Maanmittauslaitoksen kansainvälisen toiminnan strategia

Maanmittauslaitoksen kansainvälisen toiminnan strategia 2013-2017 MAANMITTAUSLAITOS 2013

Maanmittauslaitos Kansainvälisen toiminnan strategia 2013-2017 Kuvailulehti Tekijät Heli Ursin, työryhmä Pekka Halme, Risto Ilves, Pasi Pekkinen ja Jari Reini Julkaisun päivämäärä 30.01.2013 Julkaisun nimi Maanmittauslaitoksen kansainvälisen toiminnan strategia 2013-2017 Julkaisija Maanmittauslaitos Toimeksiantaja ja päivämäärä Maanmittauslaitos, keskushallinto; 2012 Kustantaja Julkaisusarjan nimi ja numero MAANMITTAUSLAITOS Julkaisuvuosi Sivumäärä ISBN ISSN Kieli Hinta 2013 14 Suomi Jakaja Maanmittauslaitos, keskushallinto Avainsanat Tiivistelmä Kansainvälisyys on osa Maanmittauslaitoksen toimintaympäristöä ja tehtäväaluetta. Osallistumalla kansainväliseen toimintaan ja osaamisemme esittelyllä eri foorumeilla vahvistetaan kuvaa Maanmittauslaitoksesta ja Suomesta teknologisesti kehittyneenä ja innovatiivisena toimijana. Maanmittauslaitos hyödyntää kansainvälisten alan toimijoiden hyvät käytännöt ja kokemukset omassa toiminnassaan. Kansainvälinen toiminta lisääntyy jatkuvasti. Maanmittauslaitoksen on panostettava laitoksen toiminnan ja kehittämiskohteiden kannalta tärkeimpiin kansainvälisen toiminnan osa-alueisiin. Strategiakaudella 2013-2017 toiminnan painopiste on Euroopan unionissa. Tärkeimmät kansainvälisen toiminnan foorumit ovat Euroopan maanmittauslaitosten välinen yhteistyö (erityisesti pohjoismainen yhteistyö, yhteistyö Baltian maiden kanssa, EuroGeographics), YK:n alaiset orgaanit, osallistuminen valittujen alan järjestöjen toimintaan ja konferensseihin sekä kansainvälisten normien ja säännösten valmistelu. Osallistuminen kansainväliseen työhön on osa MML:n normaalia jokapäiväistä toimintaa. Jokaisen asiantuntijan työhön kuuluu oman alueensa kansainvälisen kehityksen seuranta. Tavoitteet: - Maanmittauslaitos tunnetaan teknisesti innovatiivisena laitoksena ja se on haluttu yhteistyökumppani. - Maanmittauslaitoksen toimintaan kuuluu oleellisena osana kansainvälisyys. - Kohdistetaan kansainvälinen toiminta laitoksen perustoimintaa ja kehittämiskohteita tukevaksi. - Hyödynnämme muualla tehdyt innovaatiot ja kehittämisen sekä hyvät käytännöt omassa toiminnassamme. Strategian toimeenpanoa arvioidaan vuosittain, jolloin määritellään kansainvälisen toiminnan tärkeimmät vuosittaiset tavoitteet ja toimenpiteet. Hyväksytty Maanmittauslaitoksen johtoryhmässä 23.1.2013. Käsitelty Maanmittauslaitoksen YTneuvottelukunnassa 30.1.2013.

Sisällys: 1. Kansainvälisen toiminnan strategian tavoitteet... 1 2. Nykytilan kuvaus... 1 2.1. Toiminnan sisällöllinen kuvaus... 1 2.2. Organisointi ja menettelytavat... 3 2.3. Resurssien käyttö (2012)... 4 2.4. Nykytilan arviointi... 4 3. Toimintaympäristön muutokset... 6 3.1. Kansainvälistyminen... 6 3.1.1. Paikkatietoinfrastruktuuri... 7 3.1.2. Maastotietojärjestelmä... 7 3.1.3. Kiinteistö- ja kirjaamisasiat... 7 3.2. Toiminta ulkoasianministeriön hallinnonalalla... 8 3.2.1. Lähialueyhteistyö... 8 3.2.2. Suomen ja EU:n arktinen politiikka... 8 3.2.3. Kehitysyhteistyöhankkeet... 8 3.3. Teknologian kehitys... 9 4. Visio, painopistealueet ja tavoitteet... 9 4.1. Visio... 9 4.2. Kansainvälisen toiminnan painopistealueet... 9 4.3. Tavoitteet... 11 5. Strategian toimeenpano ja seuranta... 12 Liite 1: Maanmittauslaitoksen kansainvälinen toiminta osa-alueittain vuonna 2012.

1 (14) 1. Kansainvälisen toiminnan strategian tavoitteet Kansainvälisen toiminnan strategian tavoitteena on nykytilan analyysin ja toimintaympäristön muutosten arvioinnin pohjalta asettaa kansainvälisen toiminnan visio ja määritellä toiminnan painopistealueet ja tavoitteet. Lisäksi määritellään toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan. Lähtökohtana on kansainvälisen toiminnan tehokkuuden lisääminen kohdentamalla toiminta yhä paremmin laitoksen perustoimintaa ja kehittämiskohteita tukevaksi. 2. Nykytilan kuvaus Maanmittauslaitos toimii aktiivisesti useilla kansainvälisillä foorumeilla. Toiminta on painottunut laitoksen kansainvälisen toiminnan strategian (2009-2012) mukaisesti Pohjoismaihin, lähialueisiin ja eurooppalaiseen yhteistyöhön. Maanmittauslaitoksen osallistuminen kansainväliseen toimintaan jakautuu seuraaviin kokonaisuuksiin: Toiminta Euroopassa pohjoismainen yhteistyö yhteistyö muiden naapurimaiden kanssa (Venäjä ja Baltia) EuroGeographics-yhteistyö EU-tason aloitteet ja hankkeet Kehitysyhteistyö YK:n toimintaan osallistuminen Osallistuminen hankkeisiin (projekteihin) Osallistuminen järjestöjen toimintaan ja konferensseihin Muu yhteistyö Tarkempi luettelo kansainvälisen toiminnan osa-alueista vuonna 2012 esitetään liitteessä 1. 2.1. Toiminnan sisällöllinen kuvaus Pohjoismaisessa yhteistyössä pääpaino on ollut maanmittauslaitosten välisessä yhteistyössä, jossa toiminta on keskittynyt verkostoitumiseen ja hyvien käytäntöjen vaihtoon. Open source -yhteistyö on esimerkki toiminnasta, jossa kaikilla osallistujaorganisaatioilla on ollut samat kehittämistarpeet, ja kaikki ovat hyötyneet yhteistyöstä. Tiettyjen aihealueiden ympärille on lisäksi rakentunut yhteistoimintaa, jossa on mukana myös muita toimijoita kuin maanmittauslaitokset (esimerkiksi pohjoismainen INSPIRE-verkosto ja KrisGIS).

2 (14) Lähialueyhteistyö käsittää yhteistyön Venäjän kanssa. Venäjä-yhteistyössä Maanmittauslaitos on edistänyt Suomen lähialueyhteistyön tavoitteita antamalla tietoa MML:n käytännöistä ja kouluttamalla venäläisiä asiantuntijoita. maa- ja metsätalousministeriön asettamien tarkempien tavoitteiden mukaisesti. Työ on kohdistunut neljään osa-alueeseen: asiantuntijoiden perehdyttämisohjelmaan, paikkatietoportaalin rakentamiseen, organisatoriseen kehittämistyöhön ja asiakaspalvelun parantamiseen. Yhteistyösopimukset Viron, Latvian ja Liettuan maanmittauslaitosten kanssa solmittiin vuoden 2011 alkupuolella. Sopimuksissa määritellään laitosten välisen yhteistyön tavoitteet ja muodot seuraaville vuosille, kunkin laitoksen kanssa erikseen. Tavoitteena on lisätä tietojen vaihtoa parhaista käytännöistä. Laitos on tukenut EuroGeographicsin toimintaa osallistumalla järjestön hankkeisiin (EuroGlobalMap, EuroRegionalMap, EuroBondraryMap ja EuroGeoNames) ja työryhmien toimintaan. Lisäksi työntekijöitä on ollut Euro- Geographicsissa määräaikaisessa työsuhteessa. Eurooppalainen paikkatietodirektiivi (INSPIRE) tuli voimaan 15.5.2007. MML on seurannut INSPIREn toimeenpanosääntöjen valmistelua ja arvioinut niiden vaikutusta Maanmittauslaitokseen sekä aineistotuottajana että infrastruktuurin tukiorganisaationa. Asiantuntijoitamme on osallistunut IN- SPIREn teemojen tietotuotemäärittelyjä valmistelevien työryhmien työhön useiden teemojen osalta. INSPIREn Initial Operating Capability (IOC) Task Force -työhön osallistuttiin toimimalla sekä IOC:n että teknisten alaryhmien jäsenenä. Maanmittauslaitos on osallistunut YK:n Euroopan talouskomission UNECEn alaisuudessa toimivan Working Party on Land Administration -järjestön (WPLA) toimintaan sekä YK:n taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen osasto (ECOSOC) perustaman Global Geographic Information Management (GGIM) -foorumin toimintaan. Laitos on osallistunut kansainvälisiin hankkeisiin harkiten olemassaolevien resurssien puitteissa. ArcticSDI-projekti tähtää arktisen alueen paikkatietoinfrastruktuurin rakentamiseen. Mukana hankkeessa ovat Norjan, Tanskan, Grönlannin, Ruotsin, Islannin, Venäjän, Kanadan ja USAn karttalaitokset sekä Arktinen Neuvosto. Tavoitteena on tuoda useiden tuottajien karttaja muut paikkatietoaineistot yhdestä pisteestä käyttäjien saataville. Maanmittauslaitos osallistui econtentplus-rahoitteiseen European Spatial Data Infrastructure Network -hankkeeseen (ESDIN), joka päättyi vuoden 2011 alussa. Jatkohankkeena vuodesta 2013 alkaen toteutetaan European Location Framework (ELF1) -hanke kolmivuotisena EU-rahoitteisena projektina. Hankkeeseen osallistuu 14 maanmittauslaitosta ja lisäksi useita paikkatietoalan tutkimuslaitoksia ja ict-yrityksiä. Eurooppalaisen kiinteistötietopalvelun EULIS (European Land Information Service) vakiinnuttamiseksi perustettiin eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä (ETEY-EEIG), jossa Maanmittauslaitos on yhtenä perustajajäsenenä. EU:n ejustice-ohjelman osana elokuussa 2010 alkoi kaksivuotinen LINEprojekti (Land Information for Europe). Se jatkoi EULIS-palvelun teknistä

3 (14) uudistamista ja integrointia ejustice-portaaliin EULIS-palvelun laajentamiseksi koko Euroopan kattavaksi. MML osallistuu myös useiden alan kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja konferensseihin. Euroopan kirjaamisviranomaisten yhteistyöjärjestö ELRA:n (European Land Registry Association) toiminnassa oltiin mukana muun muassa osallistumalla yli rajojen tapahtuvan sähköisen kiinteistönvaihdannan edistämistä tavoittelevaan Crobeco (Cross Border Electronic Conveyancing) -projektiin. Kansainväliseen standardointiyhteistyöhön osallistutaan eri foorumeilla (ISO TC 211 Geographic Information/Geomatics, CEN TC 287 Geographic Information, Open Geospatial Consortium ja Pohjoismainen epävirallinen paikkatietostandardoinnin seurantaryhmä). Kehitysyhteistyöhankkeissa on annettu toimialaan liittyviä asiantuntijapalveluita ulkoasiainministeriölle. Tavoitteena on ollut maanhallintaan ja kartoitukseen liittyvien hankkeiden laadun parantaminen Suomen kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti. Yksittäiset tehtävät ovat käsittäneet ministeriön ja edustustojen virkamiesten työn tukemista maankäyttöön ja kartoitustoimeen liittyvien hankkeiden hankevalmistelussa ja seurannassa UM:n Aasian ja Oseanian yksikön toimialueilla. MML:n ja Kiinan maanmittauslaitoksen yhteistyö perustuu sopimukseen, jossa määritellään yhteistyöalueet viideksi vuodeksi kerrallaan. Käytännössä yhteistyö on asiantuntijavierailuja vastavuoroisuusperiaatteella. 2.2. Organisointi ja menettelytavat Maanmittauslaitoksen kansainvälistä toimintaa johtaa keskushallinto. Pääjohtaja päättää kansainvälisen toiminnan kokonaisuudesta. Pääjohtaja päättää toiminnasta ja järjestöistä, joiden toimintaan Maanmittauslaitos osallistuu sekä henkilöistä, jotka edustavat laitosta järjestöjen johtoelimissä. Kansainvälisten asioiden päällikön tehtävä on valmistella kansainvälisen toiminnan strategia, toiminnan vuosisuunnitelmat ja koordinoida laitoksen kansainvälistä toimintaa. Keskushallinnosta toiminnallista vastuuta jaetaan tarpeen mukaan toimintayksiköille. Jokaisen asiantuntijan työhön kuuluu oman alueensa kansainvälisen kehityksen seuranta. Osallistuminen kansainväliseen työhön on osa MML:n normaalia jokapäiväistä toimintaa. Osallistuminen perustuu kansainvälisen toiminnan strategiassa määriteltyihin painopistealueisiin, jotka ovat olleet Pohjoismainen yhteistyö, lähialueyhteistyö ja eurooppalainen yhteistyö painottuen EuroGeographics:n toimintaan ja projekteihin sekä EU-tason aloitteiden seurantaan ja niihin vaikuttamiseen. Maanmittauslaitoksen matkustusohjeen mukaisesti työntekijän tulee raportoida esille tulleista laitoksen kannalta tärkeistä asioista tarkoituksenmukaisella tavalla (esim. suullinen informointi, sähköposti, kokousmuistio, kirjallinen matkaraportti) henkilöille, joiden työhön matkan substanssiosan tiedot liittyvät. Matkamääräyksen antaja voi halutessaan ohjeistaa raportoinnin muodosta.

4 (14) 2.3. Resurssien käyttö (2012) Henkilötyöpäivät Kansainväliseen toimintaan osallistumiseen kirjattiin vuonna 2012 noin 1500 työpäivää. Tämä on lähes 7 henkilötyövuotta, eli noin 0,37% laitoksen kokonaistyöajasta. Osallistuminen kansainväliseen toimintaan on laaja-alaista, mutta pohjoismaisen vertailun perusteella resurssien käyttö on maltillista. Muut Pohjoismaat käyttävät suhteessa kokonaistyöaikaan enemmän työaikaa kansainväliseen toimintaan. Maanmittauslaitoksen henkilöstöstä pieni osa on mukana kansainvälisessä toiminnassa. Vuonna 2012 vain 22 henkilöä käytti yli 10 työpäivää kansainväliseen toimintaan. Eniten kansainväliseen toimintaan osallistuivat Keskushallinnon ja Kehittämiskeskuksen työntekijät. Maanmittaustoimistoissa ei juurikaan käytetä työaikaa kansainväliseen toimintaan, paitsi mikäli osallistutaan yksittäisiin hankkeisiin (esimerkiksi lähialueyhteistyö Venäjän kanssa). Kustannukset Kansainvälisen toiminnan kokonaiskustannukset, laitoksen ulkopuolelta saamat kompensaatiot vähennettynä, olivat vuonna 2012 noin 670 000 euroa. Pääosa kuluista on työaikakustannuksia ja noin 145 000 euroa matkustuspalveluita. Kokonaiskustannukset ovat samalla tasolla kuin vuonna 2008. Matkakustannukset ovat samana aikana vähentyneet yli 30%. 2.4. Nykytilan arviointi Strategian valmistelun yhteydessä kuultiin ja haastateltiin maanmittausneuvoksia, johtajia ja kansainväliseen toimintaan osallistuvia asiantuntijoita, kaikkiaan 26 henkilöä. Lisäksi haastateltiin maa- ja metsätalousministeriön ja ulkoasianministeriön kehityspoliittisen osaston edustajia. Maanmittauslaitoksen kansainvälisen kehityksen seuraamisesta ja siihen osallistumisesta saamia hyötyjä ovat olleet esimerkiksi: - Verkostoituminen helpottaa työtä. Saadaan tietoa ja valmiita ratkaisuja sovellettavaksi. - Saadaan tietoja alan kehityssuunnista muualla: mitä muut maanmittausalan laitokset tekevät ja minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia niillä on. Näin saadaan taustatietoja omien strategisten päätösten pohjaksi. - MML:n työntekijöiden asiantuntemuksen ja laitoksen hyvän maineen avulla voidaan saada vaikutusvaltaa kansainvälisillä foorumeilla laitok-

5 (14) sen kokoa suuremmin ja näin voidaan paremmin vaikuttaa siihen, miten laitokselle tärkeät asiat kehittyvät. - Pohjoismaisen yhteistyön avulla saadaan näkemyksiämme paremmin kuuluviin esim. EU:n suuntaan - Verrataan omaa toimintaa ja sen tehokkuutta muihin ja saadaan realistinen käsitys oman toiminnan tasosta MML:n vahvuuksia kansainvälisessä toiminnassa ovat vahva substanssiosaaminen ja henkilöstön riittävä kielitaito (englanti). Maanmittauslaitosta pidetään kansainvälisesti korkeatasoisena ja modernina alan toimijana. on panostanut kansainvälisten asioiden hoitoon ja laitoksen imago on hyvä. Verkostoitumisen kautta on saavutettu läheiset suhteet erityisesti Pohjoismaiden maanmittauslaitosten johtoon. EuroGeographicsin ja sen työryhmien kautta on saatu luotua laaja eurooppalainen kontaktiverkosto. Verkostoitumisen avulla on saatu tietoa, jota on voitu hyödyntää omassa toiminnassa. Esimerkiksi pohjoismaisen Användningsgruppenin ja Euro- Geographicsin Business Interoperability -työryhmän toiminnan kautta on saatu selkeä kuva muiden Euroopan maiden tietopolitiikasta ja asiakastarpeista ja konkreettista hyötyä valmistauduttaessa aineistojen avaamiseen Suomessa. Euroopan tasolla erityisesti Ordnance Surveyn (Iso Britannia) kokemukset ja juridiikan resurssit ovat tarjonneet hyödyllistä tietoa. Verkostoitumisen kautta on saatu monia vihjeitä hyvistä toimintatavoista, joita on voitu saattaa tuotannosta tai asiakaspalvelusta vastaavien henkilöiden tai kehitysprojektien tietoon. Esimerkkejä ovat erilaiset nimistön keruun crowdsourcing-toteutukset sekä verkkopalvelut kansalaisille ja yrityksille. Kontaktit ohjelmisto- ja laitteistovalmistajiin, tutkijoihin sekä vastaavaa työtä tekeviin organisaatiohin ovat mahdollistaneet oman tuotannon kehittämisen korkealle tasolle pienellä henkilöresurssimäärällä. Yleisimmin mainittu laitoksen kansainväliseen toimintaan liittyvä uhka on työaikaresurssin puute. Osa asiantuntijoista kokee, ettei aika riitä kansainväliseen toimintaan, koska osallistuminen kilpailee laitoksen sisäisen toiminnan kanssa. Resurssien käytön seuranta on osoittautunut hankalaksi projektikoodien käytön kirjavuuden takia. Käytettävissä oleva osaamispotentiaali on kapea. Osaamisen siirtäminen todettiin myös haasteeksi työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle. Henkilöriippuvuusriski tunnistettiin, mikäli dokumentointia hankkeista ja osallistumisesta ei hoideta asianmukaisesti. Ei ole varmistettu, että tieto ulkomailla havaituista uusista tekniikoista ja hyvistä käytännöistä saadaan laitoksessa jaetuksi. Ruotsin ja venäjän kielen osaaminen koettiin puutteelliseksi. MMM:n näkemyksen mukaan MML:n kansainvälisessä toiminnan nykyiset painopistealueet ovat oikeat, joskin toiminnan terävöittämiseen on aina varaa. Ulkoasianministeriössä nykyisen kaltainen yhteistyömalli koettiin hyödylliseksi UM:n kehitysyhteistyöhankkeiden kannalta.

6 (14) 3. Toimintaympäristön muutokset Maanmittauslaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu toimintaympäristössä havaittuihin muutostrendeihin ja niiden analysointiin. Trendit liittyvät palvelujen kysyntään ja laatuun, yhteistyöhön ja työnjakoon viranomaisten välillä, teknologian kehitykseen, kansainvälistymiseen ja taloudellisiin edellytyksiin. MML:n strategian mukaisesti laitoksen tavoitteiden määrittelyä pohjustetaan toiminnan arvioinneilla ja osallistumalla kansainvälisiin ja kansallisiin vertailuihin. Toimintaympäristön muutokset ja uudet vaatimukset kotimaassa ja kansainvälisesti vaikuttavat siihen, mihin laitoksen kansainvälinen toiminta on tarkoituksenmukaista suunnata. Käytettävissä olevien resurssien väheneminen aiheuttaa tehostamisvaatimuksia myös kansainväliselle toiminnalle. 3.1. Kansainvälistyminen Euroopan yhdentymiskehitys ja muu kansainvälistyminen vaikuttavat voimakkaasti Maanmittauslaitoksen toimintaan. Euroopan komissio pyrkii vaikuttamaan entistä voimakkaammin siihen, minkälaisia paikkatietoja unionin alueelta kerätään. Maanmittauslaitoksen tulee seurata komission näkemyksiä ja pyrkiä vaikuttamaan Maanmittauslaitosta velvoittaviin säädöksiin jo niiden valmisteluvaiheessa. EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävä rekisteri- ja sijaintietojen kysyntä kasvaa. Kansainväliset hankkeet kuten INSPIRE, EULIS, Arctic SDI, ejustice ja Mortgage Credit in the EU edellyttävät Maanmittauslaitoksen aktiivista osallistumista. Yleisten kartastotöiden strategian (2011 2020) mukaan paikkatietojen tuotanto ja tarjonta tulee hajaantumaan Euroopassa monelle tasolle: EU, yritykset, karttalaitokset ja kunnat. Kehityksen seurauksena syntyy todennäköisesti EU:n ja toistensa kanssa verkottuneet kansalliset/alueelliset paikkatietoinfrastruktuurit. Suomi voi parhaimmillaan joko yksin tai yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa toimia EU:n paikkatietoinfrastruktuurin pilotointiympäristönä. Laitteistojen ja palveluiden hankinta on yhä enemmän kansainvälistä toimintaa. Tämä koskee erityisesti erikoislaitteistoja ja palveluja, kuten laserkeilaus- ja ilmakuvatoimintaa. EuroGeographicsin yhteishankkeisiin tuotetaan aineistoja yhteisten määrittelyjen mukaisesti. Maanmittauslaitos osallistuu vuonna 2013 alkavaan EUrahoitteiseen European Location Framework 1 -hankkeeseen, jonka tavoitteena on tuoda saataville maanmittauslaitosten ja muun julkisen sektorin tuottamat peruspaikkatietoaineistot kehittettävän paikkatietoalustan kautta ajantasaisina ja yhteensopivana perustuen INSPIRE-direktiivin mukaiseen hajautettuun tietoarkkitehtuuriin ja palveluihin. EU-tason hankkeet ovat esimerkkejä standardointitoiminnan tuloksista. Niiden tekninen toteutus perustuu OGC:n, ISO TC/211:n ja CEN/TC287:n pit-

7 (14) 3.1.1. Paikkatietoinfrastruktuuri 3.1.2. Maastotietojärjestelmä 3.1.3. Kiinteistö- ja kirjaamisasiat käaikaiseen työhön. Selain- ja palvelupohjaisten sovellusten lisääntyminen korostaa standardoinnin merkitystä sekä kansallisten että eurooppalaisten ja globaalien palveluiden toteuttamisessa. Vuonna 2011 alkunsa saaneen YK:n Global Geographic Information Management (UN-GGIM) -aloitteen tavoite on luoda maailmanlaajuinen, yhteinen visio paikkatiedon hallintaan. Aloitteeseen liittyvä High Level Forum on GGIM tuo yhteen poliittiset päättäjät yli 60 valtiosta. Paikkatiedolla johtamisen merkitys tulee korostumaan. Tavoitteena on luoda myös alueellinen UN-GGIM -organisaatio Eurooppaan. Maanmittauslaitos kehittää paikkatietoinfrastruktuuria tulossopimuksissa vuosittain sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Maanmittauslaitoksen omia paikkatietoaineistoja kehitetään ja tarjotaan osaksi paikkatietoinfrastruktuuria yhteiskäyttöisyyden vaatimukset huomioon ottamalla. Kehittämistä ohjaavat Euroopan unionin parlamentin ja neuvoston direktiivi yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta, kansainvälinen standardointi, laki paikkatietoinfrastruktuurista (421/2009), valtioneuvoston asetus paikkatietoinfrastruktuurista, yleisten kartastotöiden strategia, kansallinen paikkatietostrategia ja harmonisointi muihin keskeisiin kansallisiin paikkatietoaineistoihin sekä tietohallintolaki ja tietoturva-asetus ja kansalliset suositukset. INSPIRE:lla on merkittävä rooli kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin toteutuksen määrittelyssä. INSPIRE:n haku-, katselu- ja latauspalveluiden tekninen ohjeistus tehdään IOC TF (Initial Operating Capabilities Task Force) työryhmässä. Työryhmään osallistuminen antaa mahdollisuuden vaikuttaa toteutuksen pelisääntöihin sekä laajentaa INSPIRE:en liittyvää osaamista. Maastotietojärjestelmän jatkokehittäminen on sidoksissa eurooppalaisen kartasto- ja paikkatietoalan kehittymiseen. Maastotietojärjestelmän aineistoja käytetään yleiseurooppalaisten karttatuotteiden valmistamiseen, ja ne kytkeytyvät INSPIRE-direktiivin mukaisiin sähköisiin palveluihin. Näiden käyttöympäristöjen kautta tulevat tarpeet tulee ottaa huomioon maastotietojärjestelmän suunnittelussa ja ylläpidossa soveltuvin osin. Kiinteistöjen vaihdantaan ja panttaukseen liittyvä, valtioiden rajat ylittävä tiedon tarve kasvaa EU:n sisämarkkinoilla. EULIS-hankkeella edistetään osallistujamaiden kiinteistötietojen saatavuutta kansallisten rajojen ylitse yhteisen palveluportaalin avulla. Suomi on ollut hankkeessa mukana alusta alkaen, mutta palvelua ei ole vielä avattu teknis-juridisten syiden vuoksi. Palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön Suomessa vuoden 2013 aikana. ejustice-aloitteella halutaan rakentaa laaja eurooppalainen sähköinen oikeudellisten menettelyjen ja tiedonjakelun verkosto sekä tavoitellaan EU- LIS-jäsenmaiden kiinteistörekisterien sisällyttämistä sen palveluun. Myös 22 eurooppalaisen maan kaupparekisterien yhteisen tietopalvelun odotetaan helpottavan rajojen yli tapahtuvaa kiinteistötietojen hyödyntämistä.

8 (14) 3.2. Toiminta ulkoasianministeriön hallinnonalalla 3.2.1. Lähialueyhteistyö 3.2.2. Suomen ja EU:n arktinen politiikka 3.2.3. Kehitysyhteistyöhankkeet Kesäkuussa 2011 hyväksytyssä hallitusohjelmassa sovittiin lähialueyhteistyön uudistamisesta ja siihen käytettävien määrärahojen vähentämisestä tällä hallituskaudella osana valtionhallinnon laajempia menoleikkauksia. Lähialueyhteistyöllä tarkoitetaan hallitusohjelmassa yhteistyötä Venäjän kanssa. Ulkoasianministeriö vastaa Suomen lähialueyhteistyön yleisestä koordinaatiosta, valvonnasta, rahoituksen kanavoinnista eri ministeriöiden käyttöön sekä menettelytapojen kehittämisestä. Vuodesta 2013 alkaen ulkoministeriön lähialueyhteistyömäärärahat on tarkoitus kohdistaa ensisijaisesti hallitusohjelman tavoitteita tukevaan monenväliseen alueelliseen yhteistyöhön, kuten pohjoinen ulottuvuus sekä arktinen, Itämeri- ja Barents-yhteistyö. Yhteistyömuotoja Venäjän raja-alueiden kanssa ajanmukaistetaan ja niitä kehitetään tasavertaiseen kumppanuuteen perustuen. Suomen arktisen politiikan tavoitteiksi on kirjattu monenkeskisen arktisen yhteistyön vahvistaminen etenkin Arktisen neuvoston puitteissa, aktiivinen osallistuminen Euroopan unionin arktisen politiikan muovaamiseen, työskentely EU:n arktisen tiedotuskeskuksen avaamiseksi Rovaniemelle ja suomalaisen arktisen osaamisen tunnetuksi tekeminen. Suomen arktisen politiikan strategia päivitetään vuonna 2013. Arktinen neuvosto tukee alueen Arctic SDI-aloitetta. Tavoitteena on saada useiden tuottajien kartta- ja muut paikkatietoaineistot yhdestä pisteestä helposti käyttöön. Suomen arktisen politiikan mukaisesti MML tukee hanketta. EU:n arktista politiikkaa on linjattu komission tiedonannossa 2008, Eurooppa-neuvoston päätelmissä 2009 sekä Euroopan parlamentin arktisen alueen raportissa 2011. EU:n prioriteetteja ovat arktisen ympäristön suojelu, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja arktisen hallinnon kehittäminen. Ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöhankkeissa ei ole tiedossa muutoksia MML:n toimialalla. Kehitysmaiden maanomistuskysymysten merkitys on viime vuosina korostunut ministeriön suunnitelmissa ja tavoitteissa. Paikkatietojärjestelmät ovat oleellinen osa monia hankkeita. Ne ovat mahdollinen tulevaisuuden kasvualue. Taloustilanne ja kehitysyhteistyövarojen määrä vaikuttavat UM:n toiminnan laajuuteen. Ministeriössä oletetaan, että hankkeet tulevat jatkossakin olemaan nykyisen kaltaisia. Kambodzhan hankkeessa valmistellaan uutta suunnittelukautta vuosille 2013 2016, ja todennäköisesti ministeriö tarvitsee Maanmittauslaitoksen asiantuntijoita vuosittain joihinkin tehtäviin. Laosin hanke jatkuu vuoteen 2014 saakka. MML:n panos em. hankkeissa on

9 (14) koettu hyödylliseksi UM:ssä. Siellä pidetään nykyistä menettelyä toimivana, sillä sen kautta ministeriö saa sujuvasti asiantuntijaresursseja käyttöönsä. 3.3. Teknologian kehitys Tekniikka kehittyy koko ajan, mikä näkyy Maanmittauslaitoksen käyttämän teknologian jatkuvana uudistamistarpeena. Tietotekniikan merkitys tulee korostumaan yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamisessa, ja tietotekniikka on entistä näkyvämmin kriittinen menestystekijä. Tuotantojärjestelmien kehittämisessä on seurattava teknologian kehittymistä myös muualla kuin pelkästään Suomessa. Tämä koskee sekä olemassa olevien menetelmien kehittämistä että uusien teknologioiden käyttöönottoa. Teknologian kehitys näkyy myös erilaisten päätelaitteiden ja mobiilisuuden lisääntymisenä. Palvelujen ja sovellusten pitää olla yhä useammin käytettävissä 24/7 tietokoneilla, tableteilla ja mobiililaitteilla. 4. Visio, painopistealueet ja tavoitteet 4.1. Visio 4.2. Kansainvälisen toiminnan painopistealueet Maanmittauslaitos tunnetaan osaavana, teknologialtaan korkeatasoisena ja toiminnaltaan tehokkaana yhteistyökumppanina. Maanmittauslaitos hyödyntää kansainvälisten alan toimijoiden hyvät käytännöt ja kokemukset omassa toiminnassaan ja edistää ja kehittää siten osaltaan maanmittausta ja paikkatietoalaa Suomessa. Kansainvälinen toiminta painottuu maihin ja toimintaan, jotka palvelevat parhaiten osaamisen kehittämistä ja vahvistamista Maanmittauslaitoksessa. Fokus on Euroopan unionissa ja erityisesti maissa, joissa on samankaltaiset kehityssuunnat kuin Suomessa. Konkreettinen, eri maiden yhteisistä intresseistä lähtevä yhteistyö on tavoiteltavaa. Lähtökohtaisesti osallistutaan toimintaan, joka tukee laitoksen strategian mukaisia kehittämiskohteita. Osallistumalla kansainväliseen toimintaan ja osaamisemme esittelyllä eri foorumeilla vahvistetaan kuvaa Maanmittauslaitoksesta ja Suomesta teknologisesti kehittyneenä ja innovatiivisena toimijana. Kehittämistoiminnan tärkeät osa-alueet ovat osaamisen ylläpito ja vahvistaminen ja tuotantomenetelmien jatkuva ylläpitokehittäminen ja uusien teknologioiden käyttöönotto. Tieto uusista kehityssuunnista, menetelmistä ja teknologioista on yhä harvemmin saatavilla kotimaasta ja siksi tietoa on haettava sopivilta kansainvälisiltä foorumeilta.

10 (14) Myös kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen liittyvä kehitys tapahtuu suurelta osin Suomen ulkopuolella INSPIRE-direktiivin ja siihen liittyvän standardien kehityksen kautta. MML:n pitää ymmärtää kehityksen vaikutukset laitokseen ja vaikuttaa kehityksen suuntaan. Tämä tapahtuu osallistumalla säännösten ja standardien valmisteluun ja vaikuttamalla sitä kautta työkalujen ja -menetelmien kehitykseen. Tärkeimmät kansainvälisen toiminnan foorumit ovat: Euroopan maanmittauslaitosten välinen yhteistyö - erityisesti pohjoismainen yhteistyö, yhteistyö Baltian maiden kanssa, EuroGeographics Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on tiedon ja kokemusten vaihdon lisäksi yhteisten kannanottojen vieminen eteenpäin kansainvälisillä foorumeilla (esimerkiksi standardointi ja INSPIRE). Kiinnostavia yhteistyön kohteita ovat maat, joissa alan kehitys on meitä edellä, kehitys menee samaan suuntaan kuin meillä ja joissa on samanlaisia kehitystarpeita kuin meillä. YK:n alaiset orgaanit - WPLA, UN-GGIM Viralliset alan yhteistyön foorumit, joiden avulla voidaan seurata kansainvälistä kehitystä. Alan järjestöt - FIG, ISPRS, EuroSDR Järjestöjen osalta tärkeys riippuu siitä, miten hyvin toiminta tukee MML:n perustehtäviä ja osaamisen kehittämistä ja vahvistamista laitoksessa. Kansainvälisten normien ja säännösten valmistelu - ISO, OGC, EU/Komissio Vaikuttaminen kansainvälisen kehityksen suuntaan standardeissa ja säännöksissä ja niiden merkityksen ymmärtäminen on oleellista MML:n kannalta. Yhteistyö erityisesti Pohjoismaiden kanssa yhteisten kantojen löytämiseksi säännösten valmisteluvaiheessa: painoarvomme muodostuu suuremmaksi kuin Suomen kanta yksin. Toiminnassa on huomioitava tarvittaessa yhteistyö Suomen viranomaisten ja alan toimijoiden kanssa Suomen kannalta tärkeiden kantojen muodostamisessa ja eteenpäin viemisessä. Kansainvälisiin järjestelmäkohtaisiin käyttäjäpäiviin ja alan tärkeimmille messuille, joiden katsotaan kulloinkin olevan toiminnan kehittämisen kannalta hyödyllisiä, osallistutaan tarpeen mukaan. Näissä tilaisuuksissa luodaan kontaktit muihin teknologian käyttäjiin ja saadaan tietoa heidän kokemuksistaan eri järjestelmien käytöstä ja tulevaisuudennäkymistä. MML osallistuu tiettyihin Suomen ulkopolitiikan mukaisiin hankkeisiin, kuten ArcticSDI. Osallistumme ulkoasianministeriön toimeksiannosta tarvittaessa ja resurssien salliessa kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnointiin. EUrahoitteisiin hankkeisiin osallistutaan harkiten, mikäli hanke tukee laitoksen omia kehittämis- tai muita toimia. Tutustumiskäynnit MML:ssa rajoitetaan lyhyisiin vierailuihin. Ensisijaisia kumppaneita ovat organisaatiot, joiden kanssa on tehty aie- tai puitesopi-

11 (14) mukset. Pyrimme myös oppimaan vierailevan organisaation toiminnasta ja heidän haasteistaan. 4.3. Tavoitteet 1. Maanmittauslaitos tunnetaan teknisesti innovatiivisena laitoksena ja se on haluttu yhteistyökumppani. Toimenpiteet: Esitellään osaamistamme kansainvälisillä foorumeilla ja vahvistetaan siten kuvaa Maanmittauslaitoksesta ja Suomesta teknologisesti kehittyneenä ja innovatiivisena toimijana. Vaikutetaan kansanvälisillä foorumeilla laitoksen kannalta tärkeiden asioiden kehitykseen ja valmistellaan kannanottoja yhteistyössä asiakohtaisesti sopivien kansainvälisten kumppaneiden kanssa, jolloin näkemyksillemme saadaan enemmän painoarvoa. 2. Maanmittauslaitoksen toimintaan kuuluu oleellisena osana kansainvälisyys. Toimenpiteet: Määritellään vuosittain laitostasolla, toimintayksiköittäin ja prosesseittain laitoksen strategiaan perustuva kansainvälisen toiminnan työsuunnitelma. Selkeytetään kansainvälisen toiminnan vastuut ja osallistumisen päätösmenettely vuonna 2014 aloittavan uuden organisaation myötä. Jatketaan henkilöstön kansainvälisyysosaamisen kehittämistä mm. laitoksen tarjoamien kieliopintojen muodossa. 3. Kohdistetaan kansainvälinen toiminta laitoksen perustoimintaa ja kehittämiskohteita tukevaksi. Toimenpiteet: Kansainvälisessä toiminnassa panostetaan strategiakauden tärkeimpiin kehittämiskohteisiin. Tavoitteena on osaamisen ylläpito ja vahvistaminen sekä tuotannon menetelmien kehittäminen (sähköinen asiointi, sähköiset palvelut, 3D kiinteistönmuodostus). 4. Hyödynnämme muualla tehdyt innovaatiot ja kehittämisen sekä hyvät käytännöt omassa toiminnassamme. Toimenpiteet: Johtajan, prosessinomistajan ja asiantuntijan tehtäviin kuuluu alan kansainvälisen kehityksen seuraaminen ja sitä kautta oman ja yksikön osaamisen ylläpito ja vahvistaminen. Pyritään yhteistyöhön alan organisaatioiden kanssa, erityisesti Pohjoismaissa, ja haetaan taloudellisuutta edistäviä kumppanuuksia. Tutustutaan samoja tehtäviä tekeviin organisaatioihin tiedon saamiseksi omien ratkaisujen pohjustamista varten. Tieto kansainvälisestä toiminnasta esille tulleista hyödynnettävistä asioista, tekniikoista ja innovaatioista tulee olla saatavissa helposti käyttöön. o Määritellään viestintävastuu kansainvälisestä toiminnasta sekä yleisen informoinnin että osallistumisesta raportoinnin osalta o Määritellään intran kansainvälisen osan sisältö ja ylläpitovastuut

12 (14) 5. Strategian toimeenpano ja seuranta Strategian toimeenpano on Maanmittauslaitoksen keskushallinnon vastuulla. Strategian toimeenpanoa arvioidaan vuosittain, jolloin määritellään kansainvälisen toiminnan tärkeimmät vuosittaiset tavoitteet ja toimenpiteet. Strategian muutostarpeiden kerääminen ja edelleen kehittäminen on kansainvälisten asioiden päällikön vastuulla.

13 (14) Liite 1: Maanmittauslaitokssen kansainvälinen toiminta osa-alueittain vuonna 2012. Toiminta Euroopassa Pohjoismainen maanmittauslaitosten välinen yhteistyö Chefsmöte ja Lilla Chefsmöte Nordisk Internationell Koordineringsgrupp Matrikelchefsmöte (kiinteistöjohtajien kokous) Tinglysingsmöte (kirjaamisjohtajien kokous) Talous- ja henkilöstöjohtajien kokous Användningsgrupp (aineistojen käyttöön liittyvä ryhmä) Open Source -yhteistyö (NOSIN) muu pohjoismainen yhteistyö INSPIRE Nätverk Pohjoismainen Geodeettinen komissio Pohjoismainen valmiusryhmä (KrisGIS, samverksgrupp GIS i beredskap) Pohjoismainen yhteistyö tilusjärjestelyjen kehittämisessä Nordic Meeting on Nationwide Aerial Photogrammetry and DEM yhteistyö Baltian maiden kanssa yhteistyö Venäjän federaation kanssa EuroGeographics-yhteistyö Vuosikokous (General Assembly) Työryhmät (Knowlegde Exchange Networks) Projektit ja tuotteet EuroGlobalMap EuroRegionalMap EuroBoundaryMap EuroDEM EuroGeoNames State Boundaries of Europe EU-tason aloitteet ja hankkeet INSPIRE GMES (Global Monitoring for Envoronment and Security) EU Mortgage Gredit ejustice EULIS (European Land Information Service) PCC (Permanent Committee on the Cadastre) Kehitysyhteistyö YK:n toimintaan osallistuminen GGIM (Global Geographic Information Management) WPLA (Working Party on Land Administration) YK:n paikannimiasiantuntijaryhmä UNGEGN UNESCOn maailmanperintöyhteistyö Osallistuminen hankkeisiin (projekteihin) Arctic SDI Osallistuminen järjestöjen toimintaan Global Spatial Data Infrastructure Association (GSDI) European Land Registry Association (ELRA) International Federation of Surveyors (FIG)

14 (14) International Society for Photograpmmetry and Remote Sensing (ISPRS) International Cartographic Association (ICA) Kansainvälinen kartografian historian konferenssi Suomessa (ICHC 2013) GI-Norden EUREF (European Referencce Frame) EuroSDR (European Spatial Data Research) Paikkatietostandardointi ISO TC 211 Geographic Information/Geomatics CEN TC 287 Geographic Information Open Geospatial Consortium (OGC) Pohjoismainen epävirallinen paikkatietostandardoinnin seurantaryhmä Muu yhteistyö yhteistyö Kiinan maanmittauslaitoksen kanssa