OPINTOMATKA POHJANMAA 2.- 4.7.2013

Samankaltaiset tiedostot
Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Lähienergialiiton kevätkokous

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Matkaraportti Italian opintomatka

Poveria biomassasta. Matkaraportti Bioenergiahankkeiden opintomatka

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Liikenteen biopolttoaineet

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä Katja Hynynen

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari Esittely: Ilpo Mattila MTK

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari Tapio Jalo

Primäärienergian kulutus 2010

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK Joensuu

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä

Polttopuun kuivaus Uimaharjun lämpölaitoksen yhteydessä

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

OPINTOMATKA SAKSAAN, ITÄVALTAAN JA ITALIAAN

Bioenergian lähteillä seminaari Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Aurinkolämmön mahdollisuudet

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK MTK- Häme

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA


Energiansäästö viljankuivauksessa

13 February Olli Oamkilainen 1

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI

MESTARIHIIHTO haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma )

PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja

Lämpökeskuskokonaisuus

OPINTOMATKA TANSKAAN

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Ma Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme

Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Joutsan seudun biokaasulaitos

PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

- Vuonna 2014 Lapissa oli maatilaa:

BioForest-yhtymä HANKE

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

BIOENERGIAHANKE

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun

Lähilämpöä Teiskossa Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+

Transkriptio:

MATKARAPORTTI OPINTOMATKA POHJANMAA 2.- 4.7.2013 1 BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö

MATKARAPORTTI OPINTOMATKA POHJANMAALLE 2.- 4.7.2013 Sisällys 1. Matkan tarkoitus 2 2. Matkan järjestelyt.. 2 3. Matkaohjelma. 2 4. Tutustumiskohteet. 3 4.1. Hannu Huumo Ky... 3 4.2. Pramia Oy;n tuulivoimala... 5 4.3. Hannu-Pekka Kivistön tuulivoimala 5 4.4. Lakeuden Etappi Oy...... 6 4.5. Farmari näyttely 7 4.6. Helppo Lämpö Oy. 7 4.7. Mika Kaappola...... 9 5. Osallistujat.. 10 2 1. Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua bioenergian ja uusiutuvan energian tuotannon erilaisiin ja erikokoisiin toteuttamistapoihin. Matkalla tutustuttiin erityisesti aurinko-, tuuli-, biokaasu- ja hakeenergiaan sekä Farmari-näyttelyyn. Matkalta saatua tietoa jaetaan hankkeen toiminnassa jatkossa. 2. Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioE-logia hanke. Matkalle osallistui 26 maaseutuyrittäjää. Matkan vetäjänä toimi Ritva Imppola. Kiitokset matkalle osallistuneelle, energiselle ryhmälle. 3. Matkaohjelma 2.7. Lähtö Oulun linja-autoasemalta klo 7.00 Vierailukohde 1: Hannu Huumo Ky Aurinkokeräimet energiantuotannossa Visalantie 355, 84100 Ylivieska p. 050-3669414

Vierailukohde 2 ja 3: Hannu-Pekka Kivistön ja Pramia Oy:n tuulivoimalat Jalasjärvellä, 250 kw ja 750 kw. Vaasantie 390 B, 61600 Jalasjärvi Ilvesjoentie 1060, 61760 Ilvesjoki p. 045-2702433 Majoittuminen Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi Hovinkatu 1, 61300 Kurikka 3 3.7. Vierailukohde 4: Lakeuden Etappi Oy Biokaasulaitos Laskunmäentie 15, 60760 Pojanluoma p. 06 4214 900 Vierailukohde 5: FARMARI-näyttely Majoittuminen Härmän Kylpylä Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä 4.7. Vierailukohde 6: Helppo Lämpö Oy Lämpöyrittäjänä Härman kuntokeskuksessa Juhana Korpikoski p. 050-5163656 Vierailukohde 7: Lämpöyrittäjä Mika Kaappola Hakkeen energiaketju Köykkärintie 10, 62310 Voltti p. 040-5471125 4. Tutustumiskohteet 4.1. Hannu Huumo Ky Yhteyshenkilö: Hannu Huumo Yritys vuodesta 2001 saakka Yritys tekee erikoiskoneita tilaustyönä

Aurinkokeräimiä kehitetty jo vuodesta 1983 lähtien Kaksi vuotta sitten kehitetty aurinkoa seuraava aurinkokeräin Aurinkoa seuraavalla keräimellä energiantuotto jopa 2,5 kertainen kiinteään keräimeen verrattuna Nyt yritys valmistaa keräimiä myös myyntiin Esittelyssä keräin, jossa 4 tasokeräintä á 2 neliötä Keräimen tuotto n. 5000 kwh/vuosi Ylivieskassa aurinkoisia tunteja 1026 h/vuosi toukokuusta lokakuuhun, muuna aikana 700 h/vuosi Laitepaketin hinta tällä hetkellä n. 6400, sisältäen 4 tasokeräintä, kääntöautomatiikan ja ohjauksen 4 Yritys kehittänyt myös prototyypin tuulimyllystä, joka tuottaa energian suoraan lämmöksi Lämpö johdetaan glykolikierrolla varaajaan Korkeus 24 m Siipien halkaisija 8 m Vuotuinen tuotto n. 8000 kwh Tuulimyllyn teho 100 W 40 kw, riippuen tuulen nopeudesta Käynnistyy pienelläkin tuulella (3 m/s), yli 16 m/s tuulella kääntyy poikittain tuuleen ja pysähtyy. Ei tarvitse ulkopuolista energialähdettä Hyvä hyötysuhde, yksinkertainen rakenne www.huumo.fi Kuva 1. Lämpöa tuottava tuulivoimala

5 Kuva 2. Kääntyvä aurinkokeräin edestä Kuva 3. Kääntyvä aurinkokeräin takaa 4.2. Pramia Oy:n tuulivoimala Yhteyshenkilö: Hannu-Pekka Kivistö Pramia Oy valmistaa mietoja ja väkeviä alkoholijuomia Pramia Oy tuottaa omaan käyttöönsä energiaa tuulivoimalalla. Kun tuulta on yli 13 m/s, Pramia on energiaomavarainen Sähkö johdetaan myllyltä Pramian tuotantolaitokseen omalla 20 kw sähkölinjalla Myllyn korkeus 78 m, sijaitsee 170 m merenpinnan yläpuolella. Mylly tuotu Suomeen v. 2007 käytettynä, valmistusvuosi 1996 Teho 750 kw Myllyssä kaksi toisistaan riippumatonta jarrujärjestelmää Tuotannon mittaa Fortum Voimalalla 25 30 vuoden käyttöikä Mylly kiinnitetty 30 peruskallioon upotetulla ja liimatulla teräksellä 4.3. Hannu-Pekka Kivistön tuulivoimala Yhteyshenkilö: Hannu-Pekka Kivistö Maatilan yhteydessä toimiva tuulimylly Teho 220 kw Pyhätunturilla toiminut arktisten olojen koevoimalana 1993-2001 Kivistö osti myllyn 2001, uudelleen käyttöön Jalasjärvellä 2002 Perustuksena 7 x 7 m laatta Perustuksen maastokorkeus 92 mpy Napakorkeus maasta 32 m Tuottaa energiaa 100 000 140 000 kwh vuodessa Ylimäärä energiasta myydään Fortumille, etäluku, hinta sidottu pörssisähkön hintaan

Ei syöttötariffin piirissä, koska käytetty laitos Syöttötariffi myönnetään uusille laitoksille siihen saakka kunnes tehoa on 2500 MW Syöttötariffi 2015 saakka 105,3 /MWh, sitten 83,5 /MWh vuoteen 2013 saakka Tällä hetkellä suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden yhteenlaskettu teho 6000 7000 MW Tällä hetkellä tehdään paljon maavuokrasopimuksia tuulivoimaloiden paikoista Vuokrasopimusten laadinnassa kannattaa olla tarkkana; sopimuksen pituus, korvaukset, voimalan purkuun takuut jne. 6 Kuva 4. Hannu-Pekka Kivistön tuulivoimala Kuva 5. Tuulivoimalan hetkellinen tuotto 4.4. Lakeuden Etappi Oy Yhteyshenkilö: Tenho Hakola Perustettu 1997 Kuntien 100 % omistama jätelaitos, omistajana 9 kuntaa, joissa yhteensä 129 000 asukasta Biokaasulaitos käynnistyi 2007 Raaka-aineena 43 000 tonnia puhdistamolietettä ja 12 000 tonnia biojätettä Jäännös kuivataan termisellä kuivauksella Ranu maanparannusrakeeksi, jota syntyy n. 8000 tonnia vuodessa Ranu rakeita voi käyttää viljakasveille, viherrakentamiseen ja nurmikoille Biokaasulaitos tuottaa 3 690 000 nm 3 biokaasua, jonka energiasisältö on 23,61 GWh Prosessissa käytettävä ymppi tuodaan Saksasta, alun perin sveitsiläinen Tuotettu energia käytetään jätelaitoksen omiin prosesseihin Liikennepolttoainetuotannon eteneminen tällä hetkellä jäissä

Yhtiö mukana Westenergy Oy:ssä, jossa maakunnan poltettava jäte poltetaan Polttolaitos ollut toiminnassa vuoden Polttolaitoksen pohjatuhka toimitetaan Lakeuden Etappiin fraktioitavaksi Fraktioista otetaan talteen uudelleen käytettävissä oleva materiaali www.etappi.fi 4.5. Farmari-näyttely Energiaosastolla esillä laajasti uusiutuvaa energiaa 7 4.6. Helppo Lämpö Oy Yhteyshenkilö: Juhana Korpikoski Yhtiö perustettu 2004 Omistajana 28 turve-, hake-, ym. energiatoimijaa Yhtiöllä toimitusjohtaja ja 3 lämpölaitosten hoitajaa Yhtiöllä 5 lämpölaitosta, esittelyssä Härmän kylpylän lämpölaitos Tuottaa lämmön koko kylpylän tarpeisiin Esittelylaitoksessa aikaisemmin ollut käytössä raskas polttoöljy Lämpölaitos rakennettu 2006, lämmön toimitussopimusta jäljellä 10 vuotta Laitos omavalmiste, paitsi paineosuus teetetty alan yrityksellä Rekisteröity teholtaan 970 kw laitokseksi Laitos käyttää palaturvetta, haketta ja murskattua puuta Yhden hehtaarin kokoiselle alueelle otetaan vastaan purkupuuta, joka murskautetaan urakoitsijalla puumurskaksi Murskauksessa metalli otetaan talteen ja toimitetaan romumetallin jalostukseen Palaturve polttoaineena, koska sillä ei jäätyminen aiheuta ongelmia Laitoksessa etävalvonta ja hälytykset kännykkään Liikkuva arina Kattila säädetään polttoaineen ja tehon tarpeen mukaan Savukaasuille multisykloni-puhdistus (vasta yli 4 MW laitoksilta vaaditaan sähkösuodattimet) Savukaasun happipitoisuus pidetään 4 6 %, jolloin palaminen tehokkainta Paloliekin lämpötila n. 850 C astetta (kesällä pienillä kuormilla n. 600 C astetta) Polttoaineen syöttö männällä, kolakuljetin tuo polttoaineen männälle Takatulen esto tiiviillä polttoainemassalla ja syöttöpään ilmatiiviydellä Polttoaineen pitäisi olla mahdollisimman kuivaa, hyötysuhde kärsii kosteasta polttoaineesta Haihtuvien yhdisteiden karkaaminen polttoaineesta vähentää merkittävästi polttoaineesta saatavaa energiaa, siksi haketus tulisi tehdä vain vähän ennen polttoa Laitoksella kuluu polttoainetta n. 7000 kuutiota vuodessa Laitos tuottaa energiaa n 5500 MWh vuodessa www.helppolampo.fi

8 Kuva 6. Purkupuun murskausta Kuva 7. Polttoainemix Kuva 8. Polttoainevarasto, syöttö ja kattila Kuva 9. Kattila 970 kw Kuva 10. Lämpölaitoksen ohjausnäyttö

4.7. Mika Kaappola Yhteyshenkilö: Mika Kaappola Lämpöyrittäjänä vanhusten hoivalaitoksessa Yrittäjällä hakkuukone, hakkuri ja ajokalusto Kattila ollut toiminnassa 2013 tammikuusta saakka Kattilana 300 kw Arimax Bio Energy Hakevarastossa tankopurkaimet Syöttö ruuvilla polttimelle 15 asteen ylämäkeen Liikkuva arina Polttoainetta kuluu n. 1000 kuutiota vuodessa Lämmöntoimituksesta 15 vuoden sopimus, indeksikorotuksin Lämmön hinta sidottu hakkeen hintaan Öljykattila varavoimana Investointi n. 150 000 9 Kuva 11. Hakevarasto Kuva 12. Syöttö kattilalle 5. Osallistujat Opintomatka oli suunnattu ensisijaisesti pohjoispohjalaisille maaseutuyrittäjille. Matkasta ilmoitettiin BioE-logia hankkeen nettisivuilla ja hankkeen tilaisuuksissa, Bioenergia.fi nettisivuilla, sähköpostitse hankkeiden postituslistan kautta, tonkkapostissa ja eri yhteistyöhankkeiden kautta. Matkalla mukana olivat: Tuija Heikkinen, Urpo Heikkinen, Raimo Rosenberg, Reijo Haapalainen, Timo Juvani, Osmo Heikkinen, Liisa Kinnunen, Taisto Kinnunen, Kempele Kempele Liminka Kempele Muhos Kempele Kempele

Jouni Vaitiniemi, Hannu Kukkohovi, Timo Karttunen, Hannu Suvanto, Veli Miettinen, Kari Käräjäoja, Risto Kinnunen, Hanna Luukinen, Pekka Luukinen, Aarne Koutonen, Alpo Konola, Teuvo Punkeri, Jorma Marttila, Mari Lithovius, Antti Lithovius, Kimmo Piippo, Keijo Koskela, Esko Elsilä, Ritva Imppola, Haapavesi Lumijoki Vihanti Liminka Oulainen Sievi Liminka Liminka Oulainen Lumijoki Lumijoki Oulu Ylivieska Lumijoki 10 Matkaraportin laati: Ritva Imppola, BioE-logia -hanke Matkaraportin kuvat: Ritva Imppola