.001-0.04) Matalakitkarenkaat: korkeampi paine, kapeammat renkaat jne.

13 Mahdolliset maailmanlaajuiset säästöt kitkan vähentämisestä henkilöautoissa Polttoaineen kulutus kitkan voittamiseksi Energian kulutus kitkan voittamiseksi 208 000 milj. litraa/v 7.3 milj. TJ/v Säästöt parhaalla kaupallisella ratkaisulla Säästöt tämän päivän parhaalla ratkaisulla Säästöt tulevaisuuden (10 v.) parhaalla ratkaisulla 348 000 M /v 576 000 M /v 659 000 M /v Tehotoimenpiteiden ja tuotekehityksen tuloksena (5 10 vuoden aikana): Realistiset polttoainesäästöt (18 % vähennys) 117 000 milj. litraa/v Realistiset CO 2 -päästövähennykset 290 milj. tonnia/v Realistiset taloudelliset säästöt lyhyellä aikavälillä 174 000 milj. /v

14 Mahdolliset säästöt kitkan vähentämisestä lyhyellä aikavälillä (5 10 vuotta; 18 %) eri maissa Energian säästö (TJ/v) Taloudelliset säästöt (10 6 Euro/v) Polttoainesäästöt (10 6 litraa/v) CO 2 -päästövähennykset (10 6 kg/v) Maailma 4 086 000 174 000 117 000 290 000 Teollistuneet maat 2 452 000 104 000 70 200 175 000 Teollisesti kehittyvät maat 1 430 000 61 000 41 000 102 000 Maatalousmaat 204 000 8 700 5 900 14 600 EU 707 000 30 100 20 200 50 400 USA 887 000 37 800 25 400 63 300 Kiina 424 000 18 100 12 200 29 300 Japani 204 000 8 700 5 900 14 600 Iso-Britannia 81 000 3 500 2 300 5 800 Etelä-Afrikka 25 600 1 100 740 1 800 Suomi 10 200 430 300 700

15 Keinoja vähentää autojen energiankulutusta Kitkan vähentämiseen liittyvät: - 10 % vierintävastuksen vähennys => 3 % energiansäästö - 10 % moottorin kitkavähennys => 3 % energiansäästö - 10 % vaihdelaatikon kitkavähennys => 1.5 % energiansäästö Painoon ja muotoiluun liittyvät: - 10 % painon vähennys => 8.3 % energiansäästö - 10 % auton etupinta-alan vähennys => 2.2 % energiansäästö Käyttäjään liittyvät: - 10 % nopeuden pudotus (110 >100 km/t) => 16 % energiansäästö - 2 bar > 2.5 bar renkaan ilmanpaine => 3 % energiansäästö

16 Yhteenveto 612 miljoonaa henkilöautoa käytössä maailmassa tänään kolmasosa polttoainekulutuksesta menee kitkaan globaali keskivertoauto ajaa 13 000 km vuodessa ja käyttää 340 litraa polttoainetta, mikä maksaa 510, kitkan voittamiseksi uusi teknologia voi vähentää kitkaa 10-80 % 18 % vähennys on saavutettavissa polttoaineen kulutuksessa ja CO 2 -päästöissä lyhyellä aikavälillä (5-10 v) ja 61 % pitkällä aikavälillä (15-25 v) uudella teknologialla sähköauton kitkahäviöt ovat ½ polttomoottoriauton häviöistä

17 Maailman energian tuotanto ja kulutus 2009 Hiili 27 % Energian tuotanto yhteensä 12150 Mtoe Öljy 33 % Raakaöljyn kulutus yhteensä 3460 Mtoe Henkilöautot 28 % Raakaaineena 17 % Kaasu 21 % Ydinvoima 6 % Vesivoima 2 % Uusiutuvat 11 % Kuljetus 62 % Kuormaautot 12 % Bussit 4 % Laivat 8 % Muu 12 % Teollisuus 9 % Junat 3 % Lentokoneet 7 % Mtoe = miljoona tonnia öljy ekvivalenttia

18 Tutkimuksen rahoittajat FIMECC Oy Metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymän DEMAPP-tutkimusohjelma Tekes VTT Argonne National Laboratory, Department of Energy, Chicago, USA

19 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa