2-Etyyli-1-heksanoli Mittausten ja korjausten näkökulmasta Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin 2-Etyl-1-heksanol från mätnings- och reparationssynvinkel Bra inspektionsmetoder för att evaluera reparationsbehovet av plastbeläggningar på betongstrukturer Eero Palomäki, Työterveyslaitos Hanna Keinänen, Vahanen Oy
Taloussanomat 17.2.2011 Rakennuslehti 17.11.2011 Aamulehti 6.8.2011 Väri ja pinta 1/2012 Kaleva 18.12.2010 Väri ja pinta 5/2011 Rakennuslehti 24.11.2011 Valvira lausunto 30.8.2011 VOC-mittaustulosten tulkinnasta asuntojen terveyshaitta-asioissa 2
Tausta Bakgrunden Ongelman toteaminen Konstaterande av problem Onko 2-EH tai 9-alkoholit varsinaisia terveyshaitan aiheuttajia? Jos sisäilmassa ei esiinny indikaattoriyhdisteitä, onko ongelmaa? Milloin lattianpäällyste on vaihdettava? Mikä ilmanvaihdon vaikutus? Mittausstrategia Mätnings strategi Ilmanäyte pintaemissio materiaalinäyte? Alustan kosteuden vaikutus mittauspaikkojen valintaan (verrokit)? Mitä irroitetusta materiaalipalasta itseasiassa mitataan? Materiaalinäytteen käsittelyohjeet puuttuvat Tulosten tulkinta Tolkning av resultaten Mitkä ovat relevantteja indikaattoriyhdisteitä? Paljonko on paljon? Tarvitaan yhteiset viitearvot! Kentälle tarvittiin ohjeistukseksi Hyvät tutkimustavat Bra inspektionsmetoder behövs på forskningsfältet
Työryhmä Arbetsgruppet Työterveyslaitos Arbetshälsoinstitutet Eero Palomäki (pj.) Tuomo Lapinlampi Peter Backlund Hanna Hovi Tapani Tuomi Sirpa Rautiala VTT VTT Expert Services Oy Helena Järnström Kiia Miettunen Rain Köiv Vahanen Oy Hanna Keinänen (siht.) Sami Niemi Jarno Komulainen ISS Proko Oy Mikko Kallinen SIRATE Oy Tommi Vehviläinen Timo Murtoniemi TTY / TUT Jommi Suonketo Halton Oy Markku Hyvärinen Suomen Sisäilmakeskus Oy Jukka-Pekka Kärki Reetta Valkeinen Senaatti-kiinteistöt Timo Keskikuru Kirsti Liljeroos Suomen Yliopistokiinteistöt Anne Korpi Rakennustietosäätiö Tiina Tirkkonen Valvira Pertti Metiäinen Etelä-Suomen AVI Helena Mussalo-Rauhamaa Itä-Suomen yliopisto Markku Seuri YM/Kosteus- ja hometalkoot Karoliina Viitamäki
Miksi lattiapäällysteiden vaurioita tutkitaan? Rakennuksen käyttäjillä sisäilman huonoon laatuun viittaavaa oireilua. Normaalista poikkeavat hajut. Rakennuksen ikääntyminen. Muiden tutkimusten yhteydessä havaittu viitteitä lattiapäällystevauriosta. Asian saama julkisuus ihmisten huolestuminen. Varför undersöks plastbeläggningars skador? Symptom i användaren, lukter, föråldrande av byggnaden, antydningar av skada samt människors oro 5
Tutkimustapaohje Yleistä Rakennus on aina tutkittava kokonaisuutena! Ohje on jaettu vaiheisiin 1, 2 ja 3. Päällystevaurion arviointi aistinvaraisesti, kosteusmittauksin, rakenteen ikä, rakenneratkaisut sekä pintarakennetiedot huomioiden antaa usein hyvän kuvan korjaustarpeesta. Inspektionsanvisning Allmänt Inspektionsanvisningen är delad i fas 1, 2 och 3
Tutkimustapaohje Vaihe 1 Lähtötietojen selvittäminen. Katselmuskäynti kohteessa. Arvio jatkotutkimustarpeesta. Tutkimussuunnitelman laatiminen -> vaihe 2. Tutkimuksen tavoite on määrittää korjaustarve ja tarvittavan korjauksen laajuus ja laatu sisäilman laadun parantamiseksi. Inspektionsanvisning Fas 1 Bakgrundsinformation, ett besök vid objektet, estimat om reparationsbehovet samt uppgörande av en inspektionsplan -> fas 2
Tutkimustapaohje Vaihe 2 Kohdetietoja tarkennetaan. Rakenneselvitykset. Kosteusmittaukset (pintakosteuskartoitus, viilto- ja porareikä- ja näytepalamittaukset). Muu havainnointi mittausten yhteydessä. Kokonaisarvio tilanteesta sekä tulosten tarkastelu terveysperusteisesta näkökulmasta -> tarvittaessa vaihe 3. Tutkimustapaohjeessa tarkennetaan betonirakentamisen päällystämisen ohjeita vuodelta 2007 (laadintaan osallistunut Sami Niemi, Vahanen Oy:stä). Inspektionsanvisning Fas 2 Strukturutredning, fuktighetsmätningar, andra upptäckter och ett helhetsestimat av läget -> Fas 3 vid behov
Tutkimustapaohje Vaihe 3 Sisäilman VOC-näyte (ISO 16 000-6), tilanteesta riippuen voidaan sisällyttää jo tutkimustapaohjeen vaiheeseen 2. Emissionäyte ehjän lattiapäällysteen päältä ja tarvittaessa betonirakenteen pinnasta FLEC-menetelmällä =Field and laboratory emission cell (ISO 16 000-10 ja NT BUILD 484). Bulk-Materiaalinäyte. Suositellaan ensisijaisesti käyttämään FLECmenetelmää. Tulosten tulkinta ja arvio korjaustarpeesta, -laajuudesta ja kiireellisyydestä. Kupu- ja viiltokupumittaukset jäävät pois ohjeesta! Inspektionsanvisning Fas 3 VOC-prov från inneluften, emissionsprov ovanpå hel golvbeläggning samt vid behov från betongytan, vid behov Bulk-materialprov, tolkning av resultaten samt ett estimat om reparationsbehovet.
Tutkimustapaohje Viitearvot Ohjeessa esitetään viitearvoja (TTL:n ja VTT:n tutkimustulokset). Viitearvoja voidaan käyttää vain ko. menetelmällä otetuille näytteille. Prosenttiosuuspäättelyä ei käytetä. Näytteidenotossa edellytetään verrokkinäytteet. Bulk-materiaalinäytteen tulkinnassa normaalipitoisuudet vaihtelevat merkittävästi materiaalityyppi huomioiden (vrt. muovimattolinoleummatto). Inspektionsanvisning Referensvärden En del referensvärden bör visas. Vid provtagning förutsätts även kontrollprov
Muuta huomioitavaa tutkimusmenetelmän valinnassa (1/2) Jokainen rakennus on yksilö ja tutkittava omana kokonaisuutena. Yksittäisillä näytteidenotoilla voidaan saada viitteitä vauriosta, mutta pelkästään niiden perusteella ei voida määrittää korjaustarvetta. Näytteiden edustavuus on mietittävä ennen niiden ottoa. Tutkimuksen tekijällä oltava riittävät tiedot ja näytteidenotto vaatii ammattitaitoa täsmällisistä ohjeista huolimatta. Annat att ta i beaktande vid val av inspektinsmetod (1/2) Byggnader bör alltid undersökas som helheter. Reparationsbehovet kan inte fastlås på basen av enstaka provtagningar.
Muuta huomioitavaa tutkimusmenetelmän valinnassa (2/2) Sisäilma- ja emissionäytteiden (FLEC-menetelmä) ottoon on standardit olemassa Bulk-materiaalinäytteelle laaditaan erillinen ohjeistus TTL:n toimesta. Kenttämittauksissa standardeja ei tarkasti käytetä (esim. olosuhdevaihtelut). Standardien soveltaminen kenttämittauksiin oltava yhdenmukainen eri mittaajien keskuudessa. Annat att ta i beaktande vid val av inspektinsmetod (2/2) Det finns standarder för provtagning av inneluft och emissioner. Vid fältundersökningar används inte standarderna entydigt (tex. ändringar i omständigheterna)
Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä Jos päällysteen uusimiseen päädytään, tulee korjausmenetelmät valita oikein (korjataan oleellinen ja vältetään ylikorjaamista). Mallikorjaukset. Korjausmenetelmän valinnassa huomioitava mm. vaurion vakavuus, laatu ja kiireellisyys. rakennetyypit sekä siinä vallitsevat olosuhteet ja niiden muuttuminen uuden päällysteen vaikutuksesta. alustaan mahdollisesti imeytyneet VOC-yhdisteet. kosteuden kuivatustarve. Faktorer som inverkar på val av reparationsmetod Skadans storlek, kvalitet, arbetets brådska, strukturtyp, omständigheterna, möjliga VOC-föreningar som upptagits i underlaget och torkningsbehovet.
Kiitos! Tack!