TARS TEHRÄ JOTAI! - Nuorisotyöprojekti Karkkilassa kesällä 2001

TARS TEHRÄ JOTAI! - Nuorisotyöprojekti Karkkilassa kesällä 2001 Nummila Mirva & Väli-Klemelä Maijuleena Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ ALPPIKADUN YKSIKKÖ Nummila, Mirva & Väli-Klemelä, Maijuleena Tars tehrä jotai! nuorisotyöprojekti Karkkilassa kesällä 2001 Helsinki 2001 41 s. 17 liitettä Tars tehrä jotai! nuorisotyöprojekti toteutettiin Karkkilassa kesän 2001 aikana. Projektin tarkoituksena oli järjestää kuutena perjantai iltana toimintaa karkkilalaisille nuorille. Idean projektista loivat Karkkilan kaupungin perhetyöntekijä ja Karkkilan seurakunnan nuorisotyöntekijä. He tarjosivat projektia meille toteutettavaksi opinnäytetyönä. Sovimme yhdessä projektin tavoitteiksi tarjota nuorille mielenkiintoista tekemistä perjantai iltaisin ilman päihteitä sekä saada nuorille järjestetty toiminta jatkumaan säännöllisenä. Vastuu iltojen toteuttamisesta jäi kokonaan meille, yhteistyökumppanimme vastasivat pääasiassa rahoituksen sekä järjestyksenvalvojien hankinnasta. Iltoja varten ideoitiin valmiiksi kahdeksan erilaista teemaa, joista nuoret itse saivat äänestää kuusi mieluisinta. Äänestyksen pohjalta toteutettaviksi valikoituivat peli ilta, elokuvailta, grilli ilta, retki Linnanmäelle, bändi ilta sekä kesän päätösilta. Iltoja onnistuttiin järjestämään viisi. Päätösilta jouduttiin jättämään pois kiireellisen aikataulun vuoksi. Tars tehrä jotai! projekti onnistui hyvin. Hanke oli Karkkilassa todella ajan hermolla ja sille oli todellinen tarve. Päihteettömyyden tavoite saavutettiin muiden iltojen osalta erittäin hyvin, ainoastaan bändi illan kohdalla tavoite ei täyttynyt. Toiminnan jatkuvuuden tavoite ei vielä ole ratkennut. Hankkeen kirjallinen versio jätetään luettavaksi Karkkilan kaupungin päättäjille, jotka tekevät päätöksen toiminnan jatkuvuudesta. Projektilla olikin tarkoitus osoittaa, että säännöllisen nuorisotyön tekeminen viikonloppuiltoina on Karkkilassa toteuttamisen arvoinen asia. Avainsanat: projekti, nuoruus, nuorisotyö, päihteet Säilytyspaikka: DIAK Helsingin Alppikadun yksikön kirjasto

ABSTRACT Diaconia Polytechnic in Finland, Alppikatu Training Unit Nummila, Mirva and Väli-Klemelä, Maijuleena A Youth Welfare Project: Something Needs To Be Done! Helsinki 2001 Pages: 41 Appendices: 17 This thesis describes a youth welfare project, Something Needs To Be Done! (Tars tehrä jotai!). The short-term project was carried out in Karkkila, Finland (population 8,773) between January and September 2001. The main goal of the project was to create a substance-free relaxed atmosphere. Another goal was to prove that there is a real need for regular youth work in Karkkila. The project included arranged activities for youth on five Friday evenings. These evenings included a games night, a movie night, a BBQ -night, a field trip and band night. The activities for the arranged nights were chosen through preliminary voting by all students of the Karkkila Secondary School. Approximately 30 youngsters attended the activities every night with the exception of the games night, which had around 10 participants. The goal of creating a relaxed atmosphere without the use of substances was achieved every night with the exception of the band night, during which quantities of alcohol were consumed. The goal of creating a regular youth work programme in Karkkila is still open. As the project progressed, our opinion that youngsters in Karkkila need a youth programme to support their growth got stronger. This thesis will be given to the Karkkila City Council with the hope that they will decide in favour of further developing these kinds of activities. Keywords: youth, youth work, substances, project work Filed and Stored at: Diaconia Institute Library, Alppikatu Training Unit, Helsinki

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO......1 2 TARS TEHRÄ JOTAI! -PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT......3 2.1 Projektityöskentely......3 2.2 Tars tehrä jotai! -projektin tarve.........3 2.3 Projektin päämäärät......4 3 ELÄMÄÄ KARKKILASSA...6 3.1 Karkkila asuinpaikkana......6 3.1.1 Karkkila lukuina...6 3.1.2 Koulut...6 3.2 Vapaa-ajan toimintaa karkkilassa......6 3.2.1 Karkkilalaisia järjestöjä...7 3.2.2 Urheiluseurat Karkkilassa...8 3.2.3 Partiotoimintaa Karkkilassa...9 3.3 Tilat nuorisoa varten....9 3.4 Nuorisotyötä seurakunnassa - Team JOB......10 4 VIITEKEHYS...11 4.1 Nuoruus kehitysvaiheena......11 4.2 Miksi nuori käyttää päihteitä?......12 4.3 Ehkäisevää päihdetyötä karkkilassa.....13 4.4 Etsivä nuorisotyö......15 5 PROJEKTIN KULKU...16 5.1 Projektin suunnittelua ja tehtävien jako...16 5.2 Iltojen teemoista äänestäminen....17 5.3 Projektin rahoitus......17 5.4 Työtä ruohonjuuritasolla - iltojen valmistelua......18

6 BILJARDISTA ROKKIIN - ILTOJEN SISÄLLÖN ESITTELY JA ANALYSOINTI...19 6.1 Se ei pelaa, joka pelkää.........19 6.2 Enkelit valkokankaalla - elokuvailta seurakuntatalolla......21 6.3 Bbq- eli barbeque-ilta Salaisessa puutarhassa......22 6.4 Hurjaa vauhtia ja hattaroita - retki linnanmäelle......24 6.5 Rock n rollin tahtiin - bändi-ilta......24 7 PROJEKTIN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN...26 7.1 Päihteettömyyden teema......26 7.1.1 Ongelmia bändi-illassa...... 26 7.1.2 Disko vai ei?....28 7.2 Viikonloppuisin tehtävän nuorisotyön jatkumisen tavoite......29 7.3 Projektimuotoiseen toimintaan tutustumisen tavoite......30 8 RISUJA JA RUUSUJA PUOLIN JA TOISIN...31 8.1 Rinteen kommentit projektista......31 8.2 Järvisen kommentit projektista......32 8.3 Omat kokemuksemme ja ajatuksemme Tars tehrä jotai! projektista......32 9 KOHTI TULEVAISUUTTA POHDINTAA JA KEHITTÄMISIDEOITA...34 9.1 Toiminnalle tarvitaan vetäjä!.....34 9.2 Nuorisotyössäkin voi jakaa vastuuta......35 9.3Järjestettyä toimintaa vai ei?......36 9.4 Yöpartiointia Karkkilassa?.....38 9.5 Yhdessä eteenpäin - yhteistyötä kaupungin ja seurakunnan välillä?......49

10 JOHTOPÄÄTÖKSET...40

1 JOHDANTO Karkkilassa on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua nuorison tilanteesta. Monet ovat sitä mieltä, että nuoriso voi huonosti ja että heihin ei panosteta tarpeeksi. Syitä tilanteeseen on haettu monilta suunnilta, mutta vahvimmin keskusteluissa esille on noussut nuorille suunnatun toiminnan puute Karkkilassa. Huoli nuorten pahoinvoinnista, esimerkiksi päihteiden käytön lisääntymisestä, on herättänyt aikuiset ruususen unesta toteamaan karkkilalaisittain, että tilanteelle tars tehrä jotai!. Karkkilan kaupungin perhetyöntekijä ja Karkkilan seurakunnan nuorisotyönohjaaja olivat ajan tasalla nuorison tilanteesta ja päättivät yrittää tehdä tilanteen hyväksi jotakin. He kehittelivät idean nuorisotyöprojektista, jossa järjestettäisiin nuorille perjantai-iltaisin toimintaa päihteettömyysteemaa kannattaen. Harjoittelupaikoista tuttuina he tarjosivat meille mahdollisuutta lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan projektia opinnäytetyönämme. Tars tehrä jotai! -projekti suunnattiin yläasteikäisille nuorille. Projektin tärkeimpänä tavoitteena oli tarjota nuorille mahdollisuus mukavaan yhdessäoloon ilman päihteitä perjantai-iltaisin. Karkkilalaisten nuorten tähänastisena nuorisotilana on toiminut Karkkilan kaupungin Keskuspuisto. Tars tehrä jotai! -projektilla päätimme tarjota heille muita vaihtoehtoja perjantai-illan viettämiseksi. Toteutettavaksi illoiksi valittiin nuorille järjestetyn äänestyksen kautta kuusi teemoiltaan erilaista järjestettyä iltaa. Peli-illassa pelailtiin erilaisia pelejä, mm. biljardia, lautapelejä ja videopelejä. Elokuvaillassa esitettiin nuorille ilmaiseksi elokuva ja tarjolla oli myös pientä naposteltavaa. Barbeque-iltaa vietetiin grillaamisen merkeissä. Projektiin kuului myös retkin Linnanmäelle sekä ilmainen bändi-ilta. Projektin päätteeksi oli tarkoitus järjestää myös yhteinen kesän päätösilta. Kuudesta valitusta illasta toteutimme kesän 2001 aikana viisi. Kesän päätösillan jouduimme jättämään pois, koska siirsimme bändi-illan ajankohdan päätösillan paikalle. Tiukan aikataulun vuoksi kesän päätösillan toteuttamiseen ei ollut enää

2 mahdollisuutta. Kuitenkin kaikki järjestetyt illat vietiin läpi kunnialla, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Karkkilalaiset nuoret ottivat projektin mielenkiinnolla vastaan ja osallistuivat iltoihin kiitettävästi. Projektin yhtenä tavoitteena oli osoittaa säännöllisesti viikonloppuisin tapahtuvan nuorisotyön tarve. Tars tehrä jotai! -projektissa tätä tarvetta arvioitiin nuorten kävijämäärän perusteella. Toiminnan jatkuvuuden kannalta oli tärkeää osoittaa, että tehty työ ei mene hukkaan, vaan nuoret todellakin saapuvat paikanpäälle. Jos toiminta saadaan jatkumaan säännöllisesti, voisi tulevaisuuden tavoitteeksi asettaakin panostamisen toiminnan laatuun. Olemme kaikki aikuiset yhdessä vastuussa nuoristamme, siitä miten he voivat ja millaiset eväät elämään heille annamme. "Nuorisotyöllä on mielekkäitä ja hyviä vaikutuksia nuoriin ihmisiin sekä koko yhteiskuntaan" (Cederlöf 1998, 14). Tähän lauseeseen ja projektimme menestykseen vedoten toivomme nuorisotyöntilanteen Karkkilassa keinolla tai toisella parantuvan pikaisesti.

3 2 TARS TEHRÄ JOTAI! -PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Projektityöskentely Projektityöskentelymalli sopii opinnäytetyön organisoimiseen esimerkiksi silloin, kun kyseessä on ulkopuolinen tilaustyö, sen toteutukseen on saatu erillisrahoitusta, työskennellään moniammatillisena tiiminä tai vain muuten halutaan tehostaa työskentelyn suunnitelmallisuutta. Opinnäytetyön toteuttaminen projektina merkitsee käytännössä sitä, että toteuttamisprosessiin eli tuotekehitys-, kehittämistoiminta- tai tutkimusprosessiin liitetään projektityöskentelyn prosessi. Projektityöskentelyssä korostuvat projektiorganisaation luominen, ajankäytön suunnittelu, tehtävien taloudellisten resurssien jako sekä dokumentointi ja tiedottaminen. (Huittinen, Kokkonen, Korhonen, Norrback, Pihlaja, Sjögren, Väätämöinen 1997, 3.) Tässä opinnäytetyössä on selkeitä projektityöskentelymallin piirteitä. Ensinnäkin projekti oli ulkopuolinen tilaustyö. Sen tilasivat nuorison parissa Karkkilassa työskentelevät henkilöt. Saimme projektiin myös erillisrahoitusta karkkilalaisilta järjestöiltä. Projektityöskentelyn tunnusmerkit täyttyvät myös siltä osin, että työskentelimme projektissa moniammatillisena tiiminä, johon kuului Karkkilan kaupungin perhetyöntekijä sekä seurakunnan nuorisotyönohjaaja. Lisäksi tiimissä toimi myös useita vapaaehtoisia eri ammattiryhmistä. Näistä esimerkkeinä mainittakoon kouluterveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä sekä opettaja. 2.2 Tars tehrä jotai! projektin tarve Viime vuosina on Karkkilassa käyty vilkasta keskustelua siitä, että nuorille on ollut tarjolla liian vähän vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Erityinen huoli on ollut siitä, miten nuoret kuluttavat aikaansa viikonloppuisin. Muutaman kerran vuodessa järjestetty perjantai-illan disko, seurakunnan nuorisotoiminta sekä arkipäivisin nuori-

4 sotilojen avoimet ovet ovat kattaneet lähes kokonaan yläasteikäisille suunnatun nuorisotyön. Tämä onkin johtanut siihen, että nuoret kokoontuvat viikonloppuisin puistoihin ja kaduille notkumaan. Normaalina viikonloppuna Karkkilan kaduilla ja keskuspuistossa ei juurikaan tapaa aikuisia. Ainoat aikuiset, joita siellä voi silloin kohdata ovat poliisi, pulloja keräävät vanhukset tai kapakasta toiseen tai kotiin siirtyvät humalaiset. Juuri tänä aikuisten hylkäämänä aikana, nuoret ovat ottaneet kaupungin keskustan ajanviettopaikakseen. (Kumpulainen 1996, 24.) Karkkilan kirkon ympärille rakentunut pieni keskusta ja siellä oleva keskuspuisto muuttuvat viikonloppuöisin vilkkaiksi nuorten sosiaalisen vuorovaikutuksen areenoiksi. Viikonloppuisin keskusta ja nuoret ovat yhdistelmä, joka herättää kurinpidollisia vaatimuksia, pelkoa ja erityisesti huolestuneisuutta nuorison vanhempien keskuudessa. (Kumpulainen 1996, 24.) Karkkilassa tilanteesta huolestuneita olivat myös seurakunnan nuorisotyönohjaaja sekä Huumeiden vastaisen työryhmän toiminnanjohtaja Jari-Pekka Järvinen ja Karkkilan kaupungin perhetyöntekijä sekä Huumeiden vastaisen työryhmän jäsen Päivi Rinne. Näin nuorisotyön tarpeiden pohjalta lähti ajatus nuorille järjestetystä toiminnasta perjantai-iltaisin. Järvinen ja Rinne toimivat molemmat kokopäiväisissä viroissa eikä heillä ollut aikaa eikä voimavaroja ryhtyä toteuttamaan ideaa. Perusopintojen harjoittelusta tuttuina he ottivat meihin yhteyttä. Mahdollisuus kantaa kortemme kekoon Karkkilan nuorisotyön puolesta sai meidät ottamaan haasteen vastaan. Lisäksi projekti kuulosti hyvältä ja käytännönläheiseltä opinnäytetyön aiheelta, jollaista olimmekin etsineet. Aihe tuntui erityisen tarpeelliselta, koska entisinä karkkilalaisina olemme aktiivisesti seuranneet nuorison tilannetta. Opinnäytetyömme nimi: "Tars tehrä jotai!" kuvaa osuvasti sitä tosiseikkaa, että nuorison hyväksi Karkkilassa on tehtävä jotain. 2.3 Projektin päämäärät Tars tehrä jotai! -projektin tärkeimmäksi päämääräksi sovimme mukavan yhdessäolon saavuttamisen päihteettömyysteemaa kannattaen. Emme halunneet rankaista

5 niitä nuoria, jotka käyttävät päihteitä siten, että sulkisimme heidät ulos järjestämistämme illoista. Tavoitteemme oli siis osoittaa näille nuorille, että voi olla yhtä hauskaa tai jopa hauskempaa, vaikkei olisi päihtynyt. Ehdoton sääntö päihteettömyyttä ajatellen oli se, että iltojen järjestämispaikalle ei päihteitä saanut tuoda. Tilat ja tilojen ulkopuolinen alue olivat täysin päihdevapaita vyöhykkeitä. Päihteettömyysteema projektissa perustuu siihen ideaan, että pyrimme tarjoamaan kuutena perjantaina kesän 2001 aikana nuorille niin kiinnostavaa toimintaa, että heillä ei olisi tarvetta käyttää päihteitä. Toimintamme toinen päämäärä oli herättää Karkkilan kaupungin päättäjät siihen todellisuuteen, että Karkkilassa on suuri tarve jatkuvalle, säännölliselle ja monipuoliselle nuorisotyölle. Toimintaa voisi tulevaisuudessa kehittää hyödyntäen eri tahojen, esimerkiksi seurakunnan ja kaupungin, välistä yhteistyötä. Pyrimme perustelemaan nuorisolle suunnatun viikonloppuisin tapahtuvan nuorisotyön tarvetta järjestämällä iltoja ja tarkkailemalla osallistujien määrää illoissa. Aluksi toiminnan kysyntää voidaan mielestämme hyvin määritellä osallistujamäärällä. Uskomme, että mitä enemmän nuoret mielestään tarvitsevat toimintaa, sitä varmemmin he ainakin tulevat käymään paikanpäälle tutustumaan. Tarkoituksenamme on siis saada selville lähtevätkö karkkilalaisnuoret liikkeelle tällaisen toiminnan takia. Projektin tarkoitus ei ole tarkastella toiminnan laatua esimerkiksi tekemällä mielipidekyselyä toiminnan mielekkyydestä. Tähän varmasti kannattaa ryhtyä sitten, jos toiminta tulevaisuudessa saadaan jatkuvaksi ja säännölliseksi. Projektia ja sitä kautta koko opinnäytetyöllemme tavoitteeksi laitoimme myös tutustumisen projektimuotoiseen työtapaan. Tällainen uutta kehittävä toiminta on eri vaiheineen meille molemmille täysin uusi asia ja pyrimme Tars tehrä jotai!- projektin kautta perehtyä siihen aivan ruohonjuuritasolta alkaen. Halusimme projektin vetäjinä antaa täyden panoksemme sekä suunnittelu-, toteuttamis- että arviointivaiheissa. Samalla halusimme kuulla, nähdä ja oppia uutta yhteistyökumppaneiltamme Rinteeltä ja Järviseltä, joilla on jo aiempia kokemuksia projektityöstä.

6 3 ELÄMÄÄ KARKKILASSA 3.1 Karkkila asuinpaikkana 3.1.1 Karkkila lukuina Karkkila on kehittyvä ja kasvava teollisuuskaupunki pääkaupunkiseudun tuntumassa. Se sijaitsee Valtatie 2:n varrella noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Karkkilassa on 8773 asukasta (31.8.2001) ja asukasmäärä on ollut nousussa viime vuosina. Kaupunkia ympäröi vaihteleva, kaunis luonto koskineen, kymmenine järvineen ja lampineen. Karkkilan kaupungin pinta-ala on 255 neliökilometriä. (http://www.karkkila.fi/.6.10.2001.) 3.1.2 Koulut Karkkilassa on neljä ala-astetta: Haukkamäen ala-aste, Tuorilan ala-aste, Ahmoon ala-aste ja Nyhkälän ala-aste. Karkkilassa on vain yksi yläaste, jonka yhteydessä toimii myös lukio. Yläasteella on 350 oppilasta. Keskustan alueella sijaitsevat Nyhkälän ala-aste ja Karkkilan yläaste sekä lukio. Muut mainituista kouluista sijaitsee kaupungin laitamilla. Ammatillisia oppilaitoksia Karkkilan alueella ei ole, joten monet nuoret opiskelevat ammattiin lähikunnissa. Tästä saattaakin johtua se, että Karkkilan väestöstä 15 24-vuotiaita on vain 11 %, kun 0 14-vuotiaita on 18,3 %. Monet nuoret lähtevät heti peruskoulun jälkeen muualle opiskelemaan. 3.2 Vapaa-ajantoimintaa Karkkilassa Karkkilan kaupunki tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden harrastaa ohjattua liikuntatoimintaa. Karkkilassa on meneillään Kunnossa Kaiken Ikää Liikettä Niveliin -ohjelma, johon kaiken ikäiset karkkilalaiset voivat osallistua. Ohjelma sisältää sauva-

7 kävelyä, erilaisia jumppia, palloilua ja kävelytestin. Lisäksi kaupunki järjestää uintimatkoja naapurikuntamme Vihdin Nummelan uimahalliin. (http://www.karkkila.fi/. 6.10.2001.) Työväenopisto on toiminut Karkkilassa vuodesta 1925 lähtien. Se toimii yleissivistävää opetusta antavana aikuisoppilaitoksena. Opiston perustehtävänä on tarjota karkkilalaisille nuorille ja aikuisille erilaisia opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia. Työväenopistossa on myös mahdollisuus opiskella avoimen yliopiston oppiaineita. (http://www.karkkila.fi/. 6.10.2001.) Työväenopiston toiminta on pääasiassa suunnattu aikuisille, mutta nuoret voivat osallistua joihinkin opintopiireihin, esimerkiksi pianonsoiton ja kielten opiskeluun. 3.2.1 Karkkilalaisia järjestöjä Järjestöt mahdollistavat Karkkilassa esimerkiksi musiikin, taiteen, tanssin ja näyttelemisen harrastamisen. Karkkilassa toimii musiikkikoulu, kuvataidekoulu sekä tanssikoulu. Musiikkikoulu antaa musiikin perusopetusta, tukee musiikillista sivistystä sekä tutustuttaa ympäröivään musiikkikulttuuriin. Opetuksen lähtökohtana on se, että musiikin tiedolliset, taidolliset, elämykselliset ja sosiaaliset ainekset liittyvät kiinteästi toisiinsa. Karkkilan kuvataidekoulu on yksityinen koulu, jota ylläpitää kannatusyhdistys. Se antaa taiteen perusopetuksesta säädetyn lain edellyttämää kunnan vahvistaman opetussuunnitelman mukaista taideopetusta 4 16-vuotiaille lapsille ja nuorille. Karkin tanssikoulu järjestää tanssin perusopetusta kaikille kolmesta ikävuodesta ylöspäin. Opetettavia aineita ovat lastentanssi, klassinen baletti, modernitanssi, jazztanssi sekä luova liikunta. Lisäksi Karkkilassa toimii Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry., Karkkilan Työväen Näyttämö ry., Kulttuuriyhdistys Lyyti ry. sekä Karkkilan Kameraseura ry. (http://www.karkkila.fi/. 6.10.2001.) Poliittisia nuorisojärjestöjä Karkkilassa ei ole (Suomi 10.11.2001).

8 3.2.2 Urheiluseurat Karkkilassa Liikuntatoiminnan järjestämisestä Karkkilassa vastaavat kaupungin lisäksi erilaiset urheiluseurat. Urheilu onkin Karkkilassa suosittu harrastus. Tarjontaa on paljon ja jokaiselle löytyy mitä luultavimmin jotakin. Monet nuorista ovat mukana eri seurojen urheilutoiminnassa, mutta joillekin kompastuskiveksi saattaa muodostua seurojen pyytämät jäsenmaksut sekä varusteiden hankinnat. Kaikki urheilutoiminta keskittyy keskustan alueelle, joten nuorten harrastaminen vaatii useimmiten myös aktiivista osallistumista vanhemmilta, esimerkiksi kuljettamista harrastuksiin. Ahmon Vesa ry, Karkkilan Pojat ry, Vaskijärven Vastus ry sekä Karkkilan Pallokerho ry tarjoavat mahdollisuuden harrastaa lentopalloa. Karkkilan Poikien toimintaan kuuluu myös yleisurheilua. Jalkapalloharrastuksesta vastaavat Grillin Palloseura ry ja Karkkilan Jalkapalloseura ry. Karkkilan ampujat ry vastaa nimensä mukaisesti ammuntaharrastuksen tarjonnasta. Karkki-Bicci ry järjestää erilaisia aerobic-tunteja. Karkkilan Erotuomarikerho ry kouluttaa jalkapalloon erotuomareita. HanMooDoo itsepuolustuslajia voi harrastaa Karkkilan HanMooDoo:ssa ja kuntonyrkkeilyä tarjoaa Karkkilan Kuntonyrkkeilijät ry. Karkkilan Poikien Naisvoimistelijat ry järjestää toimintaa kaikenikäisille liikkujille aina satujumpasta aikuisten jumppiin asti. Karkki-Rasti ry on paikallinen suunnistusseura, joka järjestää oravapolkutoimintaa lapsille sekä Kuntorastit kokeneimmille suunnistajille. Viime vuosina karkkilalaiset ovat lähteneet mukaan salibandysarjaan, seurana Karkkilan Salibandy ry. Karkkilan Sisu ry on perinteikäs nyrkkeilyseura, jonka nyrkkeilijöitä pärjää aivan kansainvälisissä kilpailuissa. Karkkilan Painikoulu on tarkoitettu nassikkapainista alkaen hieman vanhemmillekin painijoille. Karkkilan Sulkapalloilijat ry tarjoaa nimensä mukaisesti mahdollisuuden sulkapallon harrastamiseen. Karkkilan Urheilijat ry on Karkkilan Sisusta ja Karkkilan Työväenurheilijoista perustettu seura. Se on toiminut Karkkilassa jo noin 35 vuotta. Seuran puitteissa voi harrastaa koripalloa, joka tällä hetkellä on hyvin suosittua Karkkilassa. Miehet pelaavat koripalloa 1-divisioonassa ja naiset Mestaruussarjassa. Karkkilan Urheiluautoilijat ry on yli 40 vuotta vanha autourheiluun, esimerkiksi jokamiesluokan sarjaan sekä kartingiin,

9 keskittynyt seura. Ratsastusta voi harrastaa Karkkilan Urheiluratsastajat ry:ssä. Motocross on todella suosittu laji Karkkilassa. Karkkilan Moottorikerho ry:n nimissä ajaa motocrossia eri ikäluokissa monta Suomen kärkinimeä. Sukellusharrastusta tarjoaa Karkkilan Urheilusukeltajat ry. Kanootilla melontaa sekä retkeilyä voi harrastaa Karkkilan Melaveikot ry:ssä. (http://www.karkkila.fi/. 6.10.2001.) 3.2.3 Partiotoimintaa Karkkilassa Karkkilassa partiotoimintaa pyörittävät Karkkilan partiosiskot ja Karkkilan partiopojat, joissa molemmissa on noin 70 jäsentä. Sudenpentujen ryhmä on suunnattu ala-asteikäisille. Yläasteikäiset voivat osallistua partiotoimintaan vartiolaisten sekä vaeltajien ryhmissä. Ryhmien ohjaajat ovat vaeltajia, jotka ovat suorittaneet ohjaajalta vaadittavat merkit. Kaikki ryhmät kokoontuvat kerran viikossa yhden tunnin ajan. Karkkilan partiojohtaja ja vaeltaja Rea Palmunen kertoi Karkkilassa partio toiminnassa olevan mukana alle kymmenen yläasteikäistä nuorta. Palmunen toteaa monen lopettavan partiossa käymisen siirtyessään ala-asteelta yläasteelle. Palmunen kertoi, että Karkkilassa partion ohjaajien keskuudessa ei olla pohdittu keinoja yläasteikäisten mukaan saamiseksi. Palmunen kertoi partiolaisten tekevän Karkkilassa myös vapaaehtoistyötä osallistumalla mm. Yhteisvastuukeräykseen, avustamalla Karkkilan sotaveteraanien konserteissa sekä järjestämällä suuren jätepaperinkeräystapahtuman joka kevät. (Palmunen, 10.11.2001.) 3.3 Tilat nuorisoa varten Karkkilassa on nuorisoa varten olemassa erilaisia tiloja. Karkkilan liikuntahallin alakerrassa sijaitsee nuorisotilat, joissa on tarjolla avoimien ovien toimintaa joka ilta maanantaista torstaihin. Tätä toimintaa pyörittää ostopalveluna Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karkkilan osasto. Lisäksi Karkkilan kaupunki tarjoaa nuorille tilat Haapalan ja Toivikkeen kaupunginosissa. Näissä tiloissa on tarjolla erilaista seurakunnan järjestämää kerhotoimintaa. Toivikkeella on myös bändikämppä musiikkia

10 harrastaville nuorille. Kaikkiin edellä mainittuihin tiloihin on tehtävä varaus Karkkilan nuorisotoimistosta etukäteen. Jos tilan haluaa käyttöönsä yksityinen taho, tulee heidän maksaa pieni vuokramaksu. Tilan käyttäjät ovat aina vastuussa tilasta. 3.4 Nuorisotyötä seurakunnassa Team JOB Karkkilan seurakunnan nuorisotyö kulkee nimellä TEAM JOB. Nimi tarkoittaa kolmea asiaa. Ensinnäkin JOB on yksi Raamatun kirjoista ja henkilöistä. Toiseksi, JOB koostuu sanoista Jumalan Onnistunut Banaanipotku. Banaanipotkuhan on sellainen potku, joka näyttää aluksi menevän ohi, mutta lopulta päätyykin maaliin. Seurakunnan nuorisotyössä banaanipotkua on käytetty kuvaamaan Jumalan tarkoitusta jokaisen ihmisen elämälle. Kärsimysten ja epäonnistumistenkin keskellä Jumala haluaa viedä meidät onnellisesti maaliin. Kolmanneksi JOB symboloi työtä yhteisen päämäärän hyväksi. (http://www.personal.inet.fi/cool/teamjob/.6.10.2001.) Seurakunnan nuorisotyö tarjoaa nuorille toimintaa kolmena päivänä viikossa. Torstaisin nuoret voivat osallistua Raamikseen, jossa luetaan Raamattua, rukoillaan ja keskustellaan. Samana iltana myöhemmin kokoontuu Avoin Ikkuna. Se on luonteeltaan vapaamuotoinen peli- ja keskusteluilta. Illan päättää lyhyt hartaushetki, Katkis. (http://www.personal.inet.fi/cool/teamjob/. 6.10.2001.) Lauantaina Team JOBilla on sählyvuoro, johon ovat tervetulleita kaikki nuoret. Illalla on lisäksi nuortenilta eli Jobbis, joka koostuu kolmesta erilaisesta osiosta. Ensiksi tutkitaan, pohditaan ja luetaan Raamattua laulaen, piirtäen, kirjoittaen ja leikkien. Tämän jälkeen on vuorossa Varttikirkko, jossa isoskoulutukseen osallistuvien johdolla hiljennytään hetkeksi hartauteen. Illan päätteeksi jutellaan, pelaillaan biljardia ja muita pelejä, lauletaan tai mitä ikinä nuoret itse haluavatkaan tehdä. (http://www.personal.inet.fi/cool/teamjob/. 6.10.2001.)

11 Sunnuntaina nuorilla on mahdollisuus muiden seurakuntalaisten tavoin osallistua messuun kirkossa. Toisinaan nuorille on tarjolla aivan oma messunsa, niin sanottu Nuorten messu. (http://www.personal.inet.fi/cool/teamjob/. 6.10.2001.) 4 VIITEKEHYS 4.1 Nuoruus kehitysvaiheena Nuoruus on lapsuuden ja aikuisuuden välinen elämänvaihe. Sen määritellään sijoittuvan ikävuosien 13 21 väliin. Nuoruuteen liittyy monia erilaisia kehitysvaiheita, joissa saattaa esiintyä suuriakin yksilöllisiä eroja. Elämänvaiheena nuoruutta voidaan kuvata edestakaisena liikkeenä, jossa otetaan kaksi askelta eteen ja yksi taakse. Nuori tavoittelee samaan aikaan itsenäisyyttä ja taistelee riippuvuutta vanhempiaan vastaan. (Himberg, Laakso, Peltola & Vidjeskog 1997, 81.) Nuori haluaa irtautua vanhemmistaan, mutta samanaikaisesti hän pelkää tulevansa hylätyksi. Nuoren kapina vanhempiaan ja muita auktoriteetteja vastaan muistuttaa uhmaikäisen lapsen kapinaa; tarkoitus on varmistua siitä, että nuoren ympärillä olevat aikuiset haluavat vastasta hänestä kasvattajina ja pitää hänestä huolta. Alkava itsenäistymisprosessi merkitsee taistelua auktoriteetteja vastaan. Samalla murrosikäinen kuitenkin testaa myös omia uskomuksiaan ja arvojaan. Tullakseen itsenäiseksi ihmisen on kokeiltava rajojaan. Murrosiän myllerrysten keskellä nuori ei kuitenkaan pysty itse asettamaan rajoja itselleen ja kontrolloimaan elämäänsä. Hän tarvitsee vanhempia ja muita aikuisia asettamaan rajat itselleen ja kontrolloimaan elämäänsä. (Kemppinen 1999, 99.) Nuoruusiässä kaveripiirien merkitys tulee suuremmaksi. Nuori hakeutuu tavallisimmin ikätoveriensa seuraan suojautuakseen kasvun aiheuttamilta kivuilta. Ryhmän avulla nuori saa selvitettyä monia asioita, jotka muuten uhkaisivat hänen

12 orastavaa itsenäisyyttään. Ryhmä poistaa yksinäisyyttä ja tukee nuorta. Ryhmän kautta tapahtuva kasvu antaa mahdollisuuden nuoren omalle sisäiselle kasvulle ja näin nuori voi löytää omat voimavaransa. (Himberg ym. 1997, 87.) Koska nuoret haluavat viettää aikaa yhdessä poissa vanhempiensa katseen alta, tulisi heille olla turvallinen paikka, tukikohta, jonne nuori on aina tervetullut. Erityinen tarve Karkkilassa tällaiselle tukikohdalle on viikonloppuisin, kun nuoria on paljon liikkeellä. Tila kuitenkin puuttuu viikonloppujen osalta ja tämä näkyykin katukuvassa hyvin. Nuoret notkuvat keskuspuistossa vailla tekemistä. Tekemisen puute saattaa olla yksi osasyy nuorten lisääntyneeseen alkoholinkäyttöön ja esimerkiksi ilkivallan harjoittamiseen kaupungilla. Raittila kirjoittaa teoksessaan (Olavi Sydänmaanlakka. Jengistä Aseman Lapsiin ja Walkersiin 2000.) mielestämme osuvasti, että päihteet, rikollisuus ja väkivalta eivät ole nuorten ongelmia. Ne ovat oireita ongelmasta, joka koskee olemassaolon toteutumista. Voidakseen olla olemassa, nuori tarvitsee ympärilleen ihmisiä, sellaisia, joiden kautta hän saa tietää, kuka on. He tarvitsevat aikuisia, jotka uskaltavat seistä peileinä omaa kuvaansa etsiville lapsille. Tarjoamalla nuorille mahdollisuus kokoontua esimerkiksi juuri Nuorisotiloissa saataisiin todennäköisesti nuoria pois kaduilta ja sitä kautta säästyttäisiin monilta vaikeuksilta. Nuorten kokoontumispaikassa tulisi olla paikalla myös aikuisia, jotka kontrolloivat nuorten illanviettoa ja samalla myös tukevat nuorta elämän myllerrysten keskellä. Olipa kyseessä nuoren oma jengi, lapsuuden kerrostalon porukka, seurakunta tai koulun jengi, ryhmän vaihtuessa päämäärä säilyy samana. Nuori hakee kaikkialta perusturvallisuuden tunnetta, hyväksyntää ja ryhmän arvostusta. (Raittila 2000, 187.) Näiden asioiden tarjoamiseen nuorelle pitäisi nuorisotyössäkin panostaa. 4.2 Miksi nuori käyttää päihteitä? Päihteiden, etenkin alkoholin ja tupakan kokeileminen kuuluu normaaliin kasvuun. Kokeilun takana ovat usein uteliaisuus ja sosiaalinen paine kokeilemiseen. Ensim-

13 mäisten päihdekokeilujen välillä voi olla merkittäviä eroja. Nuori saattaa juoda ensimmäisellä kerralla itsensä niin humalaan, että saa päihteistä negatiivisen mielikuvan ja päihdekokeilut jäävät vähäisiksi tai ne eivät toistu. Toisaalta taas joillekin nuorille ensimmäinen päihdekokeilu voi olla positiivinen asia ja kynnys alkaa käyttää päihteitä useammin madaltuu. "Päihteiden käytön voi tulkita olevan rituaalista käyttäytymistä, johon sisältyy päihteiden vaikutuksiin liittyvien odotusten toteutuminen"(van der Stel 1999, 27). Päihteiden käytön avulla nuori saattaa yrittää paeta omia ongelmiaan tai hän saattaa yrittää esimerkiksi rentoutua niiden avulla. Myös aikuisten antama esimerkki päihteiden käytöstä vaikuttaa nuorten päihteiden käyttöön. (Ahlström, Rimpelä, Rimpelä, Pohjanpää & Siivola 1994, 17, 47.) 4.3 Ehkäisevää päihdetyötä Karkkilassa Vuoden 2000 syksyllä Karkkilaan perustettiin Huumeiden vastainen työryhmä. Lääninhallitus on antanut suosituksen, jonka mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla huumeiden vastainen työryhmä ja siihen nimetty vastuuhenkilö. Karkkilassa jokaisesta kaupungin hallintokunnasta on työryhmässä yksi edustaja ja lisäksi edustajia on Mannerheimin lastensuojeluliitosta, poliisista, seurakunnasta ja Kahva ry:stä, joka on karkkilalaisista vanhemmista koostunut huumeiden vastainen yhdistys. Huumeiden vastaisen työryhmän puheenjohtajana toimii Jari-Pekka Järvinen ja vastuuhenkilönä Karkkilan kaupungin perhetyöntekijä Päivi Rinne. (Karkkilalainen. 10.10.2001.) Huumeiden vastaisen työryhmän toimintaideana on panostaa ehkäisevään päihdeja huumetyöhön, joka kohdistuu lähinnä 12 16-vuotiaisiin nuoriin. Työryhmä on tehnyt paljon työtä tavoitteensa eteen. Se on vetänyt Kantti kestää projektia Karkkilassa vuodesta 1998. Projekti on suunnattu kuudesluokkalaisille ja sen keskeisenä toimintana on kymmenen tunnin mittainen opetuskokonaisuus, jossa mm. valistuksen, draaman ja keskustelun keinoin pyrittiin siirtämään nuorten päihdekokeiluja myöhemmälle iälle, sekä muuttamaan heidän asenteitaan päihteitä kohtaan

14 kielteisemmiksi. Lisäksi projektilla on tarkoitus antaa jokaiselle nuorelle reaalitasoinen päihdetietous ja oikoa nuorten virheellisiä käsityksiä päihteistä. (Koskinen 2000, 18.) Huumeiden vastainen työryhmä on myös antanut yläasteella päihdevalistusta, järjestänyt vanhempainiltoja ja saanut kameravalvonnan Karkkilan yläasteen Tammipihalle. Tänä syksynä työryhmän aloitteesta Karkkilan kaupungin hallitus päätti kieltää kaupungin järjestyssäännöissä alkoholin nauttimisen julkisilla paikoilla. (Karkkilalainen 10.10.2001.) Päihteiden hankkiminen alaikäisenä ei ole Karkkilassa vaikeaa. Aina löytyy joku täysi-ikäinen puolituttu, joka on valmis välittämään kassillisen kaljaa. Jokainen kaupassa käyvä voi omin silmin nähdä nuoria odottelemassa kaupan kulmilla henkilöä, joka hakisi alkoholia. Kekseliäimmät nuoret houkuttelevat aikuisia hakemaan juomia, jopa lupaamalla hakupalkkiota. Usein kuulee hakijan olevan nuoren lähipiiristä. Huumeiden vastaisen työryhmän mukaan Karkkilan katukuvassa näkee viikonloppuisin noin 30 humalaista nuorta. Hälyttävän paljon heistä on jopa ala-asteikäisiä ja seitsemäsluokkalaisia. Nyt työryhmä onkin tullut siihen tulokseen, että olisi ensiarvoisen tärkeää tukea vanhemmuutta. Nykyään vanhempien on entistä vaikeampaa laittaa lapsilleen rajoja, eivätkä he aina edes tiedä mitkä olisivat hyvät rajat. Entisaikojen vanhempien syvä kunnioittaminen on muuttunut nykypäivänä lapsen ja vanhempien tasa-arvoiseen suhteeseen(puuronen, 1999. 157). Työryhmä on alkanut myös pohtia pitäisikö viikonloppuilloiksi lähteä kehittämään katutyötä. Nuoret tarvitsevat aikuisia ja heidän läsnäolonsa puuttuu nyt Karkkilan kaduilta. (Karkkilalainen 10.10.2001.) Huumeiden vastaisen työryhmän mukaan Karkkilassa on kaiken kaikkiaan 25 30 kovien aineiden, heroiinin ja amfetamiinin, käyttäjää sekä toistasataa kannabiksen eli marihuanan ja hasiksen polttajaa. Alkoholin ja lääkkeiden tai alkoholin ja huumeiden käyttäjiä, niin sanottuja sekakäyttäjiä, on paljon. (Karkkilalainen 10.10.2001.) Suonensisäisten huumeidenkäyttäjien myötä myös hepatiitti ja hivinfektiot ovat rantautuneet Karkkilaan. Näiden infektioiden leviämistä pyritään ehkäisemään siten, että apteekki myy puhtaita huumeruiskupakkauksia kymmenellä