OPINTOMATKA TANSKAAN

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA TANSKAAN BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö

2 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA TANSKAAN Sisällys 1. Matkan tarkoitus 2 2. Matkan järjestelyt Matkaohjelma Tutustumiskohteet Tanskan maatalous- ja elintarvikeliitto Snertinge biokaasulaitos Agromek messut Linda ja Frede Nielsenin tila Samsön Energia Akatemia Oljenpolttolaitos Ballen/Brundbyssä Tuulivoima Samsöllä Hake/aurinkoenergialaitos Maarup-Nordbyssä Osallistujat Yhteenveto Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua bioenergian ja uusiutuvan energian tuotannon erilaisiin ja erikokoisiin toteuttamistapoihin Tanskassa ja vierailla Agromek messuilla Tanskan Herningissä. Matkalla tutustuttiin erityisesti oljen hyötykäyttöön ja sen tekniikkaan, uusiutuvan energiatuotannon käyttöönottoon ja uusiutuvan energian uusimpaan tekniikkaan. Matkalta saatua tietoa jaetaan hankkeen toiminnassa jatkossa. 2. Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioE-logia hanke. Matkalle osallistui 26 maaseutuyrittäjää, julkisten laitosten ja hankkeiden henkilöstöä. Matkan vetäjinä toimivat Ritva Imppola, Katja Tuukkanen ja Mikko Aalto. Kiitokset matkalle osallistuneelle, aktiiviselle ja mutkattomalle ryhmälle. 3. Matkaohjelma Lähtö Oulunsalon lentokentältä klo 9.00 Vierailukohde 1: Landbrug og Fødevarer (Tanskan maatalous- ja elintarvikeliitto) klo Osoite: Axeltorv 3, DK-1609 Kööpenhamina Majoittuminen Kööpenhaminassa First Hotel Vesterbrossa. Osoite: Vesterbrogade 23-29, DK-1620 Kööpenhamina.

3 Vierailukohde 2: Snertinge biokaasulaitos klo Osoite: Kirkemosevej 13, DK-4591 Føllenslev. Vierailukohde 3: Agromek 2012 messut klo Osoite: MCH Messecenter Herning, Vardevej, DK-7400 Herning. en.agromek.dk Majoittuminen Braedstrupissa hotelli Pejsegårdenissa. Osoite: Sondergade 112, DK-8740 Braedstrup Vierailukohde 3: Agromek 2012 messut klo Vierailukohde 5: Oljen energiakäyttö, Linda ja Frede Nielsenin tila klo Osoite: Bjergsmøllevej 6, DK-8740 Braedstrup. Majoittuminen Samsøn saarella hotelli Flinchsissa. Osoite: Langgade 23, DK-8305 Samsø Vierailukohde 6: Samsøn Energia Akatemia klo Osoite: Strandengen 1, DK-8305 Samsø. Vierailukohde 7: Oljenpolttolaitos Ballen/Brundbyssä. Vierailukohde 8: Tuulivoima Samsöllä. Vierailukohde 9: Hake/aurinkoenergialaitos Maarup-Nordbyssä. Majoittuminen Samsøn saarella hotelli Flinchsissa Lähtö hotellilta klo Matkalla palautteen keräys matkasta. Kööpenhaminan lentokentällä klo 18. Lento Kööpenhaminasta klo 20. Paluu Oulunsaloon klo Tutustumiskohteet 4.1. Landbrug og Fødevarer (Tanskan maatalous- ja elintarvikeliitto) Yhteyshenkilö: Thomas Holst Tanskan maatalous ja sen merkitys Tanskan maatalous- ja elintarvikeliitto on organisaatio, joka edustaa maaseutuyrittäjiä, elintarviketeollisuutta ja maatalouteen liittyvää liiketoimintaa. Liiton tehtävinä on vaikuttaa alaa koskeviin poliittisiin päätöksiin, edistää alan pääsyä maailmanmarkkinoille, neuvoa maaseutuyrittäjiä ja elintarviketeollisuuden jäseniä, tiedottaa alasta ja tukea alan innovaatioita. Tanskan maatalous on ollut joitain vuosia sitten murroksessa, jossa maaseutuyrittäjiä pidettiin yhteiskunnassa ainaisina valittajina, jotka kohtelevat eläimiään huonosti, tuottavat huonoa ruokaa, saastuttavat ympäristön, elävät maataloustuilla ja vähät välittävät yhteiskunnan edusta.

4 Tilanne oli kestämätön ja valittiin uusi tie eteenpäin. Tanskan maatalous- ja elintarvikeliitto otti tehtäväkseen yhteistyössä jäsentensä ja yhteistyökumppaniensa kanssa muuttaa tuota käsitystä maaseutuyrittäjistä niin yhteiskunnassa ylipäätään kuin maaseutuyrittäjien omissakin ajatuksissa. Laajalla yhteistyöllä on päästy tilanteeseen, jossa nyt maaseutuyrittäjät nähdään mieluummin yhtenä tärkeänä osan yhteiskuntaa. Maaseutuyrittäjät toimivat yhteiskunnan osana tuottaen sille ruokaa ja energiaa, ottavat vastuuta ympäristöstään ja ovat terveesti ylpeitä alastaan. Elintarviketeollisuus, mukaan lukien maatalouden, on Tanskan suurin teollisuuden ala. Kaksi kolmasosaa tuotannosta menee vientiin, joka on 20 % koko maan viennin arvosta. Viennin määrä ja sen arvo ovat edelleen nousussa. Tärkeimmät maatalouden vientituotteet ovat sianliha ja maitotaloustuotteet. Maatalouteen liittyvän liiketoiminta-alan tärkeimmät vientituotteet ovat elintarviketeollisuuden tarvikkeet. 4 Energiaa biomassoista Tanskassa uusiutuvasta energiasta 75 % tuotetaan biomassoista. Raaka-aineina käytetään puuta, olkea, haketta, pellettejä, energiakasveja, biojätettä ja lantaa. Oljen energiakäyttö Tanskassa on hiottu toimivaksi energiantuotantomuodoksi. Monen talon energia on oljenkorren varassa. Aika vahvan korren kuitenkin; kolme kiloa olkea sisältää saman energiamäärän kuin litra öljyä, n. 10 kwh. Energiantuotantoon käytettävät oljet paalataan kuivina, yleensä kg kanttipaaleihin tai pienempiin pyöröpaaleihin. Oljet pitää varastoida huolella, jotta ne pysyvät kuivina. Pitempiin kuljetuksiin käytetään yleensä rekkoja, joihin mahtuu kerrallaan n. 13 tonnia olkea (n kwh energiaa). Olkea tuotetaan Tanskassa n. 5,5 miljoonaa tonnia, josta energiaksi käytetään liki kolmannes, n. 1,5 miljoonaa tonnia (n. 5 TWh). Tilat myyvät olkea energiaksi ja hinta on yleensä sidottu kosteuspitoisuuteen. Nolla-arvona pidetään 13 % kosteutta, josta tila saa perushinnan, kuivemmista saa korotuksen hintaan ja hinta alenee mitä kosteammasta erästä on kysymys. Maksimissaan keskimäärin 22 % kosteaa olkea otetaan vastaan. Olkea käytetään kaiken kokoisissa energialaitoksissa maatilakokoluokasta yli 100 MW tehoisiin energialaitoksiin. Laitteiden korroosio tai tuhka eivät ole nykytekniikalla ongelma oljen polttolaitoksissa. Tuhka käytetään yleensä lannoitteena pelloilla. Tilakohtainen energian tuotanto Tilakohtaisesti energiaa tuotetaan pääasiassa oljesta, hukkalämpöä talteen ottamalla lämmönvaihtimilla, tuulivoimaloilla, aurinkojärjestelmillä, puulla ja biokaasulla. Monilla maatiloilla tuotetaan naapureille lämpöenergiaa. Sopimukset toimituksista tehdään yleensä kestoltaan pitkiksi, jopa 15 vuodeksi. Tiloilla odotetaan uudelta teknologialta paljon ja kiinnostusta on erityisesti yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon.

5 Biokaasun tuotanto Tanskassa tuotetaan biokaasua 20 isommassa, usean toimijan, biokaasulaitoksessa ja 60 maatilakohtaisessa laitoksessa. Tanskan tavoite on, että 2020 mennessä puolet maatiloilla syntyvästä lannasta kulkee biokaasulaitoskäsittelyn kautta ja lannan sisältämä energia otetaan talteen. Pitkällä tähtäimellä kaikki maatiloilla syntyvä lanta pyritään käsittelemään näin. Tähän on päädytty siksikin, että lannan biokaasulaitoksessa käsittely vähentää merkittävästi syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja siksi, että käsittely parantaa lannan lannoitetehoa. Tanskassa on päädytty tavoittelemaan myös tilannetta, jossa biokaasun tuotantoon ei erikseen viljellä biomassaa, vaan käytetään jäteperäistä materiaalia Snertinge biokaasulaitos Yhteyshenkilö: John Hansen Snertingen biokaasulaitos on yksi kahdestakymmenestä Tanskan keskitetystä biokaasulaitoksesta. Laitos tuottaa energiaa omistajilleen. Laitoksen omistajan aloitusmaksu on 500 DDK (n. 70 ) ja tarvikemaksu 500 DDK. Lämmöstä omistaja/käyttäjä maksaa 500 DDK / MWh. Laitos on rakennettu Silloiset kustannukset olivat 50 miljoonaa Tanskan kruunua (n. 6,7 miljoonaa ). Laitos tuottaa energiaa 375 kiinteistöön, joissa mukana mm. kirkko, koulu ja terveyskeskus. Biokaasua tuotetaan kuutiota vuorokaudessa, laitokseen syötetään 200 kuutiota raakaainetta sisään ja ulos otetaan lähestulkoon sama määrä. Tämä tarkoittaa 8 rekkakuormaa sisään ja ulos. Laitoksen raaka-aineeksi laitos ottaa vastaan lantaa, lääketeollisuuden jätteitä (valtaosin alkoholeja), vihannesjätteitä ja kalajätteitä. Tonni alkoholia tuottaa biokaasulaitoksessa 1000 kuutiota biokaasua. Enintään 25 % raaka-aineesta on muuta kuin lantaa. Silloin laitoksen läpikäynyt lanta hyväksytään lannoitteena pelloille vielä lantana. Lannasta puolet on sian lantaa ja puolet naudan lantaa. Laitoksessa on kaksi vastaanottoallasta, toinen teollisuusjätteelle ja toinen lannalle. Vihannesjätteet sekoitetaan nestemäiseen jätteeseen. Laitoksen raaka-aineiden kuljetusmatkat ovat lyhyet; raakaaine tulee noin 7 kilometrin säteeltä. Lantaa laitokseen toimittavalla tilalla on kaksi lietetankkia, toinen on tilalta lähtevää lietettä varten ja toinen tilalle palautettavaa lietettä varten. Yhtenä päivänä kuljetetaan lantaa vain yhdeltä tilalta ja kuljetusautot pestään 2-3 kertaa viikossa riskien minimoimiseksi. Tilat käyttävät palautettavan lannan lannoitteena omilla pelloilla. Tiloille toimitetaan takaisin saman verran, jonka ovat laitokseen toimittaneet. Ylimääräinen toimitetaan tiloille, joilla ei ole itsellä eläimiä. Toimitetusta lannasta ei joudu maksamaan, mutta siitä ei myöskään saa rahallista korvausta. Hyötynä maanviljelijä saa lannoitteen, jonka kasvit pystyvät paremmin hyödyntämään, josta rikkojen siemenet ovat käytännössä tuhoutuneet ja jonka hajuhaitat ovat murto-osa käsittelemättömään lantaan verrattuna. Kerran kuukaudessa palautettavasta lannasta tehdään analyysi, joka toimitetaan lantaa vastaanottaville viljelijöille. Laitoksen vastaanottamasta teollisuusjätteestä laitos saa 800 DDK / tn. Muusta jätteestä (vihannesjäte, kalajäte) laitos saa n. 2 milj. DDK tuloa vuodessa. Laitoksella on kolme 900 kuution reaktoriallasta. Aluksi ajatus oli, että yksi reaktoreista toimisi lehmänlannalla mesofiilisenä (+37 C) prosessina ja kaksi termofiilisenä (+52 C). Nyt kaikki toimivat samanlaisina, termofiilisinä prosesseina. Kun prosessi on samanlainen, on käyttökin yksinkertaisempaa. Reaktoreita lämmitetään alaosistaan noin metrin etäisyydellä seinästä. Reaktorit

6 ovat mustaa rautaa, lukuun ottamatta yhden reaktorin yläosaa, joka on korvattu ruostumattomalla teräksellä. Musta rauta kestää kyllä reaktorin alaosissa, jotka eivät ole hapen kanssa tekemisissä. Reaktoreissa on kaksi sekoitinta, jotka sekoittavat 2 tuntia vuorokaudessa. Lisäksi 4 kertaa vuorokaudessa lietettä pumpataan reaktorin alaosasta yläosaan. Reaktorin pohja on 45 asteen kulmassa ja pohjalta voidaan ottaa tarvittaessa pois lannan mukana tulevaa hiekkaa. Reaktorissa syntyvä kaasu ja liete johdetaan kahteen varastosäiliöön, jossa biokaasun tuotanto hiipuu vähitellen. Varastoon syötetään myös vähän ilmaa, jotta biokaasun rikkipitoisuutta saadaan vähennettyä. Lopuksi kaasu johdetaan 220 kuution kaasuvarastoon kaasusta kosteutta keräävien kaivojen kautta. Prosessi pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena, jotta kaasun tuottokin pysyisi tasaisena. Laitoksen sisätiloista imetään ilmaa hajuhaittojen eliminoimiseksi. Imetty ilma puhalletaan 200 kuution puuhakepatjan läpi, joka toimii suodattimena. Patjan päällä on ohut kerros multaa. Jos kasvusto mullalla vihertää, asiat ovat kunnossa, ellei viherrä, patjaa kostutetaan vedellä. Syntyvä biokaasu poltetaan CHP moottorilla, jonka sähköteho on 844 kw ja lämpöteho 990 kw. Biokaasun tuotannon lisäksi energiaa tuottaa hakelämpölaitos. Laitoksella on lämpimän veden akku lämpimän veden kulutuksen aamu- ja iltapäiväruuhkia varten. Laitoksen kaukolämpöverkon lämpötila on +73 C. Laitoksen huollot tehdään säännöllisesti ja tärkeimpiä varaosia on hyllyllä aina valmiina, jotta aikaa ei kulu varaosien odotteluun. Ensimmäinen CHP-moottori kesti tuntia, nyt on käytössä toinen moottori, Jenbacher. Moottorin hankintahinta oli 2,5 miljoonaa DDK (n ). Yksi tietokone pyörittää laitoksen toimintoja, työntekijöitä laitoksella on kolme ja lisäksi kaksi henkilöä hoitaa energialaskutusta eri kaukolämpölaitosten yhteisesti keskitettynä toimintana. Energiantuotantolaitoksen investoinnit ovat olleet laitosten osalta 20 miljoonaa DDK (n. 2,7 milj ) ja kaukolämpöverkon osalta 30 milj. DDK (n. 4 milj. ). Tuloina laitos saa sähköstä DDK kuukaudessa (n ) ja lämmöstä 10 kuukauden ajalla DDK(n ) kuukaudessa. Laitoksen takaisinmaksuajaksi on laskettu 30 vuotta. Kunta on takaamassa laitoksen lainoja. Laitos on Tanskan mitassa pieni ja esittelijänsä mukaan helppo ja yksinkertainen. 6 Kuva 1. Lanta kuljetettiin biokaasulaitokseen säiliörekoilla. Kuva: Riikka Heikkilä Kuva 2. Lannan vastaanottohalli oli siisti. Kuva: Riikka Heikkilä

7 Kuva 3. Biokaasuvarasto. Kuva: Riikka Heikkilä Agromek messut Agromek messut järjestetään vuosittain syksyllä Tanskan Herningissä. Messut ovat Pohjois- Euroopan suurin maatalousalan näyttely. Esillä 13 näyttelyhallissa ovat maatalouden koneet, viljely, eläimet, energia, rakenteet ja neuvonta. Näytteilleasettajia näillä messuilla oli 532 ja kävijöitä Energiaan liittyville asioille oli varattu kokonaan yksi iso halli, jossa oli 48 näytteilleasettajaa. Tanskassa bioenergialla on energiantuotannossa vahva asema ja suuri osa näytteilleasettajista edusti bioenergian sovellutuksia. Messuilta tietoa sai ainakin bioenergian korjuukalustoista, pelletöintilaitteistoista, eri kattilavalmistajilta, aurinkoenergian sovelluksista ja tuulienergiasta. Messuilla oli erityisen paljon esillä oljen energiakäyttöön tarkoitettuja, pitkälle automatisoituja energiantuotantolaitteistoja. Kuva 4. Paalirata polttoon. Kuva 5. Kokonaisten paalien polttoon tarkoitettu kattila.

8 4.4. Linda ja Frede Nielsenin tila Linda ja Frede Nielsenin tilalla viljellään kasveja ja tuotetaan lämpöenergiaa kolmelle naapurille (mm. koulu) ja itselle. Tilalla on peltoa 170 hehtaaria, viljelyksessä on viljaa, rypsiä, perunaa ja heinän siementä. Olkea kerätään energiantuotantoon 40 hehtaarin alalta vuosittain. Oljet paalataan kanttipaaleiksi, joiden koko on 2,4 m x 1,2 m x 1,2 m ja paino kg. Paaleja kuluu energiaksi n. 350 kpl vuodessa. Oljen kosteus on yleensä %, joka polton suhteenkin on optimi. Parasta on vehnän olki, joka ensin kastuu ja sitten kuivaa. Silloin olki murtuu helpommin ja palaa paremmin kuin heti puinnin jälkeen korjattuna. Oljen polttoon on käytössä vuonna 1999 asennettu lämmitysjärjestelmä. Sen teho on 200 kw. Oljen syöttö kattilaan on automaattinen. Polttoainevarastossa on 40 m kuljetin, johon mahtuu kerrallaan 5 paalia. Kun päivässä kuluu 1 1½ paalia, niin kuljetin täytetään noin kerran viikossa. Kuljetin kuljettaa paalit hiljalleen repijälle ja silppu kuljetetaan kattilaan. Poltossa ei yleensä ole ongelmia. Jos takapalo syttyy, sprinklerit käynnistyvät automaattisesti. Laitteistossa on automaattinen nuohous, joka toimii joka 8. minuutti. Kerran vuodessa polttolaitteisto nuohotaan manuaalisesti. Lentotuhka erotellaan syklonilla, eikä pienhiukkasista ole ollut ympäristölle eikä itsellekään haittaa. Oljenpolttolaitteiston lisänä on öljypoltin, jota on 13 vuoden aikana jouduttu käyttämään kahdesti. Energiaa oljesta tila tuottaa yli kwh vuodessa. Energian hinta on sidottu öljyn hintaan siten, että se on aina 10 % edullisempi kuin öljy. Neljästä kilosta olkea saa saman energiamäärän kuin litrasta öljyä. Asiakkaat maksavat siitä energiasta, jonka kuluttavat. Toimitussopimukset on tehty 15 vuodeksi ja nykyinen sopimus on voimassa vuoteen 2015 saakka. Nielsenin tilalle energian myynnillä on suuri merkitys kuin myös sillä, että tilan käyttämästä energiasta suuri osa tuotetaan itse, viljankuivaus luonnollisesti tapahtuu olkienergialla. 8 Kuva 6. Linda Nielsen (takana) esittelemässä 200 kw:n oljenpolttolaitteistoa opintomatkan osallistujille. Kuva: Riikka Heikkilä.

9 4.5. Samsön Energia Akatemia Yhteushenkilö: Peter Chistenssen Samsön saari sijaitsee kolmen Tanskan suurimman saaren keskellä. Saaren pinta-ala on 114 km 2, sen pituus on 26 km ja leveimmillään se on 7 km leveä. Saarella on 3927 asukasta. Saarelle perustettiin Samsön Energia Akatemia vuonna Samsön Energia Akatemia on monikäyttötalo, joka toimii uusiutuvan energian edistämiseksi. Akatemiassa pidetään näyttelyitä, neuvotaan ja siellä voi vierailla tutustumassa miten uusiutuvan energian käyttöönotto hoidetaan käytännössä. Akatemiassa vierailee vuosittain n kävijää, suuri osa heistä kuntien edustajia, poliitikkoja, teknisiä asiantuntijoita. Samsön saaren energiatarina alkoi 1996, jolloin silloinen ympäristöministeri Kioton kokouksen innoittamana halusi saada aikaan konkreettisia tekoja ympäristön hyväksi. Seuraavana vuonna julistettiin kilpailu, jossa etsittiin Tanskasta saarta, jossa tehtäisiin realistinen ja toteutettavissa oleva suunnitelma tuottaa saaren käyttämästä energiasta 100 % uusiutuvilla energiamuodoilla 10 vuoden kuluessa. Samsön saarella muutama innostunut henkilö otti haasteen vastaan ja teki suunnitelman. Samsön suunnitelma voitti kilpailun 1997 vuoden lopulla ja alkoi suunnitelman toteuttaminen. Suunnitelmaa toteutettaessa oli aivan oleellista, että Samsön ihmiset saatiin ajatusten taakse ja saatiin toimimaan samaan suuntaan. Kuten kuvitella saattaa, se ei ole ihan helppoa, varsinkaan kun kysymys on energiaratkaisuista. Yhtenä tärkeänä asiana oli se, että suunnitelmaa ryhtyivät viemään eteenpäin saaren ja sen asukkaat hyvin tuntevat ihmiset. Eri osioita vievät ihmiset, jotka parhaiten osasivat ne. Energiaratkaisut eivät ole rakettitiedettä eikä mikään tapahdu itsekseen, vaan asioihin ottavat kiinni tavalliset ihmiset tosissaan. Työssä asetettiin välitavoitteita, jotka saatiin toteutettua lyhyellä aikajänteellä ja tuloksia saatiin näkyville. Tämä motivoi jatkamaan seuraavaan tavoitteeseen. Tähän mennessä saarelle on syntynyt 4 isoa kaukolämpölaitosta, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa. Nämä tuottavat 65 % saaren lämmöntarpeesta. Pikkuhiljaa lämpöverkkoon liittyy lisää talouksia. Saarella on 11 tuulimyllyä ja meressä 10 off-shore tuulimyllyä. Liikennepolttoaine on vielä pääosin fossiilista ja tähän etsitään vielä ratkaisua esimerkiksi biokaasusta tai sähköautoteknologiasta. Laskennallisesti Samsö tuottaa sen verran ylimääräistä sähköä, että se korvaa liikennepolttoaineena käytetyn fossiilisen polttoaineen. Samsön saari on ollut hiilineutraali jo vuodesta 2003 lähtien ja tuottaa sähköä reilusti yli oman tarpeensa. Ylijäämäsähkö myydään Jyllantiin. Energiahankkeen myötä kuntaan on saatu uutta työpaikkaa. 9 Kuva 7. Samsö

10 4.6. Oljenpolttolaitos Ballen/Brundbyssä Ballen/Brundbyn kaukolämpölaitos tuottaa lämpöä 240 taloudelle 6 km säteellä laitoksesta. Laitos on käynnistynyt vuonna 2004 ja on teholtaan 1,6 MW. Laitos tuli maksamaan 2,1 miljoonaa euroa ja sille saatiin tukea 0,3 miljoonaa euroa. Laitoksen omistavat ne, jotka sen energiaa myös käyttävät. Omistajat kokoontuvat kerran vuodessa päättämään energiansa hinnasta. Laitos on toiminut hyvin, koska se hoidetaan ja huolletaan hyvin. Laitos käyttää energialähteenä pelkästään olkea. Oljen toimittaa yksi omistajista. Toimitetusta oljesta maksetaan 50 äyriä kilolta (n. 5 snt). Laitos on viritetty vehnän oljelle, jolla se toimii parhaiten. Elefanttiheinääkin on kokeiltu, mutta sen murskaaminen on osoittautunut hankalaksi. Polttoainevarastossa on paalirata, joka kuljettaa paalit silputtavaksi, jonka jälkeen ne ohjataan polttoon. Paalirata täytetään aamulla ja se riittää yleensä päiväksi. Kylmillä keleillä tarvitaan toinen täyttö. Tässä laitoksessa öljylitran on laskettu vastaavan 3 kg olkea. Laitokselta lähtevä lämmitysvesi on + 80 C ja palaava vesi n. +45 C. 10 Kuva 8. Oljenpolttokattila Ballen/Brundbyss Kuva 9. Oljen siirtolinjan pää kattilalle. Kuva 10. Olkea kuluu vuodessa vähintään 1000 tonnia

11 4.7. Tuulivoima Samsöllä Samsöllä on 21 tuulivoimalla, joista 11 on saarella ja 10 merellä. Osa myllyistä on yksityisten omistamia ja osa osakeyhtiöiden, joiden osakkaat yleensä ovat saaren asukkaita. Samsön kunta omistaa puolet 10 off-shore voimalan osakkeista. Saarella olevat myllyt ovat teholtaan 1 MW kukin ja niiden napakorkeus on 77 m. Saarella olevien myllyjen yksikkökustannus oli sisältäen verkkoon kytkennän ja perustukset. Saaren myllyt ovat tuottaneet sähköä vuosittain n MWh kukin. Keskituulennopeus Samsölla on 8 m/s. Merellä olevat myllyt ovat teholtaan 2,3 MW kukin. Niiden yksikkökustannus oli 3,22 miljoonaa kunkin. Sähköä kukin mylly tuottaa n MWh. 11 Kuva 11. Ylämaankarja ei taistele tuulimyllyjä vastaan Hake/aurinkoenergialaitos Maarup-Nordbyssä Maarup-Nordbyn lämpölaitos sijaitsee näiden kahden kylän välissä ja tuottaa lämpöä molempiin kyliin 240 taloudelle eli n. 80 % talouksista. Lämpö tuotetaan hakkeella (80 %) ja m 2 alalla olevilla aurinkokeräimillä (20 %). Laitoksen kustannus kaikkineen perustamisvuonna 2002 oli 2,7 miljoonaa euroa. Tukea laitos sai aluksi 1,2 miljoonaa euroa. Laitoksen käyttämä hake tulee saaren metsien hoidosta kerätystä puusta. Hake poltetaan 1,6 MW kattilassa. Hake vastaanotetaan varastosiiloon, jonka vaaka ilmoittaa paljonko haketta on jäljellä. Aurinkokeräimiä on riveissä laitoksen pihalla. Ne lämmittävät isoa 850 m 3 vesisäiliötä. Aurinkokeräinten rivivälejä hoitavat lampaat, jotta heinä ei kasva keräimiä varjostamaan.

12 12 Kuva 12. Aurinkokeräinrivistö ja niiden huoltomiehet. 5. Osallistujat Opintomatka oli suunnattu ensisijaisesti pohjoispohjalaisille maaseutuyrittäjille. Matkasta ilmoitettiin BioG hankkeen nettisivuilla, sähköpostitse hankkeiden postituslistan kautta, hankkeiden infotilaisuuksissa ja ilmoituksella Maaseudun tulevaisuus lehdessä. Matkalle osallistuivat: Jarmo Savola, Ylivieska Arto Savola, Ylivieska Harri Salow, Rovaniemi Kimmo Seuranen, Ii Veli-Matti Söderström Tornio Tauno Kivistö, Liminka Kauko Lohi, Oulu Esko Turtinen, Oulu Hannu Kukkohovi, Lumijoki Raimo Rosenberg, Liminka Reijo Haapalainen, Siikalatva Timo Juvani, Kempele Osmo Heikkinen, Muhos Urpo Heikkinen, Kempele Tuija Heikkinen, Kempele Kauko Pakaslahti, Lumijoki Aune Pakaslahti, Lumijoki Riikka Heikkilä, Oulu Mauno Rahkola, Kalajoki Jouko Kotilainen, Sonkajärvi Eero Alaraasakka, Ii Jouko Tuomela, Ii Aapeli Kokkonen, Siikalatva Mikko Aalto, Oulu

13 Katja Tuukkanen, Ritva Imppola, Oulu Lumijoki 6. Yhteenveto Matka toi uusia asioita jokaiselle osallistujalle. Osallistujista moni oli tutustunut vierailukohteisiin jo etukäteen. Paluumatkalla matkan antia puitiin ja kerrattiin, mitä matkalaisten mieleen parhaiten matkasta oli jäänyt. Oljen hyötykäyttö ja siihen liittyvä tekniikka oli ehdottomasti yksi näistä. Messuilta useamman mieleen jäi monimuotoinen kattilatekniikka, joillakin erityisesti pellettikattilat. Aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet jäivät mieliin. Tuulienergian laaja talteenotto Tanskassa ja laitteiden oletettua suurempi teho teki vaikutuksen. Biokaasulaitosten korkea jätteiden hyödynnysaste oli joillekin yllätys ja se, että Tanskassa vältetään biomassan viljelyä varta vasten biokaasutusta varten. Samsön saarella vierailu vahvisti ajatusta siitä, että suurempi omavaraisuus kaikilla kulutustasoilla energiataloudessa on mahdollista, kun siihen todella halutaan, kun siihen luodaan toteutettavissa oleva strategia ja kun käytetään hyväksi niitä vahvuuksia, joita kullakin alueella on olemassa. Luotavan strategian täytyy olla pienin askelin etenevä, välitavoitteita sisältävä ja jota sitoudutaan noudattamaan. Energia-asioissa kuten monessa muussakin yksinkertaiset ratkaisut ovat usein parhaimpia. Ja jälleen törmättiin siihen, että oikeansuuntaisella ja vakaalla energiapolitiikalla päästään paremmin eteenpäin. 13 Matkaraportin laatija: Ritva Imppola BioE-logia -hanke, projektipäällikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö Kotkantie Oulu p , ritva.imppola@oamk.fi