YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2008-Y-223-111 Annettu julkipanon jälkeen 11.12.2008 1 ASIA Varpaisjärven kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ja jätevesilietteiden käsittelyn ympäristölupa. 2 HAKIJA Varpaisjärven kunta PL 17 73201 VARPAISJÄRVI 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 asukkaan jätevesien käsittelemiseen on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 2 momentin 1 kohdan sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 13 a mukaan. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen edellä mainitun kokoisen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa-asiassa ympäristönsuojelulain 31 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 1 momentin kohdan 12 e mukaan. 4 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 24.6.2008. Hakemusta on täydennetty purkuputken sijainnin osalta 17.11.2008. 5 HAKEMUS 5.1 Yleiskuvaus hakemuksesta Varpaisjärven kunta hakee ympäristölupaa Varpaisjärven kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnalle, puhdistettujen jätevesien johtamiseen Varpaseen sekä toiminnassa syntyvien ylijäämälietteiden kuivaukseen turvelavoilla ja kuivattujen lietteiden kompostointiin puhdistamon tontilla sijaitsevalla kompostointikentällä. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. 5.2 Toimintaa koskevat luvat Varpaisjärven puhdistamolla on voimassa oleva Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 6/99/3 (annettu 8.2.1999), jossa määrätään kirkonkylän viemärilaitoksen käsiteltyjen jätevesien edelleen johtamisesta Varpaseen. Jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden biologinen hapenkulutus (BHK 7-ATU eli BOD 7-ATU -arvo) on
2/24 enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l. Puhdistusteho kyseisten haitta-aineiden osalta on oltava vähintään 90 %. Ammoniumtypen pitoisuus saa olla enintään 8,0 mg/l ja nitrifikaatioasteen on oltava vähintään 85 %. Tulokset lasketaan puolivuosikeskiarvona ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona. Puhdistustuloksien laskennassa on otettava huomioon kaikki puhdistustulokseen vaikuttavat häiriötilanteet. Lupapäätöksen mukaan luvan saajan tuli viimeistään 30.6.2008 jättää luvan tarkistamista koskeva hakemus. Purkuputken pitämisestä vesistössä on määrätty Itä-Suomen vesioikeuden 14.8.1990 antamalla luvalla n:o 50/III/90. Lietteen kompostoinnille on Varpaisjärven ympäristölautakunta myöntänyt ympäristölupamenettelylain mukaisen luvan 6.10.1997 65. Lupa sisältää terveydensuojelulain mukaisen sijoitusluvan, naapuruussuhdelain mukaisen sijoituspäätöksen sekä jätelain mukaisen jäteluvan. 5.3 Alueen sijainti ja ympäristöolosuhteet 5.3.1 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Jätevedenpuhdistamo sijoittuu Varpaisjärven kunnan Sutelan kylään tilalle Martikkala 2:344. Kiinteistön omistaa Varpaisjärven kunta. Tontilla ei ole jätevedenpuhdistuksen ja lietteen kompostoinnin lisäksi muuta toimintaa. Puhdistamo sijaitsee Varpaisjärven taajamassa keskustan välittömässä läheisyydessä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat puhdistamosta noin 170 metrin etäisyydellä. Varpanen-järvi sijaitsee puhdistamosta itään noin 150 metrin päässä. Puhdistamon länsi/lounaispuolella sijaitsee hautausmaa. Jätevedenpuhdistamo sijoittuu alle 100 metrin päähän 2. luokan pohjavesialueesta Silmälampi-Syrjäharju. Puhdistamoalueen ja Varpasen välissä puhdistamosta noin 80 metriä kaakkoon sijaitsee Kuoliosaaren luonnonsuojelualue. 5.3.2 Kaavoitustilanne Varpaisjärven kirkonkylän vahvistetussa asema-kaavassa jätevedenpuhdistamon alue on merkitty tunnuksella ET, yhdyskuntahuoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Valmisteilla olevassa asemakaavamuutoksessa puhdistamoalueen merkintä säilyy entisellään. 5.3.3 Purkuvesistö Puhdistamon purkuvedet johdetaan Varpanen-järveen. Purkuputken purkupään sijaintikoordinaatit ovat I: 3538262, P: 7029681. Purkuputki on suorassa linjassa alkaen puhdistamosta ja päättyen em. koordinaatteihin syvänteen reunaan. Varpanen kuuluu Syvärin (4.63) ja Urimojoen valuma-alueeseen (4.634), jonka alarajana on Syväri. Urimojoen valuma-alueen pinta-ala 89,63 km 2 ja järvisyys 3,2 %. Vesistötarkkailutulosten mukaan Varpanen luokittuu reheväksi. Järvessä on ajoittain kerrostuneisuuskausien lopulla happiongelmia, mikä näkyy syvänteiden heikentyneenä happitilanteena. Jätevesien laskualueen lähisyvänteisiin on asennettu kaksi hapetinta, jotka ovat toimiessaan pystyneet pitämään vesimassan hapellisena. Selkeää puhdistamon purkuvesien vaikutusta Varpasen vedenlaatuun ei ole ollut erotettavissa, sillä vedenlaadun
3/24 muutokset peittyvät usein hajakuormituksen vaikutuksiin. Purkupaikan lähisyvänteessä on kuitenkin ajoittain havaittavissa mm. typpiyhdisteiden ja sähkönjohtavuuden kasvua, mikä viittaa puhdistamon purkuvesiin. Hygieeninen laatu Varpasessa on pysynyt uimavesiluokituksen mukaan hyvänä. Varpasessa kalastus on luonteeltaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Ammattimaista kalastusta ei harjoiteta. Järvellä tavataan yleisimmät kevätkutuiset kalalajit, joista lahnaa, haukea, ahventa ja särkeä tavataan runsaimmin. Kuhakanta on voimistunut viime vuosina istutusten myötä. 5.4 Laitoksen toiminta 5.4.1 Prosessi ja mitoitus Puhdistamo on kaksilinjainen, kokonaan sisätiloissa oleva rinnakkaissaostuslaitos. Jatkuvatoimisessa prosessissa jätevesi välpätään, ilmastetaan, kemikaloidaan ja selkeytetään, minkä jälkeen puhdistettu jätevesi johdetaan Varpasen pohjoisosaan. Fosfori saostetaan ferrosulfaatilla ja typpeä poistetaan denitrifikaatio-nitrifikaatioprosessin avulla. Ilmastusaltaiden etuosassa on siirrettävät väliseinät, joilla on erotettu ilmastusaltaista vähähappinen/hapeton alue denitrifikaatioprosessia varten. Neutralointikemikaalina käytetään kalkkia. Sako- ja umpikaivolietteille on vastaanottosäiliö, josta ne pumpataan tuloveden välppäysyksikköön. Prosessin ylijäämäliete sakeutetaan ja kuivataan turveimeytyksellä maalavoilla. Turvelavalta liete-turveseos siirretään läheiselle kompostointikentälle ja sekoitetaan höylän puruun. Kenttä on kestopäällystetty ja sen keskellä on kokoojakaivo, josta kuivatusvedet johdetaan varoaltaalle ja pumpataan sopivana aikana prosessiin ilmastusaltaaseen. Toiminnassa syntyy puhdistettua jätevettä noin 110 000 m³ sekä kompostoitua lietettä 150 m³ vuodessa. Välppäysjätettä syntyy 2,9 t. Prosessi on jatkuvatoiminen, toimintaa on 24 tuntia vuorokaudessa. Puhdistamon kapasiteetti riittää käsittelemään jätevettä 200 000 m³ vuodessa. Varpaisjärven kirkonkylän jätevedenpuhdistamon mitoitustietoja vuodelle 2020: Virtaama Q kesk m³/d 550 q mit m³/h 41 Orgaanisen aineksen kuorma L BHK kg/d 160 Fosforikuorma L P kg/d 7,4 Typpikuorma L N kg/d 33 Asukasvastineluku AVL As 1 800 Varpaisjärven kirkonkylän jätevedenpuhdistamon altaiden teknisiä tietoja:
Allastyyppi Altaiden kpl-määrä Altaan koko Ilmastusallas 2 tilavuus m³ 300 4/24 Selkeytysallas 2 Pinta-ala m 2 41 Sakokaivolieteallas 1 tilavuus m³ 20 Sakeutusallas 1 Pinta-ala m 2 10 5.4.2 Käsiteltävät jätevedet Varpaisjärven kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla käsitellään Varpaisjärven taajaman asumisjätevedet sekä alueen teollisuusjätevedet. Alueella on mm. liimalevyteollisuutta sekä prosessilaitteiden ja putkien valmistusta. Keskimääräinen vuorokausivirtaama on 300 m³/d. Laitokselle tulevan jäteveden laatu ja määrä vaihtelevat Varpaisjärvellä vain vähän. Vuonna 2007 rakennettiin 5,5 kilometrin pituinen siirtoviemäri Varpaisjärven puolella olevan haja-asutuksen liittämiseksi Varpaisjärven kunnan viemäriverkostoon, mikä lisää hieman laitoksen kuormitusta. Alla olevissa kuvissa on esitetty Varpaisjärven kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle tuleva hydraulinen kuorma ja ainekuormitus kuormina (kg/d, pylväät) ja pitoisuuksina (mg/l, viivat) Itä-Suomen Vesioikeuden päätöksen jälkeiseltä ajalta vuosina 1999-2007. Kuvaajiin on merkitty myös laitoksen mitoitusarvot. Arvot on laskettu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n tekemän kuormitustarkkailun tuloksista. Näytteitä on otettu vähintään neljä kertaa vuodessa. Tuleva jätevesi on pysynyt määrältään ja laadultaan melko tasaisena vuoden 1999 jälkeen. Kaikkien parametrien osalta tuleva kuormitus on reilusti mitoitusarvojen alapuolella. Laitoksen kapasiteetin oletetaan olevan riittävä ainakin vuoteen 2020. m 3 /d 600 500 Mitoitus 550 m 3 /d PUHDISTAMON VESIMÄÄRÄ 400 300 200 100 0
5/24 Varpaisjärven kunnan asukasmäärän ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa etenkin haja-asutusalueilta. Kuitenkin haja-asutuksen jätevesihuoltomääräysten kiristymisen vuoksi sako- ja umpikaivolietteiden määrä voi nousta. Sakokaivolietteet nostavat laitoksen tulokuormitusta hetkellisesti hyvin voimakkaasti. Sakokaivolietteiden kuljetus laitokselle keskittyy kevääseen ja syksyyn. Varpaisjärven jätevedenpuhdistamo kestäisi teoreettisesti tulokuormituksen keskimääräisen nousun, mutta hetkellisesti kuorman vaihtelut voivat heikentää prosessin toimintaa ja siten huonontaa puhdistustulosta. Jos sakokaivolietteiden tuontia laitokselle pyritään lisäämään, on niiden käsittelykapasiteettia lisättävä vastaanottoaltaan suurentamisella, jolloin hetkellistä kuormitusta prosessiin pystyttäisiin tasaamaan. Toinen vaihtoehto on erillinen sakokaivolietevälppä, joka mahdollistaa välpätyn sakokaivolietteen johtamisen suoraan lieteturvealtaille. Tämänhetkinen laitoskapasiteetti ei riitä vastaanottamaan suurempia määriä lisää sakokaivolietteitä. 5.4.3 Kemikaalit ja energia Varpaisjärven jätevedenpuhdistamolla käytetään kemikaaleja ja käyttövettä seuraavasti: Kemikaali Kg/a Kulutus m³/a Varaston koko m³ Kuljetus krt/a Säilytystapa Ferrosulfaatti 35000 20 2 liuos Kalkki 11000 3 5 jauhe Käyttövesi 150 Fosforin saostukseen käytettävä ferrosulfaatti varastoidaan betonialtaassa, joka on vuorattu pressulla. Ferrosulfaatti kuljetetaan laitokselle puoliperävaunurekalla tai nupilla ja liuotetaan purkamisen yhteydessä. Ferrosulfaatti annostellaan ilmastusaltaaseen menevään veteen. Kalkki varastoidaan säkeissä ja annostellaan prosessiin ruuvilla kiinteässä muodossa. Annostelu tapahtuu ilmastusaltaaseen menevään veteen. Kalkki tuodaan laitokselle lavoittain. Laitos lämmitetään sähköllä. Sen lisäksi sähköenergiaa kuluu kompressoreiden ja laitteiden käyttämiseen, prosessin pumppauksiin ja ilmanvaihtoon. Sähkönkulutus laitoksella on vuositasolla 267 000 kwh eli 2,4 kwh/m³. 5.5 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Puhdistamo on nitrifioiva aktiivilietelaitos, joka edustaa jätevedenpuhdistuksessa kehittynyttä teknologiaa. Suuret viemäriverkoston pumppaamot ovat kaukovalvonnan piirissä. Puhdistamoa hoitaa ja seuraa ammattitaitoinen henkilökunta. 5.5.1 Päästöt vesiin Varpaisjärven kirkonkylän jätevedenpuhdistamolta johdetaan puhdistettua jätevettä Varpaseen noin 110 000 m³ vuosittain. Alla on esitetty orgaanisen aineksen, kokonaisfosforin, kokonaistypen ja ammoniumtypen vesistöön johdettu kuormitus (kg/d, pylväät) ja pitoisuus (mg/l, viivat) vuosikeskiarvoina suhteessa pitoisuuden lupaehtoihin vuosina 1999-2007. Orgaanisen aineksen ja kokonaisfosforin osalta vesistöön johdettava pitoisuus on ollut lupaehdon alla koko tarkastelujakson ajan. Nousevaa tai laskevaa trendiä ei ole havaittavissa. Kokonaistyppikuorma ja pitoisuus ovat lievässä noususuunnassa.
6/24 Ammoniumtypen lupaehto on täyttynyt vuotta 2006 lukuun ottamatta. Tuolloin lupaehdon ylitys johtui kylmistä sulamis- ja vuotovesistä, joita tuli laitokselle runsaasti. Biologisen prosessin palautuminen kesti tuolloin yllättävän kauan, ja nitrifikaatiota ei saatu prosessin ajotapaa muuttamalla toimimaan. Nitrifikaatio vaatii toimiakseen kohtuullisen lämpötilan ja matalan lietekuorman eli matalan orgaanisen kuormituksen prosessissa olevaan lietemäärään suhteutettuna. kg/d BOD 7 -ATU, Lähtevä jätevesi mg/l 1,6 Lupaehto 15 mg/l 16 1,4 1,2 kg/d mg/l 14 12 1 10 0,8 8 0,6 6 0,4 4 0,2 2 0 0 Varpaisjärven jätevedenpuhdistamon ainereduktiot vuosina 2006 ja 2007 ovat olleet seuraavat: Reduktiot (%) 2006 2007 Orgaaninen aines (BOD 7-ATU ) 99 99 Kokonaisfosfori 98 98 Kokonaistyppi 60 52 Ammonium (nitrifikaatioaste) 82 92 Kiintoaine 99 99
5.5.2 Päästöt ilmaan 7/24 Puhdistamorakennuksesta ei tule ilmaan hiukkaspäästöjä eikä normaalitilanteessa tontin ulkopuolelle yltäviä hajupäästöjä. Puhdistamorakennus lämmitetään sähköllä. Eloperäisen aineen hajotessa ilmastusaltaissa ja kompostin palaessa syntyy hiilidioksidia, joka leviää ympäröivään ilmaan. Havaittavia hajuhaittoja tulee hetkellisesti kompostialueella kompostiaumoja käännettäessä, turvelavan tyhjennyksen yhteydessä sekä keväisin sulamisvesien valuessa turvelavakuivatusaltaaseen. Kyseessä ovat lähinnä rikkivety, orgaaniset typpi- ja rikkiyhdisteet sekä ammoniakki. Riittävällä ilmanvaihdolla (seosaineet, auman kääntäminen) varmistetaan kompostin aerobinen toiminta ja hajuttomuus. 5.5.3 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Puhdistamoliete kompostoidaan siihen varatulla kestopäällystetyllä kentällä. Kentän keskellä on kokoojakaivo, josta kuivatusvedet johdetaan varoaltaalle ja pumpataan sopivana aikana prosessiin ilmastusaltaaseen. 5.5.4 Melu ja tärinä Jätevedenpuhdistamotoiminnasta ei synny normaalitilanteessa ympäristöä haittaavaa melua eikä tärinää. 5.5.5 Jätteet Tärkeimmät toiminnassa syntyvät jätteet ovat välpe ja jätevesiliete. Välpe kuljetetaan kaatopaikalle. Öljyt, kemikaalit ym. ongelmajätteet toimitetaan Ekokem Oy:n keräykseen. Sekajäte kuljetetaan järjestetyssä jätteenkuljetuksessa Peltomäen jätekeskukseen Iisalmeen. Määrällisesti merkittävin jätejae Varpaisjärven jätevedenpuhdistamolla on jätevesiliete. Puhdistamolla otetaan vastaan sako- ja umpikaivolietettä. Tietoja Varpaisjärven jätevedenpuhdistamon merkittävimmistä jätejakeista on esitetty alla olevassa taulukossa. Kompostoidun lietteen määrässä ovat mukana seosaineet (turve ja höylän puru). Jätteiden määrät ovat arvioita. Jätelaji Numerotunnus YM 1129/2001 Määrä kg/a Kuiva-aine % Jätetyyppi Kompostoitu liete 190805G 15 000 39 tavanomainen Välpe 190801 2 900 tavanomainen Öljyt 130208 150 ongelmajäte 5.5.6 Liete ja sen kompostointi Jätevesiliete sakeutetaan painovoimaisesti ja kuivataan turvekuivauslavoilla. Lavoilla lietteen ja turpeen seossuhde on noin 1:1. Lavoja on puhdistamolla kaksi kappaletta, ja ne tyhjennetään kaivinkoneella vuorovuosin kuivana ajankohtana kompostikentälle.
8/24 Yhden lavan tilavuus riittää vastaanottamaan noin vuoden ylijäämälietemäärän. Altaan täytyttyä turve-lieteseoksen annetaan seistä altaassa noin vuoden ajan ennen tyhjennystä kompostikentälle. Kompostoinnin aloittamisen yhteydessä tai jo turvelavalla liete-turveseokseen sekoitetaan kompostin ilmanvaihdon edistämiseksi karkeampaa materiaalia, kuten kuorirouhetta tai höylänlastua. Riittävällä ilmanvaihdolla varmistetaan kompostin aerobinen toiminta ja hajuttomuus. Kompostointia aloitettaessa massa sekoitetaan perusteellisesti. Tämän jälkeen kompostia sekoitetaan vähintään viisi kertaa kompostointiprosessin aikana. Sekoittaminen suoritetaan etukuormaajalla tai vastaavalla. Kompostointikentällä prosessi kestää noin vuoden. Kompostoinnista huolehtii puhdistamon henkilökunta. Kompostin lämpötilaa seurataan alkuvaiheessa kerran viikossa ja aktiivivaiheen jälkeen kerran kuukaudessa. Mittaus suoritetaan noin 1 metrin syvyydeltä auman yläpinnasta kolmesta eri pisteestä. Tavoitteena on, että kompostimassa säilyy noin 55 ºC lämpötilassa ainakin kaksi viikkoa (ns. aktiivivaihe). Kompostin kääntämisestä ja lämpötilamittauksista sekä muista kompostin hoitotoimenpiteistä pidetään kirjaa. Sakeutetusta lietteestä on viimeksi tehty analyysi vuonna 2003 ja kompostoidusta lietteestä vuonna 2008. Lietteen raskasmetallipitoisuudet eivät ylittäneet Valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) esitettyjä arvoja. Liete on käytetty kunnan omiin viherrakennuskohteisiin. Kompostoinnista ei ole tehty ilmoitusta Elintarviketurvallisuusvirastoon. 5.5.7 Liikenne ja liikennejärjestelyt Laitoksen aiheuttama liikenne on vähäistä. Liikenne on pääasiassa henkilöautoliikennettä. Laitokselle johtava tie on asfaltoitu. Kemikaalitoimituksista aiheutuva raskas liikenne on vähäistä, raskasta kalustoa käy laitoksella keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Normaalisti kemikaalitoimitukset tapahtuvat virka-aikaan. Sakokaivolietteitä tuodaan laitokselle vaihtelevalla tiheydellä, eniten keväällä ja syksyllä. Sakokaivolietteet kuljetetaan traktorin perävaunulla. Laitokselle ajettaessa kuljetaan yleensä Varpaisjärven keskustan läpi. Laitoksen alueella ei pestä ajoneuvoja siten, että pesuvedet johdettaisiin piha-alueelle. Ferrosulfaattikuorman purkamisen yhteydessä säiliöauton huuhteluvedet ohjataan prosessiin. 5.6 Toiminnan vaikutukset ympäristöön 5.6.1 Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheutuvista ympäristöpäästöistä merkittävin on vesistöön johdettava puhdistettu jätevesi, jonka sisältämät ainejäämät aiheuttavat vesistökuormitusta purkualueelle. Ympäristöön kohdistuvia haittoja pyritään vähentämään puhdistamon huolellisella hoidolla. Jätevedenpuhdistamon toiminnalla ei ole suoranaisia vaikutuksia lähialueen ihmisten terveyteen.
9/24 5.6.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Puhdistamo on sijainnut samalla paikalla jo kymmeniä vuosia. Toiminnan vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat vähäiset. Varpaisjärven kunnan alueella oleviin Natura 2000-alueisiin jätevedenpuhdistamo ei vaikuta. 5.6.3 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Varpanen on ravinnepitoisuuksien perusteella luokiteltavissa reheväksi. Voimakas biologinen tuotanto kuluttaa hajotessaan happea vesimassassa, mikä on nähtävissä syvänteiden heikentyneenä happitilanteena. Varpasen vedenlaatuun vaikuttaa merkittävästi myös ympäristöstä tuleva hajakuormitus, joten puhdistamon purkuvesien vaikutusta Varpasen vedenlaatuun ei ole useinkaan selvästi erotettavissa vesistötarkkailun tuloksissa. Purkupaikan lähisyvänteessä on kuitenkin ajoittain havaittavissa mm. typpiyhdisteiden ja sähkönjohtavuuden kasvua, mikä viittaa puhdistamon purkuvesiin. Hygieeninen laatu Varpasessa on pysynyt uimavesiluokituksen mukaan hyvänä, eivätkä jätevedet ole aiheuttaneet hygieenisen laadun heikentymistä. Kalastajilta saatujen tietojen mukaan verkkojen likaantuminen on järven pohjoispäässä ajoittain hieman eteläosaa runsaampaa, mikä voi viitata puhdistamon purkuvesien vaikutukseen. Kaloissa ei ole kuitenkaan ollut havaittavissa rehevyydestä aiheutuneita hajutai makuhaittoja. Puhdistamon purkuvesien lähivaikutusalueelle on asennettu kahteen syvänteeseen hapettimet, jotka ovat toimiessaan pystyneet pitämään vesimassan hapellisena ja siten estäneet sisäisen kuormituksen voimistumista ja ylläpitäneet mm. kalaston elinmahdollisuuksia. Purkualueen syvänteiden hapettaminen on tarpeen myös jatkossa. 5.6.4 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Jätevedenpuhdistamon ja kompostin prosesseissa eloperäiset hiiltä sisältävät aineet hajoavat hiilidioksidiksi ja vedeksi. Hiilidioksidi vapautuu kaasuna ja sekoittuu ympäröivään ilmaan välittömästi. 5.6.5 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Jätevedenpuhdistamotoiminnasta ei synny haitallisia vaikutuksia maaperään eikä pohjaveteen. 5.7 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu ja raportointi Käyttötarkkailu Puhdistamon valvonta- ja ohjausjärjestelmä on logiikkapohjainen. Tarvittavat säätötoimet suoritetaan mikrotietokoneen avulla. Tietojen tulostukseen käytetään erillistä käyttöpäiväkirjaohjelmaa, johon sisältyvät kaikki mittauskohteet ja niistä laskettavat prosessimuuttujat. Lisäksi omaan käyttötarkkailuun kuuluu joitakin käsin tehtäviä mittauksia. Kaikkien tietojen kirjaus tapahtuu vuorokausitasolla. Tärkeimmät tulostettavat mittaussuureet ovat: - tulevan veden määrä - tulevan sakokaivolietteen määrä (prosessiin) - rejektiveden määrä
- lähtevän veden määrä - ylijäämälietteen määrä (1 mittauspiste) - palautuslietteen määrä (2 mittauspistettä) - ferrosulfaatin annostus - sakeutetun lietteen määrä - ilmastusaltaiden happipitoisuudet - ilmastusaltaiden veden lämpötila - ilmastusaltaiden ½ tunnin laskeumat - näkösyvyydet - lähtevän veden liukoinen fosfori - lähtevän veden ammoniumtyppipitoisuus 10/24 Mittaustulosten perusteella lasketaan myös tarvittavat prosessimuuttujat (lieteikä, palautussuhde) automaattisesti. Kuukausittaiset tiedot tallennetaan erikseen käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeelle, joka lähetetään laskentajakson päätyttyä tarkkailun suorittajalle ja Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Kuormitustarkkailu Puhdistamon vesistökuormitusta tarkkaillaan Suunnittelukeskus Oy:n 17.6.1992 laatiman jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailuja suoritetaan vähintään neljä kertaa vuodessa. Automaattisilla näytteenottimilla kerätään virtaamaohjattuina vuorokautiset kokoomanäytteet tulevasta ja lähtevästä vedestä. Kaikilla tarkkailukerroilla otetaan kertanäytteet ilmastusaltaasta 1 ja ilmastusaltaasta 2. Kaksi kertaa vuodessa otetaan sakeutetusta ja kuivatusta lietteestä näyte kuiva-aineen määritystä varten ja kuivauksen rejektivedestä kiintoaineen määrittämiseksi. Kuivatun lietteen ravinne- ja raskasmetallien määrittämisessä noudatetaan vesi- ja ympäristöhallituksen valvontaohjetta nro 41 (annettu 24.4.1991). Kerätyistä kokoomanäytteistä tehdään laboratoriossa seuraavat analyysit: Tuleva vesi Lähtevä vesi BOD 7-atu X X COD Mn X X ph X X Kokonaisfosfori X X Liukoinen fosfori X Kokonaistyppi X X Ammoniumtyppi X Nitraattityppi X Kiintoaine X X Alkaliteetti X X Rauta X Fekaaliset streptokokit X Ilmastusallaslietteistä ja kuivauksen rejektistä tehdään kiintoainemääritys ja muista lietenäytteistä kuiva-ainemääritys. Tulosten perusteella lasketaan erikseen seuraavat kuormitusta (kg/d) ja puhdistustehoa (%) osoittavat tekijät: tulokuorma, vesistökuormitus, kokonaispuhdistusteho.
11/24 Tulokset ja raportit lähetetään Varpaisjärven kunnan tekniselle toimistolle, jätevedenpuhdistamolle, ympäristölautakunnalle ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä Pohjois- Savon ympäristökeskukselle. Kunkin kuormitustarkkailukerran tulokset lähetetään lyhyin kommentein varustettuna mahdollisimman pian niiden valmistuttua. Tuloksista laaditaan vuosittain puolivuosi- ja vuosiyhteenveto. Vesistötarkkailu Puhdistamon purkuvesistön tilaa tarkkaillaan Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry:n 8.6.1988 laatiman Varpaisjärven kunnan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Havaintopaikat ovat seuraavat: Havaintopiste Varpanen 1a Varpanen 2a Varpanen 3a Kokonaissyvyys 13 m 13 m 12 m Näytteenottosyvyydet ovat kaikilla havaintopaikoilla 1 m, 5 m ja 1 m pohjasta. Lisäksi mitataan ja happinäytteet otetaan edellisten syvyyksien lisäksi 3 m ja 8 m syvyyksistä. Näytteet otetaan kerrostuneisuusaikoina kaksi kertaa vuodessa, talvella maalishuhtikuussa ja kesällä heinä-elokuussa. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: lämpötila, happi, ph, alkaliniteetti (talvella asemalta 3 vain 1 m:n näytteestä), sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, rauta ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit (vain 1 m näytteistä). Kesänäytteistä määritetään lisäksi klorofylli-a 0-2 m:n kokoomanäytteestä. Tarkkailutulokset lähetetään heti niiden valmistuttua tilaajalle ja Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti tarkkailuvuotta seuraavan toukokuun loppuun mennessä. 5.8 Poikkeustilanteisiin varautuminen Puhdistamolle tuleva vesi tulee ensimmäisenä tulopumppaamoon. Jos tuleva vesimäärä on hyvin suuri, osa siitä johtuu pumppaamon ylivuodon kautta varoaltaalle. Varoallas on osa vanhaa lammikkopuhdistamon maa-allasta. Varoaltaalta vesi pumpataan tilanteen mukaan takaisin tulopumppaamoon. Suurilla virtaamilla ei siis ole vaaraa käsittelemättömän jäteveden joutumisesta vesistöön. Laitoksella on putkijärjestelyillä tehty mahdollisuus ohittaa koko puhdistusprosessi. Samoin on mahdollista ohittaa aktiivilieteprosessi johtamalla välpätty jätevesi vesistöön esimerkiksi prosessiyksikköjen huollon aikana. Laitoksen kaksi linjaa mahdollistavat ilmastus- ja selkeytysaltaiden huoltojen järjestämisen ilman suurien vesimäärien ohituksia. Ohitukset ilmoitetaan valvovalle ympäristöviranomaiselle ja kuormitustarkkailua suorittavalle konsultille. Ohitustilanteet otetaan huomioon vesistökuormituksia laskettaessa. Prosessissa on käytössä hälytysjärjestelmä, joka tavoittaa päivystäjän puhelimen kautta ympäri vuorokauden. Hälytysjärjestelmä valvoo mm. virtaamia, laitteiden toimintaa ja pinnankorkeuksia.
5.9 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen 12/24 Laitoksessa on käytössä typpeä poistava DN-prosessi, joka edustaa kehittynyttä tekniikkaa aktiivilietelaitosten joukossa. Prosessi mahdollistaa orgaanisen aineksen, kiintoaineksen ja fosforin poiston lisäksi ammoniumtypen hapetuksen ja osin nitraattitypen pelkistymisen kaasuksi, mikä tarkoittaa kokonaistypen vähenemistä. Laitoksen puhdistustulokset ovat BOD 7-ATU :n ja kokonaisfosforin osalta samaa luokkaa kuin perinteisellä hyvin toimivalla aktiivilietelaitoksella, joka edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa puhdistustuloksen ja kokonaistaloudellisuuden osalta. Käytetyillä tekniikoilla haitalliset ympäristövaikutukset pystytään minimoimaan ja puhdistusvaatimukset täyttämään laitoksen taloudellisen käyttöiän ajan. 5.10 Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista Varpaisjärven puhdistamo on suunniteltu poistamaan orgaanista ainesta, kiintoainesta, fosforia sekä ammonium- ja kokonaistyppeä jätevesistä. Ammoniumtypen hapettuminen eli nitrifikaatio toimii tehokkaasti etenkin lämpimien vesien aikana, sillä toiminta perustuu tietyntyyppisten bakteerien toimintaan. Kylmien vesien aikaan aktiivilieteprosessin biokasvusto on sopeutettava hapettamaan ammoniumtyppeä laskemalla lietekuormitusta tarpeeksi. Tämä vaatii prosessilta runsaasti tilavuutta. Varpaisjärven jätevedenpuhdistamon voimassa olevassa vesioikeuden luvassa on lupaehtoina lähtevän veden ammoniumtyppipitoisuus 8 mg/l ja nitrifikaatioaste 85 % vuosikeskiarvoina, lupaehtoja ei ole sidottu jäteveden lämpötilaan. Vaatimukset on pääosin kyetty täyttämään. Vuoden 2006 aikana ja 2007 alussa kylmät vuotovedet muuttivat aktiivilietteen bakteerikantaa nitrifikaatiolle epäedulliseksi, ja prosessin palautuminen kesti yllättävän kauan, mistä seurasi lupaehdon ylitys. Kokonaistypenpoisto vaatii nitrifikaation lisäksi denitrifikaatiota eli nitraatin pelkistämistä typpikaasuksi. Denitrifikaatiobakteerit toimivat hapettomassa ympäristössä ja vaativat eloperäistä ravintoa kasvuunsa. Yhdistämällä denitrifikaatio nitrifikaatioon voidaan saavuttaa 60-90 prosentin typenpoisto. Varpaisjärven puhdistamolla päästään nykyisellä ajotavalla kokonaistypenpoistossa 50-60 %:iin. Fosfori poistetaan kemiallisesti saostamalla, ja saostusprosessi on ollut Varpaisjärvellä erittäin toimintavarma. Fosforinpoistotehokkuutta voi heikentää jälkiselkeyttimistä karkaava liete/kiintoaines, josta tyypillisesti 3-4 % on fosforia. Orgaaninen aines saadaan poistettua biologisesti aktiivilieteprosessissa. Myös orgaanisen aineksen poistumiselle jätevedestä lietteen tehokas laskeutuminen jälkiselkeytysaltaassa on välttämätöntä. Kokonaistypen äärimmäisen tehokas poisto prosessisäätöjen avulla aiheuttaa yleensä todennäköisesti ongelmia puhdistamon muussa toiminnassa, mm. fosforinpoistossa ja lietteen jatkokäsittelyssä, koska prosessin ajotapaa on muutettava. Typenpoisto muuttaa aktiivilietettä siten, että sen laskeutuminen jälkiselkeyttimessä voi olla heikompaa. Pieneen lietekuormaan pyrkiminen voi aiheuttaa lietteen karkaamista, mikä heikentää kokonaisfosforin ja orgaanisen aineksen poistotehoa. Prosessin ohjattavuus ja hallittavuus saattavat kärsiä tehostetusta typenpoistosta. Hyödyt typenpoiston tehostamisesta jäävät vesistön kannalta todennäköisesti vähäisiksi, koska fosfori on pääasiallinen minimiravinne Suomen sisävesissä.
5.11 Korvaukset 13/24 Puhdistamon purkuvesien vaikutukset Varpasen vedenlaatuun ja kalastoon ovat hakijan käsityksen mukaan niin vähäisiä, etteivät ne aiheuta vesialueiden omistajille tai rantakiinteistön omistajille korvattavaa haittaa. Purkuputken sijoittamisesta on vesioikeuden 16.8.1990 n:o 50/III/90 päätöksen mukaisesti maksettu Ulmansaaren osakaskunnalle kertakorvauksena 600 mk. 6 ASIAN KÄSITTELY 6.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen ja kuuleminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla 15.8. 15.9.2008 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Varpaisjärven kunnanhallituksen ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Matti ja Liisa -lehdessä 14.8.2008. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Varpaisjärven kunnanvirastolla ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kirjeellä naapurikiinteistöjen ja alapuolisen vesistön rantakiinteistöjen sekä vesialueen haltijoita. 6.1.1 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varpaisjärven kunnanhallitukselta, Varpaisjärven ympäristölautakunnalta ja Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä. Lausuntojen keskeinen sisältö on seuraava: Varpaisjärven kunnanhallitus, 9.9.2008 Kunnanhallituksella ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Varpaisjärven ympäristölautakunta, 10.9.2008 Puhdistamon toiminnan tarkkailu on osoittanut, että laitos toimii hyvin ja on saavuttanut lupaehdot hyvin. Puhdistettujen jätevesien vaikutukset Varpasen veden laatuun ovat jääneet vähäisiksi. Jätevedenpuhdistamon toimintaan liittyviä hajuvalituksia ei ympäristöviranomaiselle ole viime vuosina tullut. Yksittäisinä päivinä on puhdistamon suunnasta voinut tulla hajuja, mutta ne ovat liittyneet lietteen siirtoon tai kompostikasan kääntöön. Lietteen kompostointi tehdään asfaltoidulla kentällä. Noin vuoden kuluttua komposti siirretään läheiselle maapohjaiselle varastokentälle jälkikompostoitumaan. Kompostointitoiminnassa tulee jatkossakin kiinnittää huomiota siihen, että seokseen lisätään turpeen lisäksi jotakin karkeampaa (esim. haketta, kuoriketta tai höylän lastua), jotta komposti säilyy ilmavana. Myös aumojen kääntöä täytyy tehdä säännöllisesti. Lämpötilan mittaaminen on myös tärkeää, jotta voidaan todeta kompostoitumisprosessin edelleen toivotulla tavalla ja taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Kompostoinnista tulee pitää erillistä kirjanpitoa. Valmis komposti on käytetty viherrakentamiseen, lähinnä kunnan omilla kohteilla. Puhdistamolietteen kompostoinnista tulee tehdä sivutuoteasetuksen mukainen ilmoitus elintarviketurvallisuusvirastoon. Sen jälkeen lopputuotetta voidaan markkinoida eteenpäin. Puhdistamolla on rajallinen kapasiteetti ottaa vastaan sako- ja umpikaivolietteitä. Maaja metsätalousministeriön ohjeiden mukaan stabiloimatonta sako- tai umpikaivolietettä ei voida levittää enää pellolle, joten tulevaisuudessa sen määrä jätevedenpuhdistamolla tu-
14/24 lee varmasti lisääntymään. Laitokselle tulisi laatia suunnitelma toimista, jolla lietteiden vastaanottoa voidaan lisätä. Tai sitten kunnan tulee osoittaa sako- ja umpikaivolietteelle jokin muu vastaanottopaikka. Jätevedenpuhdistamon alueella olevaa vanhaa puhdistamoallasta täytetään puhtailla maa- ja kiviaineksilla. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että täytön yhteydessä vesistöön ei pääse kulkeutumaan kiintoaineksia. Jätevedenpuhdistamolla muodostuva yhdyskuntajäte tulee lajitella siten, että jätteet saadaan toimitettua mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön (mm. kalkin paperisäkit). 6.1.2 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset Laitosalueen naapureille ja alapuolisen vesistön rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille on varattu 12.8.2008 lähetetyllä kirjeellä mahdollisuus esittää mielipiteensä hakemuksesta. Yhtään muistutusta tai mielipidettä ei annettu. 6.1.3 Hakijan vastine Hakijalle on 23.8.2008 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Hakija ei antanut vastinetta. 7 RATKAISU Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää Varpaisjärven kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Varpaisjärven kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimintaan, puhdistettujen jätevesien johtamiseen purkuputkessa Varpaseen sekä toiminnassa syntyvien ylijäämälietteiden kuivaukseen turvelavoilla ja kuivattujen lietteiden kompostointiin puhdistamon tontilla sijaitsevalla kompostointikentällä. Samalla ympäristökeskus kumoaa Itä-Suomen vesioikeuden 8.2.1999 antaman Varpaisjärven kirkonkylän viemärilaitoksen käsiteltyjen jätevesien edelleen johtamista Varpaseen koskevan luvan sekä Itä-Suomen vesioikeuden 16.8.1990 antaman luvan purkuputken rakentamiseen Varpaseen. Ympäristökeskus kumoaa myös Varpaisjärven ympäristölautakunnan 6.10.1997 antaman Varpaisjärven kunnan jätevedenpuhdistamon ja jätevesilietteen kompostointikentän ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 7.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja muistutuksiin Vastaukset lausunnossa esitettyihin vaatimuksiin ilmenevät lupamääräyksistä ja niiden perusteluista.
7.2 Lupamääräykset 15/24 7.2.1 Puhdistamon toiminta Jäteveden käsittelylaitteiston ja käsittelyprosessin tulee olla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. Jätevedet on käsiteltävä ennen purkuviemäriin ja vesistöön johtamista hakemuksen mukaisessa biologis-kemiallisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa. Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat saadaan rajoitetuksi mahdollisimman vähäisiksi. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon poistotehon tulee täyttää seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Poistoteho enintään vähintään - biologinen hapenkulutus (BOD 7-ATU ) 15 mg/l 90 % - kokonaisfosfori 0,6 mg/l. 90 %. - ammoniumtyppi 8,0 mg/l 85 % - kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) 125 mg/l 75 %. Pitoisuus ja poistoteho lasketaan puolivuosikeskiarvona. Ammoniumtypen osalta tulos lasketaan kuitenkin vuosikeskiarvona. Ammoniumtypen poistoteho lasketaan puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja lähtevän ammoniumtypen määrien perusteella. Puhdistustulosten laskennassa otetaan huomioon kaikki puhdistustulokseen vaikuttavat häiriötilanteet, puhdistamon ohitukset ja puhdistamoon liitetyn viemäriverkon ylivuodot. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet samoin kuin mahdolliset ylivuoto- ja ohijuoksutusvedet on tehtävä tarvittaessa terveydelle haitattomiksi. (YSL 4, 42 1 mom. 1 kohta, 43 1 mom. 1 kohta, VNA yhdyskuntajätevesistä 4 ). Perustelu: Määräykset on annettu jätevesien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi ja jätevesistä vesistössä aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi. Hakija on esittänyt, että vesioikeuden luvassa määrätyt numeeriset lupaehdot pidettäisiin ennallaan eli että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7-ATU -arvo on enintään 15 mg/l ja sen puhdistusteho vähintään 90 %, kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l ja sen puhdistusteho vähintään 90 % sekä ammoniumtypen pitoisuus on enintään 8,0 mg/l ja nitrifikaatioaste vähintään 85 %. Ympäristökeskus toteaa, että asetetut käsittelyvaatimukset ovat nykyisin yleisesti vastaavan kokoisten jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvissa käytettyjä raja-arvoja. BOD:n ja kokonaisfosforin osalta käsittelyvaatimukset ovat tiukemmat kuin mitä ovat vähimmäisvaatimukset yhdyskuntajätevesistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (888/2006). Valtioneuvoston asetuksessa esitettyjä tiukempia vaatimuksia sovelletaan, jos ympäristönsuojelulaki tai sen nojalla annetut säännökset niin edellyttävät. Vähimmäisvaatimuksia tiukemmat käsittelyvaatimukset ovat tarpeen puhdistamon alapuolisen vesistön pilaantumisen estämiseksi. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta käsittelyvaatimus on sama kuin valtioneuvoston asetuksessa on määrätty. Käytännössä Varpaisjärven jätevedenpuhdistamo on päässyt jo aiemmin nyt asetettuihin lupaehtoihin. Jätevesistä ei saa aiheutua terveyshaittaa. Luvan saajan on varauduttava tarvittaessa estämään taudinaiheuttajien leviäminen jätevesissä.
16/24 7.2.2 Puhdistamolle johdettavat jätevedet Viemäriverkkoon joutuvien vuoto- ja hulevesien määrä on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Puhdistamoon liitettyä viemäriverkkoa uusittaessa ja uutta viemäriä rakennettaessa viemäröinti tulee toteuttaa pääasiassa erillisviemäröintinä. Luvansaajan on huolehdittava siitä, että puhdistamoon liitettyyn viemäriverkkoon johdettavat yhdyskuntajätevesistä poikkeavat jätevedet esikäsitellään tarvittaessa asianmukaisesti. Luvan saajan on oltava selvillä teollisuusjätevesien ja muiden poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. (YSL 4, 43 1 mom. 1 ja 5 kohdat ja 47, YSA 36 ) Perustelu: Huonokuntoisissa viemäriverkostoissa vuoto- ja hulevedet sekä rakennusten perustusten puhtaat kuivatusvedet lisäävät puhdistamolle johdettavan jäteveden määrää merkittävästi. Lisäksi kylmät vuoto- ja hulevedet laskevat jäteveden lämpötilaa oleellisesti. Laimeat ja kylmät jätevedet vaikeuttavat puhdistamon biologista toimintaa. Esikäsittely on tarpeen silloin, kun viemäriin liittyneen kiinteistön jätevesissä on puhdistamon toimintaa häiritseviä haitallisia aineita, joita esikäsittelyllä voidaan vähentää. Yhdyskuntajätevesistä poikkeavat jätevedet voivat myös sisältää lietteen hyötykäyttöä estäviä tai hankaloittavia aineita. Luvan saajan on liittymissopimusten avulla hankittava tieto näiden poikkeavien jätevesien laadusta ja määrästä sekä sovittava tarvittavasta esikäsittelystä. 7.2.3 Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto Jätevedenpuhdistamon valmiutta vastaanottaa ja käsitellä Varpaisjärven kunnan alueella viemäriin liittymättömillä kiinteistöillä jätevesien käsittelyssä syntyviä sako- ja umpikaivolietteitä on parannettava niin, että jätevedenpuhdistamo pystyy vastaanottamaan ja käsittelemään häiriöttä puhdistamokäsittelyä vaativat sako- ja umpikaivolietteet. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottokapasiteettia koskeva laskelma ja suunnitelma laskelman mukaisen sako- ja umpikaivolietemäärän käsittelystä jätevedenpuhdistamolla on esitettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään 31.12.2010. Suunnitelman mukainen vastaanottokapasiteetin lisäys tulee toteuttaa viimeistään 31.12.2013. Perustelu: Haja-asutuksen jätevesihuoltomääräysten kiristymisen takia sako- ja umpikaivolietteiden määrä Varpaisjärvellä voi nousta. Hakemuksen mukaan tämänhetkinen laitoskapasiteetti ei riitä vastaanottamaan suurempia määriä lisää sakokaivolietteitä. Tästä syystä luvan haltijan tulee esittää suunnitelma toimista, joilla lietteiden vastaanottoa voidaan lisätä. 7.2.4 Lietteen kompostointi Turvelavoilta kompostointikentälle siirretty liete on sekoitettava välittömästi runsaaseen määrään tukiainetta. Kompostiaumat on peitettävä tarpeen mukaan kompostoinnissa käytettävällä tukiaineella. Kompostiaumojen teossa, lietteiden ja tukiaineiden sekoituksessa sekä aumojen kääntämisessä on käytettävä sekoittavaa kauhaa tai vastaavan tehoista kompostimassan sekoitukseen tarkoitettua laitetta. Kompostissa on saavutettava noin + 55 o C lämpötila kompostiaumojen eripuolilta tehtyjen lämpötilamittausten keskiarvona
17/24 ja kompostia on pidettävä tässä lämpötilassa noin kahden viikon ajan. (YSL 4, 43 ja 54 ) Kompostikentän tulee olla kestopäällystetty. Lietteen turvekuivatuslavoilta ja kompostikentältä kertyvät vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti jätevesien puhdistusprosessiin. 7.2.5 Varastointi Perustelu: Kompostiaumojen hajuhaittoja vähennetään pitämällä aumojen olosuhteet tasalaatuisina ja käyttämällä kompostissa riittävästi tukiaineita ja peittämällä aumat tarvittaessa tukiainekerroksella. Kompostoitumisen kannalta riittävän tasalaatuisten olosuhteiden aikaan saamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan tehokas kompostimassan sekoitusta varten rakennettu laite. Kompostin lämpötilan on oltava riittävän kauan riittävän korkea, jotta lietteessä ja kompostissa olevat taudinaiheuttajat kuolevat. Kaksi viikkoa +55 o C:n lämpötilassa riittää. Kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kompostointiin varatulla alueella ei saa varastoida kompostoimattomia lietteitä tai lieteseoksia. Kompostointikentältä poistettua kompostimultaa saa varastoida jälkikompostoitumisalueella enintään kolme vuotta, jonka jälkeen se on toimitettava hyötykäyttöön tai sille on osoitettava muu asianmukainen sijoituspaikka. (YSL 43 ) 7.2.6 Jätehuolto Perustelu: Saostuskemikaali ja muut toiminnassa käytettävät aineet sekä välppäjäte ja muut toiminnassa syntyvät jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niitä pääse ympäristöön. Kompostoimattomat lietteet joutuvat nopeasti anaerobiseen tilaan, jolloin lietteistä aiheutuu hajua ympäristöön. Kompostoinnilla lietteen hajuhaittaa saadaan vähennettyä oleellisesti. Kompostoidun lietteen hyötykäyttömahdollisuudet vähenevät pitkäaikaisessa varastoinnissa, kun sen ravinteet huuhtoutuvat valumavesien mukana. Pitkäaikainen varastointi myös mahdollistaa rikkakasvien leviämisen kompostiin, mikä vaikeuttaa kompostimullan hyötykäyttöä. Kompostimullan käyttöä lannoitevalmisteena valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Erilaista käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään. Välppäjäte voidaan toimittaa sellaiselle tavanomaisen sekajätteen kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset. Ongelmajätteet on pakattava asianmukaisin sisällön laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin, tiiviisiin astioihin tai säiliöihin ja varastoitava tarkoitukseen varatussa lukittavassa varastossa tiiviillä alustalla.
Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi. Ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätteen käsittelyyn. Jätteitä saa luovuttaa vain sellaiselle vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa tai muu hyväksyntä ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. (YSL 4 1 mom., 7-8, 43 1 mom. 1 ja 2 kohta ja 45, JäteL 4, 6 kohdat 1 6 ja 15 ja JäteA 7 ) 7.2.7 Purkuputki Perustelu: Eri käsittelyä tai hyödyntämistä vaativien jätteiden pitäminen erillään on jätteiden asianmukaisen käsittelyn ja hyödyntämisen vuoksi välttämätöntä. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavalla järjestettyyn jätehuoltoon. Jätteet on kiinteistöllä käsiteltävä ja jätehuolto järjestettävä niin, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle. Mm. jätteiden avopoltto on kielletty. Jätteenhaltijan velvollisuus on myös huolehtia, että jäte luovutetaan vain sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa tai muu viranomaisen hyväksyntä ottaa vastaan kyseistä jätettä. Varpaisjärven kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle johdetaan vain tavanomaisia talous- ja teollisuusjätevesiä. Näin ollen on epätodennäköistä, että välppäjätteeseen pääsisi sellaisia haitta-aineita, jotka estäisivät jätteen sijoittamisen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Välppäjäte on yleensä sijoitettu tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Kuitenkin, mikäli kaatopaikan pitäjä vaatii tai jos viemäriverkkoon pääsee poikkeuksellisia jätevesiä, tulee välppäjätteestä tehdä selvitys sen kaatopaikkakelpoisuudesta. Käsitellyt jätevedet saa johtaa aiemmin rakennetussa purkuputkessa Varpasen pohjoisosaan (purkuputken purkupään koordinaatit ovat I: 3538262 ja P: 7029681). Niillä alueilla, missä veden syvyys on alle 1,5 m mitattuna Varpanen-järven alivesipinnasta (NW), putken tulee olla sijoitettu pohjaan tehtyyn kaivantoon ja peitetty. Muualla vesialueella putken tulee olla upotettuna riittävästi painotettuna pohjaan niin, että putki painuu pohjaan tasaisesti ja pysyy paikoillaan. Purkujohdon on oltava merkitty merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaisesti. Perustelut: Vesioikeuden päätöksen nro 50/III/90 mukaisesti rakennettu purkuputki on edelleen käyttökelpoinen ratkaisu. Määräys on vesioikeuden päätöksen mukainen. 7.2.8 Vanhan puhdistamoaltaan täyttäminen Vanhan puhdistamoaltaan täyttämisessä saa käyttää puhtaita maa- ja kiviaineksia ja muita materiaaleja, joista ei aiheudu haitallisia päästöjä ympäristöön. Altaan täyttämisestä tulee esittää yksityiskohtainen suunnitelma Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varpaisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2009 mennessä. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi altaaseen tähän mennessä sijoitetun ja lopputäyttöön käytettävän täyttömateriaalin laatu, altaan senhetkinen täyttöaste, suunnitelma allasalueen muotoilusta ja käytöstä täytön jälkeen sekä altaasta täytön myötä poistuvan veden käsittely ja johtaminen. Lisäksi suunnitelmassa tulee olla selvitys siitä, miten estetään mahdollinen runsasravinteisen altaan pohjalietteen leviäminen ympäristöön. 18/24
19/24 Perustelut: Aiemmissa puhdistamoa koskevissa luparatkaisuissa ei ole määräyksiä vanhan puhdistamoaltaan täytöstä. Ympäristölautakunnan lausunnon mukaan vanhaa puhdistamoallasta on täytetty puhtailla maa- ja kiviaineksilla. Vanhan lammikkopuhdistamon pohjaan on sen toiminnan aikana sedimentoitunut paljon ravinteita sisältävää kiintoainetta. Allasta täytettäessä tulee huolehtia siitä, ettei tämä runsasravinteinen pohjaliete pääse leviämään ympäristöön. Täyttöön käytettävien materiaalien on oltava sellaisia, ettei niistä liukene haitallisia päästöjä. Näistä syistä luvansaajan tulee esittää vanhan puhdistamoaltaan täytöstä yksityiskohtainen suunnitelma, missä on esitetty myös toimenpiteet ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. 7.2.9 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Luvansaajalla tulee olla ajantasainen suunnitelma, joka sisältää toimintaohjeet puhdistamolla ja viemäriverkossa esiintyvien häiriö-, poikkeus- ja erityistilanteiden aikana. Valmiutta toimia erityistilanteissa on pidettävä jatkuvasti yllä. Jos puhdistamolla tai viemäriverkossa tapahtuu oleellinen toimintahäiriö tai poikkeuksellinen tilanne tai laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen jätevesipäästö, luvansaajan on ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan saattamiseksi ennalleen sekä vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tällaisista tapahtumista on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varpaisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 5 ja 43 1 mom. 3 kohta) Perustelu: Luvansaaja on velvollinen ilmoittamaan poikkeuksellisista tilanteista valvontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poikkeustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi sekä tapahtuneesta tiedottamiseksi. Suunnitelma on tarpeen, koska toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa riskeistä sekä mahdollisuuksista onnettomuusriskien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. 7.2.10 Toiminnan lopettaminen Puhdistamon toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle vähintään kuusi (6) kuukautta aiemmin. Tällöin tulee esittää ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma vesien, -ilman ja maaperänsuojelua koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 43 ja 90 ) Perustelu: Toiminnan lopettamisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukseen, jotta viranomainen voi tarkistaa lopettamiseen liittyvien toimien riittävyyden. Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaan luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. 7.2.11 Puhdistamon toiminnasta vastaava henkilö Puhdistamon toiminnasta ja hoidosta vastaamaan on asetettava riittävän koulutuksen saanut ja ammattipätevyyden hankkinut henkilö ja hänen sijaisensa, joiden nimet ja yh-
20/24 teystiedot on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varpaisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 1 mom. 5 kohta ja 46 1 mom.) Perustelu: Puhdistamon koneiston ja laitteiden käyttö sekä puhdistusprosessin hallinta edellyttävät asiantuntemusta. Asiantunteva hoitaja osaa säätää laitoksen toimimaan mahdollisimman tehokkaasti normaali- ja poikkeustilanteissa ja hän voi toiminnallaan välttää häiriötilanteiden muodostumisen. Päivitetyt yhteystiedot ovat tarpeen nopean tiedonkulun varmistamiseksi puhdistamon ja valvontaviranomaisen välillä erityisesti poikkeustilanteissa. 7.3 Tarkkailu, raportointi ja valvonta Luvansaajan on tarkkailtava puhdistamon käyttöä, puhdistamolle ja vesistöön johdettavan jäteveden määrää ja laatua, käytettyjen kemikaalien määriä, puhdistuslaitteiden tehoa, puhdistamolietteiden määrää ja käsittelyä, muita toiminnassa syntyviä jätteitä ja jätehuoltoa sekä jätevesien vaikutuksia vesistössä. Tarkkailu on suoritettava hakemuksessa esitettyjen käyttö-, kuormitus- ja purkuvesistön tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailuohjelmissa esitetyn lisäksi on: Seurattava kompostiauman lämpötilaa kuumassa vaiheessa päivittäisillä mittauksilla ja muuna aikana kuukausittaisilla mittauksilla kolmesta pisteestä eri syvyyksiltä. Tulokset on kirjattava muistiin. Pidettävä kirjaa lietteiden, tukiaineiden, kompostikentällä käsitellyn, jälkikompostoitumisalueelle siirretyn ja loppusijoitetun valmiin kompostin määristä ja kompostin vastaanottajista ja sijoituskohteista. Otettava kerran vuodessa kokoomanäyte kompostiaumasta neljästä kohdasta 0-1 metrin syvyydeltä ennen kompostin jälkikompostoitumisalueelle siirtoa. Kokoomanäytteestä määritetään kuiva-aine, hehkutusjäännös, ph, johtokyky, kokonaistyppi-, kokonaisfosfori-, kokonaiskalium-, kadmium-, kromi-, kupari-, nikkeli-, lyijy-, elohopea-, sinkki- ja arseenipitoisuudet sekä mikrobeista Salmonella ja Escherischia coli. Seurattava tulevan ja lähtevän jäteveden kemiallista hapenkulutusta (COD Cr ). Pidettävä kirjaa toiminnassa syntyvien muidenkin jätteiden kuin lietteiden määristä ja toimituksista hyötykäyttökohteisiin ja jätteenkäsittelypaikkoihin. Tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutulokset tulee säilyttää ja toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varpaisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi niiden valmistuttua. Jätevesiä, purkuvesistöä, lietteitä ja muuta jätehuoltoa koskevat seuranta- ja tarkkailutiedot sekä selvitykset poikkeuksellisista tilanteista on koottava vuosittain yhteenvedoksi, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varpaisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedossa on esitettävä lyhyesti myös suunnitellut toiminnan muutokset. (YSL 5 ja 46, JäteL 51 ja 52 ) Tarkkailuohjelmat on päivitettävä vastaamaan uutta ympäristölupaa sekä muutoin sisällöllisesti nykyhetkeen. Uusitut tarkkailuohjelmat tulee esittää ympäristökeskukselle viimeistään 31.3.2009. Tarkkailuohjelmia voidaan muuttaa tarvittaessa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Perustelu: Luvansaajan on oltava selvillä toiminnastaan ja sen ympäristövaikutuksista. Kirjanpito toiminnasta ja jätteistä on tarpeen valvontaa varten. Tarkkailutietojen perusteella seurataan, onko toiminta lupapäätöksen mukaista.