MINÄKÖOMAISHOITAJA? Ensitieto-opas omaishoidosta
MITÄ OMAISHOIDOLLA TARKOITETAAN Omaishoito on elämänmuoto, jossa sairaus ja vammaisuus, auttaminen ja tukeminen sovitetaan eri tavoin perheen tavalliseen elämään. Omaishoitotilanteessa sekä hoidettava että hoitaja tarvitsevat tukea. Omaishoidonlähtökohtana on suhde, joka ei ole syntynyt hoidon tarpeen perusteella, vaan on olemassa siitä riippumatta.
OMAISHOITAJA KUKAHÄNON? Omaishoitajaon henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti (Suomen Omaishoidon verkosto) Omaishoitolainmukaan Omaishoitaja on sellainen hoidettavan omainen tai muu hänelle läheinen henkilö, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa. Harva omaishoitaja saa virallista omaishoidon tukea Omaishoitajavoi olla apua tarvitsevan läheisensä puoliso, isä tai äiti, sisar tai veli, lapsi, muu sukulainen, ystävä tai naapuri
Omaistaan auttaa yli miljoona suomalaista, joista pääasiallisia auttajia noin 280 000 (Lähde: Suomalainen hyvinvointi / Stakes 2008) Pitkäaikaisessa ja vaativassa omaishoitosuhteessa on 60 000 omaishoitajaa Omaishoidon tukea saa n. 34000 omaishoitajaa (2009) Etäomaishoitajia on noin n. 64 000 Työssä käyviä omaishoitajia noin 250 000
OMAISHOITO ALKAA MUUTOKSESTA Sairauden tai vamman aiheuttama muutos koskettaa perheenjäseniä, sukulaisia ja ystäviä Sosiaali-ja terveydenhuollon työntekijöiden tehtävänä on olla asiantuntija-apuna muutosvaiheessa Omaishoitajalle siirtyy hoitovastuuta esim. ohjausta ja valvontaa, hoitotoimenpiteitä, henkilökohtaista avustamista jne. lisävastuuta esim. virastossa asioinnista kodin ja talouden hoidosta jne.
Nopea alku Kunläheinen sairastuu tai vammautuu äkillisesti, muutos on näkyvä ja elämä muuttuu hetkessä tapaturman, sairastumisen tai vammaisen lapsen syntymän seurauksena. Ensisijaisena huolena voi olla, että läheinen selviää ja pysyy hengissä. Hidas alku Etenevän sairauden aiheuttama toimintakyvyn muutos paljastuu hitaasti, kun läheinen alkaa vähitellen tarvita yhä enemmän huomiota tai apua. Ensimmäiset muutokset tapahtuvat vaivihkaan arkielämässä ja tunteissa. Muutoksiin sopeudutaan ja omaishoidon alkamista on vaikea määritellä.
OLETKO JO OMAISHOITAJA? Varhaisella tunnistamisella pystytään ennaltaehkäisemää omaishoitajan kuormittuneisuutta ja tätä kautta vaikutetaan suoraan perheen kotona selviytymiseen Mitä varhaisemmassa vaiheessa oman tilanteen mieltää omaishoitotilanteeksi, hoitaja osaa hakea itselleen ja läheiselleen tukea Oman tilanteen arvioiminen ei aina ole helppoa Omaishoitajuuden tunnistaminen on joskus vaikeaa myös ammattihenkilölle
HALUATKO RYHTYÄ OMAISHOITAJAKSI? Omaishoitajana toimiminen on vapaaehtoista Omaishoitaja-identiteetin omaksuminen on jokaisen yksilön oma kokemus Arvioi omien voimavarojen riittäminen Varmista, että saat tarpeeksi tietoa ja konkreettista tukea tehtävään Omaishoidon vaativuus, sitovuus ja pitkäaikaisuus tulevat usein yllätyksenä
OMAISHOITAJUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ ONKO TYÖMÄÄRÄSI KOTONA LISÄÄNTYNYT? Työmäärän lisääntyminen tarkoittaa käytännössä arjen toimintojen jäämistä omaishoitajan tehtäväksi Työmäärä voi olla alusta saakka suuri tai alkaa vähäisenä ja lisääntyä hiljalleen Aluksi työmäärän lisääntyminen näyttäytyy usein huolena, omaisen askarruttaessa ajatuksia normaalia enemmän Äkillisissä omaishoitotilanteissa fyysinen työmäärä on alusta asti suuri
OMAISHOITAJAN TYÖMÄÄRÄ LISÄÄNTYY SEURAAVISTA ASIOISTA Arki vaatii järjestelyjä Keskinäiset roolit ja työnjako muuttuu Päivärytmi muuttuu Ystäväpiiri kaventuu ja vapaa-aika vähentyy
Omaishoitoperheiden arjen toiminen vaatii paljon suunnittelua ja järjestelyjä Lääkärissä käynnit Aikataulutus Mietittävä etukäteen kulkureitit (missä wc ja mitä apuvälineitä tarvitsen) Kyyditykset Työssä käyvän soviteltava työaikoja Erilaiset paperityöt
ONKO ELÄMÄNTILANTEESI HENKISESTI KUORMITTAVA? Varhaisessa vaiheessa on paljon miksi kysymyksiä ja lukematon määrä eri tunteita Omien tunteiden ja voimavarojen kieltämistä Rakkautta, iloa Riittämätöntä oloa, epävarmuutta, osaamattomuutta Luopumista, suojelunhalua, toivottomuutta Sääliä, ahdistusta, avuttomuutta, hämmennystä Pelkoa, huolta, hätää, tuskaa, surua Kielteisiä tunteita: vihaa, kiukkua, katkeruutta, ärtymystä, häpeää ja turhautumista Syyllisyyden tunteita, sisukkuutta
Vaikeus hyväksyä sairautta > peittely Hiljainen surutyö: luopumisen tunteet mukana arjessa ja joissakin tapauksissa kuolema Vastuun kantaminen yksin ja yksinäisyys Henkisesti raskaita muutoksia mm. asunnonvaihto, töistä pois jääminen, työpaikan vaihtaminen, muuttaminen lähemmäksi hoidettavaa, kodin remontit, luopuminen esim. autosta tai kesämökistä, harrastusten poisjääminen, sijaishoitojärjestelyt Kasaantuessaan henkinen kuormitus aiheuttaa omaishoitajassa mm. uupumusta, väsymystä, uniongelmia, masennusta, mielialan muutoksia, ristiriitaisia tunteita, jatkuvaa huolta ja hätää, tulevaisuuden pelkoa ja stressiä
ONKO LÄHEISESI LUONNE MUUTTUNUT? Luonteenpiirteiden muutokset ovat hyvin yksilöllisiä ja erilaisia eri sairauksien kohdalla Sairaus muuttaa usein perustavalla tavalla elämää: mikään ei enää ole kuten ennen Tyypillisimpiä muutoksia ovat mm. passiiviseksi, välinpitämättömäksi ja poissaolevaksi muuttuminen, ärtyneisyys,joka aiheuttaa helposti riitaa perheen jäsenten välille, myös luonteen muuttuminen parempaan suuntaan Muutoksia voi tulla lääkkeiden käytön sivuoireena: mm. itkuherkkyys, levottomuus, yliaktiivisuus, keskittymiskyvyn puute
Luonteen muutokset muuttavat usein perheen jäsenten keskinäistä suhdetta, tasapainoa sekä rooleja ja vastuita Muuttunut elämäntilanne muuttaa myös ihmisten tarpeita ja kiinnostuksen kohteita Suhteisiin voi tulla hoidollisia ulottuvuuksia
ONKO OMA VAPAA-AIKASI VÄHENTYNYT? Jatkuva valppaana olo > läheisen voinnin tarkkailua Kotikeskeisyys: lähtemisvaikeudet, infektioriskit, ympäristön paineet ja ennakkoluulot Vapaa-aikaa ei yksinkertaisesti ole > ei sopivia sijaishoitojärjestelyjä Luopuminen esim. autosta, kesämökistä, matkoista, harrastuksista > muuttaa totuttuja vapaa-ajan vietto tapoja En uskalla jättää häntä yksin
OLETKO USEIN HUOLISSASI LÄHEISESTÄSI JA ELÄMÄNTILANTEESTASI? Epätietoisuus mitä on tapahtumassa Mistä on kyse Kuinka selviämme eteenpäin Mitä sairaus käytössä tarkoittaa Sairauden eteneminen Taloudellinen tilanne Elämäntilanteen muutokset Milloin luopua omakotitalosta, autosta, kesämökistä Mistä löytyisi sopiva yhteinen koti Mistä saan palveluja kun en jaksa itse hoitaa
Kaksi huolta ylitse muiden Hoitajan oma jaksaminen ja laitoshoidon laatu Suuri huoli omasta terveydentilanteesta ja jaksamisesta Huolena laitoshoidon laatu nämä asiat mietityttävät jo omaishoidon varhaisessa vaiheessa, vaikka eivät vielä ole ajankohtaisia
ONKO YÖUNESI MÄÄRÄ VÄHENTYNYT? Päivärytmi muuttuu Yö ja päivä, vuorokausirytmi voi muuttua Yöunen määrä, valvominen, heräily Vuosiensaatossa omaksutut tavat muuttuvat Ruokailu rytmittää päivää Hoitaminen muodostaa päivärytmin Lääkehoito Hoitotyö
ONKO YSTÄVÄPIIRISI KAVENTUNUT? Harrastukset, matkailut ja vierailut vähenevät Asioita ei voi suunnitella etukäteen Henkilökohtainen vapaus on rajallista Muuttuneet tarpeet omien menojen sovittaminen ja äkillisiä perumisia hoidettavan tarpeen mukaisesti Yksinäisyys: ystäväpiiri kaventuu
ONKO VASTUUNJAKO PERHEESSÄ MUUTTUNUT? Keskinäiset roolit ja työnjako muuttuu Perheenjäsenten keskinäiset roolit: Parisuhde vai hoitosuhde Perheenjäsenten keskinäiset roolit muuttuvat Työnjako muuttuu: Uusien työtehtävien ja asioiden opettelua Kotityöt jakautuvat uudella tavalla
LISÄÄ KYSYMYKSIÄ OMAISHOITAJUUDEN TUNNISTAMISEEN Jäävätkö omat toiveesi ja tarpeesi taustalle? Onko oma terveydentilanteesi muuttunut? Onko asiointi sosiaali-ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön kanssa lisääntynyt ja aikatauluttavatko he arkeasi? Oletko tehnyt toisen puolesta hakemuksia korvausten tai etuuksien saamiseksi? Pitääkö sinun hankkia tilapäishoitaja lähellesi, kun et itse ole läsnä? Oletko joutunut järjestämään kotiin tilaa apuvälineille ja hoitotarvikkeille? Onko asunnossanne tehty muutoksia arjessa selviytymisen vuoksi?
OMAISHOITOTILANTEIDEN TUNNISTAMINEN ON TÄRKEÄÄ Omaishoitoa ei aina tunnisteta, eikä siihen välttämättä tunnistauduta sitovassakaan hoitotilanteessa Omaishoitajaksi tunnistaudutaan usein liian myöhään, silloin ollaan usein uupuneita ja kuormittuneita Omaishoitajuuden varhainen tunnistaminen on tärkeää omaistaan hoitavan jaksamisen kannalta Mitä varhaisemmassa vaiheessa oman tilanteen mieltää omaishoitotilanteeksi, hoitava osaa hakea itselleen ja läheiselleen tukea Varhaisella tunnistamisella pystytään ennaltaehkäisemään omaishoitajan kuormittuneisuutta ja tätä kautta vaikutetaan suoraan perheen kotona selviytymiseen
TIETO AUTTAA Omaisella on lain mukaan oikeus saada terveydenhuollossa tietoa läheisensä sairaudesta, hoidosta ja kuntoutuksesta hänen suostumuksellaan Kansanterveys-, vammais-ja mielenterveysjärjestöillä, Kelalla, vakuutusyhtiöillä sekä kunnilla on erilaisia palveluoppaita Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n palveluopas: Tiedä, Taida, Selviydyt Tietoa saa sopeutumisvalmennuskursseilta, ensitietopäiviltä, järjestöjen jäsenlehdistä ja toisilta omaishoitajilta.
PALVELUJEN PALAPELI Palvelut pitää itse hakea => eivät tule automaattisesti Jos haetun palvelun päätös on epäselvä, lainvastainen tai tuntuu epäoikeudenmukaiselta, voi tehdä oikaisuvaatimuksen = valitusoikeus Menettelyohje kirjallisen päätöksen liitteenä Ongelmatilanteissa voi kysyä neuvoa Sosiaaliasiamieheltä sosiaalitoimen päätöksistä Potilasasiamieheltä terveydenhuollon päätöksistä
Kotihoito KUNNAN PALVELUT Kotipalvelu ja kotisairaanhoito, kotihoidon tukipalvelut mm. ateria-, kylvetys-, pyykki-ja kauppapalvelut sekä turvapuhelin- ja asiointipalvelut Vammaispalvelut Vaikeavammaisille: asumiseen liittyvät palvelut, asunnonmuutostyöt, tulkki-, kuljetus-, ja saattajapalvelut, henkilökohtainen apu ja päivätoiminta Harkinnanvaraiset palvelut Erityisravinto ja vaatetus, taloudellista tukea välineiden, koneiden (esim. auton) ja laitteiden hankintaan, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus Palveluasuminen
OMAISHOIDONTUKI Omaishoidon tuella tarkoitetaan tuki-kokonaisuutta, jossa huomioidaan sekä hoidettavan että hoitajan tuen ja palvelujen tarve. Tuki muodostuu hoidettavalle annettavistapalveluista, omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta ja vapaapäivistä sekä omaishoitoa tukevista palveluista. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea sekä lyhyen että pitkäaikaisen hoidontarpeen perusteella. Omaishoidon tuki ei ole ns. subjektiivinen oikeus, vaan kunta varaa siihen vuosittain määrärahan. Tuen myöntämisperusteet, niiden arviointitavat sekä maksuluokat vaihtelevat kunnittain.
OMAISHOIDONTUKI SISÄLTÄÄ Hoitopalkkio omaishoitajalle palvelut hoidettavalle vapaapäivät omaishoitajalle omaishoitoa tukevat palvelut Muutoksenhaku jos päätös on epäselvä, lainvastainen tai epäoikeudenmukainen > voi tehdä oikaisuvaatimuksen Ongelmatilanteissa neuvoo sosiaaliasiamies
Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta ja päätökset tekee vastaava kotipalveluohjaa-ja tai sosiaalityöntekijä. Omaishoidon tukea haetaan Ilmoitus sosiaalipalvelujen tarpeesta-lomakkeella tai kunnan omalla lomakkeella. Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välille sopimus ja tehdään yhdessä perheen kanssa kirjallinen hoito-ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö, perheen tarvitsemat palvelut sekä selvitys hoidettavan hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Suunnitelma on hyvä tarkistaa aina muutostilanteissa ja säännöllisesti vähintään vuosittain.
OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET henkilö tarvitsee kotioloissa hoitoa / huolenpitoa sairaudestaan tai vammastaan johtuen omainen tai muu läheinen on valmis toimimaan omaishoitajana hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia fyysinen ja psyykkinen terveydentila toimintakyky ja voimavarat sosiaaliset verkostot omaishoito (ja muut palvelut) ovat riittäviä turvaamaan hoidettavan hyvinvoinnin koti on hoitamiseen soveltuva tuen myöntäminen on hoidettavan edun mukaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
OMAISHOITAJAN VAPAA-AIKA Lakisääteinen oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta kuukaudessa Oman kunnan käytännöistä vapaapäivien järjestämiseksi tietää omaishoidosta vastaava kotihoidon ohjaaja Lyhytaikaisia hoitopaikkoja on terveyskeskuksessa, vanhainkodissa, palvelutaloissa sekä yksityisissä hoitokodeissa Kunnassa voidaan järjestää myös päivätoimintaa, jonka aikana omaisella on mahdollisuus omaan aikaan
SATA-KOMITEAN ESITYKSIÄ OMAISHOIDON TUKEMISESTA Hoitotuki liitetään osaksi hoidettavan hoitosuunnitelmaa Omaishoidontuen palkkion toimeenpano siirretään Kelalle. Omaishoidon tuen palkkioon liittyvä toimeenpano siirretään Kelalle sekä rahoitusvastuu valtiolle. Kunnat suorittavat omaishoidon tuen tarpeen arvioinnin valtakunnallisin kriteerein. Omaishoito kytketään osaksi kuntien toteuttama hoito-ja palvelusuunnitelmaa. Hoitotuesta ja omaishoidontuesta muodostetaan yksi kokonaisuus. Hoitotuki sisältäisi hoito-osan ja omaishoito-osan. Lainsäädäntövalmistelu käynnistetään STM:n tekemällä erillisselvityksellä kustannusvaihtoehdoista v. 2010. Raportti löytyy internetistä www.stm.fi
Lapsiperheille Neuvola, päivähoito, kasvatus-ja perheneuvola, lastensuojelu Perusterveydenhuolto Terveyden-ja sairaudenhoito, tutkimukset, apuvälineet, hälytys-ja kulunvalvontalaitteet, hoitotarvikkeet, mielenterveyspalvelut Kuntoutus: yksilö-, ryhmä ja veteraanit Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidolliset toimenpiteet, tutkimukset, sairaanhoito ja lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutusohjaus Päivittäisiä toimia tukevat, liikkumisen, aistitoimintojen ja kommunikoinnin apuvälineet Mielenterveyspalvelut poliklinikka, laitoshoito, kuntoutusohjaus
KELA Kuntoutus Ammatillinen harkinnanvarainen ja vaikeavammaisen alle 65-vuotiaan kuntoutus, sopeutumisvalmennus hoidettavalle ja omaishoitajalle Vammaisetuudet Yli 16-vuotiaan vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki Erityishoitoraha sairaan tai vammaisen lapsen hoitamiseen Sairauspäiväraha Lääkekorvaukset, yksityisen sairaanhoidon, hammashoidon ja kuntoutuksen korvaukset sekä niihin liittyvät matkakorvaukset Apuvälineet
OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET LIITTO RY Ohjaus ja neuvonta 0207806599 Tiedotus ja koulutus Vaikuttaminen Lähellä lehti, kirjat, ja muut julkaisut Paikallisyhdistykset Ohjaus ja neuvonta Tiedotus Retket ja tapahtumat Vertaistukiryhmät Lomat ja virkistys vaikuttaminen
KUNTOUTUSTA JA LOMIA OMAISHOITAJILLE Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry järjestää yhdessä lomajärjestöjen kanssa omaishoitajille suunnattuja, yleensä viiden vuorokauden pituisia tuettuja lomia Osa lomista on yhteisiä hoitajalle ja hoidettavalle. Hakulomakkeita voi tilata Omaishoitajat ja Läheiset Liitosta Kelan rahoittamille omaishoitajien kuntoutuskursseille haetaan Kelan paikallistoimistossa Tietoa kuntoutuskursseista saa Kelan paikallistoimistosta tai omaishoitajien yhdistyksistä, sairaanhoitopiirin sosiaalityöntekijöiltä ja kuntoutusohjaajilta
Muut järjestöt ja yhdistykset Seurakunnat Muut palvelut Poliisilaitos: invalidi pysäköinti, tullipiiri (Hanko) autoverovähennys, verotoimisto: kotitalous-, invalidi-ja veronmaksukyvyn alentumisvähennys, Vakuutusyhtiöt Korvaukset ja taloudellinen tuki työtapaturma-ja liikennevahinkopotilaille Kuntoutus, hoito, apuvälineet ja korvaukset Yksityiset palvelun tarjoajat Omaishoitajalomitus kodinhoitopalvelu Siivous
TYÖN JA OMAISHOIDON YHTEENSOVITTAMINEN Työsopimuslainperusteella (4 luku 7 ) työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen läsnäolonsaon välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn (äkillinen sairaus tai onnettomuus) vuoksi Työsuhteen joustot, vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke, osaaikalisä tai osittainen hoitovapaa Hanki tietoa omaisesi sairaudesta, hoitokeinoista, toimintakyvystä, avustamisen tekniikoista, kuntoutuksesta, sosiaaliturvasta, apuvälineistä, palveluista ja niiden hakemisesta sekä omaishoidon kokonaisuudesta
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI Elämän muutosvaiheet ja tasapainon löytäminen ovat raskaita sekä fyysisesti että henkisesti Omia tunteita ei ole aina helppo tunnistaa ja hyväksyä tai pukea sanoiksi > puhu tunteistasi Oman avuttomuuden myöntäminen ja sietäminen vähentävät syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita Voi tulla aika luovuttaa läheinen kodin ulkopuoliseen hoivaan tilapäisesti tai pysyvästi Vaihtoehdoista on hyvä keskustella jo ennen muutosvaihetta sekä perheen sisällä että ammattilaisten kanssa
TUNNISTA VÄSYMYS JA UUPUMINEN Omaishoitajalla on riski uupua. Kuulutko riskiryhmään? Voitko joskus myöntää, että nyt et ehdi, pysty, jaksa tai osaa? Jos väsyttää, pystytkö luopumaan jostakin tekemisestä? Kuuluuko elämääsi muutakin kuin omaishoitoa ja siihen liittyviä velvollisuuksia? Tunnistatko ja kunnioitatko omia inhimillisiä rajojasi? Hyväksytkö oman vireesi aaltoilun etenkin silloin, kun jollakin elämänalueella on vaikeaa?
Pitkään kestänyt, liiallinen väsymys altistaa uupumiselle ja masentumiselle. Jatkuva, viikosta tai kuukaudesta toiseen kestävä alakulo, unihäiriöt, ruokahalun muutokset, ärtyneisyys, itkuherkkyys, kohtuuttomat syyllisyyden tunteet ja ilon katoaminen elämästä ovat merkkejä uupumisesta tai masennuksesta. Vakavaankin masennustilaan on olemassa tehokasta, asiantuntevaa hoitoa.
HUOLEHDI HYVINVOINNISTA Riittävä lepo ja virkistys > palautuminen Järjestä itselle vapaa-aikaa Irrottaudu hoitotyöstä Harrasta jotain liikuntamuotoa Etsi vertaisryhmätoimintaa Vertaistuki on kokemusten vaihtoa samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Se ei korvaa ammattiapua Vertaistuki voi auttaa jaksamaan silloin, kun voimavarat ovat vähissä Vertaistukiryhmiä järjestävät mm. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n paikalliset omaishoitajayhdistykset, seurakunnat ja jotkut kunnat
HYVINVOINNIN AVAIMET Kuuntele ja ota todesta omasta jaksamisestasi kertovat merkit. Varaa itsellesi riittävästi lepoa ja virkistystä. Ulkoile päivittäin. Tee itsellesi mahdolliseksi joka päivä jokin mieluinen asia. Järjestä yhteisiä ilonhetkiä perheesi ja hoidettavasi kanssa. Nauttikaa niistä! Mieti oman elämäsi voiman lähteitä ja vaali niitä. Pohdi omia arvojasi: mikä sinulle on tärkeää ja tuottaa tyydytystä. Lähde tapaamaan muita omaishoitajia vertaistukiryhmään Älä epäröi olla yhteydessä auttaviin tahoihin. Ota apua vastaan, kevennä arkisten askareiden taakkaa. Älä jää yksin, puhu tuntemuksistasi ja kokemuksistasi muille. Muista, että sinä olet itsellesi tärkeä henkilö!
LUETTAVAA Kunnes pimeä antaa periksi Koistinen, Marjaana 2009.. Päiväkirja ajalta 5/2006-8/2008. Mediapinta. Omaishoitaja arjen ristiaallokossa Purhonen, Merja & Rajala, Pertti 2001. KirjapajaOy, WS Bookwell Oy, Juva. Elämän mukana tunteet Kaivolainen, Merja & Purhonen, Merja 2006. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n julkaisuja. Kehitys Oy, Pori 2006