Koko kansan maanpuolustusjärjestö Lapin Reserviläispiirien seminaari, 3.-5.2.2012 Rovaniemi Varapuheenjohtaja Osmo Suominen, RES Toiminnanjohtaja Olli Nyberg, RES
Puolustusvoimauudistus Vuoden 2009 selonteossa puolustusmenoja päätettiin nostaa parilla prosentilla vuosittain mm. kaluston hinnannousun johdosta. Taloudessa tapahtuneen käänteen johdosta luvattua lisärahoitusta ei ole tullut. Lisäksi uusi hallitus on päättänyt supistaa puolustusmenoja 200 miljoonalla eurolla. Rahoituksen supistuminen edellyttää puolustusvoimauudistusta, jossa supistetaan ainakin puolustusvoimien organisaatiota ja ehkä myös sodan ajan joukkojen määrää. Puolustusvoimien tehtäviä ei todennäköisesti muuteta. Myös yleinen asevelvollisuus säilyy. Kodinturvaa ei perusteta mutta maakuntajoukot jatkavat. Sijoitusmenettelyihin tullee muutoksia.
Miksi pitää säästää? Valtion talousarvio 2008 1,4 Valtion talousarvio 2012 7,3 44,4 45,8 miljardia 45,2 52,5 miljardia Verot ja muut tulot Lainojen lyhennykset Verot ja muut tulot Uudet lainat Valtiontalouden vahva alijäämäisyys uhkaa taloudellista itsemääräämisoikeuttamme
Reserviläisliiton näkemys Yleinen asevelvollisuus, alueellinen maanpuolustusjärjestelmä sekä riittävän suuret sodan ajan joukot ovat edelleen tarpeen. Mahdollisimman suuren osan miespuolisesta ikäluokasta tulisi jatkossakin suorittaa varusmiespalvelus. Asepalvelusta on kehitettävä palvelusehtojen ja -etujen osalta. Lisäksi on ylläpidettävä riittävän kattavaa varuskuntaverkostoa. Kertausharjoituksia tulee järjestää niin, että jokainen reserviläinen pääsee kertaamaan noin viiden vuoden välein. Tämä edellyttäisi runsaan 65.000 reserviläisen kutsumista kertaamaan vuositasolla.
Miten säästöt pitää kohdistaa? Puolustusbudjettia leikattaessa tulee huomioida puolustusvoimille asetetut tehtävät ja niiden tärkeysjärjestys. Kotimaan puolustuksen järjestämisen tulee olla etusijalla. Säästöjä ei pidä kohdentaa puolustusvoimien operatiiviseen toimintaan, varusmieskoulutukseen eikä kertausharjoituksiin. Puolustusvoimien vahvuutta määrättäessä ja kalustohankintoja tehtäessä tulee huomioida se, että puolustusvoimien tehtävänä on koko laajan valtioalueemme puolustus. Tämä edellyttää riittävän vahvoja ja hyvin varustettuja sodan ajan joukkoja.
Miten puolustusmäärärahojen säästöt pitäisi kansalaisten mielestä kohdentaa Kansainväliset tehtävät Kertausharjoitukset Varuskunnat, harjoitusalueet Henkilöstömenot Materiaalihankinnat SA-joukkojen varustaminen Ei osaa sanoa Harjoittelu, valmius Varusmiesten päivärahat jne. 6 21 19 20 15 19 23 19 18 17 13 16 10 11 29 36 45 Kevät 2011 Syksy 2011 0 10 20 30 40 50
Maanpuolustuksen suurin kysymys Suomi 79 % Turkki 70 % Kreikka 65 % Sveitsi 60 % Viro 30 % Norja 25 % Venäjä 20 % Ukraina 15 % Moldova 15 % Tanska 13 % Valko-Venäjä 12 % Albania 8 % Serbia 8 % Monessa Euroopan valtiossa yleisestä asevelvollisuudesta on luovuttu tai sen suorittaa vain pieni osa ikäluokasta. Miespuolisesta ikäluokastamme noin ¾ suorittaa nykyään asepalveluksen Miten yleinen asevelvollisuus kyetään säilyttämään Suomessa?
Yleisen asevelvollisuuden kannatus Suomessa Ei osaa sanoa Ammattiarmeija Valikoiva asevelvollisuus Yleinen asevelvollisuus 3 0 1 2 7 9 13 15 19 26 76 77 71 63 2001 2004 2006 2011 0 20 40 60 80 100
Yleistä asevelvollisuutta kannattaa Sukupuoli Naisista 64 Sukupuoli Miehistä 62 61 62 63 64 65
Yleisen asevelvollisuuden kannatus Ikäryhmissä 50-79 66 36-49 63 25-35 50 Ikäryhmistä Alle 25 70 0 20 40 60 80
Yleisen asevelvollisuuden kannatus Puoluekanta VASL VIHR Muut PS KOK SDP KESK 35 43 56 61 62 63 79 Puoluekanta 0 50 100
Olisiko maata puolustettava sotilaallisesti kaikissa tilanteissa En osaa sanoa 7 7 5 6 Ei olisi 18 17 18 51 1970 1999 2005 Kyllä olisi 42 75 77 76 2011 0 20 40 60 80 100
Olisiko maata puolustettava sotilaallisesti kaikissa tilanteissa Sukupuoli Naisista 67 Sukupuoli Miehistä 86 0 20 40 60 80 100
Olisiko maata puolustettava sotilaallisesti kaikissa tilanteissa Ikäryhmistä 50-79 81 36-49 75 25-35 67 Ikäryhmistä Alle 25 75 0 50 100
Olisiko maata puolustettava sotilaallisesti kaikissa tilanteissa Puoluekanta VIHR VASL Muut SDP PS KESK KOK 65 74 77 77 78 85 85 Puoluekanta 0 50 100
Pitäisikö Suomen liittoutua vai pysyä liittoutumattomana Ei osaa sanoa 11 5 5 10 Pyrkiä liittoutumaan 20 16 21 34 1996 2001 2004 Pysyä liittoutumattomana 69 79 61 69 2011 0 20 40 60 80 100
Pitäisikö Suomen pyrkiä NATOjäseneksi Ei osaa sanoa 9 12 7 10 Ei Kyllä 28 28 25 20 63 62 68 70 2005 2008 2010 2011 0 20 40 60 80
Pitäisikö Suomen pyrkiä NATOjäseneksi Puoluekanta KOK Muut VIHR SDP PS KESK VASL 7 16 14 12 12 26 55 Puoluekanta 0 20 40 60
Sotilaallinen läsnäolo Afganistanissa Vetäydyttävä 2012 43 Jatkettava läsnäoloa 30 Vetäydyttävä 2014 22 Ei osaa sanoa 6 0 10 20 30 40 50
MTS:n tutkimus Maanpuolustuksen tiedotuskunnan (MTS) perinteinen kyselytutkimus tehtiin marras- ja joulukuussa Mukana tutkimuksessa oli 965 vastaajaa, joista puoluekantansa kertoi 694 henkilöä Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttia Vastaavia mielipidemittauksia on vuosittain tehty vuodesta 1964 alkaen ja osa kysymyksistä on säilynyt samoina.
Aselain muutos Luvan käsiaseeseen voi jatkossa saada vain 20 vuotta täyttänyt henkilö, joka on harjoitellut käsiaseammuntaa vähintään kaksi vuotta jossain ampumaseurassa. Harjoitteluvelvoitteen voi hoitaa reserviläisyhdistyksissä tai reserviupseerikerhossa, koska ne ovat ampumaseuroja. Harjoittelua varten ne tarvitsevat ampuma-asekouluttajan, jonka poliisi hyväksyy, kouluttaa ja auktorisoi tehtävään. Puolet varusmiesajasta huomioidaan harjoitteluaikana. Harjoitteluun tulee kuulua vähintään kymmenen harjoittelukertaa, joista osan voi suorittaa ilma-aseella. Ensimmäinen käsiaselupa on määräaikainen (5 v.).
Toimenpiteet yhdistyksissä ja kerhoissa Ampumaseurastatuksen todistaminen poliisille Alkuperäinen lupa tai rekisteriote + säännöt Ampuma-asekouluttajan etsiminen Täysikäinen aseluvan haltija, joka suostuu tehtävään Osallistuminen poliisin järjestämään koulutukseen Osallistuminen maksaa 29 euroa Hakemus ampuma-asekouluttajan nimeämisestä Poliisin nimeämispäätös maksaa 79 euroa Harjoittelun käytännön järjestelyjen suunnittelu Ampuma-asekouluttajan ei tarvitse valvoa itse jokaista suoritetta
Esiin nousseita asioita Ampuma-asekouluttajien vastuita ja velvollisuuksia sekä tehtävän liittyviä, muita asioita ei ole kaikin osin määritelty riittävän yksityiskohtaisesti. Poliisilla on ollut erilaisia vaatimuksia koskien yhdistysten ampumaseurastatuksen todentamista Aselain toinen vaihe ja ampumaratalaki ovat lainsäädäntöhankkeina päättyneet Liittoon tiedot ongelmista ja epäkohdista
Aseturvallisuustyöryhmä Sisäasianministeriön aseturvallisuustyöryhmä on jättänyt raporttinsa ministerille seuraavasti: Lääkärin ilmoitusvelvollisuutta ehkä tarkennettava Eri ammuntalajeihin sopivat aseet määriteltävä tarkemmin Ampumaratalaki tulee säätää Aseiden kotisäilytysmääräyksiä tulee tarkentaa Uusi aserekisteri Aselakia ei tällä erää muuteta eikä yksittäisiä asetyyppejä kielletä
Uusi yhdistyslaki voimaan 1.9.2010 Maallikkotilintarkastus ei enää ole mahdollinen Vaihtoehtoina ovat jatkossa auktorisoitujen tilintarkastajien (KHT, HTM) suorittama tarkastus tai toiminnan tarkastus Toiminnan tarkastuksen sisältö on samanlainen kuin ns. maallikkotilintarkastus mutta annettavan kertomuksen sisältö on erilainen. Toiminnan tarkastukseen voi siirtyä muuttamatta yhdistyksen sääntöjä. Tilitarkastajien sijasta valitaan toiminnan tarkastajat, jotka voivat olla samoja henkilöitä kuin aiemmat tilintarkastajat. Myös heidän lukumääränsä pysyy ennallaan. On mahdollista vain pienissä yhdistyksissä.
Mikä on pieni yhdistys? Toiminnan tarkastukseen voidaan siirtyä sellaisissa yhteisöissä, joissa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1.Taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 2.Liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai 3.Palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajana ei voi olla henkilö, joka on osallistunut tarkastuksen kohteena olevan asian käsittelyyn esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai toimihenkilönä taikka jotka ovat läheisessä suhteessa tällaiseen henkilöön.
Etäosallistumismahdollisuus Uusi yhdistyslaki mahdollistaa etäosallistumisen yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukseen Vaatii maininnan yhdistyksen säännöissä, joten etäosallistumista ei voi ottaa käyttöön ilman sääntömuutosta Etäosallistuminen on mahdollista ennen kokousta tai sen aikana, mutta ei kokouksen jälkeen Etäosallistuminen voidaan hoitaa joko postitse tai teknisen apuvälineen avulla Etäosallistuminen ei korvaa perinteisiä kokouksia Osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus on voitava selvittää tavalliseen kokouksessa käytettyyn menettelyyn verrattavasti
Ajankohtaista Reserviläisliitosta Toiminnanjohtaja Olli Nyberg
Vuoden 2012 teema Maanpuolustus pohjautuu reserviin Teemalla viestitään liiton jäsenille ja ulkopuolisille tahoille reservin keskeisestä merkityksestä maamme puolustusjärjestelmässä. Vuoden teemaa hyödynnetään mm. tiedotuksessa, erilaissa kannanotoissa ja lausunnoissa, yleisessä kansalaiskeskustelussa sekä toiminnan esittelyssä.
Painopiste-alueet 2012 Ampumataitoinen reservi Reserviläisliiton yhdistyksiä ja piirejä kannustetaan motivoimaan jäseniään säännölliseen ampumaharjoitteluun. Tähän pyritään mm. korostamalla aiempaa enemmän perinteistä prosenttiammuntakilpailua. Veteraaniperinteestä pidettävä huolta Veteraanikeräys, perinnetyön linjaus ja ohjeistus. Hyväkuntoinen jäsenistö Jatketaan laajaa työtä reserviläisten kenttäkelpoisuuden hyväksi. Kannustetaan jäsenistöä käyttämään sähköistä kuntokorttia.
Ajankohtaista 2012 Puolustusvoimauudistukseen vaikuttaminen Aseturvallisuustyöryhmän työn seuraaminen ja siihen vaikuttaminen Maanpuolustusaatteellinen työ kouluissa sekä kunnissa Liiton tunnettuuden lisääminen tiedotustoiminnalla Yhdistysten ja piirien tiedotustoiminnan motivointi sekä tukeminen Liiton esittelymateriaalin uusiminen ja laajentaminen
Ajankohtaista 2012 Jäsenkehityksen seuranta ja toimenpiteet jäsenkasvun lisäämiseksi Uudet mallisäännöt yhdistyksille Luottamushenkilöiden ohjeelliset toimenkuvat yhdistyksille Piirituen ehdoista sopiminen Juhlavuoden 2015 suunnittelu jatkuu Kansainvälinen sotilasmoniottelu Lahdessa 28.6.-1.7.
Yhteistapahtumat esiin Reserviläisliitto haluaa jatkossa tuoda näyttävämmin esiin koko liittoa koskettavat tapahtumat Veteraanikeräyksen tempauspäivä 10.3.2012 Ampumataitopäivä vk 19 (12.5.) Perheliikuntapäivä vk 35 (1.9.) Joulutulet vk 50 (13.12.) Jouluaaton kunniavartiot 24.12.2012 Keskitetyllä tiedotuksella päästään esiin erityisesti paikallisissa ja maakunnallisissa medioissa Osallistujatiedot kerätään ennakkoon nettikyselyllä ja liiton tiedotteissa mainitaan jokainen osallistuva paikkakunta / yhdistys
Toimintakalenteripoimintoja Yhdistysjohdon koulutus, Pori 28.1. Yhdistysjohdon koulutus, Keski-Pohjanmaa 11.2. Yhdistysjohdon koulutus, Keski-Suomi 25.2. Yhdistysjohdon koulutus, Uusimaa 17.3. Yhdistysjohdon koulutus, Varsinais-Suomi 31.3. Naisten jäistä pelastautumiskurssi, Lappeenranta 31.3. Reserviläisliiton vuosikokoustapahtuma, Forssa 21.4. AESOR sotilasmoniottelu, Lahti 28.6.-1.7. RES/RUL golfmestaruuskisat, Lappeenranta 28.7. Reserviläisliiton ampumamestaruuskilpailut, Kontiolahti 17.-19.8. Naisten koulutuspäivä, Kauhava 8.-9.9 Puolustus- ja turvallisuusmessut, Lahti 27.-29.9 RES:n syyskokoustapahtuma, Mikkeli 17.-18.11. Reserviläisliiton Ansioristien luovutus, Helsinki 5.12.
Vuoden 2012 taloudesta Puolustusministeriön tuki ja muut yleisavustukset laskevat Liittomaksu pysyy ennallaan 2012 (11,5 ) Lehtiverosta huolimatta lehtimaksu ei nouse (6,5 ) Piirituissa ei näillä näkymin tapahdu muutoksia Yhdistysten projektitukeen on varattu 25.000 euroa Ampuma- ja senioriturvan hinnat nousevat eurolla Varainhankintakampanja jäsenmaksulaskun yhteydessä
Yleisavustukset (98.800 ) 90000 80000 70000 60000 50000 Bd 2011 Enn 2011 Bd 2012 40000 30000 20000 10000 0 MPT:n tuki PLM:n tuki AHS:n tuki Ikämiesäätiön tuki
Oman varainhankinnan jakauma (469.400 ) Jäsenmaksutuotot Ampuma- ja senioriturva 15 900 11 500 8 500 16 000 6 500 Euroa Muut tuotot 63 000 Mitalit Jäsenmerkit 348 000 Ilmoitusprovisiot 74 % Sopimustuotot ja lehtiilmoitukset
Toiminnan kulut 626.852 250000 200000 150000 100000 50000 0 Bd 2011 Enn 2011 Bd 2012 Laskua 16.684
Tilinpäätökset 2005-2011 140000 120000 Euroa 2009 119 114 100000 80000 60000 40000 20000 0-20000 -40000-60000 -80000 2005 55 648 2006 4 028 2007-20 560 2008-54 476 2010 64 285 2011 39 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Reserviläisliiton tehtävä Reserviläisliiton tehtävänä on toimia jäsenyhdistystensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tukien mm. seuraavilla tavoilla; kohottamalla maanpuolustustahtoa ja valmiutta tiedottamalla mahdollisuudesta toimia vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi vaikuttamalla yleisesti maanpuolustusedellytysten paranemiseen ja laajenemiseen maassamme
Vähän vai paljon jäseniä Reserviläisliitto kykenee tukemaan maanpuolustusta sitä paremmin mitä enemmän jäseniä liiton paikallisyhdistyksiin kuuluu Maanpuolustustyö koskettaa jäsenten kautta myös monia muita suomalaisia
Maksaneet jäsenet 97-11 40000 35000 30000 27265 27952 28046 28504 28999 29256 30219 30561 31377 31915 32735 33463 34300 34554 34787 25000 20000 15000 10000 5000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jäsenmäärä on kasvanut 27 % avoimen toimintalinjan aikana
Jäsenkehitys piireittäin (1996-2011) YHTEENSÄ % 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0-20,0 22,5 0,6 9,0 44,5 5,2 36,2 55,4-4,3 15,6 94,9 14,5 80,9 16,1 61,2-8,5 17,7 62,7 32,4 29,9 E-H E-K Jäsenmäärä on kasvanut uuden toimintalinjan aikana lähes kolmanneksen E-P H:ki Kai K-P K-S Kym L:pi Pir P-K P-P P-S Päi-Hä Sat S-S Uus V-S Miksi jäsenkehitys vaihtelee niin paljon piireittäin? YHTEENSÄ
Kokonaisjäsenmäärä 04-09 40,00 Jäsenmäärän suhteellinen (%) kehitys piireittäin 2004-2009 35,00 33,27 30,00 29,62 25,00 23,52 22,36 20,00 17,93 15,00 15,44 15,22 14,38 13,80 11,58 10,00 5,00 0,00 6,11 5,84 5,01 4,54 3,18 1,55-0,67-2,26-5,00
Maksaneet jäsenet 95-11 / Lappi
Jäsenkehitys 2007-2011 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Erotus Alakemijoen Reserviläiset ry 10 10 11 11 12 12 11 10 11 1 Inarin Reservinaliupseerit ry 35 33 36 35 37 35 36 39 41 6 Kemin Reserviläiset ry 75 66 67 60 61 56 62 59 58-17 Kemijärven Reserviläiset ry 22 19 19 20 20 21 21 19 19-3 Pelkosenniemen Reservinaliupseerit ry 3 3 2 2 2 1 1 1 1-2 Keminmaan Reservinaliupseerit ry 56 59 59 54 54 60 70 73 86 30 Kittilän Reserviläiset ry 16 15 17 30 26 25 29 24 23 7 Kolarin Reservinaliupseerit ry 6 6 5 5 5 5 5 5 4-2 Muonion Reservinaliupseerit ry 8 7 7 7 6 5 4 2 2-6 Ounasjoen Reserviläiset ry 18 18 19 14-18 Pellon Reserviläiset ry 60 60 67 72 68 68 78 75 78 18 Posion Reserviläiset ry 18 15 15 15 15 13 13 12 12-6 Ranuan Reserviläiset ry 56 57 57 50 51 49 53 53 47-9 Rovaniemen Reserviläiset ry 230 242 253 241 292 317 347 367 362 132 Sallan Reserviläiset ry 82 81 88 91 92 89 86 85 84 2 Savukosken Reservinaliupseerit ry 9 9 10 9 9 8 14 17-9 Simon Reserviläiset ry 36 39 43 42 43 43 41 44 45 9 Sodankylän Reserviläiset ry 155 176 180 197 205 200 198 198 214 59 Tervolan Reserviläiset ry 48 47 50 50 49 45 43 40 41-7 Tornion Reserviläiset ry 98 104 123 125 121 126 129 117 121 23 Ylitornion Reservinaliupseerit ry 20 19 18 18 17 18 16 15 28 8 Ylä-Kemijoen Reservinaliupseerit ry 2 2 2 2 2 1 1 1 2 0 Yhteensä 1063 1087 1148 1150 1187 1197 1258 1256 1279 216
Jäsenmäärä piireittäin 31.12.2011 yhteensä maksaneet rästi uudet * kehitys-% ** 31.12.2010 31.12.2009 31.12.2008 31.12.2007 Etelä-Häme 2 550 2 436 58 56 0,50 2 424 2 338 2 298 2 300 Etelä-Karjala 1 271 1 207 38 26-1,71 1 228 1 242 1 266 1 252 Etelä-Pohjanmaa 2 912 2 791 60 61 0,22 2 785 2 847 2 819 2 845 Helsinki 3 558 3 355 101 102 1,88 3 293 3 140 2 766 2 660 Kainuu 977 943 15 19-0,95 952 958 1002 1007 Keski-Pohjanmaa 986 952 16 18 0,74 945 955 941 944 Keski-Suomi 1 970 1 856 57 57 0,43 1 848 1 835 1 799 1 734 Kymenlaakso 1 859 1 797 34 28-0,72 1 810 1 831 1 815 1 833 Lappi 1 367 1279 49 39 1,83 1256 1258 1197 1187 Pirkanmaa 4 601 4 416 116 69 0,98 4 373 4 382 4 211 4 068 Pohjois-Karjala 1 302 1 234 31 37 1,15 1 220 1 253 1 247 1 225 Pohjois-Pohjanmaa 1 920 1 827 54 39 0,55 1 817 1 794 1 785 1 734 Pohjois-Savo 1 558 1 494 32 32-0,07 1 495 1 514 1 525 1 463 Päijät-Häme 1 519 1449 41 29 4,70 1384 1229 1153 1016 Satakunta 1 784 1 718 41 25 0,41 1 711 1 707 1 697 1 642 Suur-Savo 1 320 1 264 34 22 0,16 1 262 1 280 1 274 1 257 Uusimaa 2 547 2 417 53 77 1,30 2 386 2 397 2 381 2 341 Varsinais-Suomi 2 486 2 352 58 76-0,55 2 365 2 340 2 287 2 227 Yhteensä 36 487 34 787 888 812 0,67 34 554 34 300 33 463 32 735 * Ne uudet jäsenet, jotka myöhäisen liittymisajankohdan johdosta eivät saaneet vuoden 2011 jäsenmaksulaskua ** Maksaneiden jäsenten määrä verrattuna 31.12.2010
Liittyneet 1.1.- 31.12.2011
Liittyneet Lappi 1.1.-31.12.2011 Lapin alueen yhdistyksiin liittyi vuonna 2011 yhteensä 124 uutta jäsentä. Vuonna 2010 vastaava luku oli 108.
Jäsenjakauma liitto Miehistöön kuuluvien määrä on noussut yli neljännekseen jäsenistöstä.
Jäsenistö Lappi Miehistöön kuuluvia on Lapissa vähemmän jäseninä kuin liitossa keskimäärin
Miehistön osuus jäsenistöstä
Jäsenistön ikäjakauman kehitys liitossa vuosina 2010 2011 Liiton keski-ikä 51,1 vuotta Lapin keski-ikä 53,96 vuotta %
Näin se vaan on Reserviläisliitto kykenee tukemaan maanpuolustusta sitä paremmin mitä enemmän jäseniä liiton paikallisyhdistyksiin kuuluu