RENDERÖINTILAITOKSEN LAAJENNUS- JA KEHITTÄMISHANKE Jätevesien ravinteet lannoitteeksi Hukkalämmöstä energiaa kasvihuoneille Eläinperäinen sivutuote luujauhoksi ja kotieläinten ruokintaan Ei ulkopuolista polttoainetta Lannoitetta tiloille Omavaraisuussähkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Maaliskuu 2009 Watrec Oy Wahreninkatu 11 30100 FORSSA
RENDERÖINTILAITOKSEN LAAJENNUSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOIN- TISELOSTUS Etusivun kaaviokuva: Honkajoki Oy; Agroekologinen toimintamalli Karttakuvat: Suomen ympäristökeskus: Hertta tietokanta, Watrec Oy:n sopimusnro: SYKE/TK-H191/06 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ... 5 2. JOHDANTO... 8 3. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE... 10 3.1. HANKKEEN NIMI... 10 3.2. HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSTIEDOT... 10 3.3. HANKKEEN TAVOITTEET... 11 3.4. HANKKEEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSAIKATAULU... 12 4. HANKKEEN KOKONAISKUVAUS... 13 4.1. HANKKEEN YLEISKUVAUS... 13 4.2. SELOSTUSVAIHEESSA TEHDYT MUUTOKSET... 13 4.3. HANKKEEN SIJOITTUMINEN JA MAANKÄYTTÖTARVE... 13 4.4. NYKYINEN TOIMINTA... 15 4.4.1. Prosessit... 15 4.4.2. Lihaluujauholinja... 15 4.4.3. TSE-linja... 17 4.4.4. Pesuhalli... 18 4.4.5. Energiantuotanto... 19 4.4.6. Hajukaasujen käsittely... 19 4.4.7. Jäteveden käsittely... 20 4.5. LAAJENNUS- JA KEHITTÄMISHANKE... 21 4.5.1. Ennuste tulevista raaka-ainemääristä... 21 4.5.2. Nykyiset ja tulevat tuotteet... 22 4.5.3. Laajennus- ja kehittämishankkeen prosessivaihtoehdot... 24 4.5.3.1. Renderöintilaitoksen kehittäminen (VE1)... 24 4.5.3.2. Biokaasulaitos (VE1/1)... 31 4.5.3.3. Kompostointilaitos (VE1/2)... 33 4.5.3.4. Hyväksytyt käsittelylaitokset muualla Suomessa (VE1/3)... 36 4.5.4. Laajennus- ja kehittämishankkeen jätevesien käsittely... 36 4.5.5. Laajennus- ja kehittämishankkeen hajukaasujen käsittely... 42 4.6. LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN... 43 5. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN KULKU JA VUOROVAIKUTUS... 45 YVA-MENETTELYN TARKOITUS JA VAIHEET... 45 5.1. ARVIOINTIOHJELMAN LAATIMINEN... 46 5.2. OHJELMAVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 46 5.2.1. Yleisötilaisuus 19.8.2008 Honkajoen Osuuspankin kerhotiloissa... 47 5.3. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA... 48 5.4. VUOROPUHELU JA VIRANOMAISLAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN YVA-PROSESSISSA... 51 5.5. SELOSTUSVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 52 5.6. YVA-MENETTELYN AIKATAULU... 52 2
6. ARVIOIDUT HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT JA TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN... 53 7. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT... 55 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTUS... 56 8.1. ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN RAJAUS... 56 8.2. ARVIOINNISSA KÄYTETYT MENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 56 8.3. ARVIOITUJEN VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUS... 59 9. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 61 9.1. VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN... 61 9.1.1. Kaasut... 62 9.1.2. Haisevat yhdisteet... 64 9.1.2.1. Nykyinen hajutilanne... 64 9.1.2.2. Eri vaihtoehtojen hajutilanne hajun leviämisen matemaattinen mallintaminen... 66 9.1.2.3. Vaikutukset karjatilojen hajupäästöihin... 71 9.1.3. Mikrobit, myrkylliset yhdisteet ja kemikaalit... 76 9.1.4. Liikenteen aiheuttamat vaikutukset ja melu... 79 9.1.4.1. Nykyinen liikenne alueella... 79 9.1.4.2. Hankkeen vaikutukset liikennemääriin... 82 9.1.4.3. Arvio hankkeen vaikutuksista tienpitoon ja liikenneturvallisuuteen... 84 9.1.4.4. Liikenteen pakokaasupäästöt... 86 9.1.4.5. Arvio hankkeen meluvaikutuksista... 86 9.1.5. Arvio hankkeen työllisyys- ja elinkeinoelämävaikutuksista... 90 9.2. VAIKUTUKSET VESISTÖIHIN JA MAAPERÄÄN... 91 9.2.1. Maaperän laatu ja vesistötiedot... 91 9.2.2. Arvio hankkeen suorista maaperä- ja vesistövaikutuksista... 96 9.2.3. Arvio lopputuotteiden lannoitekäytön maaperä- ja vesistövaikutuksista... 103 9.3. VAIKUTUKSET ILMAAN JA ILMASTOON... 105 9.3.1. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin... 105 9.3.2. Metaanin polton päästöt... 108 9.3.3. CTC-polton päästöt... 109 9.4. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN... 109 9.4.1. Yleistä... 109 9.4.2. Arvio hankkeen vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen... 109 9.4.3. Arvio hankkeen vaikutuksista jätehuoltoon... 110 9.4.4. Vaikutukset vesihuoltoon... 111 9.4.5. Kaavoitustilanne ja arvio hankkeen vaikutuksista maankäyttöön... 111 9.4.5.1. Maakuntakaava ja seutukaava... 111 9.4.5.2. Yleiskaavat... 113 9.4.5.3. Asemakaavat... 114 9.4.5.4. Vaikutukset maankäyttöön... 116 9.5. VAIKUTUKSET LUONTOON, LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÖN JA MAISEMAAN... 117 9.5.1. Suojelualueet ja kohteet... 117 9.5.2. Arvio hankkeen vaikutuksista luontoon, suojeltuihin alueisiin ja maisemaan... 119 9.5.3. Arvio hankkeen vaikutuksista luonnonvarojen hyödyntämiseen... 119 9.6. RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET JA KÄYTÖSTÄ POISTAMINEN... 120 9.7. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA YMPÄRISTÖONNETTOMUUKSIEN MAHDOLLISUUDESTA... 120 10. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA ARVIO TOTEUTTAMISKELPOISUUDESTA... 124 11. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT... 127 3
12. TOIMINNAN VAIKUTUSTEN SEURANTA JA RAPORTOINTI... 129 12.1. KÄYTTÖTARKKAILU JA RAPORTOINTI... 129 12.2. PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU... 129 12.2.1. Päästöt ilmaan... 129 12.2.2. Vesistö ja viemäri sekä maaperä... 130 12.2.3. Melu... 130 13. LÄHTEET... 131 14. LIITTEET... 133 4
1. TIIVISTELMÄ Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen laajennus- ja kehittämishankkeeseen liittyen on käynnistetty ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Yhtiö on käynnistänyt suunnittelun renderöintilaitoksen kapasiteetin kasvattamiseksi, jotta nopeasti kasvavaksi ennustettuun raaka-ainemäärien lisääntymiseen voidaan varautua hallitusti. Lisäksi nykyisen laitoksen saneeraaminen on ajankohtaista. Saneeraaminen on järkevintä toteuttaa laajennushankkeen yhteydessä. Lähtökohtaisesti hankkeen toteutuksessa tavoitellaan teollisuusekologista toimintamallia, jossa sivutuotteiden käsittely ja siihen liittyvät investoinnit sekä energian lisätuotanto toteutetaan ekologisesti kestävällä tavalla ottaen huomioon toimintaympäristön muut toiminnot ja kehittämistarpeet. Laajennus- ja kehittämishankkeen esisuunnitteluvaiheessa halutaan tarkastella laajasti erilaisia prosessivaihtoehtoja, jotka ovat mahdollisia laitokselle tulevan raaka-aineen käsittelyssä. Hankkeessa nykyinen renderöintilaitos saneerataan ja tiettyjen 3. luokan sivutuotteiden käsittelyä varten rakennetaan uusi käsittelylaitos tai vaihtoehtoisesti tehdään yhteistyötä ulkopuolisen käsittelylaitoksen kanssa. Vaihtoehtoisia käsittelyprosesseja termisten käsittelymenetelmien lisäksi ovat biokaasua tuottava mädätys ja kompostointi. Hankkeen yhteydessä myös laitoksen päästöjen hallintaa, erityisesti hajukaasujen ja jätevesien käsittelyn osalta on tarkoitus tehostaa. Toimintaa on tarkoitus kehittää siten, että sivutuoteasetuksen perusteella eri riskiluokkaan kuuluvien materiaalien käsittely toteutetaan kustannustehokkaasti ja erityisesti energiataloudellisesti järkevimmällä tavalla. Käsittelymenetelmien optimoinnissa pyritään myös uudistamaan laitoksen lopputuotteita. Laitoksen laajennusosa on suunniteltu toteutettavan nykyiseen laitokseen nähden Santastentien pohjoispuolelle, Kettuharju nimiselle tilalle (Kiinteistörekisteritunnus: 099-403-0005-0134). YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää hankkeen ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Arviointiprosessia on mahdollista kommentoida sen eri vaiheissa järjestettävissä tiedotus- ja yleisötilaisuuksissa. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät asiakirjat ovat kansalaisten nähtävillä arviointiprosessin aikana. YVA-menettelyn koordinaattorina toimi 29.8.2008 asti toimialapäällikkö Kaisa Suvilampi ja 1.9.2008 alkaen toimialapäällikkö Mika Manninen Watrec Oy:stä. Yhteysviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympäristökeskus, jonka edustajina ovat toimineet ylitarkastajat Seija Savo ja Elvi Hakila. YVA-menettely on ympäristölupaprosessia edeltävä vaihe, jonka arvioidaan päättyvän heinäkuussa 2009. Hankkeen suunnittelussa otetaan huomioon YVA-menettelyssä saatava informaatio. Hankkeesta ja YVAmenettelystä vastaa Honkajoki Oy. Hankkeen ympäristövaikutustarkastelussa huomioitiin nykytilanne lain edellyttämänä 0- vaihtoehtona (VE0), jolloin vuosikapasiteetti on 85 000 tonnia, sekä hankkeen toteuttaminen kolmella eri käsittelyvaihtoehdolla, jotka perustuvat noin 235 000 tonnin vuosikapasiteettiin ja nykyisten linjojen saneeraukseen: VE1 uudet termiset tuotantolinjat, VE1/1 biokaasulaitos ja VE1/2 kompostointilaitos sekä 174 000 tonnin vuosikapasiteet- 5
tiin perustuva VE1/3, jossa osa materiaalista toimitetaan ulkopuoliseen käsittelylaitokseen. YVA-menettelyssä arvioitiin seuraavat ympäristövaikutukset: - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - Vaikutukset vesistöihin ja maaperään - Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön - Vaikutukset luontoon, luonnonvarojen käyttöön ja maisemaan - Rakentamisen aikaiset vaikutukset ja käytöstä poistaminen Lisäksi arvioitiin hankkeen mukaiseen toimintaan liittyvät riskit ja ympäristöonnettomuuksien mahdollisuus. Ympäristövaikutusten arviointi perustuu ensisijaisesti seuraaviin menetelmiin: - Ympäristön nykytilan selvityksiin ja arvioihin - Laskennallisiin energia- ja päästöskenaarioihin - Hajun leviämisen matemaattiseen mallintamiseen - Toiminnassa olevien vastaavien laitosten mittaus- ja tilastointitietojen hyödyntämiseen - Asiantuntijoiden vaikutusarvioihin - Kirjallisuusselvityksiin - Tiedotustilaisuudessa saatuihin tietoihin ja niiden analysointiin - YVA-menettelyn aikana annetuista lausunnoista ja mielipiteistä saatuun informaatioon Ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi kartoitettiin hankkeen sijoituspaikan ympäristön herkät ja häiriintyvät kohteet, kuten asutus, pohjavesialueet, pintavesistöt, luonnonsuojelualueet sekä arvokkaat maisema-alueet noin viiden kilometrin säteellä hankkeen sijoituspaikasta. Hankkeen suorien vaikutusten, kuten hajuvaikutusten oletettiin rajautuvan hankkeen välittömään ympäristöön, noin 1-2 km säteelle hankkeen sijoituspaikalta. Lisäksi liikennevaikutusten arvioitiin kohdistuvan pääasiassa liikennöintireitin varren asutukseen Karviantiellä, Kankaanpääntiellä, Pohjanmaantiellä ja Santastentiellä. Yleisellä tasolla hankkeella arvioitiin olevan vaikutuksia mm. seutukunnan jätehuoltoon, energian käyttöön ja työllisyyteen, sekä mm. vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin. Näitä tarkasteltiin yleisesti ilman maantieteellistä rajausta. Eri toteuttamisvaihtoehtoja vertailemalla saatiin tietoa prosessivaihtoehtojen vaikutuksista erityisesti massataseisiin, materiaalivirtoihin, liikennemääriin, liikenteen päästöihin, meluvaikutuksiin, energian tuotantoon, kasvihuonekaasuvähenemiin, työllisyysvaikutuksiin ja jätevedenpuhdistamon kuormitukseen. Arvioinnin perusteella mikään laajennusvaihtoehto ei osoittautunut toteuttamiskelvottomaksi. Mitä enemmän alueella tullaan käsittelemään eläinperäisiä sivutuotteita, sitä enemmän pitää panostaa ympäristöhaittojen ja riskien minimointiin. 6
Kapasiteetin kasvaessa liikennemäärät tulevat lisääntymään, joten liikenneturvallisuuden kehittämiseen pitää kiinnittää huomiota yhdessä Tiehallinnon ja Honkajoen kunnan kanssa. Liikennemäärät lisääntyvät merkittävimmin vaihtoehdossa VE1/2 ja vähiten vaihtoehdossa VE1/3. Kaikkien laajennusvaihtoehtojen hajupäästöjen arvioitiin normaalitilanteessa olevan merkittävästi pienemmät kuin vertailuvuonna 2007. Hajuvaikutusten pienentämiseen ja erityisesti häiriötilanteiden välttämiseen tulee laajennushankkeen toteutuessa panostaa. Laajennusvaihtoehdon VE1/1 arvioitiin hajupäästöjen leviämisen kannalta olevan paras ja vaihtoehdon VE1 haastavin. Toiminta ei missään laajennusvaihtoehdossa aiheuta pysyvää meluhaittaa lähimmälle asutukselle. Rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset ovat erittäin merkittäviä sekä alueellisesti että paikallisesti jokaisessa laajennusvaihtoehdossa. Myös suorat ja välilliset toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Vesistövaikutusten pienentämiseen tulee ilman laajennustoimenpiteitäkin kiinnittää erityistä huomiota ja Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamon toimintaa tehostaa. Vastaanottavan vesistön hapen pitoisuus ei keskivirtaamalla alene eri laajennusvaihtoehtojen tai eri prosessivaihtoehtojen osalta merkittävästi. Typen osalta vesistövaikutus on hapen pitoisuuden muutosta merkittävämpi. Lopputuotteiden lannoitevaikutukset ja samalla mineraalilannoitteiden korvaamisesta aiheutuvat ympäristöhyödyt arvioitiin merkittävimmiksi vaihtoehdossa VE1. Kaikkien vaihtoehtojen välitön hiilidioksiditase on myönteinen, joten ne vaikuttavat positiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan. Positiivisin suora ilmastovaikutus on vaihtoehdolla VE1/1. Kaikki laajennusvaihtoehdot ovat erittäin merkittäviä kotieläin- ja elintarviketalouden jätehuoltopalvelun toimivuuden ja turvallisuuden kannalta. Honkajoen kunnan vesihuoltoon aiheuttaa eniten vaikutuksia vaihtoehto VE1, mutta myös muissa laajennusvaihtoehdoissa kunnan pitää lisätä vedentoimituskapasiteettiaan. Maankäyttöön ei vaihtoehdoilla arvioitu olevan merkittäviä vaikutuksia. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse merkittäviä luontokohteita, eikä toimintojen laajennuksella arvioida olevan haitallisia luonto- ja maisemavaikutuksia. Ympäristöriskien ja onnettomuuksien mahdollisuus kasvaa hieman, koska käsiteltävät eläinjätemäärät lisääntyvät. Toisaalta riskeihin ja niiden hallintaan tullaan laitoslaajennuksen yhteydessä kiinnittämään erityistä huomiota, joten kokonaisriskin ei arvioida huomattavasti kohoavan. 7
2. JOHDANTO Kioton sopimuksen myötä paineet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi, sekä toisaalta tiukentuneet sivutuotteiden käsittelyyn kohdistuvat vaatimukset ovat lisänneet kiinnostusta ympäristömyönteisiä sivutuotteiden käsittelyvaihtoehtoja kohtaan. Sivutuotteet ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämällä ja toimimalla kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla voidaan merkittävästi säästää uusiutumattomia luonnonvaroja sekä edistää maailmanlaajuista ilmastonmuutosta vastaan käytävää taistelua. Honkajoki Oy on Honkajoen Kirkkokallion teollisuusalueella sijaitseva yhtiö, joka käsittelee teollisuudesta peräisin olevia eläinperäisiä sivutuotteita (EY asetus 1774/2002). Honkajoki Oy jalostaa luokan 2 ja 3 sivutuotteet valkuaisrehuksi, lannoitteeksi, eläinrasvaksi ja energiaksi. Luokan 1 sivutuotteet (TSE-riskiaines) käsitellään polttokelpoiseen muotoon. Lisäksi Honkajoki Oy vastaa valtakunnallisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja käsittelystä. Käsittelyprosessina on käytössä ns. renderöintiprosessi, jossa raaka-aineet käsitellään painesteriloinnin avulla. Yhtiön tämän hetkinen sivutuotteiden käsittelykapasiteetti on noin 80 000 tonnia vuodessa (t/a). Nykyinen renderöintilaitos on vuodelta 1985. Yhtiö on käynnistänyt suunnittelun renderöintilaitoksen kapasiteetin kasvattamiseksi, jotta nopeasti kasvavaksi ennustettuun raaka-ainemäärien lisääntymiseen voidaan varautua hallitusti. Lisäksi nykyisen laitoksen saneeraaminen on ajankohtaista. Saneeraaminen on järkevintä toteuttaa laajennushankkeen yhteydessä. Hankkeessa on tarkoitus kehittää toimintaa siten, että sivutuoteasetuksen perusteella eri riskiluokkaan kuuluvien materiaalien käsittely toteutetaan kustannustehokkaasti ja erityisesti energiataloudellisesti järkevimmällä tavalla. Käsittelymenetelmien optimoinnissa pyritään myös uudistamaan laitoksen lopputuotteita. Kolmannen luokan sivutuotteista on tarkoitus prosessoida kilpailukykyistä raaka-ainetta lannoitetuotantoon. Hankkeessa nykyinen renderöintilaitos saneerataan ja kolmannen luokan sivutuotteiden käsittelyä varten rakennetaan uusi käsittelylaitos tai vaihtoehtoisesti tehdään yhteistyötä muualla sijaitsevan hyväksytyn laitoksen kanssa. Vaihtoehtoisia käsittelyprosesseja termisten käsittelymenetelmien lisäksi ovat biokaasua tuottava mädätys ja kompostointi. Hankkeen yhteydessä myös laitoksen päästöjen hallintaa erityisesti hajukaasujen ja jätevesien käsittelyn osalta on tarkoitus tehostaa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 2. luvun 6 :n kohdan 11 b perusteella hankkeelle suoritetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (myöhemmin YVA-menettely) laitoksen käsittelykapasiteetin ollessa enemmän kuin 100 tonnia vuorokaudessa. 8
Tässä dokumentissa on kuvattu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutettu 267/1999, 623/1999, 1059/2004, 201/2005 ja 458/2006) (myöhemmin YVA-laki) mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus. 9
3. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE 3.1. HANKKEEN NIMI Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen laajennus- ja kehittämishanke 3.2. HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSTIEDOT Hankkeesta ja sen YVA-menettelystä vastaa Honkajoki Oy. Watrec Oy on saanut toimeksiannon hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin järjestämisestä, YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen laadinnasta, sekä tarvittavien selvitysten ja tutkimusten sekä tiedottamisen koordinoinnista. YVA-menettelyn eri osapuolten yhteystiedot: HANKKEESTA VASTAAVA: Honkajoki Oy Santastentie 197 38950 Honkajoki Yhteyshenkilöt: Toimitusjohtaja, Kari Valkosalo, p. 010 834 6401 Projektipäällikkö, Matti Lehtinen, p. 010 834 6404 KONSULTTI: Watrec Oy Wahreninkatu 11, 30100 FORSSA YVA-yhteyshenkilö: Toimialapäällikkö, Mika Manninen, p. (03) 422 2444, mika.manninen@watrec.fi Arviointiselostuksen laadintaan ovat osallistuneet: FT Juhani Suvilampi Ympäristösuunnittelija (AMK) Pekka Lähde YHTEYSVIRANOMAINEN: Lounais-Suomen ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2, PL 47 20801 TURKU Yhteysviranomainen: Ylitarkastaja, Seija Savo, p. 040 769 9066, fax 020 490 3509, seija.savo@ymparisto.fi 10
3.3. HANKKEEN TAVOITTEET Honkajoki Oy:n kehittämis- ja laajennushankkeen tavoitteena on kehittää nykyistä laitosta vastaamaan tulevaa markkinatilannetta ja lainsäädännön vaatimuksia. Nykyistä laitosta kehittämällä on tavoitteena aikaansaada toimiva laitoskokonaisuus, jossa sekä sivutuoteasetuksen että ympäristönsuojelulain ja lannoitevalmistetuotantoa ohjaavan lannoitevalmistelain (539/2006) tavoitteet voidaan toteuttaa. Lähtökohtaisesti hankkeen toteutuksessa tavoitellaan teollisuusekologista toimintamallia, jossa sivutuotteiden käsittely ja siihen liittyvät investoinnit sekä energian lisätuotanto toteutetaan ekologisesti kestävällä tavalla ottaen huomioon toimintaympäristön muut toiminnot ja kehittämistarpeet. Toiminnan laajentamiselle on tarvetta lisääntyvien raaka-ainevirtojen vuoksi. Lisäksi nykyisen laitoksen saneeraaminen on ajankohtaista. Laajennus- ja kehittämishankkeen esisuunnitteluvaiheessa halutaan tarkastella laajasti erilaisia prosessivaihtoehtoja, jotka ovat mahdollisia laitokselle tulevan raaka-aineen käsittelyssä. Tarkoituksena on laajennuksen yhteydessä rakentaa erilliset käsittelyprosessit sivutuoteasetuksen luokittelun mukaan luokan 1 ja 2 materiaalille sekä luokan 3 materiaalille. Luokan 1 materiaalia ovat mm. teurastamoiden TSE riskiaines sekä maatiloilla kuolleet eläimet. Luokan 2 materiaalia ovat mm. lanta ja ruuansulatuskanavan sisältö. Luokkaan 3 puolestaan kuuluvat mm. teurastamoilta peräisin olevat höyhenet, sulat, veri ja luut. Sivutuoteasetuksen luokittelu on esitetty liitteessä 1. Honkajoki Oy:llä on olemassa olevaa toimintaa Honkajoella sekä Kaustisilla, tytäryhtiö Findest Protein Oy:n laitoksella. Yhtiö on kartoittanut toiminnan laajennusmahdollisuuksia molempien tuotantolaitosten osalta. Kaustisten laitoksen kohdalla viranomaisten näkemyksen mukaan laitoksen kapasiteettia ei voida nykyisestä enää laajentaa. Honkajoella nykyisen laitoksen yhteydessä laajentaminen nähdään mahdolliseksi ja kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Honkajoki Oy:n nykyisen laitoksen toimintaa voidaan laajennushankkeen yhteydessä tehostaa ja uudenaikaistaa olemassa olevaa tehdasta hyödyntäen. Nykyinen laitos on tarkoitus osoittaa kokonaisuudessaan 1. ja 2. luokan käsittelylaitokseksi ja uusi laajennusosa 3. luokan laitokseksi, jonka lopputuotteena voidaan tuottaa raaka-aineita lannoitteiden, biodieselin ja mahdollisesti lemmikkieläinja muiden rehujen valmistukseen. Laitoksen yhteyteen on vuonna 2007 valmistunut energiantuotantolaitos, joka palvelee laajennushanketta. Lisäksi nykyisen laitoksen olemassa oleva yhteistyö alueen muiden yritysten kanssa ja laitoksen vahva tausta Honkajoella ovat syitä, joiden perusteella laitoksen toimintaa halutaan jatkaa Honkajoella ja myös toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen liittyvä investointi halutaan toteuttaa nykyisen laitoksen yhteyteen. Näin ollen YVA-menettelyssä ei tarkastella varsinaisia sijoituspaikkavaihtoehtoja laajennushankkeelle. Tarkastelussa on kuitenkin mukana vaihtoehto, jossa osa 3. luokan materiaalista toimitetaan käsiteltäväksi ulkopuoliseen Eviran hyväksymään laitokseen, eikä laajennusta koko kapasiteetilla toteuteta Honkajoki Oy:n nykyisen laitoksen yhteyteen. Pääasiassa YVA-menettelyn tavoitteena on selvittää eri prosessivaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja arvioida vaikutusten merkittävyyttä kokonaisuutena. Lisäksi YVA-menettelyn tärkeänä tavoitteena on jakaa infor- 11
maatiota hankkeesta eri sidosryhmille ja edistää vuorovaikutusta hankkeen suunnittelun aikana. 3.4. HANKKEEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSAIKATAULU Esiselvitysten ja alustavan esisuunnittelun pohjalta renderöintilaitoksen laajennus- ja kehittämishanke alkaa YVA-menettelyllä. Menettelyn aikana laitossuunnitelmaa on tarkennettu, mutta lopulliset päätökset laitoskokonaisuuden toteuttamisesta tehdään vasta YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen, kun riittävät tiedot vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta on selvillä. YVA-menettely arvioidaan saatavan päätökseen heinäkuussa 2009. Ympäristölupamenettely on alustavasti suunniteltu aloitettavan kesäkuussa 2009. Ympäristölupaprosessin jälkeen voidaan aloittaa laitoksen rakennustyöt, mikäli tarvittavat rakennusluvat myönnetään. Laitoksen rakentaminen kestää noin 12 kuukautta ja tämän jälkeen se voi alkaa vastaanottamaan käsiteltäviä materiaaleja. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, toteuttamisvaihtoehdoista, haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista ja asianosaisten näkemyksistä hankkeeseen. Laitoksen suunnittelussa otetaan huomioon YVA-menettelyssä saatava informaatio. 12
4. HANKKEEN KOKONAISKUVAUS 4.1. HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeessa on tarkoituksena laajentaa ja uudistaa nykyistä sivutuotteiden käsittelykapasiteettia. Vaihtoehtoina ovat nykyisen käsittelykapasiteetin 85 000 tonnia vuodessa laajentaminen maksimissaan 236 000 tonniin vuodessa. Vaihtoehdossa VE0 nykyinen laitos saneerataan. Lisäkapasiteetin toteuttamisvaihtoehtoina ovat nykyisten linjojen saneeraus ja VE1 uusien termisten tuotantolinjojen rakentaminen, VE1/1 uusien termisten tuotantolinjojen rakentaminen ja osan materiaalista käsittely alueelle rakennettavassa biokaasulaitoksessa, VE1/2 uusien termisten tuotantolinjojen rakentaminen ja osan materiaalista käsittely alueelle rakennettavassa kompostointilaitoksessa ja VE1/3 uusien termisten tuotantolinjojen rakentaminen ja osan materiaalista toimittaminen ulkopuoliseen käsittelylaitokseen. 4.2. SELOSTUSVAIHEESSA TEHDYT MUUTOKSET Selostusvaiheessa hankkeen suunnittelu eteni ja ohjelmavaiheen lähtötietoihin tehtiin täsmennyksiä: - Eri vaihtoehtojen raaka-aineita ja niiden määriä tarkennettiin seuraavasti: - VE1: 234 000 tn/v - VE1/1 ja VE1/2: 236 000 tn/v ja käsittelyyn myös sikala- ja teollisuuslietettä sekä kunnan jätevesi- ja sakokaivolietettä - VE1/3: 174 000 tn/v ja loput muualle käsiteltäväksi 4.3. HANKKEEN SIJOITTUMINEN JA MAANKÄYTTÖTARVE Honkajoki Oy:n renderöintilaitos sijaitsee Honkajoen kunnassa, Kirkkokallion teollisuusalueella, Pataharju nimisellä tilalla (Kiinteistörekisteritunnus: 099-403-0005-0124), osoitteessa Santastentie 197, Honkajoki. Laitos sijaitsee noin 2 km kaakkoon Honkajoen keskustaajamasta ja noin 2 km itään Karvianjoesta. Honkajoki Oy:n oma jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 200 m renderöintilaitokselta pohjoiseen, Mäki nimisellä tilalla (Kiinteistörekisteritunnus: 099-403-0004-0454) Teollisuustien ja Lakkikeitaantien risteyksessä. Molemmat kiinteistöt ovat Honkajoki Oy:n omistuksessa. Alueelle on muodostunut kasvitarhojen ja teollisuuden keskittymä. Kirkkokallion teollisuusalueella toimivat Honkajoki Oy:n lisäksi Hevi-Kolmiot Oy:n kasvitarha, Honkatarhat Oy:n kasvitarha, KKK-Vihannes Oy:n kasvitarha sekä Lihajaloste Korpela Oy. Kirkkokallion teollisuusalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Lähin asutus sijaitsee noin kilometrin päässä Kirkkokallion alueesta luoteeseen. Etäisyys jätevedenpuhdistamolta lähimpään asuntoon on noin 700 m. Kauppa ja julkiset palvelut ovat noin 2 km päässä Honkajoen keskustassa. Teollisuusalueen ympäristö kasvaa täysikasvuista metsää. Kirkkokallion teollisuusalueelle liikennöidään pääsääntöisesti Pohjanmaantieltä (kantatie 44) Santastentietä (paikallistie 13219) pitkin, joka kiertää Honkajoen keskustaajaman. Siten teollisuusalueen liikenne ei merkittävästi häiritse Honkajoen keskus- 13
taajaman asutusta tai palvelutoimintoja. Laitoksen sijainti ja sen lähiympäristö on esitetty kuvassa 4.1. Honkajoki Oy:n laajennus- ja kehittämishankkeen mukaiset laajennukset on suunniteltu toteutettavaksi Santastentien pohjoispuolelle, kuvan 4.1 mukaisesti Kettuharju nimiselle tilalle (Kiinteistörekisteritunnus: 099-403-0005-0134). Hankkeen käyttöön varattu maa-ala on noin 15 hehtaaria ja lisäksi jätevedenpuhdistamon alueen kokonaispinta-ala on noin 5 hehtaaria. Lähin asutus Santastentie Lihajaloste Korpela Honkajoki Oy:n laajennus KKK-vihannes Hevi-Kolmiot Oy Honkatarhat Honkajoki Oy:n nykyinen laitos Kuva 4.1 Hankkeen sijoittuminen ja lähiympäristö. 14
4.4. NYKYINEN TOIMINTA Honkajoki Oy:n renderöintilaitos käsittelee teollisuudesta peräisin olevia eläinperäisiä 1., 2. ja 3. luokan sivutuotteita (EY asetus 1774/2002). Luokan 2. ja 3. sivutuotteet jalostetaan valkuaisrehuksi, eläinrasvaksi, lannoitteeksi ja energiaksi. Luokan 1 sivutuotteet käsitellään polttokelpoiseen muotoon. Laitos vastaa myös valtakunnallisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja käsittelystä. Sivuotteita toimittavat maan suurimmat teurastamot. Vuonna 2007 laitoksella käsiteltiin raaka-aineita noin 61 000 tonnia. Laitosta ajetaan keskeytymättä kolmessa vuorossa ympäri vuoden. Raaka-aineiden tulorytmissä on kuitenkin hieman vaihtelua niin, että 1-3 vuoroa viikossa on pesu- ja huoltoaikaa. Pesu- ja huoltoaika ajoittuu yleensä maanantaipäivälle. Renderöintilaitoksen keskimääräinen käyntiaika on noin 8000 h/a. 4.4.1. Prosessit Renderöintilaitoksella on kaksi käsittelylinjaa, jotka on täysin erotettu toisistaan sivutuoteasetuksen vaatimusten mukaisesti. Lihaluujauholinjalla käsitellään luokkien 2 ja 3 sivutuotteita ja TSE-linjalla pelkästään TSE-riskiainesta (1. luokka) sekä tilalla kuolleita tuotantoeläimiä. Laitoksen prosessien sijoittuminen tehdasalueella on esitetty kuvassa 4.2. Kuva 4.2 Honkajoki Oy:n laitosalue, prosessien sijainti. 4.4.2. Lihaluujauholinja Lihaluujauholinjalla eläinperäiset sivutuotteet puretaan kuvan 4.3 mukaisesti kuljetusautoista vastaanottosiiloihin. Sivutuotteet esimurskataan mekaanisesti, minkä jälkeen 15
niistä poistetaan mahdolliset pienmetalliesineet magneettisesti. Tämän jälkeen sivutuotteet murskataan edelleen mekaanisesti alle 50 mm palakokoon. Murskatut sivutuotteet johdetaan höyrynpaineen avulla yhteen kahdeksasta kuivasulattimesta, joita käytetään rinnakkain. Sulattimessa raaka-aineet kuivataan, steriloidaan ja hydrolysoidaan sivutuoteasetuksen mukaisesti 133 C:ssa ja 3 bar paineessa vähintään 20 min ajan. Sulattimia käytetään panosluonteisesti siten, että yhden käsittelyjakson kesto painesäilön täytöstä tyhjennykseen on noin 3,5 h. Sulattimissa sivutuotteista vapautuva prosessihöyry johdetaan ilmalauhduttimeen. Sulanut massa johdetaan magneettisen metallinerotuksen jälkeen puristukseen, jossa eläinrasva ja kuiva-aine (lihaluujauhomassa) erotetaan toisistaan. Rasva puhdistetaan dekantoimalla ja separoimalla, minkä jälkeen se varastoidaan säiliöissä myyntiin saakka. Rasva on myyty biodieselin raaka-aineeksi. Lihaluujauhomassa jauhetaan mekaanisesti alle 4 mm palakokoon, kuumennetaan, pakataan suursäkkeihin ja varastoidaan. Lihaluujauho toimitetaan sellaisenaan valkuaisrehuksi turkiseläimille tai lannoitteeksi pelloille. Osa prosessihöyryjen sisältämästä energiasta voidaan ilmalauhdutuksen sijasta muuntaa lämmönvaihtimien avulla kaukolämmöksi. Kaukolämpöä on toimitettu vieressä sijaitseville kasvihuoneyrittäjille ympäri vuoden, eniten kylminä vuodenaikoina. Ilmalauhduttimelta tuleva prosessilauhde johdetaan laitoksen omalle jätevedenpuhdistamolle. Myös hallitilojen ja laitteiden pesuvedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. 16
Teuraseläinten osat Kuljetuskaluston pesu Raaka-aineen vastaanotto Jätevesi Esimurskaus Metallien poisto Metallit Hienomurskaus <50 mm Höyry Paineistus, höyrykuljetus Kaukolämpö (talteenotto lauhteesta) Höyry, slammi, verivesi Sterilointi, kuivaus ja sulatus (133 o C ja 3 bar 20 min) Höyryn lauhdutus Poistokaasu Jätevesi Metallien poisto Metallit Slammi Kuuma vesi Puristus Dekantointi ja separointi Varastointi (säiliöt) Jätevesi Eläinrasva Jauhatus <4 mm, jälkikuumennus Pakkaus ja varastointi Lihaluujauho (valkuaisrehu) Lisäaineet Seostus, pakkaus ja varastointi Lannoite Vesi, puhdistusaineet Jätevesi Kuva 4.3 Lihaluujauholinjan prosessikaavio (Honkajoki Oy, 2004). 4.4.3. TSE-linja TSE-linjalla riskiaines puretaan kuvan 4.4 mukaisesti kuljetusautoista vastaanottosiiloihin. Kyseiset sivutuotteet murskataan mekaanisesti alle 50 mm palakokoon. Murskatut sivutuotteet johdetaan ruuvikuljettimilla yhteen kolmesta kuivasulattimesta, joita käytetään rinnakkain. Sulattimessa riskiaines kuivataan, steriloidaan ja hydrolysoidaan sivutuoteasetuksen mukaisesti 133 C:ssa ja 3 bar paineessa vähintään 20 min ajan. Sulattimia käytetään panosluonteisesti siten, että yhden käsittelyjakson kesto sulattimen täytöstä tyhjennykseen on noin 3,5 h. 17
Sulattimissa raaka-aineista vapautuva prosessihöyry johdetaan samaan ilmalauhduttimeen kuin lihaluujauholinjalta tulevat höyry. Käsitelty tuotemassa johdetaan puristukseen, jossa eläinrasva ja kuiva-aine erotetaan toisistaan. Rasva puhdistetaan dekantoimalla ja separoimalla, minkä jälkeen se johdetaan varastosäiliön kautta poltettavaksi Findest Protein Oy:llä Fortum Oyj:n kattilalaitoksessa. Kuiva-aine (TSE-rouhe) pakataan puristeena suursäkkeihin ja varastoidaan. TSE-rouhe toimitetaan poltettavaksi sopimuskumppaneiden, esim. Finsementti Oy:n ja Reci Cement Ab:n laitoksissa. TSE-linjalla hallitilojen ja laitteiden pesuvedet kootaan varastokaivoon, josta ne aikaajoin pumpataan steriloitavaksi tarkoitukseen varattuun sulattimeen. Vesi haihdutetaan prosessihöyryksi ja ohjataan ilmalauhduttimelle. TSE riskiaines, kuolleet tuotantoeläimet Kuljetuskaluston pesu Raaka-aineen vastaanotto Jätevesi Metallit Esimurskaus Hienomurskaus <50 mm Paineistus, ruuvikuljetus Kaukolämpö (talteenotto lauhteesta) Höyry, slammi, verivesi Slammi Kuuma vesi Sterilointi, kuivaus ja sulatus (133 o C ja 3 bar 20 min) Puristus Höyryn lauhdutus Dekantointi ja separointi Poistokaasu Jätevesi Eläinrasva poltettavaksi Pakkaus ja varastointi TSE-rouhe poltettavaksi Vesi, puhdistusaineet Jätevesi steriloidaan Kuva 4.4 TSE-linjan prosessikaavio (Honkajoki Oy, 2004). 4.4.4. Pesuhalli Raaka-aineen kuljettamiseen käytetty kuljetuskalusto (sopimuskuljettajien autot ja kontit) puhdistetaan mekaanisesti, pestään ja desinfioidaan konttien tyhjentämisen jälkeen renderöintilaitoksen alueella olevassa pesuhallissa. Autojen pesuhallin jätevedet ohjataan hiekanerotuskaivojen kautta laitoksen omalle jäteveden käsittelylaitokselle. 18
4.4.5. Energiantuotanto Laitoksen prosesseissa tarvitaan merkittävä määrä energiaa. Kokonaisenergiankulutus vuonna 2007 oli noin 71 000 MWh, josta lämpöenergian osuus oli noin 90 % ja sähkön loput. Vatajankosken Sähkö Oy on toteuttanut vuonna 2007 energialaitoksen Honkajoki Oy:n läheisyyteen Kirkkokallion teollisuusalueelle. Höyryntuotantolaitos käyttää pelkästään kotimaista polttoainetta, pääasiassa maakunnan omaa turvetta. Kattilalaitoksen suurin teho on 15 MW. Laitos on Honkajoki Oy:n pääasiallinen energianlähde. Laitoksella on myös oma kattilalaitos, jossa on kolme nimellisteholtaan 3,5 MW:n ja polttoaineteholtaan 4,0 MW:n tulitorvi-tuliputki höyrykattilaa. Kattiloiden käyttöalue on 1 3,5 MW. Polttoaineena voidaan käyttää raskasta polttoöljyä ja omassa tuotantoprosessissa TSE-linjalla syntyvää eläinrasvaa. Oma kattilalaitos toimii varavoimalaitoksena. 4.4.6. Hajukaasujen käsittely Honkajoki Oy:n toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan renderöintilaitokselta sekä vähäisiä määriä jätevedenpuhdistamolta. Renderöintilaitoksella raaka-aineen käsittelyssä muodostuu prosessihöyryjä, jotka lauhdutetaan. Lauhtumaton osa prosessihöyryistä poistetaan lauhdehöyrypiipun (h = 45 m) kautta poistokaasuna. Poistokaasut sisältävät erilaisia orgaanisia ja epäorgaanisia hajuyhdisteitä, joista voi aiheutua hajuhaittaa lähiympäristön asutukselle. Jätevedenpuhdistamolla voivat jätevedessä olevat tietyt orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet haihtua ilmaan eri prosessivaiheista lähinnä hajuhaittaa aiheuttaen. Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen ilmaan kohdistuvia päästöjen vähentämiseksi on lauhdehöyrylinjaan vuonna 2003 asennettu ilmalauhdutin. Ilmalauhduttimessa prosessihöyryt kulkevat omassa kanavistossaan, jota jäähdytetään ulkopuolelta ulkoilman avulla. Vesi ja muut höyryssä olevat yhdisteet, joiden kiehumispiste on yli 30 40 o C, tiivistyvät kanavistossa lauhteeksi, joka johdetaan jätevedenkäsittelyyn. Tiivistyminen ei ole täydellistä, minkä vuoksi lauhtumaton osa poistetaan lauhdehöyrypiipun kautta. Ilmalauhduttimen lämpötilaa voidaan säätää käynnissä olevien puhaltimien määrää säätämällä kuitenkin niin, että minimilämpötila on aina 10 15 o C korkeampi kuin ulkoilman lämpötila. Ilmalauhduttimen toimintaperiaate on esitetty kuvassa 4.5. Vuoden 2009 keväällä lauhtumattomat kaasut tullaan johtamaan poltettavaksi Vatajankosken Sähkö Oy:n turvelämpölaitoksessa, jolloin laitoksen hajupäästöt vähenevät huomattavasti. Kaasut johdetaan putkea pitkin kattilalaitoksen tulipesään. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan lauhdehöyrypiipusta aiheutuneet hajupäästöt vähenevät lähes 100 %. Hajukaasujen leviämisen matemaattisessa mallinnuksessa on kuitenkin käytetty hajukaasujen vähenemälle arviota 95 % jättäen täten hieman varmuusmarginaalia. 19
Kuva 4.5 Hajukaasujen käsittelyssä käytettävän ilmalauhduttimen toimintaperiaate (Honkajoki Oy, 2004). Lauhtumaton osa tullaan johtamaan polttoon. 4.4.7. Jäteveden käsittely Renderöintilaitoksen prosessissa muodostuvat höyryt lauhdutetaan hajupäästöjen vähentämiseksi ja lauhtunut osa (prosessilauhteet) johdetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamoon. Jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös kuljetuskaluston, prosessilaitteistojen ja hallitilojen pesuista muodostuvat jätevedet. Jätevesiä syntyy toiminnasta tällä hetkellä noin 1,2 m 3 käsiteltävää raaka-ainetonnia kohden. Vuonna 2007 raakaaineita käsiteltiin seuraavasti: TSE-aines 27 651 tn ja 2 luokan aines 33 266 tn ja jätevettä syntyi 72 000 m 3. Renderöintilaitoksen jätevedet on flotaatioyksikössä esikäsiteltynä johdettu aiemmin kunnan jätevedenpuhdistamoon. Yhtiön uusi kemiallisbiologinen jätevedenpuhdistamo on rakennettu ja otettu käyttöön vuonna 2005. Jätevedenpuhdistamoa tullaan tehostamaan merkittävästi laajennushankkeen yhteydessä. Myös laajennushankkeen jäädessä toteutumatta jätevedenkäsittelyä tullaan tehostamaan kappaleessa 4.5.4 esitetyn mukaisesti. Prosessilauhteet jäähdytetään renderöintilaitoksella ja pumpataan paineviemärillä suoraan jätevedenpuhdistamon biologiseen aerobiseen kantoaineprosessiyksikköön. Muut jätevedet pumpataan toisella paineviemärillä puhdistamolla olevalle rumpusiivilälle, josta jätevedet johdetaan ilmastettuun tasausaltaaseen. Tasausaltaasta jätevedet pumpataan flotaatioyksikköön. Flotaatiossa jätevedestä poistetaan kiintoaine sekä öljyt ja rasvat. Flotaatiosta jätevedet pumpataan biologiseen aerobiseen korkeakuormitteiseen kantoaineprosessiyksikköön, johon prosessilauhteet johdetaan suoraan. Kantoaineprosessiyksikössä on väliselkeytys ja siinä palautuslietekierto. Biologisen puhdistusprosessin toinen vaihe on matalakuormitteinen aerobinen aktiivilieteprosessiyksikkö, jossa jäteveden ammoniumtypestä osa muutetaan nitraattimuotoon (nitrifikaatio). Aktiivilieteprosessin jälkeen on jälkiselkeytys, josta käsitellyt jätevedet pumpataan paineviemärillä Karvianjokeen. Jäteveden käsittelyssä muodostuvat kantoaine- ja nitrifikaatioprosessien ylijäämälietteet ja rumpusiivilältä erotettava aines pumpataan takaisin renderöintilaitokselle luokan 1 käsittelylinjan raaka-ainelietesäiliöön, mistä lietteet pumpataan lingolle. Lingolla 20
erotettu kiintoaines pumpataan renderöintilaitoksen siiloon ja siitä edelleen painekäsittelyyn ja kuivaukseen. Kuivattu liete toimitetaan TSE-rouheen mukana poltettavaksi. Lingolla erotettu vesi johdetaan viemäriä pitkin takaisin puhdistamon tasausaltaaseen. Kompostointiin vietävä liete kerätään suoraan flotaation lietealtaasta, josta se toimitetaan märkälietteenä kunnan läheiselle kompostointikentälle. Märkälietettä on toimitettu kompostointiin noin 3 000 m 3 vuodessa. 4.5. LAAJENNUS- JA KEHITTÄMISHANKE Honkajoki Oy:n tavoitteena on kasvattaa yhtiön eläinperäisten sivutuotteiden käsittelykapasiteettia nykyisestä 85 000 tonnin vuotuisesta maksimikapasiteetista enintään 236 000 tonniin vuodessa. Syynä laajennustarpeelle on ennuste raaka-ainemäärien merkittävästä kasvusta tulevina vuosina. Laajennushankkeen yhteydessä laitoskokonaisuutta on tarkoitus kehittää ja nykyaikaistaa. Seuraavissa kappaleissa on esitetty ennuste tulevista raaka-ainemääristä, renderöintilaitoksen laajennuksen ja nykyaikaistamisen yhteydessä suunnitteilla olevat käsittelymenetelmät sekä vaihtoehtoiset 3. luokan materiaalin käsittelyprosessit, joilla laitoskokonaisuutta voidaan jatkossa täydentää. Ensisijaisesti tarkoituksena on saneerata nykyisen renderöintilaitoksen prosesseja ja ottaa käyttöön uusia termisiä käsittelymenetelmiä. YVA-menettelyn yhteydessä tarkastellaan kuitenkin myös mahdollisuutta tiettyjen 3. luokan raaka-aineiden ja esimerkiksi lannan sekä renderöintiprosessin sivuvirtojen käsittelemiseksi vaihtoehtoisilla menetelmillä biokaasulaitoksessa (VE1/1), kompostointilaitoksessa (VE1/2) tai toimittamalla osa materiaalista ulkopuoliseen hyväksyttyyn käsittelylaitokseen (VE1/3). 4.5.1. Ennuste tulevista raaka-ainemääristä Honkajoki Oy käsittelee teollisuudesta peräisin olevia 1 3 luokan eläinperäisiä sivutuotteita (EY asetus 1774/2002). Lisäksi Honkajoki Oy vastaa valtakunnallisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja käsittelystä. Liitteessä 1 on esitetty sivutuoteasetuksen II luvun artiklat 4, 5 ja 6, joissa esitetään eläimistä saatavien sivutuotteiden luokittelu kolmeen luokkaan. Tällä hetkellä raaka-aineen toimittajien (teurastamot) käytännöistä johtuen valtaosa laitokselle toimitettavasta raaka-aineesta kuuluu luokkaan 2. Tavoitteena on kuitenkin muuttaa näitä käytäntöjä niin, että valtaosa raaka-aineesta kuuluisi luokkaan 3, jolloin lainsäädäntö mahdollistaa kyseisestä raaka-aineesta valmistetun tuotteen käytön lemmikkieläinten rehun raaka-aineena ja lannoitteena sekä viennin kolmansiin maihin, ja renderöintiprosessiin verrattuna energiataloudellisempien käsittelymenetelmien käyttöön oton. Myös luokan 2 tuotteita voidaan käyttää lannoitteena ja viedä kolmansiin maihin. Vaihtoehtoiset käsittelyprosessit on kuvattu kappaleessa 4.5.3. Taulukossa 4.1 on esitetty Honkajoki Oy:n nykyiset raaka-ainemäärät, sekä ennuste tulevista raakaainemääristä eri vaihtoehdoissa ja niiden sivutuoteasetuksen mukaisesta luokituksesta. 21
Taulukko 4.1 Honkajoki Oy:n vastaanottamat raaka-ainemäärät vuonna 2007, sekä ennuste tulevista raaka-ainemääristä eri vaihtoehdoissa. Raaka-aine Luokka Yksikkö Raaka-ainemäärä 2007 VE0 VE1 VE1/1 VE1/2 VE1/3 Ruhon osat 1 t/a 16 000 16 000 14 000 14 000 14 000 14 000 Kuolleet tuotantoeläimet 1 t/a 12 000 12 000 13 000 13 000 13 000 13 000 Teuraseläinten osat 2 t/a 33 000 57 000 9 000 9 000 9 000 9 000 Teuraseläinten osat Luut 3 t/a 50 000 50 000 50 000 50 000 Veri 3 t/a 14 000 14 000 14 000 14 000 Höyhenet 3 t/a 14 000 14 000 14 000 14 000 Pehmeät 3 t/a 120 000 60 000 60 000 60 000 Sikalaliete t/a 30 000 30 000 Teollisuusliete t/a 25 000 25 000 Kunnan jätevesi- ja sakokaivoliete t/a 2 000 2 000 Oma flotaatioliete 3 t/a 5 000 5 000 Yhteensä t/a 61 000 85 000 234 000 236 000 236 000 174 000 Vaihtoehdossa VE0 nykyinen laitos saneerataan siten, että luokan 1 kapasiteetti tulee olemaan noin 28 000 t/a ja luokan 2 kapasiteetti noin 57 000 t/a. Osa raaka-aineesta kuuluu myös luokkaan 3. Suunnittelun edetessä kapasiteetin jakauma tulee vielä tarkentumaan. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa saneerataan vanha laitos käsittelemään vain luokan 1 ja 2 raaka-aineita. Vaihtoehdossa VE1 uudessa laitoksessa (terminen käsittely) käsitellään eri linjoilla pehmeät eläinjätteet (kaksi linjaa), luut, veri ja höyhenet. Pehmeillä eläinjätteillä tarkoitetaan teurastamoiden sivutuotteita kuten rasvaleikkeitä. Vaihtoehdossa VE1/1 uudessa termisessä käsittelyssä on suunniteltu käsiteltäväksi luut ja veri. Pehmeät eläinjätteet, höyhenet, sikala- ja teollisuusliete, kunnan jätevesi- ja sakokaivoliete käsitellään biokaasulaitoksessa. Vaihtoehdossa VE1/2 käsitellään samat raaka-aineet kuin vaihtoehdossa VE1/1. Uudessa termisessä käsittelyssä käsitellään luut, veri ja höyhenet. Kompostointilaitoksessa käsitellään muuten samat raaka-aineet kuin biokaasulaitoksessa, mutta höyhenet on suunniteltu käsiteltäviksi termisesti. Vaihtoehto VE1/3 on muuten sama kuin vaihtoehto VE1, mutta pehmeille eläinjätteille rakennetaan vain yksi käsittelylinja. Loput pehmeät ohjautuvat muualle käsittelyyn. Myös vaihtoehdoissa VE1/1 ja VE1/2 loput pehmeistä on suunniteltu käsiteltäviksi muualla. 4.5.2. Nykyiset ja tulevat tuotteet Honkajoki Oy jalostaa nykyisin sivutuoteasetuksen mukaiset luokan 2 sivutuotteet valkuaisrehuksi, eläinrasvaksi ja energiaksi. Luokan 1 sivutuotteet (TSE-riskiaines) käsitellään polttokelpoiseen muotoon TSE-rouheeksi ja rasvaksi. Laitoksella vuonna 2007 tuotetut lopputuotteet on esitetty taulukossa 4.2. 22
Taulukko 4.2 Honkajoki Oy:n tuotteet ja tuotemäärät vuonna 2007. Tuote Yksikkö Määrä v. 2007 Valkuaisrehu (Lihaluujauho) t/a 11 055 Eläinrasva t/a 4 939 TSE-rouhe t/a 8 121 TSE-rasva t/a 3 385 Yhteensä t/a 27 500 Energian myynti (talteenotto lauhdehöyrystä) MWh 8 980 Nykyisissä prosesseissa tuotettavista lopputuotteista eläinrasvajakeelle on selkeä markkina olemassa biodieseltuotannon raaka-aineena, mutta lihaluujauho on haasteellisempi jae markkinoitavaksi. Lihaluujauhoa voidaan käyttää sekä rehuraaka-aineena että lannoitevalmisteena, mutta nykyisen lihaluujauhon fosforin ja typen suhteesta johtuen markkinat kehittyvät hitaasti. Jakeen rehukäytön arvioidaan vähenevän turkistarhauksen hiipumisen myötä ja lannoitekäytön osalta lihaluujauhon ravinnesuhteet eivät ole optimaaliset. Laajennus- ja kehittämishankkeen myötä tavoitteena on kehittää myös uusia markkinoitavia lopputuotteita. Lihaluujauhon sijaan laitoksella on tarkoitus tuottaa fosforipitoista luujauhoa lannoitevalmistetuotannon raaka-aineeksi. Yhtiö toteutti yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa tutkimushankkeen, jossa selvitettiin, miten luusta voidaan prosessoida orgaaninen aines parhaiten erilleen. Vaihtoehtoisia menetelmiä olivat mm. entsyymikäsittely, happokäsittely ja höyrykeittäminen. Hanke päättyi vuoden 2009 vaihteessa ja tulokset eivät täysin vastanneet odotuksia. Entsyymikäsittely todettiin toimimattomaksi käsittelymenetelmäksi. Valittavasta käsittelyprosessista riippuen 3. luokan materiaalin käsittelystä voidaan tuottaa pääasiassa erilaisia kiinteitä ja nestemäisiä lannoitevalmisteita, rehun raaka-aineita sekä energiaa. Taulukossa 4.3 on arvio eri hankevaihtoehtojen tuotteista ja tuotemääristä. Taulukko 4.3 Honkajoki Oy:n tuotteet ja tuotemäärät eri toteutusvaihtoehdoilla. Lopputuote Yksikkö VE0 VE1 VE1/1 VE1/2 VE1/3 Lihaluujauho t/a 19 100 - - - - Rasva t/a 8 500 17 900 - - 11 900 TSE-rouhe t/a 8 100 11 600 11 600 11 600 11 600 TSE-rasva t/a 3 400 4 600 4 600 4 600 4 600 Luujauho t/a - 23 400 23 400 23 400 23 400 Verijauho t/a - 2 100 2 100 2 100 2 100 Höyhenjauho t/a - 2 800-2 800 2 800 Lihajauho t/a - 39 200 - - 19 600 Humus t/a - - 38 300 - - Rejektivesi t/a - - 32 600 - - Komposti t/a - - - 94 900 - Lannoiteneste t/a - - - 5 400 - Yhteensä t/a 39 100 101 500 112 500 144 700 75 900 Energia MWh 12 500 22 200 79 900 5 200 13 700 23
4.5.3. Laajennus- ja kehittämishankkeen prosessivaihtoehdot 4.5.3.1. Renderöintilaitoksen kehittäminen (VE1) Renderöintilaitoksen kehittäminen voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen. Yhtäältä vanhat tuotantolinjat saneerataan ja toisaalta rakennetaan uusia tuotantolinjoja vastaamaan kasvavaan käsittelytarpeeseen. Vanhan tuotantolaitoksen saneerauksessa nykyiset TSE-linja ja luokan 2 linja yhdistetään yhdeksi luokan 1. linjaksi, jossa tullaan käsittelemään kaikki luokkien 1 ja 2 raakaaineet. Linjojen yhdistämisen yhteydessä osa nykyisistä tuotantolaitteista jää varakoneiksi ja osa vanhentuneista koneista uusitaan. Saneeratun linjan vuotuinen käsittelymäärä tulisi olemaan noin 36 000 tonnia. Luontevin tapa vanhan tuotantolaitoksen prosessin kehittämiseksi on lisätä panosprosessin eteen ja osin panosprosessin kanssa rinnakkaiseksi jatkuvatoiminen lautaskuivain. Yhdistämällä linjat ja lisäämällä lautaskuivain, voidaan nykyiset ahtaat tilat saada väljemmiksi ilman, että vanhan tuotantolaitoksen kapasiteetti oleellisesti laskee. Lautaskuivain tasoittaa kuormitusta pienentämällä energian kulutuksen vaihteluita. Luujauholinja Luut on tarkoitus käsitellä märkärenderöintiprosessissa. Arvioitu vuotuinen käsittelymäärä on 50 000 tonnia luita. Siinä hienoksi murskattua ja kuumennuskäsiteltyä sulatemassaa ei johdeta puristimille vaan vetinen kuuma massa siirretään pumppaamalla dekantteri-lingolle, jossa erotetaan kiintoaineet nestejakeesta (rasvan ja veden seos). Erotetut kiintoaineet voidaan tämän jälkeen kuivata ja tarvittaessa steriloida. Lopputuotteena on luujauhoa, jonka kiintoainepitoisuus on yli 80 %. Vesi/rasva-seos pumpataan separaattoriin, jossa vesi ja valkuaisainejäämät erotetaan rasvasta. Tuloksena syntyy puhdas rasva (99,5 %), joka varastoidaan myytäväksi. Luujauholinjan prosessikaavio on esitetty kuvassa 4.6. 24
Kuva 4.6 Luujauholinjan prosessikaavio. Verilinja Veri käsitellään erityisesti tähän tarkoitetulla prosessilla. Prosessi perustuu veren kuumentamiseen siten, että veren valkuaisaineet koaguloituvat, jolloin suurin osa veren sisältämästä vedestä saadaan erotettua linkoamalla ja prosessin energian kulutus minimoitua. Esikäsitelty massa kuivataan lopulliseen muotoonsa kuumalla ilmalla rengaskanavassa. Lopputuloksena syntyy kuivaa verijauhoa, joka korkean valkuaisainepitoisuutensa ansiosta sopii erinomaisesti käytettäväksi esimerkiksi lemmikkieläinruokien tai kalanrehujen aineosana. Korkean typpipitoisuutensa vuoksi verijauho on myös hyvä orgaanisten lannoitteiden raaka-aine. Arvioitu vuotuinen käsittelymäärä on noin 14 000 tonnia raakaverta. Veri otetaan laitokselle vastaan suljettuun sekoittimella varustettuun varastosäiliöön, josta veri johdetaan putkistoa pitkin seulontasäiliöön, missä raakaverestä poistetaan kaikki siihen mahdollisesti jääneet partikkelit tai vierasesineet. 25
Seulottu veri syötetään jatkuvatoimisesti ja tasaisesti pumppaamalla koagulointiyksikköön. Koagulointi tapahtuu injektoimalla höyryä suoraan raaka-ainevirtaan. Koaguloinnin jälkeen veri syötetään jatkuvatoimisesti dekantteri-sentrifugiin, jossa massasta poistuu ylimääräinen vesi ns. seerumivesi. Tässä vaiheessa kuivatun verimassan kosteuspitoisuus on 55 60 %. Lopullinen kuivaus suoritetaan rengaskuivaimessa kuumalla ilmalla, joka tuotetaan polttamalla joko propaania tai kevyttä polttoöljyä. Esikuivattu massa syötetään rengaskuivaimeen kuumaanilmavirtaan, jolloin massassa oleva kosteus höyrystyy, kunnes ilma saavuttaa kyllästymispisteensä. Kuivannut jauho ja kostea ilma erotetaan toisistaan syklonilla. Syklonista kostea ilma kulkee puhaltimen läpi venturi-tyyppiseen märkäpesuriin, jossa kaasuvirtaukseen ruiskutetaan teknistä vettä. Pesurissa kaasuvirtaus jäähtyy ja siitä poistuvat kiintoaineet sekä osa vesiliukoisista kaasumaisista komponenteista. Pesty kaasu ohjataan paisunta-astian kautta hajukaasujen käsittelylaitteistoon. Kuivattu ja syklonissa eroteltu jauho kuljetetaan pneumaattisesti varastosiiloihin odottamaan myyntiä. Prosessissa syntyvä jätevesi johdetaan suljettua paineputkistoa pitkin jätevedenkäsittelylaitokselle. Verilinjaan voidaan lisätä myös veriplasman talteenottoyksikkö. Tässä yksikössä veri pumpataan separaattori-sentrifugiin, jossa plasma erottuu punasoluja sisältävästä jakeesta. Plasmaa syntyy noin 60 % ja punasolukonsentraattia noin 40 %. Punasolukonsentraatti voidaan edelleen kuivata verijauhoksi. Plasma voidaan joko kuivata tai jäädyttää. Molemmat jakeet kelpaavat lemmikkieläinrehuiksi sekä lannoitekäyttöön. Verilinjan prosessikaavio on esitetty kuvassa 4.7. 26
Kuva 4.7 Verilinjan prosessikaavio. Höyhenlinja Höyhenien käsittelylinjassa höyhenet vastaanotetaan siiloon, josta ne siirretään kuljettimilla metallinilmaisimen kautta jatkuvatoimiseen hydrolysointiyksikköön. Höyheniä käsitellään yksikössä 3,5 bar paineessa riittävä aika, jotta saavutetaan sopiva hydrolysaatioaste sekä varmistetaan raaka-aineen sterilointi. Hydrolyysissä höyhenet muuttuvat sulavaan muotoon, jolloin niiden arvo rehukäytössä nousee. Höyhenjauhon typpipitoisuus on noin 14 % ja fosforipitoisuus alle 1 %. Hydrolysoitu höyhenmassa kuivataan rengaskuivaimessa kuumassa ilmavirrassa. Rengaskuivaimen poistokanavassa kuivattu massa hienonnetaan lopulliseen muotoonsa. Poistuva ilma ja vesihöyry jäähdytetään, jonka jälkeen se johdetaan hajukaasujen käsittelyn kautta ilmakehään. Höyhenlinjan prosessikaavio on esitetty kuvassa 4.8. Linjan suunnittelun lähtökohtana on 14 000 tonnin vuotuinen höyhenten käsittelymäärä. Veri- ja höyhenlinja voidaan yhdistää siten, että kuivauskäsittely suoritetaan samassa rengaskuivaimessa eräajoina. Vaihtoehdossa VE1/1 höyhenet on mahdollista käsitellä biokaasulaitoksessa, jolloin ne esikäsitellään mekaanisesti hienontamalla. 27
Kuva 4.8 Höyhenlinjan prosessikaavio. Jatkuvatoiminen rasvakeittolinja Rasvakeittolinjan raaka-aine otetaan vastaan kahteen noin 100 m 3 vastaanottosiiloon. Näistä siiloista raaka-aineet siirretään ruuvikuljettimilla metallinpoiston kautta murskattaviksi alle 50 mm palakokoon. Murskattu raaka-aine syötetään annostussäiliön kautta raaka-ainepumpulle, joka syöttää materiaalia tasaisesti jatkuvatoimiselle keittimelle. Jatkuvatoimisessa keittimessä materiaali keitetään ja kuivataan kuumassa rasvassa, jota kierrätetään prosessista. Materiaalin keskilämpötila keittimessä pidetään noin 130 C ja 135 C välissä. Kuivauksessa syntyvä prosessihöyry puretaan keittimen höyrykuvun kautta ilmalauhduttimille. Keittimessä kuivattu kuumamassa pumpataan höyrylukon kautta jatkuvatoimiseen sterilisaattoriin. Sterilisaattorissa massaa pidetään 133 C lämpötilassa ja 3 bar paineessa 20 minuutin ajan. Sivutuoteasetuksen vaatima 20 minuutin viipymäaika varmistetaan siirtämällä massaa sterilisaattorissa hitaasti pyörivällä ruuvilla. Kierteen nousu ja ruuvin kierrosnopeus on mitoitettu siten, että massan siirtämiseen sterilisaattorin läpi kuluu aikaa enemmän kuin 20 minuuttia. Mikäli jostakin syystä paine, lämpötila tai viipymäai- 28
ka ehto jää täyttymättä, käännetään materiaalivirta venttiilien avulla takaisin keittimen syöttöpäähän uudelleen kuumennettavaksi. Kuivattu massa syötetään puristimille missä rasva ja kiintoaine erotetaan toisistaan siten, että kiintoaineen jäännösrasvapitoisuus on noin 11 %. Tämän jälkeen rasva puhdistetaan ensin kiintoainejäämistä dekantteri-lingolla ja lopuksi vielä kirkastetaan sentrifugoimalla. Kiintoaine jäähdytetään ja jauhetaan hienoksi myllyssä. Hienonnettu jauhe varastoidaan siiloihin odottamaan myyntiä tai kuljetusta jatkojalostettavaksi. Prosessihöyryn lauhtumaton osuus sekä kaasut puristimilta ja dekantterilta imetään kanavistoa pitkin pesurille ja edelleen hajukaasujen käsittely-yksikköön. Jatkuvatoimisen rasvakeittolinjan prosessikaavio on esitetty kuvassa 4.9. Kuva 4.9 Jatkuvatoimisen rasvakeittolinjan prosessikaavio. Jatkuvatoimisen rasvakeittolinjan kapasiteetiksi on arvioitu vaihtoehdossa VE1 120 000 tonnia (kaksi linjaa) ja VE1/3 60 000 tonnia (yksi linja) vuodessa. 29
Polttoprosessi Polttamalla tapahtuvassa eläinperäisten sivutuotteiden ja jätteiden käsittelyssä materiaalin orgaaninen osa hapetetaan kontrolloidusti korkeassa lämpötilassa niin, että tuloksena on täydellisen palamisen kaasumaisia tuotteita ja reaktioissa vapautuvaa lämpöä. Poltetun materiaalin inertit komponentit saadaan talteen hygieenisenä ja täysin eloperäisistä organismeista vapaana tuhkana, joka voidaan haluttaessa kierrättää esimerkiksi lannoitteiden valmistusprosessiin tai muuhun hyötykäyttöön. Polton yhteydessä voidaan käsitellä termisesti myös muita virtoja, esimerkiksi tehtaalla syntyviä hajukaasuja. Menetelmän mukaisessa käsittelyssä Honkajoki Oy:n laitoksella syntyvä ja kuivaamalla esikäsitelty liha-luujauho poltetaan höyryä tuottavassa kattilassa, jonka polttoprosessi perustuu uuteen Constant Temperature Combustion-teknologiaan (kuva 4.10). CTCkattilan tulipesässä jätteenpolton edellyttämä 850 C lämpötila ylläpidetään asetusarvosäätönä ohjaamalla tulipesän jäähdytystä prosessista tulevan tarpeen mukaan. Tulipesässä ei ole lainkaan jäähdytettyjä pintoja vaan lämpö siirretään kiertomateriaalina toimivan hiekan avulla jäähdyttämättömästä polttotilasta kiertomateriaalin palautuskanavassa sijaitsevaan jäähdyttimeen niin, että polttolämpötila säilyy kaikissa tilanteissa asetusarvossaan. Säätömahdollisuuden avulla poltettavan materiaalin virta tai ominaisuudet voivat vaihdella polttoprosessin häiriintymättä. Hallitun polttoprosessin, tehokkaan sekoittumisen ja jätteenpolttomääräysten edellyttämän vähintään 2 sekunnin viiveajan vaikutuksesta CTC-kattilasta poistuvat savukaasut ovat täysin hapettuneita ja hajuttomia ja alittavat kaikilta osin EU-direktiivien jätteenpoltolle asettamat rajaarvot. Tarvittaessa polttokammioon voidaan yksinkertaisin järjestelyin injektoida lisäaineita, esimerkiksi ammoniakkia, jolla voidaan eliminoida mahdollisesti ongelmalliset typpioksidipäästöt. 30
Kuva 4.10 CTC-reaktori (Einco Oy). CTC-poltto soveltuu kaikkien orgaanisia yhdisteitä sisältävien jakeiden käsittelyyn, mutta erityisen hyvin sen avulla voidaan ratkaista TSE-jakeen käsittely. 4.5.3.2. Biokaasulaitos (VE1/1) Biokaasulaitoksen ydinprosessina toimii biologinen, anaerobinen käsittely. Anaerobisessa käsittelyssä, eli biokaasua tuottavassa mädätyksessä, orgaanista ainesta käsitellään täyssekoitteisessa ja suljetussa bioreaktorissa, hapettomissa olosuhteissa hallitun mikrobiologisen toiminnan tuloksena biokaasuksi, jossa on noin 60-70 % metaania ja 30-31
40 % hiilidioksidia. Prosessissa tuotettu biokaasu sisältää energiaa 6-7 kwh/m 3. Yhdestä kuutiosta käsiteltävää raaka-ainetta muodostuu metaania sen orgaanisen aineksen pitoisuudesta ja koostumuksesta riippuen 50 200 m 3, vastaten energiasisällöltään 50 200 l kevyttä polttoöljyä. Anaerobikäsittelyn tuloksena käsiteltävän massan tilavuus ei oleellisesti muutu, mutta käsiteltävän aineksen orgaaniset yhdisteet hajoavat ja yhdisteet mineralisoituvat. Mm. orgaanisesta typestä osa muuttuu prosessissa ammoniumtypeksi. Mineralisoitumisen vuoksi mädätteen ravinteet ovat lannoitekäytön kannalta edullisessa muodossa. Pääprosessit biokaasulaitoksella jakaantuvat käsiteltävien sivutuotteiden vastaanottoon ja esikäsittelyyn sekä niiden päästöjen hallintaan, sivutuotteiden hygienisointiin, biologiseen käsittelyyn sekä mädätteen vedenerotukseen. Sivutuotteet vastaanotetaan laitoksella suljetusti vastaanottohallissa sijaitsevaan vastaanottoaltaaseen. Mahdollisesti renderöintiprosessista johdettava käsitelty II luokan materiaali johdetaan prosesseihin suoraan putkella. Vastaanottohalli ja vastaanottoallas ovat alipaineistettuja ja niistä poistettava ilma johdetaan hajukaasujen käsittelyyn. Hajukaasujen käsittely perustuu vaiheistettuihin prosesseihin eri hajua aiheuttavien haitta-aineiden poistamiseksi. Vastaanottoaltaasta sekoitettu materiaali johdetaan edelleen prosessissa puskurisäiliöön murskapumpun kautta, tällöin materiaalien partikkelit käsitellään alle 12 mm kokoisiksi hygienisointia varten. Puskurisäiliössä materiaalien esikäymisestä aiheutuvat kaasut johdetaan biokaasulinjastoon niiden energiasisällön hyödyntämiseksi ja hajupäästöjen hallitsemiseksi. Käsiteltävät materiaalit pumpataan hygienisointiyksiköihin lämmönvaihtimien kautta. Lämmönvaihtimissa materiaalin lämpötila kohotetaan 70 C:een yhden tunnin ajaksi. Hygienisointiyksiköt toimivat rinnakkaisina panosprosesseina, jolloin materiaalin syöttö biologiseen prosessiin ei katkea. Hygienisointiyksiköt ovat täyssekoitteisia, eristettyjä säiliörakenteita. Edellä kuvattua hygienisointia ja hienontamista edellytetään sivutuoteasetuksen perusteella esikäsittelynä ennen anaerobista käsittelyprosessia, jotta laitoksen lopputuotteiden hygieeninen laatu on korkea ja lopputuotteet voidaan käyttää peltolannoitteina tai maanparannusaineina. Käsittelyllä on lisäksi positiivista vaikutusta muihin biokaasulaitoksen prosesseihin. Hygienisointivaiheen jälkeen lietteet johdetaan anaerobiseen käsittelyyn, joka toimii biokaasulaitoksen ydinprosessina. Materiaalit käsitellään hapettomissa olosuhteissa täyssekoitteisessa suljetussa reaktorissa, 35 38 C:ssa, noin 18 23 vrk:n aikana siten, että sen mineralisoitumisaste nousee noin 15 30 %:sta 60 65 %:iin. Lietteen mineralisoitumisen yhteydessä prosessista saadaan talteen biokaasua, joka voidaan hyödyntää laitoksella lämpö- ja sähköenergiana. Anaerobireaktorista käsitelty materiaali eli mädäte puretaan pumppaamalla tai painovoimaisesti mädätteen välivarastoaltaaseen. Anaerobisen käsittelyn ja välivarastoinnin jälkeen mädäte johdetaan vedenerotukseen. Vedenerotus toteutetaan joko lingolla tai muulla vastaavalla mekaanisella vedenerotuslaitteistolla, jossa mädätteestä saadaan erotettua kaksi ravinnejaetta: fosforipitoinen kuiva-aines, humus, joka vastaa noin 10 15 % lietteen tilavuusvirrasta ja sisältää noin 80 90 % lietteen fosforitaseesta, sekä rejektivesi (typpineste), joka 32
vastaa noin 85 90 % lietteen tilavuusvirrasta ja sisältää noin 90 % lietteen ammoniumtyppitaseesta ja noin 80 % lietteen kokonaistyppitaseesta. Molemmat jakeet voidaan hyödyntää lannoitevalmisteina tai jatkojalostaa edelleen. Erityisesti typpinestejaetta voidaan konsentroida haihdutuksen tai ammoniumstrippausprosessin avulla. Tuloksena syntyy typpiravinnekonsentraatti ja puhdistamolle johdettava jätevesi. Biokaasulaitoksen prosessikaavio on esitetty kuvassa 4.11. puhdistamoliete 3. luokan sivutuotteet Vastaanotto Esikäsittely Homogenisointi, palakoko <12 mm Hygienisointi, 70 C, 60 min Biokaasun tuotanto (reaktorit) Kaasuvarasto, jälkikaasutus Tiivistetty bioliete Prosessiveden kierrätys Jätevesi CHP Yhdistetty lämmön (höyryn) ja sähkön tuotto Biokaasun tuotteistaminen polttoaineeksi tai myynti Vedenerotus Kiintoaines Välivarastointi Neste Veden käsittely (Typen konsentrointi) Typpikonsentraatin lannoitekäyttö Suora lannoitekäyttö Maanparannusaine/orgaaninen lannoite Kuva 4.11 Biokaasulaitoksen prosessikaavio. 4.5.3.3. Kompostointilaitos (VE1/2) Kompostointi on biologinen prosessi, jossa orgaaninen aines muuttuu mikrobien toiminnan seurauksena humuspitoiseksi lopputuotteeksi. Biologinen prosessi käynnistyy, kun ympäristötekijät täyttävät määrätyt edellytykset. Tärkeimpiä edellytyksiä ovat syöttömateriaalin tasapainoinen ravinnekoostumus sekä riittävä hapensaanti, lämpöeristys ja prosessikaasujen poisto. Kompostoinnin tarkoituksena on muuttaa biohajoava orgaaninen aines stabiiliin muotoon, palauttaa orgaanisen aineksen sisältämät ravinteet takaisin ravinnekiertoon, vähentää orgaanisen jätteen määrää sekä tuhota ihmiselle ja kasveille haitallisia organismeja. 33
Kompostoinnin kannalta tärkeimpiä ravintoaineita ovat typpi ja hiili. Optimaalisina hiilen ja typen suhteena (C/N- suhde) hajotusprosessin kannalta pidetään 20:1 30:1. Kompostointiprosessin edetessä C/N-suhde laskee koska hiilen määrä suhteessa typpeen vähenee. Erona muihin käsittelyvaihtoehtoihin kompostointiprosessissa käytetään lähes poikkeuksetta käsiteltävän orgaanisen materiaalin kanssa tukiainetta. Tukiaineen tarkoituksena on vaikuttaa kompostointimatriisin kosteuteen, varmistaa prosessikaasujen tehokas vaihto ja tarvittaessa säätää C/N- suhdetta. Tukiaineet voidaan jakaa biohajoaviin ja biohajoamattomiin tukiaineisiin. Tyypillisimpiä Suomessa käytettyjä tukiaineita ovat turve, kutterinlastu, hake, puunkuori, olki, valmis komposti sekä näiden erityyppiset seokset. Kompostointia voidaan pitää yleisnimityksenä useille käsittelytekniikoille, jotka muodostavat melko heterogeenisen teknologiaryhmän. Erilaisia kompostointimenetelmiä on ollut olemassa ja on käytössä useita kymmeniä, mutta siitä huolimatta kaikissa niissä itse prosessin pääperiaatteet ovat hyvin samankaltaiset. Kompostointi voidaan karkeasti jakaa avokompostointiin ja suljettuun kompostointiin eli ns. reaktorikompostointiin. Avokompostointi ei ole sallittua eläinperäisiä sivutuotteita kompostoitaessa. Reaktorikompostointi voidaan jakaa myös karkeasti dynaamiseen ja staattiseen kompostointiin. Suomessa käytetyimmät reaktorikompostointitekniikat ovat tunneli-, rumpu-, torni- ja kaukalokompostointi. Lisäksi käytössä on erityyppisiä membraani-, säkki- ja konttikompostoreita. Varteenotettavin kompostointimenetelmä Honkajoki Oy:n tapauksessa on vastaavantyyppinen laitos kuin YTV:llä on Ämmässuon jätteenkäsittelyalueella. Kyseessä on tunnelikompostointilaitos, joka jakaantuu neljään osakokonaisuuteen: 1) jätteiden vastaanotto ja esikäsittely, 2) tunnelikompostointi, 3) jälkikypsytys ja 4) tuotteistaminen. Riippumatta kompostointimenetelmästä kaikki prosessit koostuvat varsin samoista yksikköprosesseista. Materiaalin esikäsittely vaihtelee paljon riippuen materiaalin laadusta ja käytettävästä kompostointitekniikasta. Tavallisimpia esikäsittelyprosesseja ovat murskaaminen, haitta-aineiden erottelu (esim. muovit ja metallit) ja seulonta. Eri kompostointimenetelmissä käytetään myös erilaisia veden-, tukiaineiden ja ilmankierrätyksen yksikköprosesseja. Nykyisin myös erillinen hygienisointiprosessi voi olla osa kompostointimenetelmän vaiheita. Näitä yksikköprosesseja yhdistellään eri tekniikoissa hyvin monilla eri tavoilla. Kuvassa 4.12 on esitetty yksinkertaistettu prosessikaavio tyypillisestä kompostointimenetelmästä. 34
Orgaanisen materiaalin vastaanotto Tukiaineen vastaanotto Esikäsittely Hygienisointi Sekoitus Prosessikaasujen puhdistus Ilmastusilma Kostutusvesi Aerobikäsittely (Lämmöntalteenotto) Maanparannusaine/ orgaaninen lannoite Jälkikypsytys (Tukiaineen seulonta ja kierrätys) Maanparannusaine/ orgaaninen lannoite Seostaminen (esim. hiekan ja turpeen kanssa) Kuva 4.12 Kompostointilaitoksen prosessikaavio. Viipymäaika aika eri laitoksissa vaihtelee paljon käsiteltävän orgaanisen aineksen laadun, käsittelyn tavoitteiden ja käytetyn tekniikan mukaan. Tunnelikompostoinnissa keskimääräinen käsittelyaika vaihtelee kahdesta kuuteen viikkoon. Intensiivisessä aerobikäsittelyvaiheessa kompostin lämpötila nousee tyypillisesti 45 55 C tasolle, joissakin tapauksissa päästään lyhyesti jopa 70 C asteen lämpötiloihin, vaikka se ei enää ole kompostointiprosessin kannalta suotavaa. Orgaanisen aineksen määrä vähenee kompostoinnissa huomattavasti. Massan vähenemä laitosmaisessa käsittelyssä voi olla 15 35 %, tilavuuden pieneneminen vastaavasti 20 50 %. Yhteistä eri kompostointimenetelmille on, että teollisessa suuressa mittakaavassa toimivissa kompostointilaitoksissa on lähes poikkeuksetta mittava prosessikaasujen puhdistusjärjestelmä, jolla pyritään ehkäisemään toiminnasta muodostuvat hajuhaitat. Haju- 35
kaasujen puhdistuslaitteisto muodostaa merkittävän osan nykyaikaista kompostointilaitosta. Riippumatta käsittelymenetelmästä aerobivaiheen jälkeen kompostimassaa jälkikypsytetään 3 24 kk. Tyypillisin jälkikypsytysaika on noin 6 kk, jonka jälkeen materiaali on hyödynnettävissä. Jälkikypsytettyyn materiaaliin voidaan sekoittaa esim. turvetta ja hiekkaa ja hyödyntää saatu seos viherrakentamisessa. Kypsä komposti voidaan käyttää myös maaparannusaineena sellaisenaan pelloilla. Kypsän kompostin etuina peltokäytössä voidaan pitää sen maanrakennetta parantavia ominaisuuksia, kuten veden- ja ravinteiden pidätyskyvyn lisääntymistä ja maan oman mikrobitoiminnan vilkastumista. Humuksen lisäys on erityisen hyödyllinen peltolohkoilla jolla viljellään mm. perunaa ja juurikasveja. Kypsää kompostia voidaan käyttää myös mm. kaatopaikkojen maisemointiin, teiden viherrakenteisiin ja pilaantuneiden maa-aineiden puhdistamiseen. 4.5.3.4. Hyväksytyt käsittelylaitokset muualla Suomessa (VE1/3) YVA-menettelyssä selvitetään myös vaihtoehto, jossa Honkajoki Oy:n renderöintikapasiteettia laajennetaan 174 000 tonnin vuosikapasiteetille ja loput materiaalista toimitetaan ulkopuoliseen käsittelylaitokseen jalostettavaksi. Eläinperäisiä sivutuotteita käsittelevältä laitokselta vaaditaan sivutuoteasetuksen perusteella hyväksyvän viranomaisen myöntämä laitoshyväksyntä. Asetuksen perusteella viranomaisen on pidettävä hyväksytyistä laitoksista listaa Internet-sivuillaan. Suomessa valvovana viranomaisena toimii Evira. Eviran ylläpitämällä hyväksyttyjen laitosten listalla on tällä hetkellä (lista päivitetty 18.12.2008) 55 kpl 2. ja 3. luokan sivutuotteiden käsittelyyn hyväksyttyä biokaasu- ja kompostointilaitosta. Lista on esitetty liitteessä 2. Useita sivutuotteiden käsittelyyn suunniteltuja laitoshankkeita on myös vireillä, joten hyväksyttyjen laitosten määrän arvioidaan lisääntyvän lähivuosina. 4.5.4. Laajennus- ja kehittämishankkeen jätevesien käsittely Toiminnan laajentaminen lisää yhtiön jätevedenpuhdistamon kuormitusta, lisäksi puhdistamon ympäristölupa edellyttää jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostamista typenpoiston osalta myös nykytilanteessa. Honkajoki Oy:n on teettänyt teknistaloudellisen selvityksen jätevedenpuhdistamon saneerauksen ratkaisuvaihtoehdoista. Tämän selvityksen pohjalta on arvioitu myös eri prosessiratkaisujen ympäristövaikutukset. Honkajoki Oy:n toiminnan laajentuessa on seurauksena myös prosesseista muodostuvien jätevesien ominaisuuksien muuttuminen ja erityyppisten vesien määrän moninaistuminen. Jo nykyisellään tuotannosta muodostuu kaksi erilaista jätevesijaetta; lauhde sekä prosessijätevesi. Yhdistetyn jätevesijakeen kriittiseksi haitta-aineeksi on tunnistettu typpi, erityisesti ammoniumtyppi, joka liukoisena yhdisteenä aiheuttaa välitöntä hapenkulutusta sekä rehevöitymistä vesistöön päästessään. Lauhde sisältää nykytilassa noin 90 % jäteveden sisältämästä typpikuormasta. Siten lauhteen esikäsittely typpikuormituksen alentamiseksi on perusteltua. YVA-menettelyn mukaisten vaihtoehtojen osalta lauhteen typpikuormituksen suhteellinen osuus vaihtelee merkittävästi. Esikäsi- 36
telty lauhde käsitellään muiden haitta-aineiden poistamiseksi yhdessä prosessijäteveden kanssa. Toisena selkeästi omaksi kokonaisuudekseen valittuna prosessivaihtoehtona on arvioitu rasvanpoiston, biologisen COD:n poiston sekä biologisen kokonaistypen poiston (denitrifikaatio nitrifikaatio) yhdistelmää. Tässä vaihtoehdossa pääpaino on prosessin teknisellä ja biologisella toimintavarmuudella sekä ympäristökuormituksen (vesistövaikutus) minimoimisessa. Heikkoutena vaihtoehdossa on typen talteenoton ja kierrätyksen toteuttamatta jättäminen. Prosessivaihtoehdot Ammoniumtypen poistamiseksi lauhteesta sekä biokaasulaitoksen rejektivedestä on arvioitu seuraavia menetelmiä; - ammoniumtypen strippaus (P1) - lauhteen konsentrointi haihdutuksella (P2) - poistokaasujen happopesu (P3) Ammoniumtypen strippaus (P1) Strippaus on vedenkäsittelymenetelmä, jossa nesteessä olevia yhdisteitä johdetaan kaasujakeeseen nesteen kemiallisten ja fysikaalisten toimenpiteiden avulla. Tyypillisessä prosessisovelluksessa käsiteltävä neste johdetaan vastavirtaan kaasuvirtaa vastaan täytekappalekolonnissa, jossa täytekappaleet tuottavat mahdollisimman suuren pintaalan nesteen ja kaasun välisen tasapainon muodostamiseen. Kaasuvirta on myös tyypillisesti huomattavasti suurempi kuin käsiteltävä nestevirta, mikä tyypillisesti johtaa melko suuriin moottorikokoihin (20 200 kw) puhaltimien osalta. Ammoniumtyppi on korkeassa ph-arvossa (>10) lähes täysin ammoniakkimuodossa (NH 3 ). Ammoniakin liukoisuus veteen on huono, minkä johdosta se siirtyy kaasujakeeseen lähes kokonaan. Tyypillisesti korkeassa ph-arvossa 98 99 % ammoniakin erotustehokkuusarvot ovat saavutettavissa. Nesteen korkea lämpötila myös edesauttaa ammoniakin erottumista nesteestä kaasujakeeseen. Strippauksen poistaessa ammoniakkia käsiteltävästä nesteestä kaasujakeeseen, tulee myös kaasujae käsitellä ammoniakkikonsentraattiliuoksen muodostamiseksi. Ammoniakkia sisältävän kaasun pesu joko veteen tai happoliuokseen on tyypillinen keino sitoa ammoniakki. Konsentraatioasteeseen vaikuttaa pesurissa käytettävän veden ph-arvo. Jopa 30 %:n konsentraatioaste on saavutettu. Konsentraatioasteen noustessa myös käyttökustannukset lisääntyneen kemikaalikulutuksen myötä nousevat. Kuvassa 4.13 on esitetty periaatekuva lauhteen strippauksesta ja ammoniumtypen konsentroinnista. Ammoniumtypen strippaus lauhteesta edellyttää lauhteen mahdollisesti sisältämien rasvojen poistamista esimerkiksi suodattimien avulla. Lauhteen lämpötilan laskiessa on todennäköistä rasvojen saostuminen ja strippauskolonnin suodatinmatriisin ajoittainen 37
tukkeutuminen. Lauhteen ph-arvon ollessa noin 9, tulee strippauksessa huomioida myös ph-arvon kohottaminen noin 10 11 ph-arvon tasolle. Kuva 4.13 Periaatekuva jäteveden ammoniumtypen strippauksesta. Ammoniumtypen strippaus on erittäin tehokas menetelmä typen erottamiseksi jätevedestä, typpi voidaan ottaa talteen happo- tai vesipesurin avulla ja konsentroida typpivirta 5-15 kertaa konsentroidummaksi jakeeksi, jota voidaan hyödyntää lannoitteena. Strippauksessa erotettu typpi voidaan myös hävittää katalyyttisen polton avulla. Lauhteen sisältämät rasvahiukkaset ovat riski laitteiston toiminnalle ja niiden poistaminen ennen strippausta on tekninen haaste järjestelmän kannalta. Liitteessä 3 on esitetty arviot käsittelymenetelmän arvioidusta puhdistustehosta ammoniumtypen ja orgaanisen kuorman (COD Cr ) sekä kiintoaineksen (TSS) osalta. Lauhteen konsentrointi haihdutuksen avulla (P2) Lauhteen lämpötilan ollessa verrattain korkea on haihdutuksen energiantarve kylmien jätevesien käsittelyratkaisuihin verrattuna jossain määrin alhaisempi. Energian tarvetta alentaa myös mahdollisuus hyödyntää poistohöyryjen lauhdutuksesta mahdollisesti hyödynnettäväksi saatava energia. Lauhde edellyttää kuitenkin esikäsittelyä samoin kuin ammoniumstrippauskin, mikäli konsentraattiin pyritään sitomaan vain ravinteet. Lauhteen COD-kuorman ollessa suhteellisen korkea (vuoden 2007 keskiarvo 7 000 mg COD/l) ovat lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet rajatummat kuin strippauksessa. Kuvassa 4.14 on esitetty periaatekuva haihdutuksesta jäteveden käsittelyssä. 38
Kuva 4.14 Haihdutuksen periaatekaavio. Ammoniumtypen strippaukseen verrattuna haihduttamisen haasteena on erityisesti orgaanisen kuormituksen jääminen konsentraattiliuokseen, mikä alentaa lopputuotteen lannoitearvoa ja lisää hajupäästöjen riskiä lannoitekäytössä. Kemikaalikulutuksen osalta haihdutus poikkeaa strippauksesta siten, että ammoniumtyppi pyritään sitomaan suoraan vesijakeeseen, jolloin ph-arvon korotusta emäksellä ei tarvita. Toisaalta hapon kulutus on arvioitu 25 % korkeammaksi kuin strippausvaihtoehdossa korkeamman konsentrointitason johdosta. Liitteessä 3 on esitettynä arviot käsittelymenetelmän arvioidusta puhdistustehosta ammoniumtypen ja orgaanisen kuorman (COD Cr ) sekä kiintoaineksen (TSS) osalta. Höyryn suora happopesu (P3) Lauhteen sisältämän ammoniumtypen peseminen ennen höyryn lauhdutusta on potentiaalinen vaihtoehto muille lauhteen typenpoistomenetelmille. Menetelmässä renderöintilaitoksen poistokaasut johdetaan rasvasuodattimien kautta suoraan happopesuun, joka käytännössä vastaa menetelmänä ammoniumstrippauksen toista käsittelyvaihetta. Siten menetelmän investointikustannus ja käyttökustannukset olisivat merkittävästi ammoniumstrippausta alhaisemmat, ja tekninen toteutus olisi yksinkertaisempi, lisäten menetelmän luotettavuutta. Biokaasulaitoksen rejektiveden typenpoistomenetelmäksi ei suo- 39
ra happopesu kuitenkaan sovellu. Kuvassa 4.15 on esitetty periaatekaavio poistohöyryjen happopesusta. Kuva 4.15 Poistohöyryn happopesun periaatekaavio. Menetelmään liittyy kuitenkin myös teknisiä riskejä referenssikohteiden puutteen johdosta. Poistokaasujen ammoniakkipesua on toteutettu ja tutkittu < 30 MW energialaitoksilla, mm. puun kaasutuksen yhteydessä (Simell, 2003). Lisäksi höyryn mahdollinen jäähtyminen voi alentaa konsentraatioastetta merkittävästi muihin vertailtaviin menetelmiin nähden. Kemikaalikulutus on arvioitu samaksi kuin lauhteen haihdutuksessa. Liitteessä 3 on arvioitu höyryn pesun puhdistustehoa ja sen mukaista ravinne- ja orgaanisen aineksen kuormitusta jatkokäsittelystä vastaavalle puhdistamolle. Menetelmän ammoniumtypen poistotehoa on arvioitu heikommalla lukuarvolla kuin muita menetelmiä, johtuen höyryn korkean lämpötilan mahdollisesta vaikutuksesta typenpoistotehokkuuteen. PROSESSIVESIEN JA LAUHTEEN KÄSITTELY Esikäsitellyn lauhteen ja prosessiveden käsittelyn arvioinnissa on käytetty lauhteelle sekä biokaasulaitoksen rejektivedelle strippauksen ja haihdutuksen käsittelytehoja erillisinä arvioina, koska erilaiset konsentraatioasteet johtavat eri kuormitustasoihin jatkokäsittelyssä. Jatkokäsittelynä on arvioitu mekaanisen kiintoaineksen erotusta, flotaatiota rasvojen poistamiseksi sekä erilaisia biologisia käsittelyratkaisuja orgaanisen aineksen poistamiseksi. Erillistä kokonaistypenpoistoprosessia ei ole arvioitu prosessivaihtoehdoissa P1-P4 P2-P7, koska lauhteen sekä biokaasulaitoksen rejektin oletetaan olevan esikäsiteltyä typpikuormituksen poistamiseksi. Biokaasulaitoksen rejektivesi esikäsiteltynä on esitetty laajennusvaihtoehdossa VE1/1 olevan yhteisenä jakeena prosessiveden kanssa. 40
Prosessivaihtoehtoina on esitetty myös lauhteen käsittely yhdessä prosessiveden kanssa ilman erillistä esikäsittelyä typen poistamiseksi. Näissä prosessivaihtoehdoissa (P8 ja P9) typen haitallisten vesistövaikutusten poistoa on arvioitu denitrifikaationitrifikaatioprosessiin (biologinen kokonaistypenpoisto) perustuen. Biologisten käsittelyprosessien osalta on arvioitu aerobista kantajaprosessia sekä anaerobisen ja aerobisen käsittelyn yhdistelmää. Taulukossa 4.4 esitetään arvioidut prosessivaihtoehdot, joissa lauhteen esikäsittely on toteutettu ammoniumstrippauksen sekä haihdutuksen avulla. Käsittelyvaihtoehdossa lauhde (sekä VE1/1 laajennusvaihtoehdossa biokaasulaitoksen esikäsitelty rejektivesi käsittelynä) yhdistetään prosessijäteveteen ja johdetaan nykyiselle puhdistamolle, jossa tarvittavat prosessimuutokset ja saneeraustoimet tehdään valitun prosessin mukaiseksi. 41
Taulukko 4.4 Honkajoki Oy jäteveden käsittelyn prosessivaihtoehdot yhdistetty lauhteen esikäsittely sekä prosessi- ja lauhdevesien yhteisjatkokäsittely. Jäteveden käsittelyprosessivaihtoehto Tunnus Prosessiveden ja esikäsitellyn lauhteen käsittelyvaihtoehdot Lauhteen esikäsittely ammoniumstrippaus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (aerobinen kantajaprosessi) Lauhteen esikäsittely haihdutus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (aerobinen kantajaprosessi) Lauhteen esikäsittely ammoniumstrippaus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (anaerobinen käsittely) + aerobinen kantajaprosessi Lauhteen esikäsittely haihdutus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (anaerobinen käsittely) + aerobinen kantajaprosessi Lauhteen esikäsittely ammoniumstrippaus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (aerobinen kantajaprosessi) + nitrifikaatio Lauhteen esikäsittely haihdutus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (aerobinen kantajaprosessi) + nitrifikaatio Lauhteen esikäsittely ammoniumstrippaus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (anaerobinen käsittely) + nitrifikaatio Lauhteen esikäsittely haihdutus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (anaerobinen käsittely) + nitrifikaatio P1-P4 P2-P4 P1-P5 P2-P5 P1-P5 P1-P6 P2-P6 P1-P7 P2-P7 Prosessiveden ja esikäsittelemättömän lauhteen käsittelyvaihtoehdot Partikkelien poisto, flotaatio, denitrifikaatio, biologinen COD poisto (aerobinen kantajaprosessi) + nitrifikaatio Partikkelien poisto, flotaatio, denitrifikaatio, biologinen COD poisto (anaerobinen käsittely) + nitrifikaatio P8 P9 Jokaisen prosessivaihtoehdon osalta on esitetty arvio prosessin kuormitusparametreista ja laitoksen puhdistustehokkuudesta ammoniumtypen, kokonaistypen (Kjeldahltyppenä) sekä kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) osalta ja lisäksi puhdistustehokkuuden sekä virtaamien mukaiset vesistövaikutukset Karvianjoen tilaan keskialivirtaamalla ja keskivirtaamalla. Tulokset on esitetty liitteessä 3. Kappaleessa 9.2.2 kuvattu hankkeen vesistövaikutusten arviointi perustuu liitteessä esitettyihin laskelmiin. 4.5.5. Laajennus- ja kehittämishankkeen hajukaasujen käsittely Hajukaasujen käsittely toteutetaan vähintään kaksivaiheisena. Käsittelemättömistä sivutuotteista haihtuvat orgaaniset yhdisteet käsitellään ensimmäisessä vaiheessa joko biologisella tai kemiallisella pesurilla tai niiden yhdistelmällä. Merkittävin hajuhaittoja aiheuttava yhdisteryhmä biologisesti hajoavien raaka-aineiden vastaanottoprosesseista on pelkistyneet rikinyhdisteet. Lisäksi laitoksen jatkojalostusvaiheista saattaa vapautua mm. ammoniakkikaasua, joka tulee myös käsitellä haitattomaksi ja hajuttomaksi kaasu- 42
virraksi. Huomattava osa hajua aiheuttavista yhdisteistä voidaan hapettaa biologisesti tai sitoa kemiallisesti veteen. Ensimmäisen käsittelyvaiheen toimintaa voidaan tehostaa hapettamalla yhdisteitä esimerkiksi otsonoinnilla, mikäli hajua aiheuttavien yhdisteiden pitoisuudet nousevat ennakoitua suuremmiksi. Pesurivaiheen teho hajua aiheuttavien orgaanisten yhdisteiden poistossa on 90 95 %. Sekä kemiallinen että biologinen pesuri käyttävät noin 3 10 m 3 prosessivettä vuorokaudessa. Pesurin poistovesi on hapanta ja vesi johdetaan biokaasulaitosvaihtoehdossa anaerobisesti käsitellyn lietteen eli mädätteen jälkikaasuuntumisaltaaseen, mikä osaltaan vähentää ammoniumtypen haihtumista lopputuotteista ammoniumtypen reagoidessa rikkiyhdisteiden kanssa ja muodostaen ammoniumsulfaattia. Muissa hankevaihtoehdoissa pesuvesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Pesurin jälkeen kaasut käsitellään biosuodattimella tai aktiivihiilisuodattimella. Kokonaishajuvähenemä prosessissa on > 95 %. Käsittelyvirtaama on 1 000 12 000 m 3 /h, riippuen laitoksen osaprosessien lukumäärästä. Laitokselle toteutettavat hajua aiheuttavat yksikköprosessit sijoitetaan vastaanotto- ja prosessihalliin hajupäästöjen hallitsemiseksi. Renderöinti- ja biokaasulaitoksen ulkotiloissa ei tulla harjoittamaan hajua aiheuttavia toimenpiteitä. Kompostointilaitoksen ulkoalueella tapahtuvasta jälkikompostoinnista aiheutuu jonkin verran hajupäästöjä. Hajukaasujen käsittelyn jälkeen poistoilma johdetaan purkuputkeen, joka purkaa käsitellyn ilman vähintään 10 metrin korkeuteen. Siten hajukaasujen käsittelyn ollessa häiriötilassa hajua aiheuttavat yhdisteet laimenevat tehokkaasti aiheuttamatta merkittäviä hajuhaittoja lähiympäristölle. Jätevedenpuhdistamosta aiheutuva hajukuorma on ollut erittäin pieni verrattuna renderöintilaitoksen hajupäästöihin, eikä jätevedenpuhdistamon hajukaasuja ole tarkoitus käsitellä myöskään laajennuksen jälkeen. Mikäli hajupäästöt osoittautuvat ennakoitua suuremmiksi, uudistetun jätevedenpuhdistamon hajukaasut ohjataan käsittelyyn. Eri hankevaihtoehtojen hajupäästöjen leviäminen laitoksen läheisyyteen on matemaattisesti mallinnettu laitoksen normaalitilanteen ja häiriötilanteiden osalta. Häiriötilanteessa on huomioitu koko termisen käsittelyn, biokaasu- ja kompostointilaitoksen häiriötilanteet. Häiriötilanteen on oletettu tapahtuvan termisessä ja biokaasu/kompostointilaitoksessa eri aikaan. Mallinnuksen tulokset on esitetty kappaleessa 9.1.2.2 ja kartat liitteessä 4. 4.6. LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN Hanke ei suoraan liity muihin käynnissä oleviin yksityisiin hankkeisiin. Hankkeella on kuitenkin yhtymäkohtia mm. valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan. Kirkkokallion teollisuusalueella on suoritettu materiaali- ja energiavirtojen tarkastelua ja laadittu teollisuusekologinen suunnitelma vuonna 2005. Honkajoki Oy:n laajennus- ja kehittämishanke tukee teollisuusekologista mallia, sillä laajentuvan toiminnan myötä pystytään entistä tehokkaammin hyödyntämään eläinperäisten sivutuotteiden ravinteet ja energia sekä tuottamaan lämpöä alueen muiden teollisuusyritysten käyttöön. Mikäli biokaasulaitosvaihtoehto toteutuu, tuotetaan myös vihreää sähköä. 43
Lounais-Suomen ympäristöstrategian tavoitteina on mm. hyödyntää jätteet (myös sivutuotteet) tehokkaammin, panostaa bioenergian käytön lisäämiseen ja edistää mahdollisimman vähän ilmastoon haitalliseksi vaikuttavaa energiantuotantoa. Honkajoki Oy:n suunnitelmat tukevat näitä tavoitteita. Valtioneuvosto hyväksyi 10.4.2008 uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2016. Suunnitelmassa esitetään toimia, joilla edistetään luonnonvarojen järkevää käyttöä tehostamalla jätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätystä, kehitetään jätehuoltoa sekä ehkäistään jätteistä aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Suunnitelmassa yhtenä kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä edistävänä keinona mainitaan jäteperäisten lannoitevalmisteiden käytön edistäminen viherrakentamisessa sekä maataloudessa. Biohajoavan jätemateriaalin osalta kaatopaikkasijoittamisen ehkäisemiseksi suunnitelmassa todetaan tarve biokaasu- ja kompostointilaitosten sekä polttolaitosten lisäämiseksi. Honkajoki Oy:n hankkeen tavoitteena on suunnitella laitoksen käsittelykapasiteetin lisääminen siten, että käsittelyn energiatehokkuus optimoidaan ja laitoksen lopputuotteina syntyy lannoitevalmistukseen soveltuvia raaka-aineita. Suomen tavoitteena on osana Euroopan unionia rajoittaa ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjään. Valtaosa, noin 70 prosenttia päästöistä on fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Kansallisen ilmastostrategian keinovalikoimaan kuuluu mm. uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön lisääminen, mikä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi parantaa energiahuollon omavaraisuutta. 44
5. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN KULKU JA VUOROVAIKUTUS Lähtökohtaisesti YVA-menettely on pyritty toteuttamaan niin, että tässä vaiheessa suunnitteilla olevien eri teknologiavaihtoehtojen ympäristövaikutukset tunnetaan ja ympäristölupaprosesseissa mahdollisesti esille tuleviin hankkeen ympäristövaikutuksia koskeviin kysymyksiin saadaan vastaus YVA-selostuksesta. YVA-MENETTELYN TARKOITUS JA VAIHEET YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, vaihtoehdoista, haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista ja eri osapuolien näkemyksistä hankkeeseen. Lisäksi YVA-menettely tuottaa tietoa hankkeen suunnittelua ja toteuttamista varten. YVA-menettelyn periaatteellinen kulku on esitetty kuvassa 5.1. YVA-menettelyn - aloitus Arviointiohjelman laatiminen Lausunnot ja muistutukset Tiedottaminen Yhteysviranomaisen kuulutus Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Ympäristövaikutusten arviointi Arviointiselostuksen laatiminen Lausunnot ja muistutukset Tiedottaminen Yhteysviranomaisen kuulutus Yhteisviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta YVA-menettely päättyy Kuva 5.1 Ympäristövaikutusten arviointiprosessin pääkohdat ja prosessin kulku. 45
5.1. ARVIOINTIOHJELMAN LAATIMINEN Hankkeen YVA-menettely alkoi maaliskuussa 2008. YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa hankkeelle laadittiin ympäristövaikutusten arviointiohjelma, jossa esitettiin kuvaus hankkeesta ja suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointiohjelman laati Watrec Oy yhteistyössä hankkeesta vastaavan kanssa. Hankkeen YVA-menettelyä varten ei perustettu virallista ohjausryhmää, mutta YVAmenettelyn tavoitteista ja rajauksista keskusteltiin ympäristökeskuksen edustajien kanssa järjestetyssä palaverissa 14.3.2008. Valmis arviointiohjelma toimitettiin Lounais- Suomen ympäristökeskukselle 26.5.2008. 5.2. OHJELMAVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Yksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteista on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-lain 8 :n mukaan yhteysviranomaisen on huolehdittava arviointiohjelmasta tiedottamisesta kuulutuksilla hankkeen arvioidulla vaikutusalueella sekä pyydettävä tarvittavat lausunnot ja varattava mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Lounais-Suomen ympäristökeskus kuulutti arviointiohjelman vireille tulosta paikallisissa lehdissä, sekä Honkajoen kunnan ja ympäristöhallinnon Internet-sivuilla. Arviointiohjelma oli nähtävänä 1.8. 1.9.2008 välisenä aikana Honkajoen kunnanvirastossa sekä Honkajoen pääkirjastossa. Ohjelma oli nähtävillä myös Internetissä osoitteessa www.ymparisto.fi. Nähtävillä oloaikana hankkeesta sai esittää mielipiteitä ja lausuntoja. Mielipiteitä ei esitetty. Yhteysviranomainen pyysi arviointiohjelmasta lausunnot Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta, Länsi-Suomen lääninhallitukselta, Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta, Museovirastolta, Satakunnan Museolta, Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Satakuntaliitolta, Turun tiepiiriltä ja Turvatekniikan keskukselta. Yhteysviranomainen toimitti hankkeesta vastaaville yhteenvedon lausunnoista ja muistutuksista osana arviointiohjelman viranomaislausuntoa. Ohjelmalausunto on esitetty kappaleessa 5.3. Yhteenveto lausunnonantajista on esitetty taulukossa 5.1. Taulukko 5.1 Yhteenveto lausuntokierroksesta. Lausuntopyyntö Lausunto annettu Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 27.8.2008 Honkajoen kunta 14.8.2008 Länsi-Suomen lääninhallitus 1.9.2008 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Ei lausuntoa Museovirasto 8.8.2008 Satakunnan Museo 2.9.2008 Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus 26.8.2008 Satakuntaliitto 25.8.2008 Turun tiepiiri Ei lausuntoa Turvatekniikan keskus 12.8.2008 46
5.2.1. Yleisötilaisuus 19.8.2008 Honkajoen Osuuspankin kerhotiloissa Arviointiohjelman nähtävillä oloajan aikana järjestettiin yleisötilaisuus hankkeen ja sen YVA-menettelyn esittelemiseksi. Kaikille avoimesta tilaisuudesta ilmoitettiin ohjelmakuulutuksen yhteydessä paikallisissa lehdissä, sekä Honkajoen kunnan Internet-sivuilla. Tilaisuudessa järjestäjätahoina olivat läsnä Kari Valkosalo ja Matti Lehtinen Honkajoki Oy:stä, Mauno Mäkiranta ja Markku Rauhala Honkajoen kunnasta, Kaisa Suvilampi ja Mika Manninen Watrec Oy:stä, sekä YVA-yhteysviranomaisena toimivan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen edustajana Elvi Hakila. Yleisönä paikalla oli yksi henkilö. Tilaisuuden avasi Kari Valkosalo kertomalla hankkeen taustoista ja tavoitteista. Elvi Hakila kertoi YVA-menettelystä ja sen tarkoituksesta. Kaisa Suvilampi esitteli YVAmenettelyä, aikataulua, hankkeen sijaintia ja hankevaihtoehtoja. Matti Lehtinen kertoi laajennushankkeen uusista käsittelytekniikoista. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa informaatiota hankkeesta ja sen etenemisestä paikallisille tahoille, sekä erityisesti saada informaatiota alueen nykyisistä olosuhteista ja asianosaisten suhtautumisesta hankkeeseen. Alustusten jälkeen käytiin vapaamuotoista keskustelua. Tilaisuuden henki oli varsin positiivinen ja vuorovaikutteinen. Keskustelua käytiin asiallisessa ja rakentavassa hengessä. Keskustelussa nostettiin esille mm. seuraavia asioita: 1. Biokaasulaitosten jätevesienkäsittelyä pidettiin ongelmallisena, mutta Suvilammen mukaan jäteveden käsittelyyn on olemassa vaihtoehtoisia tekniikoita. 2. Kompostimateriaali pitäisi saada hyötykäyttöön. 3. YVA-menettelyn aikana ei ole tarkoitus tehdä luontoselvityksiä, vaan tukeudutaan olemassa olevaan tutkimustietoon. 4. Jätevesienkäsittelyä tullaan laajennushankkeen yhteydessä kehittämään. Lehtisen mukaan nykyistä jätevedenpuhdistamoa laajennetaan ja uudistetaan. 5. Hajupäästöistä laaditaan matemaattinen leviämismalli konsultin toimesta. Uusien käsittelymenetelmien myötä hajupäästöt tulevat todennäköisesti vähenemään nykyisistä. Nykyisin ei kuulemma ole pahemmin kärsitty hajuhaitoista, paitsi matala-paineen aikana ja epäsuotuisissa tuuliolosuhteissa Honkajoen keskustassa voi haista. Maatalousvaltaisessa kunnassa on kuitenkin totuttu hajuihin. 6. Esitettiin, että Santastentie pitäisi saada kiertämään nykyinen ja suunniteltu Honkajoki Oy:n teollisuusalue. Ympäristökeskus on pyytänyt YVA-ohjelmasta lausunnon Turun tiepiiriltä. 7. Hakila esitti, että hankkeen maisemavaikutuksista pitäisi laatia jonkinlainen yleiskuva. 8. Hajupäästöistä mainittiin lisäksi, että parin kilometrin päässä on 900 sian sikala, jonka hajupäästöt ihmiset voivat sekoittaa Honkajoki Oy:n päästöihin. 9. Honkajoki Oy:n sijainti on raaka-aineiden kannalta logistisesti hyvä. Liikenne tulee laajennushankkeen myötä jopa nelinkertaistumaan, joten myös Pohjanmaantien ja Kankaanpääntien risteystä tulisi parantaa, jotta raskas liikenne pääsee turvallisemmin kääntymään. 47
10. Honkajoen kunta oli kiinnostunut tietämään tulevasta puhtaan veden kulutuksesta, koska kunnan nykyinen kapasiteetti ei luultavasti riitä. 5.3. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA YVA-lain 9 :n mukaan yhteysviranomainen antaa YVA-ohjelmasta lausunnon, jossa todetaan miltä osin arviointiohjelmaa on tarkastettava, sekä esittää yhteenvedon muista lausunnoista ja mielipiteistä. Alla on esitetty yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta: Arviointiohjelmassa on esitetty ohjelman sisältö pääosin YVA-asetuksen 9 :n edellyttämällä tavalla. Arviointiohjelma on varsin selkeä kokonaisuus, johon kuitenkin on hankkeen laajan merkityksen vuoksi tarpeen sisällyttää joitakin muutoksia ja täydennyksiä. Arviointiohjelmasta annetuissa lausunnoissa on myös tuotu esiin arviointiin liittyviä muutos- ja täydennystarpeita, jotka on otettu huomioon jäljempänä esitetyllä tavalla. Hankekuvaus Hanke. Hankkeen yleiskuvaus on selkeä ja jäntevä. Arviointiselostukseen vaikutuksia selvitettäessä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että hankkeen ympäristövaikutusten aiheutuminen on kohdennettavissa toiminnan eri prosesseihin tai niiden osiin. Laajentuvan toiminnan lopputuotteiden kuvaus ja niiden määrä tulee vaikutusarvioinnin perusteeksi esittää arviointiohjelmassa ilmoitettua selkeämmin. Aikataulu. Hankkeen tavoiteaikataulu on varsin tiivis ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja toteuttamista edellyttävien lupien osalta. Aikataulu vaikuttaa epärealistiselta erityisesti ympäristölupakäsittelyyn arvioidun ajan osalta; käytännössä erityislaatuisen ja valtakunnallisesti merkittävän laitoksen ympäristöluvan käsittely vaatinee esitettyä 5-6 kk runsaammin aikaa. Ympäristökeskuksen kokemuksen perusteella tällaisen hankkeen lupakäsittely edellyttää yleistä keskimääräistä käsittelyaikaa pidemmän ajan, vaikka lupa-asian käsittelyssä ei ilmenisi mitään ennalta arvaamatonta. Hankkeen aikataulua on tarpeen arviointiselostukseen tarkistaa, vaikka kysymys onkin aikataulutavoitteista. Luvat ja päätökset. Toteuttamisen edellyttämät luvat ja muut tarvittavat hyväksymismenettelyt on pääpiirteissään tuotu esille. Tarvittavien lupien erittely eri vaihtoehtoja ja niiden sisältämiä toimintoja koskien selkeyttäisi lupien ja päätösten kohdistumista. Biokaasulaitoksen lupien osalta on tarkistamistarvetta kemikaalilainsäädännön ja kaasun teknisen käsittelyn lupa- ja hyväksymismenettelyissä, mm. turvatekniikan keskukselle tehtävää lupaa tai ilmoitusta ei ole mainittu. Hankkeen nykytilan kuvauksessa selvitetyn kaavoitustilanteen osalta on tarpeen esitellä voimassa olevat kaavat ja selostuksen valmistumisajankohtana olemassa olevat muutossuunnitelmat. 48
Vaihtoehtojen käsittely Hankevaihtoehtoina on esitetty vaihtoehto hankkeen toteuttamiseksi 230 000 tonnin eläinperäisen jätteen käsittelymäärälle erilaisilla lannan ja lietteenkäsittelyvaihtoehdoilla (biokaasulaitos, kompostointilaitos, muualle käsittelyyn toimittaminen) nykyisen laitoksen sijaintipaikalla. Hankkeen toteuttamatta jättämisvaihtoehto on 85 000 tonnin käsittelymäärä eli nykyisen toiminnan jatkaminen. Vaihtoehdot laitoksen laajentamiseksi olemassa olevalla sijoituspaikalla on riittävästi perusteltu. Vaihtoehdot laajentamishankkeessa ovat riittävät ja niiden käsittely on asianmukaisesti todettu. Vaihtoehtoasetelmaan voisi harkita lisättäväksi sellaista vaihtoehtoa, jossa Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon lietteiden käsittely olisi mukana. Vaikutukset ja niiden selvittäminen Menetelmät. Vaikutusten selvittäminen perustuu suurelta osin jo tuotetun tiedon keräämiseen ja päivittämiseen eri tavoin kirjallisuustiedon, matemaattisen mallinnuksen, laskentajärjestelmien ja asiantuntijoiden arvioiden pohjalta. Alueen nykytila. Hankkeen vaikutusten arviointia varten huolellisesti tehty alueen nykytilan kuvaus on keskeinen. Arviointiohjelmassa on lyhyesti ja selkeästi kuvattu alueen nykytila. Kaavoituksen osalta nykytila on tarpeen vielä tarkistaa. Tarkasteltavat vaikutukset ja lisäselvitysten tarve. Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan YVA-laissa edellytettyjä ympäristövaikutuksia. Hankkeessa keskeisimmät vaikutukset on tuotu hyvin esille ja niiden tarkastelu on esitetty kohtuullisen kattavasti. Vaikutusten välittömyyteen tai välillisyyteen tulee arviointiselostuksessa kiinnittää enemmän huomiota. Arviointiohjelmassa on mainittu yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten tarkastelussa vaikutukset mm. elintarviketeollisuuden kehittämismahdollisuuksiin ja toimialan keskittämisestä aiheutuvat vaikutukset. Näiden vaikutusten ohella vaikutus kotieläintuotanto- ja elintarviketeollisuuden jätteenkäsittelyn sujuvuuteen on välillisenäkin merkittävä. Keskeisimmät vaikutukset ovat laitoksesta aiheutuva haju ja jätevedenpuhdistuksesta aiheutuvat päästöt. Lisäselvitysten tarve kohdentuu erityisesti jätevedenpuhdistukseen. Hajuvaikutuksia on laitoksen nykyisessä toiminnassa selvitetty ja hankkeen hajuvaikutukset arvioidaan hajun leviäminen mallintamalla. Hajuvaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon vaihtoehtojen erilaiset prosessit. Nykyisellä laitoksella on hajun vähentämiseksi käytössä 2003 asennettu ilmalauhdutin. Arvioinnissa tulee näiden osalta varmistua, että v. 2007 tehtyjen hajupäästömittausten antama lähtötieto on riittävän kattava. Kun laitoksen kapasiteetti lähes kolminkertaistuu, hajun vaikutusalue laajenee. Arviointiselostuksessa tulee tarkastella myös hajunpoiston vaihtoehtoja joko erikseen jätevedenpuhdistamolla tai yhdessä renderöintilaitoksen hajukaasujen kanssa. Arviointiselostuksen laatimisessa on myös otettava huomioon, että vaikutusten kohdentuminen esitetään mahdollisimman havainnollisesti. Jätevesipäästöjen vaikutusarviointi jää arviointiohjelmassa epämääräiseksi ja teoreettiseksi. Jätevedenpuhdistamon kehittämistarpeiden esittäminen arviointiselostuksessa on 49
erityisen perusteltua, sillä Honkajoki Oy:n nykyisen, 2005 käyttöön otetun kemiallisbiologisen jätevedenpuhdistamon toiminnasta syntyvien päästöjen vähentäminen on osoittautunut vaikeaksi. Jätevesien typpikuormituksen muuttaminen ammoniumtypestä nitraattitypeksi (nitrifikaatio) ei ole toiminut puhdistamolla ympäristölupapäätöksen edellyttämällä tavalla. Kokonaistyppikuormituksen vähentämisen suunnitteluun ja hankkeen toteuttamiseen yhtiö on hakenut kolme vuotta jatkoaikaa, jota on perusteltu renderöintilaitoksen kapasiteetin kolminkertaistamisella, mikä edellyttää koko puhdistamoratkaisun uudelleensuunnittelua ja toteutusta. Lisäaika voimassa olevan ympäristölupapäätöksen vaatimusten täyttämiselle koskee nykyistä puhdistamoa. Tämä merkitsee sitä, että toiminnan laajentaminen vastaavalla puhdistamotekniikalla ei ole päästöjen hallitsemiseksi riittävä. Laajenevan toiminnan vaikutus purkuvesistön tilaan ilman puhdistamoprosessin parantamista ja muuttamista erityisesti typpikuormituksen osalta olisi todennäköisesti siinä määrin haitallinen, ettei toimintaa voisi enää sallia. Realistisesti päästövaatimukset täyttävän puhdistamon toteuttaminen on laajennuksen mahdollistamiseksi välttämätöntä ja sen vaikutusten arviointi tulee sisällyttää arviointiselostukseen riittävän yksityiskohtaiseen hankekuvaukseen perustuen mahdollisesti vaihtoehtoisilla toimivilla teknisillä ratkaisuilla. Selostukseen sisällytetään toiminnan aiheuttamien ympäristöriskien kuvaus ja arviointi. Tähän liittyen myös toiminnan häiriötilanteiden vaikutusta tulee arvioida. Epävarmuustekijät. Keskeiset epävarmuudet arvioinnissa on tuotu esille. Haitantorjunta. Arviointiohjelmassa on esitetty haitallisten vaikutusten vähentämiskeinoja. Arviointiselostuksessa tulee esittää myös haitallisten vaikutusten torjuntaa koskevat konkreettiset keinot ja käsitellä niiden tehokkuutta sekä ympäristövaikutuksia. Hajun vähentämiseksi esitetty, vuoden 2008 loppuun mennessä nykyisellä laitoksella toteutettava hajukaasujen poltto voimalaitoksella on hankkeessa hajuhaittaa riittävästi vähentävä toimenpide, jos myös hajukaasujen talteenotto on tehokasta. Vaikutusalue. Hankkeen vaikutusalue on rajattu Honkajoen kunnan alueelle noin 2 kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Liikennevaikutusten osalta vaikutuksia tarkastellaan Honkajoen kirkonkylään ja liikenneväyliin painottuen. Jätevesien vaikutukset kohdistuvat Karvianjoen vesistöön. Vaikutusten tarkastelualuetta voidaan pitää lähtökohtaisesti riittävänä. Tarkastelun perusteella hankkeen aiheuttamien eri vaikutusten kohdistuminen on arviointiselostuksessa hyvä esittää myös erikseen vaikutustyypeittäin/- kohteittain, jolloin vaikutusalueet eri vaikutustyypillä ovat eri laajuiset. Hankkeen eri vaiheet. Hankkeen rakentamisvaihe ja toiminta on otettu arvioinnissa huomioon ja mainittu lopettamisvaihe. Toiminnan rakentamisen aikaisista vaikutuksista puuttuu mahdollinen jätteiden vaikutus. Seuranta. Hankkeen vaikutusten seuranta on otettu huomioon ja arviointiselostuksessa esitetään arvio siitä, tarvitaanko omavalvonnan ja lupamenettelyn vuoksi erillistä seurantaohjelmaa. YVA-menettelyssä seurannan päätavoitteena on tuottaa tietoa haittojen ehkäisemiseen. Ympäristökeskus katsoo, että hankkeelle tulee arviointiselostuksessa 50
esittää yleispiirteinen seurantaohjelma YVA-lain mukaisesti, jossa edellä mainitut omavalvonta- ja lupamenettelyihin liittyvät seurantavelvoitteet muodostavat keskeisimmät osat. Arviointiselostusta laadittaessa tulee ottaa huomioon, että selvitettävät vaikutukset ja asiat esitetään siten, että lausunnoissa esille nousseisiin keskeisiin kysymyksiin on arviointiselostuksesta löydettävissä jossain muodossa vastaus. Osallistuminen Arviointimenettelyssä on keskeistä osallistuminen ja sen avulla saatavan palautteen aito huomioon ottaminen sekä hankkeen ympäristövaikutusten riittävä selvittäminen. Arvioinnissa on sidosryhmille varattu tähän mennessä riittävä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja antaa lausuntonsa hankkeesta. Hankkeessa ei ole nimettyä hanke- tai seurantaryhmää. Erillisen hankeryhmän tai seurantaryhmän perustaminen voi helpottaa menettelyyn kuuluvaa tiedonsaantia ja vuorovaikutusta erityisesti vaikutusalueen asukkaiden kannalta. Arviointityön edetessä tulee varmistua siitä, että viranomaisilla, vaikutusalueen asukkailla ja yhteisöillä on mahdollisuus saada hankkeesta riittävästi tietoa. Raportointi Arviointiohjelma on rakenteeltaan hyvä ja jäsentynyt. Arviointiohjelmassa on kuvattu hanke, vaihtoehdot ja selvitettävät vaikutukset, joiden osalta arviointiselostuksen raportoinnissa tulee ottaa huomioon edellä lausunnossa todetut arviointia koskevat sisällölliset täydentämistarpeet ja huolehtia edelleen selkeästä ja jäsentyneestä esitystavasta ja tiedon esittämisestä havainnollisesti riittävään kartta-, havainnekuva- ja muuhun materiaaliin perustuen. Vaihtoehtojen vertailu Tarkasteltavien vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia vertaillaan arviointiselostukseen. Arviointiselostuksessa tulee esittää, millä menetelmällä vertailu suoritetaan ja millä perusteilla eri vaikutuksia arvotetaan, jotta arvioinnin tulokset välittyvät lukijalle. Yhteenveto ja ohjeet jatkotyöhön Arviointiohjelma kattaa esitetyillä lisäyksillä ja tarkennuksilla keskeiset YVAmenettelyssä selvitettävät sekä lausunnoissa esille tulleet asiat. Esitettyjen selvitysten hankkiminen on hankkeesta vastaavan tehtävä. Arvioinnin aikana tulee tarpeen mukaan pitää yhteyttä YVA-menettelyssä mukana oleviin asiantuntijaviranomaisiin. Arviointityön etenemisessä tulee ottaa huomioon, että tarvittaville selvityksille on käytettävissä riittävä ja selvitysten kannalta sovelias aika. 5.4. VUOROPUHELU JA VIRANOMAISLAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN YVA- PROSESSISSA Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus perustuu arviointiohjelmaan ja yhteysviranomaisen siitä antamaan lausuntoon. Arviointiohjelmassa esitettyä suunnitelmaa on tarkennettu lausunnot ja mielipiteet huomioiden. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon YVA-ohjelmasta annetut viranomaislausunnot. 51
5.5. SELOSTUSVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Tässä dokumentissa kuvattu, YVA-lain ja asetuksen edellyttämä arviointiselostus kuulutetaan yhteysviranomaisen toimesta ja se asetetaan nähtäville 30 60 päivän ajaksi. Kuulutusaikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa arvioinnin tulokset ja toiminnan harjoittajan näkemys hankkeen etenemisestä esitellään yleisölle. Arviointiselostuksesta saatavat muistutukset ja lausunnot, sekä varsinainen yhteysviranomaisen antama selostuslausunto on lähtökohtana hankkeen ympäristölupaprosessissa. 5.6. YVA-MENETTELYN AIKATAULU YVA-menettelyn ja ympäristölupavaiheen aikataulu on esitetty kuvassa 5.2. Hankkeen ympäristölupahakemus tullaan jättämään ympäristökeskukseen todennäköisesti arviointiselostuksen nähtävillä oloajan aikana. Hankkeen arvioidaan voivan edetä kappaleessa 3.4 esitetyssä aikataulussa, ellei lupaprosessissa ilmene viivästyksiä. Kuva 5.2 Hankkeen YVA- ja ympäristölupamenettelyjen tavoiteaikataulu. 52
6. ARVIOIDUT HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT JA TOTEUTTA- MATTA JÄTTÄMINEN YVA-asetuksen 3 luvussa, 9 :n 2. kohdassa edellytetään arviointiohjelmassa esitettävän tarpeellisessa määrin hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen, ellei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton. Tässä YVA-menettelyssä keskeiset vaikutukset on arvioitu toteuttamisvaihtoehtoina vanhan laitoksen saneeraus ja 1) uudet termiset käsittelytekniikat, 2) biokaasulaitos, 3) kompostointilaitos ja 4) ulkopuolinen käsittelylaitos. Eri käsittelyvaihtoehdot on otettu huomioon mm. laskettaessa massataseita, materiaalivirtoja, hankkeen liikennemääriä, energian tuotantoa, kasvihuonekaasuvähenemiä, liikenteen päästöjä, liikenteen melua, työllisyysvaikutuksia ja puhdistamokuormitusta. Joitain vaikutuksia on arvioitu käsittelyvaihtoehdoista riippumattomina, yleisemmällä tasolla, tai arvioitu, ettei vaikutus ole riippuvainen laitoksen käsittelyvaihtoehdosta. Selostuksessa on tuotu esille myös eri käsittelyvaihtoehtojen lopputuotteiden ja lannoitevalmisteiden jatkojalostusmahdollisuuksia ja kuvattu niiden ympäristövaikutuksia. Arviointi sisältää seuraavat eri vaihtoehdot (VE) ja niiden tarkastelut: VE0 VE1 Honkajoki Oy:n toiminta säilyy nykyisellään, eikä laajennus- ja kehittämishanketta toteuteta. Renderöintiprosessin kapasiteetti on noin 85 000 tn/vuosi. Honkajoki Oy:n renderöintiprosessia laajennetaan 234 000 tn/a käsittelykapasiteetille siten, että vanhat tuotantolinjat saneerataan ja rakennetaan uusia termisiin käsittelytekniikoihin perustuvia tuotantolinjoja vastaamaan kasvavaan käsittelytarpeeseen. VE1/1 Honkajoki Oy:n sivutuotteiden käsittelykapasiteettia laajennetaan 236 000 tn/a kapasiteetille siten, että osa 3. luokan materiaalista sekä laitoksen jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete, sikalalietettä, teollisuuslietettä ja kunnan jätevesi- ja sakokaivolietteet käsitellään alueelle rakennettavassa biokaasulaitoksessa. VE1/2 Honkajoki Oy:n sivutuotteiden käsittelykapasiteettia laajennetaan 236 000 tn/a kapasiteetille siten, että osa 3. luokan materiaalista sekä laitoksen jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete, sikalalietettä, teollisuuslietettä ja kunnan jätevesi- ja sakokaivolietteet käsitellään alueelle rakennettavassa kompostointilaitoksessa. VE1/3 Honkajoki Oy:n sivutuotteiden käsittelykapasiteettia laajennetaan 174 000 tn/a kapasiteetille siten, että osa 3. luokan materiaalista sekä laitoksen jä- 53
tevedenpuhdistamolla syntyvä liete toimitetaan ulkopuoliseen, Eviran hyväksymään käsittelylaitokseen. 54
7. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT Hankkeen toteuttaminen edellyttää ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan. Ympäristöluvan lupaviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristölupaan liittyviä päätöksiä voidaan tehdä vasta, kun lupaviranomaisella on käytössään hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Hankkeen mukaisten laajennusten rakentaminen vaatii yksityiskohtaiset rakennus- ja rakennuttamissuunnitelmat. Näihin edellytetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukaiset rakennusluvat, jotka myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) perusteella eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevältä laitokselta edellytetään Eviran myöntämä laitoshyväksyntä. Laitoshyväksyntä edellyttää, että laitokselle on laadittu omavalvontajärjestelmä, jonka on perustuttava HACCP-järjestelmään (Hazard Analysis and Critical Control Points = Riskien analysointi ja kriittisten valvontapisteiden valvonta). Sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) ja lannoitevalmistelain (539/2006) perusteella laitoksella muodostuvien ravinnejakeiden markkinointi ja myynti edellyttää Eviran tuotehyväksyntää. Tuotehyväksynnän kriteereinä on, että ravinnejakeille on laadittu tuoteselosteet ja niiden hygieeninen laatu on todennettu hyväksytyssä laboratoriossa. Turvatekniikan keskuksen lausunnon mukaisesti biokaasulaitoksen prosessi katsotaan vaarallisen kemikaalin valmistamiseksi ja siihen sovelletaan asetusta vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999). Koostumuksensa perusteella biokaasu voidaan luokitella erittäin helposti syttyväksi kaasuksi (varoitusmerkin kirjaintunnus F+, vaaraa osoittava standardilauseke R12). Laitoksella varastossa ja laitteistossa olevan biokaasun ja muiden kemikaalien määrän mukaisesti toiminta voi olla ilmoituksen- tai luvanvaraista, ja toiminnalla voi olla toimintaperiaateasiakirjan tai turvallisuusselvityksen laatimisvelvoite. Velvoitteita määrittelevät kemikaalimäärät on esitetty asetuksen 59/1999 liitteen osassa 2. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa haettava Tukesilta lupa vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin. Maakaasuasetuksen (1058/1993) 1. luvun 5 perusteella asetusta sovelletaan myös biokaasun siirtoon ja hyödyntämiseen, mikäli kaasun hyödyntäminen tapahtuu laitoksen ulkopuolella. Asetuksen 2. luvun 6 perusteella kaasun siirtoputkiston saa rakennuttaa vain Turvatekniikan keskuksen antamalla rakentamisluvalla. 55
8. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTUS 8.1. ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN RAJAUS Ympäristönvaikutusten arviointimenettely perustuu YVA-lain ja asetuksen edellyttämiin vaatimuksiin. YVA-lain mukaisesti arvioinnissa tulee ensisijaisesti arvioida seuraavat vaikutukset: a. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen b. Vaikutukset maaperään, veteen, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen c. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön d. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen e. a-d alakohdissa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Tässä YVA-menettelyssä on arviointi suoritettu seuraaville osa-alueille: - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - Vaikutukset vesistöihin ja maaperään - Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön - Vaikutukset luontoon, luonnonvarojen käyttöön ja maisemaan - Rakentamisen aikaiset vaikutukset ja käytöstä poistaminen Lisäksi on esitetty arvio hankkeen mukaiseen toimintaan liittyvistä riskeistä ja ympäristöonnettomuuksien mahdollisuudesta sekä haitallisten vaikutusten vähentämiskeinoista. Arvioinnissa on pyritty huomioimaan mahdollisimman kattavasti sekä hankkeen haitalliset vaikutukset ja niiden hallinta että hankkeen positiiviset ympäristövaikutukset. Arvioinnin tulosten perusteella on suoritettu vaihtoehtojen vertailu ja arvio hankkeen toteutusvaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta. Vaikutusarvioinnissa on esitetty osin yksityiskohtaistakin tietoa. Lukemisen helpottamiseksi kunkin vaikutusarviointikappaleen alussa on esitetty tiivistetty yhteenveto vaikutuksesta eri vaihtoehdossa. 8.2. ARVIOINNISSA KÄYTETYT MENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Ympäristövaikutusten arviointi on sananmukaisesti arvio hankkeen välittömistä ja välillisistä vaikutuksista sen lähiympäristöön. Arviointiin liittyy aina epävarmuustekijöitä, jotka voivat johtua pääasiallisesti: - Lähtötietojen tarkkuudesta. Yleisesti eri lähteiden tiedot voivat vaihdella merkittävästi. - Laskennallisista epävarmuustekijöistä. - Moniulotteisten asioiden arvottamisesta. 56
- Mallien välisistä eroista ennustettaessa tiettyjä vaikutuksia mallien avulla. - Vaikutusten arvioinnin ajankohdasta suhteessa hankkeen suunnittelun etenemiseen. Ympäristövaikutusten aikana ei välttämättä ole käytettävissä hankkeen kaikkia yksityiskohtaisia toteuttamissuunnitelmia. Seuraavassa on listattu vaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät ja niihin liittyvät epävarmuustekijät: - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen: Arvioinnissa huomioitiin kaasut, haisevat yhdisteet, mikrobit, myrkylliset yhdisteet ja kemikaalit, liikenteen aiheuttamat vaikutukset ja melu sekä työllisyysvaikutukset. Arvioinnissa tunnistettiin laitoksella muodostuvia kaasuja, kuvattiin kaasujen ominaisuudet ja esitettiin arvio tilanteista, joissa kaasumaisia yhdisteitä voi vapautua ympäristöön, sekä kaasujen aiheuttamat terveysvaikutukset. Mikrobien, myrkyllisten yhdisteiden ja kemikaalien osalta kuvattiin menetelmät ja käytännöt lainsäädännöllisten hygienia- ja turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi. Laitoksen prosesseihin liittyvät arviot on esitetty konsultin ja toiminnanharjoittajan asiantuntemuksen pohjalta, haitallisuus- ja vaikutusarviot perustuvat kirjallisuuteen ja tutkimustietoon. Laitoksen hajuvaikutukset arvioitiin matemaattisen mallinnuksen avulla. Termisen käsittelyn hajuvaikutukset laskettiin Jyväskylän yliopiston vuonna 2007 tekemän hajumittauksen tulosten perusteella arvioiden kapasiteetin lisäyksen vaikutus ja toisaalta vanhan laitoksen hajupäästöjen polttamisesta aiheutuva vähenemä lähtöhajutasoihin. Myös Työterveyslaitoksen vuonna 2007 suorittamia sisäilmanlaadun mittauksia käytettiin arvioitaessa nykyisen laitoksen hajukuormaa. Biokaasulaitoksen lähtötietoina käytettiin vastaaville laitoksille tyypillisesti asetettuja lupa-arvoja sekä Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen hajukaasujen käsittelyprosessin mittaustuloksia (Jämsänkosken biokaasulaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus, 2008). Kompostoinnin hajuvaikutuksia arvioitiin Porin Jätehuollon Hangassuon biojätteiden käsittelyn hajupäästöjen leviämisselvityksen perusteella (Suunnittelukeskus, 2004). Ulkopuolisen käsittelyn hajuvaikutuksia arvioitiin Honkajoella käsiteltävien raaka-ainemäärien mukaisesti termisen käsittelyn osalta. Lisäksi arvioitiin laitoksella muodostuvien lannoitejakeiden käytöstä aiheutuvia hajuvaikutuksia suhteessa raakalietteen peltokäyttöön sekä keinolannoitteiden käyttöön. Arvio perustuu Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkimustuloksiin. Epävarmuustekijät hajuvaikutusten arvioimiseen käytetyn matemaattisen mallin avulla liittyvät lähinnä lähtötietojen puutteeseen. Mallin avulla ei voida arvioida poikkeuksellisten sääolojen, kuten inversiotilanteen aikaista hajuvaikutusta. Malli antaa kuitenkin luotettavan arvion normaalien, vallitsevien sääolosuhteiden aikana tapahtuvasta hajun leviämisestä eri tuuliolosuhteissa. Liikennevaikutusten arvioinnin pohjana käytettiin konsultin laatimaa arviota hankkeen aiheuttamista liikennemääristä ja liikenteen laadusta. Liikennereittien nykyinen liikenne perustuu Turun tiepiirin liikennemääräkarttoihin. Liikenteen meluvaikutusarviot perustuvat tiehallinnon tilastotietoihin sekä ympäristömeludirektiivin mukaisen tieliikennemelun laskentamallin perusteella määritettyihin liikennemeluarvoihin. Termisen käsittelyn meluvaikutuksia on arvioitu vuonna 2007 tehdyn Honkajoen renderöintilaitoksen 57
ja jätevedenpuhdistamon ympäristömeluselvityksen perusteella. Biokaasulaitoksen meluvaikutuksen osalta arvio perustuu konsultin suorittamiin melumittauksiin hankkeen kapasiteettia vastaavalla biokaasulaitoksella. Kompostointilaitoksen melupäästöjen arvioitiin olevan samantasoisia, mutta lisäksi aiheutuu ajoittaista melua ulkokentällä tapahtuvasta jälkikompostoinnista. Liikenteen pakokaasupäästöt arvioitiin LIISA 2001.1 pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmän (VTT) mukaan. Toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset arvioitiin toiminnanharjoittajan näkemyksen perusteella. Rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset arvioitiin TE-keskusten käyttämän työllisyysvaikutusmallin avulla. - Vaikutukset vesistöihin ja maaperään: Vaikutukset arvioitiin selvittämällä alueen vesistö- ja maaperätiedot. Vaikutusarvio perustuu konsultin asiantuntemukseen ja MTT:n tutkimustuloksiin. Laitoksen lannoitevalmisteiden peltokäytön maaperä- ja vesistövaikutuksia on arvioitu vain yleisellä tasolla, koska tulevia lannoitetuotteiden käyttäjiä ei arviointiselostuksen laadintavaiheessa ollut tiedossa. - Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon: Arvioinnissa huomioitiin eri käsittelyvaihtoehtojen vaikutukset hiilidioksidipäästöihin. Arvioinnissa huomioitiin eri käsittelyvaihtoehtojen käyttämä energiamäärä, tuotettu hiilidioksidineutraali energia ja tuotetut poltettavat lopputuotteet, joilla korvataan fossiilisia polttoaineita. - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön: Arvioinnissa esitettiin hankkeen vaikutukset eläinperäisten jätteiden jätehuoltoon, maatalouteen ja työllisyyteen yleisellä tasolla konsultin arvion ja viranomaislausuntojen pohjalta. Vaikutukset maankäyttöön arvioitiin vallitsevan kaavoitustilanteen ja Honkajoen kunnan maankäytön suunnitelmien perusteella. - Vaikutukset luontoon, luonnonvarojen käyttöön ja maisemaan: Arvioinnin pohjana käytettiin alueelta olemassa olevaa tutkimustietoa. Vaikutusalueelta kartoitettiin tunnetut suojelualueet ja maisemallisesti arvokkaat alueet ympäristöhallinnon Hertta -tietokannan pohjalta. Maisemavaikutusarvio sekä arvio vaikutuksesta kulttuuriperintöön perustuvat kaavoituksen yhteydessä tehtyihin selvityksiin ja maankäytön ohjaukseen. - Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset ja niiden kesto arvioitiin toiminnanharjoittajan ja konsultin kokemuksen perusteella yleisellä tasolla. YVA-selostuksessa kirjallisuuteen perustuvissa vaikutusarvioinneissa on keskeiset lähdeviitteet mainittu lähdeluettelossa. Pyydettäessä on mahdollista saada lisätietoja selvitystyöstä ja mahdollisesti epäselvistä asioista. Yhteystiedot on esitetty kappaleessa 3.2. 58
8.3. ARVIOITUJEN VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUS Ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi kartoitettiin hankkeen sijoituspaikan ympäristön herkät ja häiriintyvät kohteet, kuten asutus, pohjavesialueet, pintavesistöt, luonnonsuojelualueet sekä arvokkaat maisema-alueet noin 5 km säteellä hankkeen sijoituspaikasta. Hankkeen hajuvaikutukset, terveysvaikutukset ja vaikutukset ilmaan arvioitiin noin 2 km säteellä hankealueesta. Melu-, pöly-, maaperä- ja pohjavesivaikutukset, vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin, luonnon monimuotoisuuteen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön arvioitiin kohdistuvan noin 1 km säteelle. Liikennevaikutuksia tarkasteltiin laitoksen pääasiallisten liikenneyhteyksien alueella ja erityisesti Santastentien ja Kankaanpääntien risteysalueella, Kankaanpääntien ja Pohjanmaantien risteysalueella sekä Honkajoen keskustan alueella. Liikennemäärien muutokset laskettiin Santastentiellä, Kankaanpääntiellä, Pohjanmaantiellä ja Karviantiellä. Vesistövaikutuksia tarkasteltiin pääasiassa jätevedenpuhdistamon purkupaikalla ja yleisesti vaikutusta Karvianjokeen. Hankkeen työllisyysvaikutuksia ja yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia tarkasteltiin erityisesti Honkajoen kunnan osalta. Ilman maantieteellistä rajausta tarkasteltiin ilmastovaikutuksia ja vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä vaikutuksia elintarviketeollisuuden kehittymismahdollisuuksiin. 59
Liikennevaikutusten tarkastelualue n. 2 km n. 1 km Hankkeen sijoittuminen Kuva 8.1 Hankkeen herkät ja häiriintyvät kohteet. Ympäristövaikutusten arvioinnin viitteellinen rajaus. 60
9. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 9.1. VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Kaasut: - Energiantuotannossa muodostuu mm. hiilidioksidia, rikkidioksidia, typen oksideja ja hiukkaspäästöjä. - Kaikissa käsittelyvaihtoehdoissa muodostuu mm. rikin yhdisteitä kuten metyylimerkaptaania, dimetyylisulfidia ja dimetyylidisulfidia, ammoniakkia ja erilaisia orgaanisia yhdisteitä. Biokaasuprosessissa muodostuu lisäksi metaania ja hiilidioksidia. Kompostointiprosessissa muodostuu myös hiilidioksidia ja prosessin häiriötilanteissa voi muodostua metaania ja erilaisia orgaanisia happoja. - Paikalliset vaikutukset vähenevät, jos alueella käsitellään vähemmän eläinperäisiä jätteitä. Mahdolliset päästöt riippuvat valitusta käsittelylaitoksesta. - Ei suoraa terveysriskiä ympäristön asukkaille. - Laitoksella hälytysjärjestelmä kaasuvuotojen varalle. Haju: - Hajukaasujen leviämismallinnuksen perusteella havaittavaa hajua saattaa esiintyä lähimmillä asuinalueilla epäsuotuisten tuuliolosuhteiden aikana laitoksen normaalitilanteissa. Häiriötilanteen aikana myös normaalien tuuliolosuhteiden vallitessa voi esiintyä havaittavaa hajua. - Häiriötilanteessa ja epäsuotuisten tuuliolojen vallitessa havaittavaa hajua saattaa esiintyä lähes koko Honkajoen keskustan alueella. Häiritsevää hajua voi pahimmassa tapauksessa esiintyä myös läheisellä asuinalueella. - Positiivinen vaikutus lannan varastoinnista ja levityksestä aiheutuvaan hajupäästöön niillä tiloilla, jotka käyttävät hankevaihtoehtojen tuottamia lannoitetuotteita raakalietteen sijaan. Mikrobit, myrkylliset yhdisteet ja kemikaalit: - Eri lähteistä peräisin olevien raaka-aineiden hygieniariskit hallitaan sivutuoteasetuksen ohjeistuksen mukaisesti sterilisoimalla (1 ja 2 lk) tai hygienisoimalla (3 lk) raaka-aineet ja toteuttamalla omavalvontaohjelmaa. - Lopputuotteiden on täytettävä lannoiteasetuksen vaatimukset. Valvovana viranomaisena toimii Evira. - Kemikaaleja käytetään mm. desinfioinnissa, kuljetuskaluston pesuissa, jätevedenpuhdistamolla ja prosessilauhteiden ph:n säädössä. Niitä voidaan käyttää hajukaasujen käsittelyprosesseissa. Niiden käytöstä ei aiheudu vaaraa laitoksen läheisyydessä asuvien ihmisten terveydelle. Liikenteen aiheuttamat vaikutukset: - Laitoksen materiaalikuljetukset hoidetaan pääasiassa säiliöautoilla ja yhdistelmärekoilla. Liikennemäärät ovat laitoksen toteuttamisvaihtoehdosta riippuen 11-44 ajosuoritetta/vrk. 61
Liikenteen aiheuttamat vaikutukset: - Raskaan liikenteen lisääntyminen hankevaihtoehtojen mukaisesti: Pohjanmaantiellä VE1 ja VE1/1: 6 %, VE1/2: 8 % ja VE1/3: 3 % Karviantiellä VE1: 6 %, VE1/1: 14 %, VE1/2: 25 % ja VE1/3: 4 % Kankaanpääntiellä VE1 ja 1/1: 8 %, VE1/2: 12 % ja VE1/3: 5 % Santastentiellä VE1: 83 %, VE1/1: 106 %, VE1/2: 160 % ja VE1/3: 50 % - Kaikissa vaihtoehdoissa Pohjanmaantien liittymän leventäminen lisäisi liikenteen sujuvuutta ja vähentäisi hankkeen aiheuttamia liikenneturvallisuusriskejä. - Santastentien nopeuden alentaminen laitosalueen kohdalla parantaisi liikenneturvallisuutta. - Lievä haitallinen vaikutus pakokaasupäästöistä. Melu: - Termisen käsittelyn, biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen prosesseista ei aiheudu häiritsevää melua laitosalueen ulkopuolelle. - Hankkeen aiheuttama tieliikenteen melun lisäys eri laitosvaihtoehdoilla Santastentiellä: 1,5-2,5 db, Kankaanpääntiellä 0 0,5 db, Pohjanmaantiellä 0,5 db ja Karviantiellä 0-1,0 db. Työllisyysvaikutus: - Laitos työllistää suoraan vaihtoehdosta riippuen VE1: 48, VE1/1: 43, VE1/2: 43 ja VE1/3: 38 htv ja välillisesti lisäksi VE1: 22, VE1/1: 27, VE1/2: 38 ja VE1/3: 14 htv. Rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä 70 590 htv. 9.1.1. Kaasut Renderöintilaitoksen lauhdehöyrypiipun poistokaasujen ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja eräiden pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (rikkivety, metyylimerkaptaani, dimetyylisulfidi ja dimetyylidisulfidi) pitoisuudet mitattiin viimeksi vuonna 2007. Rikkivetypäästöt (H 2 S) olivat korkeimmillaan noin 300 ppm, dimetyylisulfidin (DMS) päästöt noin 4 ppm ja dimetyylidisulfidin (DMDS) noin 30 ppm. Pitoisuudet on mitattu suoraan pistemäisistä lähteistä, joten ilmakehään levitessään päästöt laimenevat nopeasti. Mittaustulosten mukaan päästöt olivat huomattavasti pienentyneet verrattuna vuoteen 2004. Poistokaasut ovat lähinnä haisevia yhdisteitä, joita on kuvattu kappaleessa 9.1.2. Lauhdehöyrypiipun poistokaasujen ohjaaminen polttoon keväällä 2009 vähentää laitoksen hajupäästöjä merkittävästi. Normaalitoimintatilanteessa biokaasulaitokselta ei vapaudu kaasuja työskentelytiloihin ja ympäristöön, koska prosessi toimii täysin suljetuissa tiloissa ja jätteiden vastaanottotilat suunnitellaan ilmanvaihdollisesti siten, ettei vastaanottotilasta vapaudu kaasuja hallitilaan. Vuoto- ja häiriötilanteissa voi sisätiloihin vapautua terveydelle haitallisia pitoisuuksia metaania (CH 4 ), hiilidioksidia (CO 2 ), rikkivetyä (H 2 S) ja ammoniakkia (NH 3 ). 62
Kompostointilaitokselta vapautuu normaalitilanteessa lähinnä hiilidioksidia. Häiriötilanteissa voi muodostua vastaavia kaasuja kuin biokaasulaitoksessakin. Ilman epäpuhtauksien haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ovat arvioita hengitysilman epäpuhtauksien pienimmistä pitoisuuksista, jotka työntekijöiden hengitysilmassa saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa turvallisuudelle tai terveydelle. Arvot ovat Sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemiä ja ne on vahvistettu työturvallisuuslaissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005) Taulukkoon 9.1. on kerätty yhteen hiilidioksidin, rikkivedyn ja ammoniakin HTP-arvot. Kaasujen vaikutusten tarkemman kuvauksen lähteinä ovat olleet Työterveyslaitoksen julkaisemat WHO:n koordinoiman kemikaaliturvallisuusohjelman ja EU:n yhteistyöprojektin tuloksena syntyneet kansainväliset kemikaalikortit (ICSC, International Chemical Safety Cards) ja onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet (OVA) turvallisuusohjeet. Metaani (CH 4 ) on ilmaa kevyempi, hajuton ja väritön kaasu. Suuri pitoisuus metaania voi aiheuttaa tukehtumisen alentamalla ilman happipitoisuutta suljetussa tilassa. Metaani on räjähtävää, jos sitä on ilmassa 5-15 tilavuusprosenttia. Metaanilla ei ole määritetty HTP-arvoa. Hiilidioksidi (CO 2 ) on väritön ja lähes hajuton ilmaa raskaampi kaasu. Ilmaa raskaampana hiilidioksidi voi kerääntyä mataliin tiloihin, jossa suuret pitoisuudet voivat aiheuttaa hapenpuutetta. Hiilidioksidin kahdeksan tunnin HTP-arvo on 5 000 ppm (9 100 mg/m 3 ). 15 minuutin arvoja ei ole määritelty. Rikkivety (H 2 S) on ilmaa raskaampi väritön kaasu, jolle tunnusomaista on mädäntyneen kananmunan haju. Rikkivety on räjähtävää, jos sitä on ilmassa 4,3-46 tilavuusprosenttia. Rikkivedyn kahdeksan tunnin HTP-arvo on 10 ppm (14 mg/m 3 ) ja 15 minuutin HTParvo on 15 ppm (21 mg/m 3 ). Rikkivedyn hajukynnys on 0,008 ppm (0,011 mg/m 3 ). Hajuaisti turtuu altistumisen jatkuessa ja lamaantuu yli 100 ppm (150 mg/m 3 ) pitoisuuksissa. Lyhytaikainen altistuminen voi aiheuttaa silmien ja hengitysteiden ärsyyntymistä. Ammoniakki (NH 3 ) on ilmaa kevyempi väritön kaasu, jossa on pistävä haju. Ammoniakki on räjähtävää, jos sitä on ilmassa 15-28 tilavuusprosenttia. Ammoniakin kahdeksan tunnin HTP-arvo on 20 ppm (14 mg/m 3 ) ja 15 minuutin HTP-arvo on 50 ppm (36 mg/m 3 ). Ammoniakin hajukynnys on 5 50 ppm (3,6 36 mg/m 3 ). Suurien pitoisuuksien hengittäminen voi aiheuttaa keuhkopöhön. Taulukko 9.1 Ilman epäpuhtauksien haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005) 8 h 15 min ppm mg/m 3 ppm mg/m 3 Metaani - - - - Hiilidioksidi 5 000 9 100 - - Rikkivety 10 14 15 21 Ammoniakki 20 14 50 36 63
Vuototilanteen sattuessa termisestä käsittelystä, biokaasulaitokselta tai kompostointilaitokselta ilmakehään vapautuvat kaasumaiset yhdisteet laimenevat nopeasti, eikä terveydelle haitallisia pitoisuuksia voi levitä laitokselta ympäristöön. Vehmaan biokaasulaitoksella on mitattu erityisesti rikinyhdisteiden päästöjä laitokselta. Nykyisen kaasumaisten yhdisteiden käsittelyjärjestelmän jälkeen rikkivetypäästöt ovat olleet alle määritysrajan (0 ppm). Rikinyhdisteistä poistokaasuista on mitattu dimetyylisulfidille (DMS) korkeimmillaan 8 ppm:n pitoisuus ja dimetyylidisulfidille (DMDS) korkeimmillaan 18 ppm:n pitoisuus. Pitoisuudet on mitattu suoraan poistokaasujen käsittelyn jälkeisistä pistemäisistä lähteistä, joten ilmakehään levitessään päästöt laimenevat nopeasti. Onnettomuustilanteissa on mahdollista, että kaasumaisia yhdisteitä vapautuu prosessitiloihin haitallisina pitoisuuksina, mikä voi aiheuttaa terveyshaittaa laitoksen käyttöhenkilökunnalle. Kappaleessa 9.7 on esitetty, miten kyseinen riski laitoksella minimoidaan. 9.1.2. Haisevat yhdisteet Hajuyksikkö Kansainvälisen standardin (CEN-standardi SFS-EN 13725) mukaisella hajupitoisuuden määritysmenetelmällä tarkoitetaan hajupitoisuuden määrittämistä olfaktometrilaitteistolla, jossa hajukaasunäytettä laimennetaan puhtaalla ilmalla asteittain. Neljä hajuaistiltaan testattua panelistia haistelee laimennokset lähtien laimeammasta väkevämpään. Tietokone rekisteröi panelistien havainnot ja laskee näytteelle hajuyksikön. Hajuyksikkö (HY/m 3 ) tarkoittaa laimennuskertojen määrää näytteen hajukynnykseen saakka eli toisin sanoen sitä, kuinka monta kertaa kyseinen hajukaasu on laimennettava, jotta vain puolet hajupaneelin jäsenistä haistaa sen. Yleisesti ilman hajupitoisuus vaihtelee välillä 10 100 HY/m 3 riippuen hajupäästölähteistä alueella. Hajupäästölähteitä yleisesti ovat mm. liikenne, maatalous, luonnon hajut metsistä ja nurmilta, teollisuus jne. Ilmassa vallitseva hajutaso on näiden hajupäästöjen summa. Yleisesti tietystä hajupäästölähteestä mitattavan hajun aistittavana rajaarvona voidaan pitää arvoa 1 HY/m 3 ja häiritsevän hajupitoisuuden raja-arvona 5 HY/m 3 (Arnold, ym. 2005). 9.1.2.1. Nykyinen hajutilanne Honkajoki Oy:n ympäristölupamenettelyn yhteydessä vuonna 2004 alueella toteutettiin hajuselvitys. Selvitys toteutettiin hajukatselmuksen, hajupaneelin, hajuilmoitusten kirjaamisen ja Jyväskylän yliopiston tekemien hajumittausten perusteella. Vuonna 2003 ja 2004 Honkajoki Oy:stä hajuista tehtiin useita valituksia sekä Honkajoen terveystarkastajalle että Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Hajukatselmuksen yhteydessä todettiin voimakasta hajua lauhdehöyrypiipun ja flotaatiolaitoksen läheisyydessä. Hajupaneelin jäsenet tekivät eniten havaintoja alueella, joka sijaitsee noin 500 metrin säteellä Honkajoen kunnanvirastosta ja noin 2 km etäisyydellä Honkajoki Oy:stä luoteeseen. Honkajoki Oy:n toimistoalueella havaittiin hajua lähes joka toisena arkipäivänä. Kuntalaisten hajuilmoituksia tuli eniten 200 metrin etäisyydellä kunnanvirastosta. Val- 64
linneiden tuuliolosuhteiden perusteella em. hajut olivat peräisin joko Honkajoki Oy:n tai kunnan jätevesistä. (Tritonet, 2004.) Vuoden 2004 hajumittausten perusteella lauhdehöyrypiipun hajupitoisuudet vaihtelivat 3,6-17 milj. hajuyksikköä kuutiometrissä (HY/m 3 ) ja hajupäästöt 1200 6300 milj. hajuyksikköä tunnissa (HY/h). Hajupäästöt olivat jonkin verran suurempia kuin on mitattu yhdyskuntajätevesienpuhdistamoilta. Jätevesien esikäsittelylaitoksen tuloaltaan ja flotaatioaltaan hajupitoisuudet olivat 54 000 290 000 HY/m 3 ja hajupäästöt 6 17 milj. HY/h. (Tritonet, 2004.) Vuonna 2007 hajupäästöjä ja hajuvaikutuksia tutkittiin uudelleen. Tritonetin (2007) laatima raportti käsittää tulokset kuukauden kestäneestä hajujen seurannasta (hajupaneeli), yhteenvedon vuoden aikana tehdyistä hajuilmoituksista, yhteenvedon hajumittauksista sekä toimenpidesuositukset. Tulosten perusteella Honkajoki Oy:n toiminnasta aiheutuneet hajuhaitat ovat vähentyneet vertailuvuodesta 2004 selvästi. Hajuilmoituksia ei tullut vuonna 2007 viranomaisille ollenkaan. Myös hajupanelistien hajuhavainnot olivat vähäisempiä kuin vuonna 2004. Hajupäiviä yhdistettiin Honkajoki Oy:n toimintaan 9 päivänä (27 % seurantapäivistä) vuoden 2007 seurantajaksolla. Hajun voimakkuus vaihteli havaintopäivinä heikosta voimakkaaseen. Laitoksella syksyllä 2007 Jyväskylän yliopiston toimesta tehdyt hajupäästömittaukset (Laita, M. ja Pirkola, T. 2007) tukevat havaintoja hajuhaittojen vähenemisestä. Mittausten mukaan renderöintilaitoksen hajupitoisuudet olivat vuonna 2007 huomattavasti pienemmät kuin vuonna 2004 ollen 1,9 2,6 milj. HY/m 3 ja hajupäästöt 790-850 milj. HY/h. Jätevedenpuhdistamon tasausaltaan ja flotaatioaltaan mitatut hajupitoisuudet olivat myös huomattavasti pienemmät kuin vuonna 2004 ollen 12 000 15 000 HY/m 3 ja hajupäästöt 0,5 1,5 milj. HY/h. Hajupäästömittausten yhteydessä selvitettiin myös laitoksen lauhdehöyrypiipun poistokaasujen ammoniakin (NH 3 ), haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC) ja eräiden pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (rikkivety H 2 S, metyylimerkaptaani MeSH, dimetyylisulfidi DMS ja dimetyylidisulfidi DMDS) pitoisuudet. Myös näiden poistokaasujen pitoisuudet olivat pienentyneet vuoteen 2004 verrattuna. Renderöintilaitoksen prosessihöyrylinjassa olevan ilmanlauhduttimen todetaan vähentävän merkittävästi haisevien yhdisteiden pitoisuuksia poistokaasussa. Mittaustulosten ja ainetaselaskelmien perusteella ilmalauhduttimen todetaan vähentävän ilmaan kohdistuvia päästöjä hiilen osalta 98 %, typen osalta 99,8 % ja rikin osalta 87 %. YVA-ohjelmavaiheen yleisötilaisuuden palautteen mukaisesti alueella esiintyy edelleen satunnaisia hajuhaittoja. Hajuhaitat esiintyvät Honkajoen keskustan alueella sopivan tuulen ja matalapaineen aikana. 65
9.1.2.2. Eri vaihtoehtojen hajutilanne hajun leviämisen matemaattinen mallintaminen Hajumallinnus Hajukaasujen leviämisen matemaattisessa mallinnuksessa on huomioitu renderöintilaitoksen, biokaasulaitoksen, kompostointilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon normaali- ja häiriötilanteiden mukainen yhteispäästö, minkä perusteella hajun leviäminen on mallinnettu tuulen suunnan sekä tuulen keski- ja miniminopeuden mukaisesti. Mallinnuksen tuloksissa esitetään rajaviiva, ns. hajukäyrä, joka kuvastaa joko häiritseväksi koettavan 5 hajuyksikön pitoisuutta tai havaittavissa olevan 1 hajuyksikön pitoisuutta pisimmällä havaintoetäisyydellä kaikkiin ilmansuuntiin. Hajun arvioitiin leviävän tuulen suunnan mukaisesti eri ilmansuuntiin, ja hajupitoisuuden laimenemisen riippuvan sekä tuulen nopeudesta että vuodenajasta. Taulukossa 9.2. on esitetty laskennan pohjana käytetyt tuulen suunnat, esiintymistiheys sekä keskituulennopeus alueella. Tuulen nopeus vaikuttaa hajupitoisuuteen havaintoetäisyydellä siten, että mitä suurempi on tuulen nopeus, sitä lyhyemmällä etäisyydellä hajun voimakkuus alenee. Toisaalta, mitä pienempi tuulen nopeus, sitä pidemmälle hajuvaikutus yltää. Osan aikaa vuodessa on myös tyyntä, jolloin hajun leviämistä arvioitiin tapahtuvan samansuuruisesti joka ilmansuuntaan. Tuloksena esitetyissä karttakuvissa hajunleviämisalueet kuvaavat kyseisessä olosuhteessa hajun leviämisen pisintä etäisyyttä jokaiseen ilmansuuntaan. Tässä selostuksessa on arvioitu hajujen keskimääräistä leviämistä keskimääräisissä sääolosuhteissa, koska poikkeukselliset sääolosuhteet (esim. inversiotilanne) aiheuttavat lähinnä lyhytaikaisia muutoksia hajuyhdisteiden kulkeutumiseen. Keskituulennopeuteen perustuvan laskennan lisäksi laskettiin 5 hajuyksikön ja 1 hajuyksikön ulottuvuuskäyrästöt myös minimituulennopeuden mukaisesti, jolloin tuuli on lähes tyyni (25 % keskituulennopeudesta), mutta riittävän voimakas kohdistaakseen koko hajupäästön kyseisen tuulen suuntaan. Tätä laskennallista käyrää voidaan pitää maksimietäisyytenä, missä hankevaihtoehtojen toiminnan hajua voi esiintyä muuten keskimääräisissä sääolosuhteissa. Mallinnuksessa käytettiin Ilmatieteen laitokselta saatuja tuulitietoja. Tiedot ovat Ilmatieteen laitoksen Niinisalon säähavaintoasemalta, joka on Honkajokea lähinnä toiminnassa oleva säähavaintoasema. Mallinnuksessa tarkasteltavalla vuodenajalla on hajun leviämiseen merkitystä. Hajun leviämiseen vaikuttaa eri vuodenaikana vallitseva ilmanpaine. Kesäaikana mallinnuksessa on oletettu hajun leviävän yläilmakehän suuntaan verrattain alhaisella nousukulmalla (30 ). Mallinnuksen tulokset kuvastavat kesäajan tilannetta. 66
Taulukko 9.2. Hajun matemaattisessa mallinnuksessa käytetyt tuulitiedot: tuulen suunnat, esiintymistiheydet, ilmansuuntien mukaiset keskituulennopeudet, sekä mallinnuksessa käytetyt laskennalliset minimituulennopeudet. (Lähde: Ilmatieteenlaitos, 2009) Tuulen suunta Esiintymistiheys % Tuulen keskinopeus v. 2008 m/s Tuulen miniminopeus m/s Pohjoinen 9 % 3,1 0,8 Koillinen 11 % 2,2 0,6 Itä 13 % 2,1 0,5 Kaakko 12 % 2,7 0,7 Etelä 19 % 3,0 0,8 Lounas 13 % 2,7 0,7 Länsi 12 % 2,9 0,7 Luode 9 % 2,8 0,7 Tyyni 2 % Eri vaihtoehtojen hajukuormitus ja hajun leviäminen Hajuhaitan vaikutusalueiden arvioimiseksi määritettiin vaihtoehtojen mukaisesti termisen käsittelyn, biokaasulaitoksen, kompostointilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon yhteishajupäästöt normaali- ja häiriötilanteessa. Laitoksen normaali- ja häiriötilanteen hajupäästön arvioimisessa käytettiin taulukon 9.3 mukaisia arvoja. Taulukko 9.3 Hajumallintamisessa käytetyt lähtöarvot. Vaihtoehto Tilanne HY/s 2007 Normaalitilanne 277 200 VE0 Normaalitilanne 83 790 Häiriötilanne 386 050 VE1 Normaalitilanne 72 880 Häiriötilanne 904 990 VE1/1 Normaalitilanne 56 100 Häiriötilanne terminen prosessi 411 700 Häiriötilanne biokaasulaitos 86 800 VE1/2 Normaalitilanne 108 620 Häiriötilanne terminen prosessi 514 010 Häiriötilanne kompostointilaitos 438 030 VE1/3 Normaalitilanne 61 650 Häiriötilanne 680 400 67
Vuoden 2007 lähtöarvot perustuvat Jyväskylän yliopiston vuonna 2007 suorittamiin hajumittauksiin. Kehittämisvaihtoehdoissa vanhan renderöintilaitoksen normaalitilanteen hajupäästöt on arvioitu tulevan tilanteen osalta, jossa lauhdehöyrypiipun hajukaasut poltetaan (keväällä 2009). Hajukaasujen päästövähenemäksi arvioitiin 95 %, vaikka hajukaasujen poltosta ei käytännössä pitäisi aiheutua hajukaasupäästöjä laisinkaan. Sulattamossa oli tehty sisäilmamittauksia, joiden perusteella hajupäästöt arvioitiin. Muita päästölähteitä laitosalueella ovat mm. raaka-aineiden kuljetukset ja vastaanottotila sekä autojen pesuhalli. Niiden päästöjen arvioitiin olevan merkityksettömiä kokonaispäästöjen kannalta. Laitoksen häiriötilanteen hajupitoisuudet arvioitiin olevan samansuuruiset kuin vuoden 2007 hajupäästömittauksissa, jolloin hajukaasuja ei vielä ohjattu polttoon. Hajupäästöihin tehtiin kapasiteettikorjaukset. Uuden renderöintilaitoksen (neljällä eri kapasiteetilla) hajupäästöt arvioitiin nykyisen laitoksen hajupäästömittausten ja biosuotimen laitetoimittajan hajukaasujen puhdistustehokkuusarvion (95 %) perusteella. Häiriötilanteen hajukaasupäästöjen arvioitiin olevan vastaavat kuin nykyisestä renderöintilaitoksesta ilman hajukaasujen polttoa. Lisäksi hajukaasupäästöt suhteutettiin tuotantokapasiteetin mukaisesti. Uudessa laitoksessa myös sulattamon hajukaasut käsitellään, minkä takia normaalitilanteen lähtöarvot ovat pienemmät kuin vanhan laitoksen. Biokaasulaitoksen normaalitilanteen hajupäästöt arvioitiin olevan vastaavan suuruiset kuin vastaavissa laitoksissa on aikaisemmin edellytetty. Häiriötilanteen arvoina käytettiin suurimpien arvojen summaa, jotka Biovakka Oy:n Vehmaan biokaasulaitoksella on mitattu eri päästölähteistä häiriötilanteiden aikana. Tarkastelussa on mukana myös hajukuorma, joka aiheutuu häiriötilanteissa soihtupoltossa. Näiden kahden tilanteen hajuarvojen pohjalta mallinnettiin hajun leviämistä laitoksen ympäristöön. Kompostointilaitoksen hajupäästöt perustuvat Suunnittelukeskuksen Porin jätehuollolle tekemään Hangassuon jäteaseman biojätteiden käsittelyn hajupäästöjen leviämisselvitykseen (Suunnittelukeskus, 2004). Virtaama laskettiin vastaamaan Honkajoen käsittelykapasiteettia. Hajukaasujen käsittelyn tehokkuutena on em. selvityksessä käytetty 85 %, mutta tässä selvityksessä käytettiin biosuodintoimittajan ilmoittamaa 95 % tehokkuutta. Häiriötilanteessa on arvioitu, että 1/3 hajukaasuista pääsee ilmaan käsittelemättöminä. Kompostointilaitoksen ja biokaasulaitoksen hajupitoisuudet (HY/m 3 ) arvioitiin samansuuruisiksi, mutta kompostointilaitoksen huomattavasti suuremman poistoilmavirtaaman takia sen hajupäästöt (HY/s) ovat suuremmat kuin biokaasulaitoksen. Jätevedenpuhdistamon normaalitilanteen arvoina käytettiin vuoden 2007 hajupäästömittausten tuloksia. Jätevedenpuhdistamoa tullaan laajentamaan ja tehostamaan laitoslaajennuksen yhteydessä, mutta laitoksen kapasiteetilla ei ole arvioitu olevan merkittävää vaikutusta hajupäästöön. Mikäli laajennetun jätevedenpuhdistamon hajupäästöt ovat ennakoitua suuremmat, on hajukaasut mahdollista ohjata käsittelyyn. 68
Hajupäästöjen purkukohteet ovat pistemäisiä, suunnittelun tässä vaiheessa tarkkoja sijoittumispaikkoja ei ole määritelty, mistä johtuen hajun on arvioitu leviävän kokonaisuudessaan laitosalueelta tarkasteltavaan ilmansuuntaan laitosalueen ulkorajalta. Eri vaihtoehdoille arvioidut hankealueiden pinta-alat on esitetty taulukossa 9.4. Laitosalueen alan arvioitiin olevan vaihtoehdoissa VE0, VE1 ja VE1/3 470 m x 230 m ja VE1/1 ja VE1/2 470 m x 440 m. Taulukko 9.4 Hajumallinnuksessa käytettyjen hankealueiden pinta-alat. Vaihtoehto Alueen koko Alueen pinta-ala (m) (m 2 ) 2007 470 x 230 108 100 VE0 470 x 230 108 100 VE1 470 x 230 108 100 VE1/1 470 x 440 206 800 VE1/2 470 x 440 206 800 VE1/3 470 x 230 108 100 Tulokset Liitteessä 4 on esitetty hajumallinnuksen graafiset leviämisalueet eri tuuliolosuhteissa kesäaikana. Kuvissa esitetään erikseen hajun esiintymisetäisyys sekä häiritseväksi koettavan (5 HY/m 3 ) että havaittavan (1 HY/m 3 ) pitoisuuksien osalta. Eri vaihtoehtojen aiheuttaman hajukuorman leviäminen on kuvattu hajukaasujen käsittelyprosessin normaali- ja häiriötilanteessa. Vuoden 2007 osalta on ilmoitettu normaalitilanteen hajukuormitus, jonka perusteella kaikkien laajennusvaihtoehtojen normaalitilanteen hajukuormitus on sitä merkittävästi pienempi. Vuonna 2007 lauhdehöyrypiipun hajukaasuja ei ohjattu polttoon, eikä niitä myöskään muuten puhdistettu. Samoin sulattamon poistokaasut johdettiin ilmaan puhdistamattomina. Tulosten perusteella laitoksen normaalitoiminnan aikaiset havaittavat hajupäästöt leviävät laitokselta vaihtoehdossa VE0 enimmillään noin 810 metrin, VE1 noin 840 metrin, VE1/1 noin 830 metrin, VE1/2 noin 1030 metrin ja VE1/3 noin 800 metrin etäisyydelle laitokselta. Häiriötilanteen osalta havaittavan hajun arvioidaan leviävän vaihtoehdossa VE0 enimmillään noin 1460 metrin, VE1 noin 2310 metrin, VE1/1 noin 1700 metrin, VE1/2 noin 2030 metrin ja VE1/3 noin 2040 metrin etäisyydelle alueelta. Taulukossa 9.5. on esitetty yhteenvetona eri tilanteiden mukaiset arviot hankevaihtoehtojen kesäajan hajukuormituksesta sekä leviämismallinnuksen perusteella häiritseväksi koettavan ja havaittavan hajun laajimmista leviämisetäisyyksistä. 69
Taulukko 9.5 Yhteenveto eri vaihtoehtojen normaali- ja häiriötilanteen hajukuormituksesta, sekä häiritseväksi koettavan hajupitoisuuden (5 HY/m 3 ) ja havaittavan hajupitoisuuden (1 HY/m 3 ) mukaiset maksimietäisyydet normaali- ja minimituulennopeudella. Vaihtoehto Tilanne Normaalit tuuliolosuhteet Epäsuotuisat tuuliolosuhteet 5 HY/m 3 1 HY/m 3 5 HY/m 3 1 HY/m 3 2007 Normaalitilanne 520 m 830 m 770 m 1400 m VE0 Normaalitilanne 400 m 570 m 540 m 880 m Häiriötilanne 560 m 930 m 860 m 1600 m VE1 Normaalitilanne 390 m 550 m 520 m 840 m Häiriötilanne 720 m 1290 m 1180 m 2310 m VE1/1 Normaalitilanne 440 m 580 m 550 m 830 m Häiriötilanne terminen prosessi 630 m 1010 m 940 m 1700 m Häiriötilanne biokaasulaitos 460 m 640 m 610 m 960 m VE1/2 Normaalitilanne 480 m 680 m 640 m 1030 m Häiriötilanne terminen prosessi 700 m 1180 m 1090 m 2030 m Häiriötilanne kompostointilaitos 640 m 1030 m 960 m 1750 m VE1/3 Normaalitilanne 380 m 530 m 500 m 800 m Häiriötilanne 660 m 1150 m 1060 m 2040 m 70
Hajumallinnuksen perusteella arvioidaan, että eri hankevaihtoehdoissa esiintyy normaalitilanteessa ja normaalien tuuliolosuhteiden vallitessa havaittavaa hajua 530-680 metrin päässä. Häiritsevää hajua esiintyy vastaavassa tilanteessa 380-480 metrin etäisyydellä. Lähin asutus ei hajumallinnuksen perusteella häiriinny normaalituuliolosuhteissa laitoksen toimiessa normaalisti. Laitoksen toimiessa normaalisti, mutta tuuliolosuhteiden ollessa epäsuotuisat havaittavaa hajua voidaan hajumallinnuksen perusteella aistia 800-1030 metrin ja häiritsevää hajua 500-640 metrin päässä. Lähimmän asutuksen alueella voidaan epäsuotuisten tuuliolosuhteiden vallitessa havaita hajua. Häiriötilanteessa voidaan hajumallinnuksen perusteella väliaikaisesti havaita hajua normaalituuliolosuhteilla 640-1290 metrin etäisyydellä. Häiritsevää hajua voidaan tällöin aistia 460-720 metrin etäisyydellä. Häiriötilanteessa lähimmän asutuksen alue, jolla voidaan epäsuotuisten tuuliolosuhteiden vallitessa havaita hajua, muttei häiritsevän paljon, on laajempi kuin normaalitilanteessa. Häiriötilanteen tapahtuessa epäsuotuisten tuuliolosuhteiden aikana havaittavaa hajua arvioidaan esiintyvän 960-2310 metrin etäisyydellä. Häiritsevän hajun havaintoetäisyyden arvioidaan olevan hankevaihtoehdosta riippuen 610-1180 metrin päässä. Havaittavan hajun alue on huomattavan laaja ja kattaa vaihtoehdossa VE1 suurimman osan Honkajoen keskustan alueesta. Myös häiritsevän hajun alue kattaa tällöin erityisesti vaihtoehdossa VE1 lähimmät asuinalueet. 9.1.2.3. Vaikutukset karjatilojen hajupäästöihin Termisellä käsittelyllä on vaikutusta niiden maatilojen hajupäästöihin, jotka vastaanottavat lopputuotteita peltolevityksessä käytettäväksi lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi ja korvaavat lopputuotteiden käytöllä raakalantaa. Biokaasu- ja kompostointilaitoshankkeilla on positiivista vaikutusta niiden karjatilojen hajupäästöihin, jotka toimittavat laitokselle karjan lantaa käsiteltäväksi ja/tai vastaanottavat lopputuotteita peltolevityksessä käytettäväksi lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Biokaasu- ja kompostointilaitosprosessissa lietteen orgaanisen aineksen hajoamisen johdosta myös lietteen haju muuttuu ja haisevien yhdisteiden pitoisuus vähenee huomattavasti. Vehmaan biokaasulaitoksella on tutkittu Jyväskylän yliopiston toimesta (Nykänen ym., 2005) hajua aiheuttavien yhdisteiden pitoisuuksien muutosta anaerobisen käsittelyn aikana ja tulokset ovat erittäin hyviä: käsittelemättömästä lietteestä määritettiin yli 30 erilaista yhdistettä, joiden pitoisuus aleni biologisen käsittelyn vaikutuksesta keskimäärin 98 %, useimpien yhdisteiden pitoisuus aleni alle määritysrajan (100 %). Hajukuorma vähenee lietettä biokaasu- tai kompostointilaitokselle toimittavilla tiloilla erityisesti lietteen varastoinnin osalta. VTT:n tutkimuksessa (Arnold, ym., 2005) on arvioitu, että karjatilojen hajupäästöistä 24 58 % koko sikalan hajukuormituksesta aiheu- 71
tuu kattamattomista lietealtaista. Katetuista lietealtaista hajupäästö on vähäisempi. Lietteen sekoituksen aikana hajua kuitenkin vapautuu myös katetuista lietealtaista hetkellisenä pistekuormituksena. Mikäli karjatila toimittaa lietelannan käsiteltäväksi biokaasu- tai kompostointilaitokseen ja vastaanottaa tilalle laitoksen lopputuotetta (esim. typpipitoista nestettä), vähenee tilan lietteen varastoinnista aiheutuva hajuhaitta merkittävästi. Sama vaikutus on myös lietteen levityksestä aiheutuvaan hajupäästöön, kun lietelannan sijaan peltolevityksessä käytetään biokaasu- tai kompostointilaitoksen lopputuotteita. Ulkopuolisen käsittelylaitoksen vaikutus karjatilojen hajupäästöihin on vastaavanlainen kuin biokaasu- ja kompostointilaitoksen. Laitoksella tullaan tuottamaan lannoitejakeita merkittäviä määriä. Tällöin lannoitejakeita voidaan hyödyntää valtakunnan laajuisesti ja niitä on mahdollista viedä myös ulkomaille. Taulukossa 9.6. on esitetty arvio vaihtoehtojen lannoitejakeiden määristä ja niiden sisältämistä ravinnemääristä. Lisäksi taulukossa on esitetty ohjeellinen arvio jakeiden peltokäytössä tarvittavista peltoaloista. Laskelmassa on käytetty typpilannoitteiden käyttöä vuositasolla määrittelevänä keskimääräisenä arvona 120 kg typpeä/hehtaari peltoa ja fosforilannoitteiden käyttöä osalta vastaavasti arvoa 15 kg fosforia/hehtaari peltoa. Jakeita voidaan hyödyntää myös muissa kohteissa, kuten maisemoinnissa ja maanrakennuksessa. 72
Taulukko 9.6 Arvio syntyvien lannoitejakeiden määristä, ravinnemääristä, sekä arvio jakeiden peltokäytössä tarvittavista peltoaloista. Hyötykäyttö: B = Biodieselin raakaaineeksi, L = Lannoitekäyttöön, P = Polttoon, R = Rehukäyttöön. Lopputuote Määrä tn/a Typpeä tn/a Fosforia tn/a Peltoalan tarve ha (max. N:120 kg/ha/a, P:15 kg/ha/a) Todennäköinen hyötykäyttö VE0 Lihaluujauho* 19095 1432 1050 28 006 L, R Rasva 8531 16 0 - B, P TSE-rouhe 8121 609 447 - P TSE-rasva 3385 6 0 - P VE1 Rasva 17885 34 0 - B, P TSE-rouhe 11550 866 635 - P TSE-rasva 4550 9 0 - P Luujauho** 23420 468 806 21 484 L Verijauho*** 2100 315 9 2 363 L, R Höyhenjauho*** 2800 392 73 - R Lihajauho** 39200 3920 3371 89 899 L, R VE1/1 TSE-rouhe 11550 866 635 - P TSE-rasva 4550 9 0 - P Luujauho** 23420 468 2014 53 710 L Verijauho*** 2100 315 9 2 363 L, R Humus 38286 249 211 14 038 L Rejektivesi 32562 814 10 6 784 L VE1/2 TSE-rouhe 11550 866 635 - P TSE-rasva 4550 9 0 - P Luujauho** 23420 468 2014 53 710 L Verijauho*** 2100 315 9 2 363 L, R Höyhenjauho*** 2800 392 73 - R Komposti 94889 128 175 11 636 L Lannoiteneste 5422 201 0 1 673 L VE1/3 Rasva 11885 23 0 - B, P TSE-rouhe 11550 866 635 - P TSE-rasva 4550 9 0 - P Luujauho** 23420 468 2014 53 710 L Verijauho*** 2100 315 9 2 363 L, R Höyhenjauho*** 2800 392 73 - R Lihajauho** 19600 1960 1686 44 949 L, R * Lihaluujauhon fosforista lasketaan 40 % käyttökelpoiseksi ympäristötukiehtojen mukaisesti. ** Fosforista laskettu 40 % käyttökelpoiseksi. *** Typestä laskettu 90 % käyttökelpoiseksi. 73
Taulukossa 9.7. on esitetty Honkajoen ja lähikuntien maatilojen viljelty ala yhteensä TE-keskuksien vuoden 2007 tilastotietojen (Matilda tietopalvelu) perusteella. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan osa laitoksella tuotettavista lannoitevalmisteista on mahdollista toimittaa taulukossa 9.7 esitettyjen kuntien alueella toimivien viljelystilojen hyödynnettäväksi. Lannoitetuotteita markkinoidaan myös valtakunnallisesti ja niitä on mahdollista viedä kolmansiin maihin. Toiminnanharjoittaja ei pidä laitoksen tuottamien lopputuotteiden markkinointia ongelmallisena. Lannoitetuotteiden käyttäjiä voivat olla sekä luomu- että muut viljelijät. Lähikuntien sijoittuminen on havainnollistettu kuvassa 9.1. Taulukko 9.7 Honkajoen ja lähikuntien viljelty peltoala vuonna 2007. Kuntanumero Kunta Viljelty ala yhteensä (ha) 099 Honkajoki 5896 143 Ikaalinen 7934 151 Isojoki 4984 164 Jalasjärvi 17148 181 Jämijärvi 5135 214 Kankaanpää 8224 218 Karijoki 3849 230 Karvia 6999 232 Kauhajoki 19336 250 Kihniö 2368 287 Kristiinankaupunki 8105 301 Kurikka 11318 413 Lavia 3407 484 Merikarvia 2895 537 Noormarkku 1792 581 Parkano 4636 608 Pomarkku 2047 609 Pori 9291 747 Siikainen 3099 790 Sastamala * 23583 846 Teuva 9418 886 Ulvila 6177 * Mouhijärvi, Äetsä ja Vammala yhdistyivät 1.1.2009. 74
Kuva 9.1 Lähikunnat, joiden maatiloilla osa laitoksella tuotettavista lannoitevalmisteista voidaan hyödyntää viljelykäytössä. 75
9.1.3. Mikrobit, myrkylliset yhdisteet ja kemikaalit Renderöinti-, biokaasu- ja kompostointilaitokselle tuodaan käsiteltäväksi eläinperäisiä materiaaleja useilta teurastamoilta ja tiloilta. Materiaalit voivat sisältää erityyppisiä patogeenejä eli tautia aiheuttavia mikrobeja kuten bakteereita, parasiittejä ja viruksia. Käsitellyt materiaalit käytetään maanparannus- ja lannoitevalmisteina, jolloin vaarana on patogeenien leviäminen, ellei raaka-ainetta sterilisoida tai hygienisoida. Erilliskerätyn biojätteen ja teollisuuden biologisten sivuvirtojen käsittely voisi tuoda pelloille ja ravintoketjuun lisää patogeenejä ilman asianmukaista käsittelyä. Sivutuoteasetuksessa määritetään hankkeen mukaisille laitosvaihtoehdoille tarkat kriteerit, joilla ehkäistään patogeenien leviäminen laitokselta. Renderöintilaitoksessa raaka-aineet kuivataan, steriloidaan ja hydrolysoidaan sivutuoteasetuksen mukaisesti 133 o C:ssa ja 3 bar paineessa vähintään 20 min ajan. Sulattimia käytetään panosluonteisesti siten, että yhden käsittelyjakson kesto painesäilön täytöstä tyhjennykseen on noin 3,5 h. Sivutuoteasetuksen mukaan biokaasulaitoksessa on oltava pastörointi/ hygienisointiyksikkö ja kompostointilaitoksessa suljettu kompostointireaktori, joita käsiteltävä massa ei voi ohittaa. Pastörointiyksikköä ei tarvita, mikäli kaikki käsiteltävä eläinperäinen materiaali on aiemmin käsitelty vähintään 133 C lämpötilassa, 3 barin paineessa 20 minuutin ajan (partikkelikoko alle 50 millimetriä). Pastörointiyksikössä ja suljetussa kompostointireaktorissa on oltava: laitteet lämpötilan valvomiseksi tosiaikaisesti, tallentimet mittaustulosten jatkuvaa kirjaamista varten, ja riittävä turvajärjestelmä, joka estää liian alhaisen käsittelylämpötilan syntymisen. Pastörointiyksikössä ja kompostointireaktorissa käsiteltäessä materiaalin enimmäispartikkelikoko on 12 mm, käsittelylämpötila vähintään 70 C ja käsittelyaika vähintään 60 minuuttia. (MMM ja Kttk, 2004) Sivutuoteasetuksessa asetetaan seuraavia yleisiä hygieniavaatimuksia hankkeen mukaiselle biokaasu- ja kompostointilaitokselle: Käsiteltävä aines on prosessoitava mahdollisimman nopeasti laitokseen saapumisen jälkeen tai välivarastoitava asianmukaisella (katettu tila, haittaeläinten pääsy estetty ja suotovesien keruu ja poisto järjestetty) tavalla käsittelyyn saakka. Käsittelemättömän aineksen kuljetuksessa käytetyt ajoneuvot, kuljetusastiat ja säiliöt on puhdistettava erikseen osoitetulla alueella. Alue ja paikka on sijoitettava siten, että käsiteltyjen tuotteiden saastumisriskiä ei ole. Puhdistustoimenpide on kirjattava ajopäiväkirjaan. Lannan kuljetuksen on tapahduttava katetuissa, tiiviissä säiliöissä tai ajoneuvoissa. Kuljetuskalusto on pestävä ja desinfioitava aina siirryttäessä keräämään lantaa eri tilalta. Puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. 76
Laitoksen puhdistamista varten on oltava asianmukaiset välineet ja puhdistusaineet. Puhdistusmenettelyt on suunniteltava ja sisällytettävä omavalvontasuunnitelmaan ja Eviran on vahvistettava ne laitoshyväksynnän yhteydessä kaikille laitoksen tiloille ja välineille. Koneet ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on säännöllisesti tarkistettava. Myös mittauslaitteet on säännöllisesti kalibroitava. Huolto- ja kalibrointisuunnitelmat on sisällytettävä omavalvontasuunnitelmaan. Tarkastusaikatauluista ja tuloksista on pidettävä kirjaa. Lintuja, jyrsijöitä, hyönteisiä ja muita haittaeläimiä on torjuttava järjestelmällisesti ja torjunnoista on oltava kirjallinen ohjelma, joka on sisällytettävä omavalvontasuunnitelmaan Lopputuotteet on varastoitava siten, että niiden uudelleen kontaminoituminen käsittelyn jälkeen estyy. Lisäksi kuivat lantavalmisteet on varastoitava tiiviisiin ja tarvittaessa lämpöeristettyihin siiloihin tai asianmukaisesti suljettuihin tiiviisiin pakkauksiin. (MMM ja Kttk, 2004) Lisäksi sivutuoteasetus ja asetus lannoitevalmisteista (liite 4) määrittelevät hankkeen mukaisella laitoksella tuotetuille lopputuotteille seuraavat mikrobiologiset vaatimukset: Kompostointi- ja biokaasulaitoskäsittelyn jälkeen tuotteiden on oltava puhtaita Salmonellasta (ei todettu/25 g), ja Escherichia coli enintään 1 000 pmy/g Kaikkien hyväksyttyjen biokaasu- ja kompostointilaitosten on täytettävä edellä mainitut ehdot. Laitoshyväksynnän edellytyksenä on myös Eviran hyväksymä omavalvontasuunnitelma ja sen noudattaminen. Hyväksyntämenettelyn yhteydessä tehtävässä omavalvontasuunnitelmassa määritetään, kuinka usein ja miten käsitellyistä tuotteista otetaan mikrobiologisia näytteitä. Hyväksyntämenettelyssä edellytetään, että näytteitä otetaan vähintään jokaisesta valmistuvasta tuotantoerästä. Myöhemmin, hygieenisyyden varmistuttua, näytteenoton tiheyttä voidaan harkinnan ja sopimuksen mukaan harventaa. Vastaavasti toimintahäiriöiden tms. jälkeen voidaan edellyttää tihennettyä näytteenottoa. Näytteenotossa noudatetaan voimassa olevaa SFS-EN standardia 12579:1999. Näytteet tulee ottaa aseptisesti sekä toimittaa välittömästi kylmäkuljetuksena (3 +/- 2 C) laboratorioon, jossa mikrobiologiset analyysit on tehtävä 36 tunnin kuluessa näytteen otosta. (MMM ja Kttk, 2004) Kompostista, mädätysjätteestä tai lannasta valmistettujen tuotteiden mikrobiologista laatua on valvottava Eviran hyväksymillä analyysimenetelmillä. Mikrobiologiset analyysit on tehtävä Eviran hyväksymässä laboratoriossa, joka voi olla laitoksen oma tai jokin ulkopuolinen laboratorio. Laboratorion tulee hakea vapaamuotoisella hakemuksella hyväksyntää Eviralta, joka ylläpitää julkista luetteloa hyväksymistään laboratorioista. (MMM ja Kttk, 2004) 77
Laitoksella, jossa sivutuotteiden yhteydessä käsitellään jätevesilietettä, on lisäksi huomioitava, että puhdistamolietettä sisältäviä tuotteita käytettäessä ei viljelmillä saa kahteen vuoteen kasvattaa perunaa eikä vihanneksia, eikä kasvualustaa käyttää taimikasvatukseen. (MMM ja Kttk, 2004) Hyväksytyssä renderöinti-, biokaasu- ja kompostointilaitoksessa valmistettavien lannoitetuotteiden käyttöä ohjaa lannoitevalmistelaki ja asetus lannoitevalmisteista. Renderöintilaitoksessa käsitelty materiaali on sellaisenaan maanparannus- tai orgaaniseksi lannoitteeksi kelpaavaa eli peltokäyttöön soveltuvaa ainesta. Lannoiteluokittelultaan (MMMa 12/07 liite 1 tyyppinimiluettelo) lihaluujauho kuuluu luokkaan IB4-1, lihajauho luokkaan IB4-2 ja verijauho luokkaan IB4-3 eli kyseessä ovat luokan 2 ja/tai luokan 3 lihaluujauho ja lihajauho sekä luokan 3 veri, jotka on käsitelty EY-asetuksen 1774/2002 vaatimusten mukaisesti hyväksytyssä käsittelylaitoksessa. Mikrobiologiset vaatimukset määräytyvät em. asetuksessa ja sitä täydentävissä asetuksissa. Käyttörajoitukset määräytyvät EY-asetuksen 181/2006 mukaisesti. Biokaasulaitoksessa anaerobisesti käsitelty materiaali eli mädäte on sellaisenaan maanparannus- tai orgaaniseksi lannoitteeksi kelpaavaa eli peltokäyttöön soveltuvaa ainesta. Sen ympäristövaikutukset ovat merkittävästi edullisemmat kuin esimerkiksi karjatalouden lietteillä erityisesti lietteestä erottuvien kasvihuoneilmiötä ja hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden osalta. Karjatalouden lannassa hajua aiheuttavat erityisesti orgaaniset yhdisteet, joiden hajoaminen on oleellinen osa biokaasulaitoksen ydinprosessia. Mädätteen lannoiteluokittelu on riippuvainen biokaasulaitoksen käsittelemistä raakaaineista. Kasvi- ja eläinperäisiä sivutuotteita ja jäännöstuotteita käsittelevän biokaasulaitoksen tuottama mädäte ja humusjae ovat orgaanista eläinperäistä lannoitetta (IB1-2, MMMa 12/07 liite 1 tyyppinimiluettelo) tai orgaanista eläinperäistä lannoiteliuosta (IB1-8). Vedenerotuksessa muodostuva typpineste on orgaanisena lannoitteena sellaisenaan käytettävää sivutuotetta (IB4-7). Mikäli biokaasulaitoksella käsitellään myös puhdistamolietteitä, ovat mädäte, typpineste ja humus maanparannuskompostin (ID2-1), tuorekompostin (ID2-3), tai maanparannusmädätteen (ID2-4) luokkaan kuuluvia orgaanisia maanparannusaineita. Kompostointilaitoksessa aerobisesti käsitelty materiaali eli komposti on sellaisenaan maanparannus- tai orgaaniseksi lannoitteeksi kelpaavaa eli peltokäyttöön soveltuvaa ainesta. Komposti luokitellaan joko orgaaniseksi eläinperäiseksi lannoitteeksi (IB1-2), maanparannuskompostiksi (ID2-1) tai tuorekompostiksi (ID2-3). Sekä biokaasu- että kompostointilaitoksesta muodostuvia orgaanisia maanparannusaineita voidaan käyttää sellaisenaan maanparannukseen ja eroosion estoon (maanparannuskomposti), maanparannusaineina vilja- ja energiakasveille sekä maisemointiin ja eroosion estoon (tuorekomposti ja maanparannusmädäte). Lannoitevalmisteena käytettävien tuotteiden on täytettävä kaikki määräysten mukaiset vaatimukset. Prosessissa käsiteltävät raaka-aineet asettavat käsitellyn aineksen käytölle rajoitteita, jotka tulisi ottaa huomioon arvioitaessa aineksen käyttömahdollisuuksia 78
ja peltolevitykseen tarvittavan alueen suuruutta. Puhdistamolietettä ja yhdyskuntabiojätettä sisältävää tuotetta ei voida pitää orgaanisena eläin- ja/tai kasviperäisenä lannoitevalmisteena eikä tyyppinimimääritelmän perusteella tyyppinimiluettelon mukaisena maanparannusaineena. Maanparannusmädätettä voidaan käyttää sellaisenaan vilja- ja energiakasveille. Viherrakentamiseen ja muuhun kuin vilja- ja energiakasvien tuotantoon säädökset edellyttävät aineksen stabilointia esimerkiksi jälkikypsyttämällä. Muuta eläinperäistä ainesta kuin lantaa sisältäviä tuotteita käytettäessä tuotantoeläinten pääsy käyttöalueilla tulee estää 21 vuorokauden ajan käyttöhetkestä lukien eikä alueelta saa ko. varoajan aikana kerätä kasviainesta eläinten rehuksi. Renderöinti-, biokaasu- ja kompostointilaitoksella käytetään hyvin vähän kemikaaleja ja myrkyllisiä yhdisteitä. Rutiinikäytössä olevat kemikaalit ovat lähinnä pesu- ja desinfiointiaineita. Lisäksi hajukaasujen käsittelyprosesseissa saatetaan käyttää lipeää (NaOH) tai rikkihappoa (H 2 SO 4 ) prosessin ph-tason säätämiseksi ja rikin tai typen yhdisteiden sitomiseksi. Prosessilauhteiden säädössä ja jätevedenkäsittelyssä käytetään rikkihappoa. Lisäksi jätevedenkäsittelyssä käytetään ferri- (Fe 2 (SO 4 ) 3 )), ferro- (FeSO 4 ) ja mangaanisulfaattia (MnSO 4 ). Mikäli käytettävät kemikaalit varastoidaan asianmukaisesti kemikaalikonteissa ja niitä käytetään käyttöturvallisuustiedotteiden mukaisesti, ei laitoksen kemikaalien käytöstä aiheudu haittaa ympäristölle. 9.1.4. Liikenteen aiheuttamat vaikutukset ja melu 9.1.4.1. Nykyinen liikenne alueella Honkajoki Oy:n renderöintilaitokselle liikennöidään Kankaanpään ja Kauhajoen suunnasta Pohjanmaantieltä (MT 44) sekä Karvialta Karviantietä (PT 2700). Liikennejärjestelyillä on pyritty minimoimaan Honkajoen keskustaajaman asutukselle ja palvelutoiminnoille aiheutuvat häiriöt. Kankaanpään ja Kauhajoen suunnalta liikennöitäessä ajetaan Kirkkokallion teollisuusalueen risteykseen saakka, josta käännytään Kankaanpääntielle (PT 13293). Kankaanpääntieltä käännytään Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon kohdalta Santastentielle (PT 13219) ja ajetaan edelleen Honkajoki Oy:n renderöintilaitokselle. Karvian suunnalta liikennöitäessä ajetaan Karviantietä (PT 2700) Hongontielle ja edelleen Pohjanmaantien (MT 44) risteykseen. Tämän jälkeen ajoreitti on sama kuin muista liikennöintisuunnista; Pohjanmaantietä (MT 44) Kirkkokallion teollisuusalueen risteykseen saakka, josta käännytään Kankaanpääntielle (PT 13293) ja edelleen Santastentielle (PT 13219). Liikennemäärien mittauspisteet on osoitettu punaisilla nuolilla kuvassa 9.2. Vuonna 2006 Pohjanmaantiellä Hongontien risteyksen pohjoispuolella liikkui 1400 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskasta liikennettä oli 230 ajoneuvoa. Karviantiellä liikkui myös 1400 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskasta liikennettä oli 88 ajoneuvoa. Kankaanpääntiellä Kuivakankaan kohdalla liikkui 1900 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskasta liikennettä oli 200 ajoneuvoa. Santastentiellä ennen Honkajoki Oy:n renderöintilaitosta 79
liikkui 240 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskasta liikennettä oli 40 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen prosenttiosuudet olivat Pohjanmaantiellä 16 %, Karviantiellä 6 %, Kankaanpääntiellä 11 % ja Santastentiellä 17 %. (Tiehallinto, 2008.) 80
Kuva 9.2 Hankkeen liikennöintireitit ja liikennemäärien mittauspisteet. 81
9.1.4.2. Hankkeen vaikutukset liikennemääriin Renderöinti-, biokaasu- ja kompostointilaitoksen pääasiallinen liikenne muodostuu materiaalikuljetuksista, kun laitokselle tuodaan käsiteltäväksi materiaalia ja kun laitokselta kuljetetaan lopputuotteita hyödynnettäväksi jatkokäyttäjille. Materiaalikuljetukset hoidetaan pääasiassa säiliöautoilla (erityisesti lietelanta ja typpinestejae), sekä yhdistelmärekoilla (kuivempi aines), jolloin materiaalien kuljetustehokkuus maksimoidaan. Teollisuuden ja yhdyskuntien materiaali vastaanotetaan säiliö- ja kuormaautokuljetuksina pääteitä pitkin. Alkutuotannon raaka-ainekuljetukset tiloilta laitokselle ja toisaalta peltokäyttöön toimitettavien lannoitejakeiden ja maanparannusaineiden kuljetukset tiloille hoidetaan säiliöauto- ja yhdistelmärekkakuljetuksina. Kaluston pesut hoidetaan sivutuoteasetuksen edellyttämällä tavalla laitoksen vastaanottohallin pesupisteessä. Liikenne ajoittuu pääasiassa klo 8 ja 18 välille. Taulukossa 9.8 on esitetty liikenteen jakaantuminen prosenttiosuuksittain eri hankevaihtoehdoissa. Laskelmassa on huomioitu liikennemäärien jakaantuminen sekä raaka-aineiden että lopputuotteiden osalta. Taulukossa 9.9 on esitetty arvio hankkeen aiheuttamista liikennemääristä ja liikenteen laadusta eri vaihtoehdoissa. Taulukossa 9.10 on esitetty hankkeen aiheuttama liikennemäärän muutos kantatiellä 44 (Pohjanmaantie), yhdystiellä 13293 (Kankaanpääntie), seututiellä 2700 (Karviantie) ja paikallistiellä 13219 (Santastentie). Liikenteen jakaantumisen arvio eri suuntiin perustuu nykytilanteen tiedossa olevaan liikennejakaumaan. Taulukko 9.8 Liikennesuoritteiden jakauma. Nykytilanne 234 000 236 000 236 000 174 000 VE0 VE1 VE1/1 VE1/2 VE1/3 Pohjanmaantie 40 % 39 % 34 % 31 % 39 % Karviantie 11 % 14 % 23 % 28 % 13 % Kankaanpääntie 49 % 47 % 43 % 42 % 48 % Santastentie 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 82
Taulukko 9.9 Arvio eri hankevaihtoehtojen aiheuttamista liikennemääristä. Laitoksen kapasiteetti Kuljetettava jae Määrä Kuljetuskalusto Kuormakoko Liikennemäärä tn/vuosi Raaka-aineet laitokselle tn/vuosi tn ajosuoritetta /vko Liikennemäärä ajosuoritetta/ vrk Liikennemäärä kokonaisliikenne / vrk 85 000 Ruhon osat 73 000 yhdistelmärekka 35 40,1 5,7 11,5 VE 0 Kuolleet tuotantoeläimet 12 000 kuorma-auto 12 19,2 2,7 5,5 Tuleva yhteensä 85 000 59 8 17 Lopputuotteet laitokselta Lihaluujauho 19 100 yhdistelmärekka 35 10,5 1,5 3,0 Rasva 8 500 säiliöauto 40 4,1 0,6 1,2 TSE-rouhe 8 100 yhdistelmärekka 35 4,5 0,6 1,3 TSE-rasva 3 400 säiliöauto 40 2 0,2 0,5 Lähtevä yhteensä 39 100 21 3 6 Liikennesuoritteet yhteensä 80 11 23 234 000 Ruhon osat 221 000 yhdistelmärekka 35 121,4 17,3 34,7 VE 1 Kuolleet tuotantoeläimet 13 000 kuorma-auto 12 20,8 3,0 6,0 Tuleva yhteensä 234 000 142 20 41 Lopputuotteet laitokselta Rasva 17 900 säiliöauto 40 8,6 1,2 2,5 TSE-rouhe 11 600 yhdistelmärekka 35 6,4 0,9 1,8 TSE-rasva 4 600 säiliöauto 40 2,2 0,3 0,6 Luujauho 23 400 yhdistelmärekka 35 12,9 1,8 3,7 Verijauho 2 100 yhdistelmärekka 35 1,2 0,2 0,3 Höyhenjauho 2 800 yhdistelmärekka 35 1,5 0,2 0,4 Lihajauho 39 200 yhdistelmärekka 35 21,5 3,1 6,2 Lähtevä yhteensä 101 600 54 8 16 Liikennesuoritteet yhteensä 197 28 56 236 000 Ruhon osat 161 000 yhdistelmärekka 35 88,5 12,6 25,3 VE 1/1 Kuolleet tuotantoeläimet 13 000 kuorma-auto 12 20,8 3,0 6,0 Sikalaliete 30 000 säiliöauto 40 14,4 2,1 4,1 Teollisuusliete 25 000 säiliöauto 40 12,0 1,7 3,4 Kunnan jätevesi- ja sakokaivoliete 2 000 kuorma-auto 15 2,6 0,4 0,7 Oma flotaatioliete 5 000 sisäinen kuljetus - - - Tuleva yhteensä 236 000 138 20 40 Lopputuotteet laitokselta TSE-rouhe 11 600 yhdistelmärekka 35 6,4 0,9 1,8 TSE-rasva 4 600 säiliöauto 40 2,2 0,3 0,6 Luujauho 23 400 yhdistelmärekka 35 12,9 1,8 3,7 Verijauho 2 100 yhdistelmärekka 35 1,2 0,2 0,3 Humus 38 300 kuorma-auto 15 49,1 7,0 14,0 Rejektivesi 32 600 säiliöauto 35 17,9 2,6 5,1 Lähtevä yhteensä 112 600 90 13 26 Liikennesuoritteet yhteensä 228 33 65 236 000 Ruhon osat 161 000 yhdistelmärekka 35 88,5 12,6 25,3 VE 1/2 Kuolleet tuotantoeläimet 13 000 kuorma-auto 12 20,8 3,0 6,0 Sikalaliete 30 000 säiliöauto 40 14,4 2,1 4,1 Teollisuusliete 25 000 säiliöauto 40 12,0 1,7 3,4 Kunnan jätevesi- ja sakokaivoliete 2 000 kuorma-auto 15 2,6 0,4 0,7 Oma flotaatioliete 5 000 sisäinen kuljetus - - - Tukiaine 14 000 kuorma-auto 15 17,9 2,6 5,1 Tuleva yhteensä 236 000 156 22 45 Lopputuotteet laitokselta TSE-rouhe 11 600 yhdistelmärekka 35 6,4 0,9 1,8 TSE-rasva 4 600 säiliöauto 40 2,2 0,3 0,6 Luujauho 23 400 yhdistelmärekka 35 12,9 1,8 3,7 Verijauho 2 100 yhdistelmärekka 35 1,2 0,2 0,3 Höyhenjauho 2 800 yhdistelmärekka 35 1,5 0,2 0,4 Komposti 94 900 kuorma-auto 15 121,7 17,4 34,8 Lannoiteneste 5 400 säiliöauto 40 2,6 0,4 0,7 Lähtevä yhteensä 144 800 148 21 42 Liikennesuoritteet yhteensä 305 44 87 174 000 Ruhon osat 161 000 yhdistelmärekka 35 88,5 12,6 25,3 VE 1/3 Kuolleet tuotantoeläimet 13 000 kuorma-auto 12 20,8 3,0 6,0 Tuleva yhteensä 174 000 109 16 31 Lopputuotteet laitokselta Rasva 11 900 säiliöauto 40 5,7 0,8 1,6 TSE-rouhe 11 600 yhdistelmärekka 35 6,4 0,9 1,8 TSE-rasva 4 600 säiliöauto 40 2,2 0,3 0,6 Luujauho 23 400 yhdistelmärekka 35 12,9 1,8 3,7 Verijauho 2 100 yhdistelmärekka 35 1,2 0,2 0,3 Höyhenjauho 2 800 yhdistelmärekka 35 1,5 0,2 0,4 Lihajauho 19 600 yhdistelmärekka 35 10,8 1,5 3,1 Lähtevä yhteensä 76 000 41 6 12 Liikennesuoritteet yhteensä 150 21 43 83
Taulukko 9.10 Hankkeen vaikutus liikennemäärien kasvuun Pohjanmaantiellä, Karviantiellä, Kankaanpääntiellä ja Santastentiellä eri vaihtoehdoissa. Liikennemäärät ovat ajoneuvoa vuorokaudessa. Ajosuoritteissa on huomioitu edestakainen liikenne laitokselle. (Tiehallinto, 2008.) Nykytilanne 234 000 236 000 236 000 174 000 VE0 VE1 VE1/1 VE1/2 VE1/3 Laitoksen ajosuoritteet / vrk 9 22 22 27 17 Liikennemäärien muutos Pohjanmaantiellä liikenne yhteensä / vrk 1 400 1 413 1 413 1 418 1 408 raskas liikenne / vrk 230 243 243 248 238 Muutos-% liikenne yhteensä 1 % 1 % 1 % 1 % raskas liikenne 6 % 6 % 8 % 3 % Laitoksen ajosuoritteet / vrk 2 8 15 24 6 Liikennemäärien muutos Karviantiellä Laitoksen ajosuoritteet / vrk 23 56 65 87 43 liikenne yhteensä / vrk 1 400 1 405 1 412 1 422 1 403 raskas liikenne / vrk 88 93 100 110 91 Muutos-% liikenne yhteensä 0 % 1 % 2 % 0 % raskas liikenne 6 % 14 % 25 % 4 % Laitoksen ajosuoritteet / vrk 11 27 28 36 20 Liikennemäärien muutos Kankaanpääntiellä liikenne yhteensä / vrk 1 900 1 915 1 917 1 925 1 909 raskas liikenne / vrk 200 215 217 225 209 Muutos-% liikenne yhteensä 1 % 1 % 1 % 0 % raskas liikenne 8 % 8 % 12 % 5 % Laitoksen ajosuoritteet / vrk 23 56 65 87 43 Liikennemäärien muutos Santastentiellä liikenne yhteensä / vrk 240 273 282 304 260 raskas liikenne / vrk 40 73 82 104 60 Muutos-% liikenne yhteensä 14 % 18 % 27 % 8 % raskas liikenne 83 % 106 % 160 % 50 % 9.1.4.3. Arvio hankkeen vaikutuksista tienpitoon ja liikenneturvallisuuteen Kantateiden 44 ja 67 parantamisen toimenpidesuunnitelman mukaan kantatie 44:n onnettomuustiheys kuuluu valtakunnan pääteiden onnettomuustiheystarkastelussa viisiportaisen vertailuasteikon huonoimpaan luokkaan. Honkajoen taajaman alueella tapah- 84
tui tarkastelujaksolla 0,303 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta miljoonaa ajoneuvokilometriä kohden. (Tiehallinto, 2007.) Nykyinen tieyhteys Pohjanmaantieltä (kantatie 44) Kankaanpääntielle (yleinen tie 13293) on haasteellinen. Raskaan liikenteen on vaikea kääntyä Kankaanpääntieltä Pohjanmaantielle ja toisinpäin. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi risteys vaatisi Pohjanmaantien levennystä kyseisessä kohdassa. Asia nostettiin esille myös YVA-ohjelmatilaisuudessa. Santastentie (paikallistie 13219) kulkee nykyisen Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen ja suunnitellun uuden laitoksen keskeltä, joten sen turvallisuuden parantamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raskaat kuljetukset tulevat suunnitellulla tuotantokapasiteetilla moninkertaistumaan, joten tien kulku tehdasalueen läpi on ongelmallista. YVAohjelmatilaisuuden mukaan Santastentiellä liikkuu myös kevyttä liikennettä, mutta lähinnä iltaisin. Koululaiset kulkevat pääosin koulukuljetuksilla. Santastentiellä ei ole kevyenliikenteen väylää, mikä on selvä turvallisuuspuute. Tiellä on 80 km/h nopeusrajoitus. Tieyhteyksien kehittämisestä pidettiin 17.9.2008 palaveri yhdessä Turun tiepiirin, Honkajoen kunnan, Honkajoki Oy:n ja YVA-konsultin kanssa. Palaverissa käytiin läpi sekä Pohjanmaantien ja Kankaanpääntien risteyksen että Santastentien kehittämismahdollisuuksia. Turun tiepiirin edustajan mukaan väistötilan rakentaminen Pohjanmaantielle olisi hyvä vaihtoehto, mutta rahoituksen järjestäminen hankkeelle on haasteellista. Santastentien rakentaminen kiertämään koko suunniteltu laitosalue olisi taloudellisesti kallis vaihtoehto, mutta liikennejärjestelyjen ja turvallisuuden kannalta paras ratkaisu. Nykyinen Santastentie kulkee niin lähellä rakennuksia ja piha-alueita, ettei tiepiirin asiantuntijan mukaan ali- tai ylikulun rakentaminen ole mahdollista. Myöskään hidasteet eivät raskaan liikenteen kannalta ole hyvä vaihtoehto. Jos Santastentie jää laajennushankkeen jälkeenkin nykyiselle paikalleen, tulee raskaalle liikenteelle tiepiirin mukaan järjestää pysäköinti uuden laitosalueen puolelle. Nykyisin raskas liikenne joutuu välillä odottamaan laitokselle pääsyä Santastentiellä, joten tulevaisuudessa liikenteen huomattavasti lisääntyessä tulee pysäköintimahdollisuuksia kehittää. Santastentien nopeusrajoitus tulee laskea nykyisestä 80 km/h tasolle 50-60 km/h. Kokonaisliikennemäärät kasvavat Santastentiellä vaihtoehdosta riippuen 8-27 %, mutta erityisesti raskaan liikenteen määrä kasvaa 50-160 % eli merkittävästi. Santastentien välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, joten liikenteen asutukselle aiheuttamat haittavaikutukset eivät ole Santastentiellä kovin merkittäviä. Kankaanpääntiellä kokonaisliikennemäärä kasvaa maksimissaan 1 % ja raskaan liikenteen määrä 5-12 %, joten prosentuaalinen kasvu ei ole kovin merkittävä. Pohjanmaantiellä vastaavat kasvuprosentit ovat n. 1 % ja 3-8 %. Kankaanpääntien ja Pohjanmaantien läheisyydessä sijaitsee yksittäisiä asuintaloja. Merkittävin liikenteen kasvusta johtuva haitta aiheutuu Karviantien (aluksi Hongontie) varren taajama-asutukselle. Karviantien kokonaisliikennemäärä lisääntyy maksimissaan 2 %, mutta merkittävämpää on raskaan liikenteen lisääntyminen 4-25 %. 85
9.1.4.4. Liikenteen pakokaasupäästöt Laitokselle käsiteltäväksi tuotavien eläinperäisten ja muiden jätteiden sekä muodostuvien sivutuotteiden ja lannoitejakeiden kuljetuksista aiheutuu pakokaasupäästöjä ilmaan. Näitä ovat esim. typen oksidit (NO x ), hiilimonoksidi eli häkä (CO), hiukkaset sekä epätäydellisestä palamisesta syntyvät hiilivedyt (HC). Laitoksen liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrä on arvioitu käyttäen LIISA 2001.1 pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmän (VTT) mukaisia päästökertoimia. Kunkin yhdisteen vuosittainen kokonaispäästö saadaan kertomalla auton vuosittain ajama kilometrimäärä yhdisteen päästökertoimella. Laskelmissa on käytetty taulukossa 9.9 arvioituja liikennemääriä, ja käytetty keskimääräisenä ajomatkana nykyisten kuljetusten 200 km/ajosuorite. Päästökertoimet ovat puoliperävaunullisen rekan päästöjä v. 2005 keskimääräisellä kalustoiällä maantieajossa. Päästöjen määrä on esitetty taulukossa 9.11. Taulukko 9.11 Laitoksen liikenteen laskennalliset pakokaasupäästöt ilmaan vuodessa. Vaihtoehto VE0 VE1 VE1/1 VE1/2 VE1/3 Raskaan liikenteen ajosuoritteet/vko 80 197 228 305 150 Raskaan liikenteen ajomäärä km/vuosi 832 071 2 044 024 2 370 286 3 168 333 1 559 167 Päästöt ilmaan tonnia/vuosi CO 1,160 2,849 3,304 4,417 2,174 HC 0,732 1,799 2,086 2,788 1,372 NO x 5,712 14,032 16,272 21,751 10,704 Hiukkaset (PM) 0,204 0,501 0,581 0,776 0,382 CH 4 0,047 0,115 0,133 0,178 0,088 N 2 O 0,026 0,064 0,074 0,100 0,049 SO 2 0,0054 0,0132 0,0153 0,0205 0,0101 CO 2 841,33 2066,76 2396,65 3203,58 1576,51 Liikenteestä aiheutuvilla pakokaasupäästöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ihmisten terveyteen. Logistiikan optimoinnilla kuljetuksia voidaan edelleen tehostaa ja täten päästöjä vähentää. Panostamalla kuljetuskaluston laatuun ja kuljettajien taloudellisen ajotavan koulutukseen voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähenemiä. 9.1.4.5. Arvio hankkeen meluvaikutuksista Melu on häiritseväksi koettua ääntä. Melun häiritsevyys ja meluherkkyys koetaan yksilöllisesti eri tavoin. Ohjearvot melulle asumiseen käytettävillä alueilla ovat ulkona 55 db päivällä ja 50 db yöllä. Noin tuhannen auton liikennemäärä pienellä tiellä aiheuttaa yli 55 db melun tien vieressä oleville tonteille. Liikenteen melu vähenee 3 db kun etäisyys tiestä kaksinkertaistuu. Tieliikenteen meluun vaikuttavat ajoneuvojen nopeus, liikennemäärä, raskaiden ajoneuvojen osuus, tien mäkisyys, liikenteen sujuvuus, autojen renkaat (nastat) ja ajoradan päällyste. Pehmeät pinnat, kuten nurmi, pelto ja tuore lumi maastossa vaimentavat ääntä enemmän kuin kovat pinnat, kuten betoni, asfaltti, jää ja kova hanki. Puilla ja pensailla ei ole suurta vaikutusta äänen vaimentumiseen, 86
mutta ääniaaltojen heijastumiseen ja sirontaan ne vaikuttavat. (Lähde: Tiehallinto, Tieliikenteen melu) Nykyisen toiminnan melupäästöt mitattiin kesäkuussa 2007. Mittausraportin mukaan melupäästöarvoltaan suurimmat äänitehotasot aiheutuivat renderöintilaitoksen lauhduttimista L WA = 104,7 db, jätevedenpuhdistamon kompressorihuoneen oviaukosta L WA = 104,6 db ja liikkuvasta pyöräkoneesta L WA = 98,5 db. Samalla suoritettiin ympäristömelumittaukset kahdessa mittauspisteessä (kuva 9.3). Melulaskentojen sekä suoritettujen melumittausten mukaan renderöintilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon päivä- ja yöaikainen keskiäänitaso alittaa melutason ohjearvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Kuva 9.3 Ympäristömelumittauspisteiden sijainti. Nykyisen toiminnan melupäästöt mitattiin myös helmikuussa 2005. Mittausraportin mukaan asumiseen käytettävien alueiden päiväohjearvon taso ylittyy Honkajoki Oy:n kiinteistöllä. Teollisuusalueen ei tosin voida vaatiakaan alittavan asumiselle asettuja oh- 87
jearvoja. Suurin melupäästö (80 db) mitattiin prosessihöyryjen lauhduttimien läheisyydessä. Alueen rajoilla mitattiin pienimmät melupäästöt (alle 60 db). Kaikkien mittauspisteiden melupäästöjen keskiarvo oli 63 db, joka on pienempi kuin normaalin katumelun taso. Jätevedenpuhdistamon äänieristettyjen kompressorien melupäästöt 1 m etäisyydeltä mitattuna ovat 79 83 db. Ne on sijoitettu rakennusten sisään, joten melu ei aiheuta häiriötä noin 600 metrin päässä sijaitsevalle asutukselle. Merkittävimmät melupäästöt aiheutuvat liikenteestä, jonka määrät on ilmoitettu kappaleessa 9.1.4.2. Termisen käsittelyn laitosmelupäästöt ovat nykytoimintaa vastaavalla tasolla. Melupäästöalue suurenee käsittelykapasiteetin ja laitosalueen laajenemisen myötä. Myös liikenteen aiheuttamat melupäästöt lisääntyvät. Laitosmelun päästöjä voidaan tarvittaessa vähentää erilaisin rakenteellisin ratkaisuin. Merkittävimpiä melulähteitä ovat savukaasujen ja prosessi-ilmojen ulospuhalluskohteet, joiden melupäästöjä voidaan vähentää sopivalla mitoituksella ja tarvittaessa rakentamalla melusuojauksia. Biokaasulaitoksen prosesseissa ei aiheudu häiritsevää melua laitosalueen ulkopuolelle. Hanketta vastaavalla biokaasulaitoksella suoritettujen mittausten perusteella biokaasulaitoksen aiheuttama melu on selvästi alle ohjearvojen. Kompostoinnin melupäästöt ovat vastaavalla tasolla kuin biokaasulaitoksen. Jälkikompostoinnin osalta ilmenee jonkin verran enemmän melupäästöjä, sillä se tapahtuu ulkoalueella, jonne kompostoitu materiaali kuljetetaan kauhakuormaajalla tai vastaavalla ja jossa materiaalia sekoitetaan. Tieliikenteen melu Ihminen havaitsee 3 db muutoksen äänenvoimakkuudessa. Tämän suuruinen muutos aiheutuu esimerkiksi silloin, kun liikennemäärä kaksinkertaistuu tietyllä tieosuudella. Raskaiden ajoneuvojen määrien muutos vaikuttaa havaittuun meluun. Raskaan liikenteen määrän muuttuessa 15 % muuttuu melutaso keskimäärin 2,6 db 80 km/h nopeusalueella (Tiehallinto, Tieliikenteen melu). Ympäristömeludirektiivin mukainen väliaikainen tieliikennemelun laskentamalli (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, 7.9.2006) perustuu yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin. Laskentamallissa lasketaan lähtöarvo liikenteen melulle, otetaan huomioon etäisyysvaimennus ja maa- ja estevaimennus. Paksut esteet sekä tien pituuskaltevuus huomioidaan korjauskertoimilla, samoin sääolosuhteet huomioidaan korjauskertoimella. Laskentamallissa huomioidaan seuraavat muuttujat: ajoneuvojen määrä raskaiden ajoneuvojen osuus liikennemerkeillä osoitettu nopeus (nopeusrajoitus) etäisyys tien keskilinjaan ja lyhyillä etäisyyksillä myös tien leveys ajoradan korkeus suhteessa ympäröivään maastoon esteiden sijainti ja korkeus esteiden paksuus 88
laskentapisteen korkeus suhteessa ympäröivään maastoon ja ajorataan tai esteisiin laskentamallin sijainti suhteessa pystysuoriin heijastaviin pintoihin maanpinnan laatu tiepäällysteen laatu sääkorjaus Tieliikenteen aiheuttama melu määritetään laskelman lähtöarvona liitteessä 5 esitetyn käyrästön avulla. Lähtöarvoa laskettaessa huomioidaan seuraavat muuttujat: ajoneuvojen määrä, raskaiden ajoneuvojen osuus ja liikennemerkeillä osoitettu nopeus (nopeusrajoitus). Tässä arviossa on oletettu muutoksia tapahtuvan vain liikennemäärissä ja raskaan liikenteen osuudessa kokonaisliikennemääristä. Muiden muuttujien, esimerkiksi tienpinnan ja sääolosuhteiden vaikutus tieliikenteen meluun pysyvät vakiona eivätkä muutu. Tältä pohjalta voidaan arvioida kuinka paljon tieliikenteen melu muuttuu eri vaihtoehdoissa. Taulukossa 9.12 on esitetty hankkeen aiheuttama tieliikenteen melun muutos Pohjanmaantiellä, Karviantiellä, Kankaanpääntiellä ja Santastentiellä eri hankevaihtoehdoilla. Taulukko 9.12 Hankkeen aiheuttama tieliikenteen melun muutos Pohjanmaantiellä, Karviantiellä, Kankaanpääntiellä ja Santastentiellä. Pohjanmaantie VE0 VE1 VE1/1 VE1/2 VE1/3 Raskaanliikenteen osuus (%) 16 % 17 % 17 % 17 % 17 % Nopeus (km/h) 60 60 60 60 60 Liikennemäärä (ajon./vrk) 1 400 1 413 1 413 1 418 1 408 Muutos verrattuna VE0 (db) +0,5 +0,5 +0,5 +0,5 Karviantie Raskaanliikenteen osuus (%) 6 % 7 % 7 % 8 % 6 % Nopeus (km/h) 40 40 40 40 40 Liikennemäärä (ajon./vrk) 1 400 1 405 1 412 1 422 1 403 Muutos verrattuna VE0 (db) +0,5 +0,5 +1,0 +0,0 Kankaanpääntie Raskaanliikenteen osuus (%) 11 % 11 % 11 % 12 % 11 % Nopeus (km/h) 80 80 80 80 80 Liikennemäärä (ajon./vrk) 1 900 1 915 1 917 1 925 1 909 Muutos verrattuna VE0 (db) +0,0 +0,0 +0,5 +0,0 Santastentie Raskaanliikenteen osuus (%) 17 % 27 % 29 % 34 % 23 % Nopeus (km/h) 80 80 80 80 80 Liikennemäärä (ajon./vrk) 240 273 282 304 260 Muutos verrattuna VE0 (db) +2,0 +2,0 +2,5 +1,5 89
9.1.5. Arvio hankkeen työllisyys- ja elinkeinoelämävaikutuksista Taulukossa 9.13 on esitetty arvio hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaisista työllisyysvaikutuksista. Rakentamisen aikaista työllisyysvaikutusta on arvioitu TE-keskusten käyttämän työllisyysvaikutusmallin avulla. Mallin mukaan rakennushankkeissa rakennusaikainen työllistävyys arvioidaan niin, että 170 000 euron investoinnin kokonaisvaikutus on 3,5 henkilötyövuotta. Laitoksen toiminnan aikainen työllisyysvaikutusarvio perustuu toiminnanharjoittajan suunnitelmaan. Laajennushankkeen toteutuminen vahvistaa Honkajoen seudun asemaa eläinperäisten sivutuotteiden käsittelijänä. Työntekijöiden erityisosaaminen kerryttää seutukunnan osaamispääomaa ja vahvistaa työpaikkaomavaraisuutta. Jos vaihtoehdoista toteutuu VE1/1 tai VE1/2, monipuolistuu työntekijöiden erityisosaaminen entisestään. Rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset ovat laajennusvaihtoehdoissa 433-590 henkilötyövuotta eli erittäin merkittävät. Lähiseudun työllisyyden kannalta myös toiminnan aikaiset suorat työllisyysvaikutukset (40-50 htv) ovat merkittäviä. Lisäksi kuljetuksista ja huollosta aiheutuvat välilliset työllisyysvaikutukset ovat noin 14-38 htv. Taulukko 9.13 Arvio hankkeen työllisyysvaikutuksista henkilötyövuosina (htv) eri hankevaihtoehdoissa. Rakentamisen aikaiset VE0 VE1 VE1/1 VE1/2 VE1/3 työllisyysvaikutus htv työllisyysvaikutus htv työllisyysvaikutus htv työllisyysvaikutus htv työllisyysvaikutus htv suorat ja välilliset 70 586 590 574 433 Toiminnan aikaiset suorat hallinto ja johto - 2 2 2 2 myynti ja markkinointi - 1 1 1 1 laitoshenkilöstö - 45 40 40 35 välilliset kuljetus, logistiikka - 17 22 33 10 huolto, t&k, ylläpito, jne. - 5 5 5 4 90
9.2. VAIKUTUKSET VESISTÖIHIN JA MAAPERÄÄN - Laajennushanke ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle tai vedenoton kannalta tärkeän vesistön läheisyyteen. - Laitosalue asfaltoitu. Hulevesien kaksoisviemärijärjestelmä. Säännöllinen seuranta. - Yleisesti positiivinen vesistö- ja maaperävaikutus laitoksen lopputuotteiden peltokäytön osalta. Lopputuotteiden peltokäyttö vähentää pelloilta aiheutuvaa ravinnekuormitusta maaperään ja vesistöihin erityisesti verrattuna raakalietteen peltokäyttöön. Jätevedenkäsittelyä tulee tehostaa riippumatta siitä, toteutetaanko laajennushanke. - Vesistövaikutusten osalta vastaanottavan vesistön hapen pitoisuus ei keskivirtaamalla alene eri laajennusvaihtoehtojen tai eri prosessivaihtoehtojen osalta merkittävästi. Pienin hapen pitoisuuden alenema on eri vaihtoehtojen osalta 1,3 % ja suurin 6 %. Typen osalta vesistövaikutus on hapen pitoisuuden muutosta merkittävämpi. Alimmillaan typen pitoisuuden muutos on arvioitu 5 % ja korkeimmillaan 19 % tasolle. 9.2.1. Maaperän laatu ja vesistötiedot Maaperä Alue on suovaltaista. Kirkkokallion teollisuusalue on matalaa harjua Lakkikeitaan suoalueen länsipuolella. Teollisuusalueen lähiympäristö on pääasiassa talousmetsää. Alueen maasto viettää hyvin loivasti länteen kohti Karvianjokea, joka on noin 2 km etäisyydellä teollisuusalueesta. Kirkkokallion teollisuusalueella on tehty alueellinen pohjatutkimus vuonna 2002. Painokairausten perusteella (5 pisteestä) maanpintaa peittää humusmaakerros, jonka paksuus on noin 0,2 m. Pintakerroksen alla on 0,3 0,5 m paksu kerros silttiä tai löyhää moreenia. Varsinainen perusmaa on keskitiivistä ja tiivistä moreenia, joka on paikoin varsin kivistä. Honkajoki Oy:n laajennusalueelle, Kettuharjun kiinteistölle, tehtiin maaperätutkimus sekä pohjaveden pinnankorkeusmääritykset Insinööritoimisto GEOYMPÄRISTÖ Oy:n toimesta. Alueella tehtiin paino-/tärykairauksia 20 pisteessä ja kolmesta pisteestä otettiin maanäytteitä, joiden maalajit arvioitiin silmämääräisesti. Maanpinnassa esiintyy 0,2-1,0 metrin humusmaa-turvekerros. Turvekerrostuman alapuolella maaperä koostuu tiiviydeltään ja rakeisuudeltaan vaihtelevista kitkamaa- ja moreenikerrostumista. Humusmaan alapuolella esiintyy löyhää silttiä, hiehoa hiekkaa, hiekkaa, isoja kiviä ja löyhää moreenia. Maaperäkairaukset päätyivät kiviin, lohkareisiin, kallioon tai tiiviiseen maakerrostumaan 0,9-5,2 metrin syvyydessä maanpinnasta. Maanäytteet, jotka otet- 91
tiin 1 2 metrin syvyydestä, olivat maalajiltaan silttiä, silttimoreenia, hiekkamoreenia ja silttistä hiekkamoreenia. (Insinööritoimisto GEOYMPÄRISTÖ Oy, 2008.) Pohjavedet Kirkkokallion teollisuusalue ja sen lähiympäristö eivät sijaitse pohjavesialueella. Insinööritoimisto GEOYMPÄRISTÖ Oy asensi Kettuharjun kiinteistölle kaksi siiviläkärjellistä pohjavedenpinnan korkeuden havaintoputkea. Pohjavedenpinta oli 10.-24.4.2008 toisessa pohjavesiputkessa tasossa +112,28 - +112,29 (3,1 metrin syvyydessä maanpinnasta) ja toisessa +112,20 - +112,29 (2,4 2,5 metriä maanpinnasta). Honkajoella merkittävimmät pohjavesialueet liittyvät Karvianjoen ja Kodesjoen laaksoja seuraileviin mannerjäätikön sulamisvesien kerrostamiin harjuihin. Lähimmät pohjavesialueet ovat I-luokan Honkolanmäki, Palokangas ja Kromunneva. Honkolanmäki sijaitsee 1,2 km päässä luoteeseen. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,58 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 0,18 km 2 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 400 m 3 vuorokaudessa. Palokangas sijaitsee 3,1 km päässä luoteeseen. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 5,48 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 3,62 km 2 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 2 500 m 3 vuorokaudessa. Kromunneva sijaitsee Kankaanpään kunnassa 4,7 km päässä kaakkoon. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,39 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 0,24 km 2 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 120 m 3 vuorokaudessa. Kuvassa 9.4 on esitetty Honkolanmäen, Palokankaan ja Kromunnevan pohjavesialueiden sijainti. 92
Kuva 9.4 Honkolanmäen, Palokankaan ja Kromunnevan pohjavesialueet. 93
Pintavedet Karvianjoki alkaa Karvianjärvestä, mistä se kulkee Honkajoen taajaman läpi ja Kankaanpään kaupungin länsipuolitse Kynäsjärveen ja sieltä edelleen Selkämerta kohti. Honkajoen taajaman kohdalla keskivirtaama Karvianjoessa on 9,1 m 3 /s (Lankoski). Karvianjoen vesi on valuma-alueen suovaltaisuuden takia humuspitoista. Lisäksi se on eri kuormittajien yhteisvaikutuksesta runsasravinteista. Hajakuormituksen on useissa yhteyksissä arvioitu olevan Karvianjoen suurimman kuormittajan. Hajakuormitusta tulee runsaasti peltoviljelystä, turvetuotannosta, karjataloudesta ja haja-asutuksesta. Kuormituksen seurauksena Karvianjoen veden laatu joen ylä- ja keskijuoksulla on vain välttävää, joskaan happiongelmia ei esiinny. Karvianjoessa esiintyy luontainen purotaimenkanta sekä jokihelmisimpukkaa. (Hell, E. 2003.) Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen jätevedet käsitellään yhtiön omassa jätevedenpuhdistamossa, josta puhdistettu vesi johdetaan Karvianjokeen kunnan jätevedenpuhdistamon kohdalla, keskustaajaman alapuolella. Honkajoen keskustaajama sijaitsee Karvianjoen keskijuoksun varrella. Karvianjoki suhteessa Honkajoki Oy:n laitoksen ja jätevedenpuhdistamon sijaintiin on esitetty kuvassa 9.5. 94
Jätevedenpuhdistamo Kuva 9.5 Karvianjoki suhteessa Honkajoki Oy:n laitoksen sijaintiin. 95
9.2.2. Arvio hankkeen suorista maaperä- ja vesistövaikutuksista Termisen käsittelyn, biokaasu- ja kompostointilaitoksen toiminnot tapahtuvat kokonaisuudessaan suljetuissa prosesseissa ja laitoksen varastointitilat ja säiliöt rakennetaan tiiviiksi, joten laitoksen normaalitoiminnan aikana puhdistamattomia päästöjä vesistöön ja maaperään ei ole. Kemikaalisäiliöt varustetaan varoaltain tai sijoitetaan sisälle rakennuksiin. Rakennukset varustetaan lattiakaivoin, josta nesteet johdetaan jätevedenpuhdistamolle tai vastaanottoaltaaseen. Laitoksen piha-alueet rakennetaan siten, että ne alueet, joissa kuljetetaan ja siirretään käsittelemätöntä ja käsiteltyä materiaalia, on asfaltoitu ja viemäröity kaksoisviemärijärjestelmällä, jolloin ulkoalueen puhdistusta vaativissa tilanteissa vesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle, normaalitilanteessa sadevesiviemäriin. Biokaasulaitosvaihtoehdossa puhdistusvedet voidaan johtaa laitoksen vastaanottoaltaaseen. Asfaltoinnin ja kaksoisviemärijärjestelmän avulla estetään raakaaineen joutuminen maaperään ja valumavesiin myös tilanteissa, joissa inhimillisen virheen tai laiterikon johdosta ainesta voi joutua maahan. Asfaltoidulta alueelta voidaan aines poistaa ja palauttaa käsittelyprosessiin laitoksen oman kaluston avulla. Nykyisen laitoksen hulevedet johdetaan alueen laidalla olevaan laskuojaan. Raaka-aineen vastaanottoalueen hulevedet johdetaan keitettäväksi/jätevedenpuhdistamolle. Hanke ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle, eikä sijoituspaikan läheisyydessä ole vedenoton kannalta tärkeitä vesistöjä. Hankkeella ei arvioida olevan haitallista vaikutusta maaperään tai vesistöihin. Toimintaan liittyy kuitenkin riski raaka-aineen joutumisesta maaperään ja edelleen vesistöihin vuodon tai onnettomuuden seurauksena. Kaksoisviemärijärjestelmän avulla riskiä vähennetään huomattavasti. Järjestelmän toimivuus edellyttää kuitenkin sadevesiviemäriin johdettavien vesien säännöllistä laaduntarkkailua. Ehdotus maaperä- ja vesistövaikutusten tarkkailusta on esitetty kappaleessa 12. Tiivistelmä eri jätevedenkäsittelymenetelmien vesistövaikutuksista Honkajoki Oy:n tuotantoprosessissa muodostuvien jäte- ja rejektivesien käsittelyvaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi perustuu liitteessä 3 esitettyihin kuormitusparametreihin ja arvioon eri prosessivaihtoehtojen puhdistustehokkuudesta ammoniumtypen, kokonaistypen (Kjeldahl-typpenä) sekä kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) osalta. Näiden arvioiden pohjalta on määritetty virtaamien mukaiset vesistövaikutukset Karvianjoen tilaan keskialivirtaamalla ja keskivirtaamalla. Arvioidut prosessivaihtoehdot on esitetty taulukossa 9.14 96
Taulukko 9.14 Honkajoki Oy laajennusvaihtoehdot arvioitavat jätevesien käsittelyratkaisut. Jäteveden käsittelyprosessivaihtoehto Tunnus Lauhteen ja biokaasulaitoksen rejektiveden esikäsittelyvaihtoehdot Typen talteenotto -strippaus Typen talteenotto -haihdutus Typen talteenotto höyryn happopesu (ei biokaasulaitoksen rejektivedelle) P1 P2 P3 Prosessiveden ja esikäsitellyn lauhteen käsittelyvaihtoehdot Partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (aerobinen kantajaprosessi) Partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (anaerobinen käsittely) + aerobinen kantajaprosessi Partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (aerobinen kantajaprosessi) + nitrifikaatio Partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (anaerobinen käsittely) + nitrifikaatio P4 P5 P6 P7 Prosessiveden ja esikäsittelemättömän lauhteen käsittelyvaihtoehdot Partikkelien poisto, flotaatio, denitrifikaatio, biologinen COD poisto (aerobinen kantajaprosessi) + nitrifikaatio Partikkelien poisto, flotaatio, denitrifikaatio, biologinen COD poisto (anaerobinen käsittely) + nitrifikaatio P8 P9 Ympäristövaikutusten osalta jätevesien käsittelystä vesistöön johtuvan kuormituksen vaikutus kohdentuu sekä suoraan että välillisesti vesistön hapen pitoisuuteen. Orgaaninen kuormitus (arvioitu COD Cr pitoisuuden muutoksena) kuluttaa teoreettisesti CODarvon verran happea vesistöstä. Ammoniumtypen kuormitus puolestaan kuluttaa suhteessa COD-kuormitukseen nelinkertaisen määrän happea vesistöstä. Siten hapen pitoisuuden muutosta käsiteltyä jätevettä vastaanottavassa vesistössä voidaan arvioida CODkuormituksen sekä ammoniumtypen kuormituksen yhteisvaikutuksena. Arvion tarkastelussa tulee huomioida laskelman perustuvan 100 % COD-kuormituksen hajoamiseen sekä 100 % ammoniumtypen hapettumiseen, joten käytännössä hapen kulutus tullee olemaan alhaisempi kuin laskennallinen muutos. Koska myös nitrifioidulla eli hapettuneella ammoniumtypellä on vesistöä rehevöittäviä vaikutuksia, on prosessivaihtojen tarkastelussa esitetty myös kokonaistypen kuormitus vastaanottavaan vesistöön. Eri prosessivaihtoehdot ovat tehokkaampia poistamaan esimerkiksi orgaanista (COD) kuormitusta ja toiset puolestaan typen yhdisteitä. Toisaalta jotkut prosessivaihtoehdoista käyttävät enemmän energiaa kuin toiset. Lisäksi eri prosessivaihtoehdoilla on erilaiset käyttö- ja investointikustannusvaikutukset. Tästä syystä eri prosessivaihtoeh- 97
dot on arvioitu ristikkäisarviointina pisteyttämällä eri vaihtoehdot ja prosessit ympäristövaikutusten osalta sekä taloudellisesta näkökulmasta. Tuloksia arvioitaessa pienimmät pisteet esittävät vähäisimpiä vaikutuksia. Taulukossa 9.15 on esitetty arvioidut vaikutukset sekä pisteytysmenettely. Pisteytys on laskettu vertaamalla prosessivaihtoehdon vaikutusarvoa kaikkien prosessien alhaisimpaan lukuun. Ristikkäisarviointi on tehty jokaiselle laajennusvaihtoehdolle erikseen. Taulukoissa 9.16-9.20 on esitetty ristikkäisarvioinnin tulokset. Taulukko 9.15 Eri prosessivaihtoehtojen ristikkäisarvioinnin perusteet. Arvioitava vaikutus Tunniste Pisteytys Ympäristövaikutus vesistön liuenneen hapen arvioitu muutos YV1 1-10 Ympäristövaikutus vesistön kokonaistypen pitoisuuden arvioitu YV2 1-10 muutos Ympäristö- ja taloudellinen vaikutus kokonaisenergian kulutus YTV3 1-10 Taloudellinen vaikutus investointi- ja käyttökustannustaso TV4 1-10 Taulukko 9.16 Ristikkäisarviointi VE0. Prosessivaihtoehto YV1 YV2 YTV3 TV4 Yhteispisteet Sijoitus P1-P4 10 1 7 1 19 3 P2-P4 9 2 6 7 24 8 P1-P5 7 5 2 3 17 1 P2-P5 8 6 1 9 24 8 P1-P6 5 3 8 4 20 5 P2-P6 3 4 5 8 20 5 P1-P7 2 7 4 5 18 2 P2-P7 1 8 3 10 22 6 P8 6 9 10 2 27 9 P9 4 10 9 6 29 10 Taulukko 9.17 Ristikkäisarviointi VE1. Prosessivaihtoehto YV1 YV2 YTV3 TV4 Yhteispisteet Sijoitus P1-P4 9 1 7 1 18 3 P2-P4 7 2 6 7 22 8 P1-P5 6 5 2 2 15 1 P2-P5 5 6 1 9 21 6 P1-P6 4 3 8 4 19 5 98
P2-P6 2 4 5 8 19 5 P1-P7 3 7 4 3 17 2 P2-P7 1 8 3 10 22 8 P8 10 9 9 5 33 9 P9 8 10 10 6 34 10 Taulukko 9.18 Ristikkäisarviointi VE1/1. Prosessivaihtoehto YV1 YV2 YTV3 TV4 Yhteispisteet Sijoitus P1-P4 10 3 7 9 29 9 P2-P4 9 5 5 5 24 8 P1-P5 7 4 1 7 19 4 P2-P5 8 7 2 6 23 7 P1-P6 6 6 8 10 30 10 P2-P6 2 10 6 4 22 6 P1-P7 3 8 3 8 22 6 P2-P7 1 9 4 3 17 1 P8 5 1 10 1 17 1 P9 4 2 9 2 17 1 Taulukko 9.19 Ristikkäisarviointi VE1/2. Prosessivaihtoehto YV1 YV2 YTV3 TV4 Yhteispisteet Sijoitus P1-P4 10 1 7 3 21 6 P2-P4 9 2 6 9 26 8 P1-P5 7 5 2 1 15 1 P2-P5 6 6 1 7 20 4 P1-P6 4 3 8 6 21 6 P2-P6 3 4 5 10 22 7 P1-P7 2 7 4 2 15 1 P2-P7 1 8 3 8 20 4 P8 8 9 10 4 31 10 P9 5 10 9 5 29 9 99
Taulukko 9.20 Ristikkäisarviointi VE1/3. Prosessivaihtoehto YV1 YV2 YTV3 TV4 Yhteispisteet Sijoitus P1-P4 10 3 7 1 21 6 P2-P4 7 1 1 7 16 1 P1-P5 6 5 3 2 16 1 P2-P5 5 6 2 9 22 7 P1-P6 4 2 8 4 18 4 P2-P6 3 4 6 8 21 6 P1-P7 2 7 5 3 17 3 P2-P7 1 8 4 10 23 8 P8 9 9 9 5 32 9 P9 8 10 10 6 34 10 Taulukossa 9.21 on esitetty yhteenveto eri prosessivaihtoehtojen vaikutuskertoimista Honkajoki Oy:n laajennusvaihtoehtojen mukaisesti. Taulukossa on annettu yllä esitettyjen ristikkäisvertailujen tuloksena kullekin prosessivaihtoehdolle laskettu sijoitus, joka perustuu eri vaikutusten arviointiin ja pisteytykseen. Taulukko 9.21 Eri prosessivaihtoehtojen vertailu laajennusvaihtoehtojen funktiona. Prosessi P1-P4 P2-P4 P1-P5 P2-P5 Prosessikuvaus Lauhteen esikäsittely ammoniumstrippaus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (aerobinen kantajaprosessi) Lauhteen esikäsittely haihdutus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (aerobinen kantajaprosessi) Lauhteen esikäsittely ammoniumstrippaus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (anaerobinen käsittely) + aerobinen kantajaprosessi Lauhteen esikäsittely haihdutus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (anaerobinen käsittely) + aerobinen kantajaprosessi VE0 VE1 VE1-1 VE1-2 VE1-3 3 3 9 6 7 8 8 8 8 7 1 1 4 1 1 8 6 7 4 7 P1-P5 P1-P6 P2-P6 P1-P7 P2-P7 P8 P9 Lauhteen esikäsittely ammoniumstrippaus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (aerobinen kantajaprosessi) + nitrifikaatio Lauhteen esikäsittely haihdutus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (aerobinen kantajaprosessi) + nitrifikaatio Lauhteen esikäsittely ammoniumstrippaus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (anaerobinen käsittely) + nitrifikaatio Lauhteen esikäsittely haihdutus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (anaerobinen käsittely) + nitrifikaatio Partikkelien poisto, flotaatio, denitrifikaatio, biologinen COD poisto (aerobinen kantajaprosessi) + nitrifikaatio Partikkelien poisto, flotaatio, denitrifikaatio, biologinen COD poisto (anaerobinen käsittely) + nitrifikaatio 5 5 10 6 3 5 5 6 7 4 2 2 6 1 2 6 8 1 4 8 9 9 1 10 9 10 10 1 9 10 100
Taulukon 9.21 tulosten mukaisesti eri prosessivaihtojen soveltuvuus huomioiden sekä ympäristövaikutukset että taloudelliset edellytykset, vaihtelevat eri laajennusvaihtojen mukaisesti. Arvioinnissa painotus on käsiteltyä jätevettä vastaanottavan vesistön tilassa, koska ristikkäisarvioinnissa käytettiin kahta eri indikaattoria prosessivaihtoehdon vaikutukseen, kokonaistypen kuormitusta sekä liuenneen hapen pitoisuuden alentumista. Lauhteen esikäsittely ammoniumstrippaus + partikkelien poisto, flotaatio, biologinen COD poisto (anaerobinen käsittely) + aerobinen kantajaprosessi (P1-P5) erottui muista prosessivaihtoehdoista saaden selkeästi alimmat vaikutuspisteet - pois lukien laajennusvaihtoehto VE1/1, jossa kolmannen luokan materiaali käsitellään erillisessä biokaasulinjassa. VE1/1 vaihtoehdossa alimmat pisteet saivat käytännössä biologisen kokonaistypen poistoon keskittyvät prosessit (P8 ja P9), joissa tosin biokaasulinjasta tuleva rejekti on esikäsitelty ammoniumtypen poistamiseksi. Kuvassa 9.6 on esitetty vesistövaikutusten vertailu eri laajennus- ja prosessivaihtoehtojen osalta. Kuvissa 9.6 a-d esitetään eri laajennus- ja prosessivaihtoehtojen vesistövaikutus keskivirtaaman osalta COD-pitoisuuden kasvuna (9.6 a), ammoniumtyppipitoisuuden kasvuna (9.6 b), kokonaistypen pitoisuuden kasvuna (9.6 c), sekä vesistön liuenneen hapen laskennallisena pitoisuuden laskuna COD-kuormituksen sekä ammoniumtyppikuormituksen johdosta (9.6 d). Eri laajennusvaihtoehdoista VE1 erottuu selkeästi muista vaihtoehdoista suuremman kuormitusvaikutuksensa johdosta. Typen yhdisteet, etenkin ammoniumtyppi, ovat pitoisuuden kasvun osalta selkeästi orgaanista kuormitusta (COD-pitoisuus) ja hapen pitoisuuden muutosta merkittävämpiä vaikutuksia prosentuaalisena tarkasteluna. Toisaalta liuenneen hapen pitoisuuden muutoksessa on myös huomioitu ammoniumtypen hapettumiseen tarvittava hapen määrä. Vaihtoehtojen osalta VE0 johtaa pääosin pienimpään kuormitustasoon, mikä johtuu muihin vaihtoehtoihin nähden merkittävästi pienemmästä tuotantokapasiteetista. Muutaman prosessivaihtoehdon osalta VE1/1 aiheuttaa pienemmän kuormituksen, mikä selittyy tuotantokapasiteettiin nähden pienemmästä hydraulisesta kuormasta vesistöön biokaasuprosessin käyttäessä sisäisissä prosesseissa puhdistamolla käsiteltyä vettä. 101
1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 20 % 16 % 12 % VE0 VE1 VE1 1 VE1 2 VE1 3 P1 P4 P2 P4 P1 P5 P2 P5 P1 P6 P2 P6 P1 P7 P2 P7 P8 P9 VE0 VE1 VE1 1 VE1 2 VE1 3 P1 P4 P2 P4 P1 P5 P2 P5 P1 P6 P2 P6 P1 P7 P2 P7 P8 P9 VE0 VE1 VE1 1 c VE1 2 VE1 3 a b 8 % 4 % 0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % P1 P4 P2 P4 P1 P5 P2 P5 P1 P6 P2 P6 P1 P7 P2 P7 P8 P9 VE0 VE1 VE1 1 VE1 2 VE1 3 P1 P4 P2 P4 P1 P5 P2 P5 P1 P6 P2 P6 P1 P7 P2 P7 P8 P9 d Kuva 9.6 Honkajoki Oy:n jätevesien käsittelyn vesistövaikutukset COD-pitoisuuden kasvuna (a), ammoniumtypen pitoisuuden kasvuna (b), kokonaistypen pitoisuuden kasvuna (c), sekä vesistön liuenneen hapen pitoisuuden alentumisena (d). 102
Yhteenvetona puhdistamoprosessivaihtoehtojen vaikutusarvioinnista voidaan todeta, että ilman laajennustoimenpiteitäkin tulee nykyistä jätevedenpuhdistamoa saneerata erityisesti typenpoiston tehostamiseksi. Vesistövaikutusten osalta vastaanottavan vesistön hapen pitoisuus ei keskivirtaamalla alene eri laajennusvaihtoehtojen tai eri prosessivaihtoehtojen osalta merkittävästi. Pienin hapen pitoisuuden alenema on eri vaihtoehtojen osalta 1,3 % ja suurin 6 %. Arvioinnin osalta tulee huomioida liuenneen hapen pitoisuuden muutoksen perustuvan laskennalliseen arvoon, jossa COD-kuormituksen sekä ammoniumtyppikuormituksen oletetaan hapettuvan täysin. Typen osalta vesistövaikutus on hapen pitoisuuden muutosta merkittävämpi. Alimmillaan typen pitoisuuden muutos on arvioitu 5 % ja korkeimmillaan 19 % tasolle. Ammoniumtypen osalta vaikutus on selkeästi suurempi alimman muutosarvion ollessa 12 % ja korkeimman arvion ollessa 50 %. Eri prosessivaihtoehtojen osalta tuotantoprosessien valinta vaikuttaa merkittävästi vähäisimmän kokonaisvaikutuksen tuottavaan käsittelyprosessiin. Kuitenkin prosessivaihtoehto P1-P5, jossa osa lauhteesta esikäsitellään typen poiston osalta strippauksella ja yhdistetään tämän jälkeen prosessivesiin, jonka jälkeen vedet käsitellään anaerobisesti sekä aerobisesti, on laajennusvaihtoehtoa VE1/1 lukuun ottamatta muista vaihtoehdoista selkeästi erottuva. Laajennusvaihtoehto VE1/1, jossa kolmannen luokan sivutuotteet käsitellään biokaasulaitoksella, mahdollistaa myös muiden prosessivaihtoehtojen soveltuvuuden käsittelyratkaisuksi. 9.2.3. Arvio lopputuotteiden lannoitekäytön maaperä- ja vesistövaikutuksista Termisessä käsittelyssä muodostuu sekä rehu- että lannoitetuotteita. Lihaluujauhon avulla voidaan ylläpitää maan viljavuutta ja saada lisää kasvuvoimaa varsinkin vaativimmille kasveille. Lihaluujauho NP 8-6 lannoite sisältää 8,1 % typpeä, josta noin neljännes on vesiliukoista. Fosforia on 5,6 %, joka on miltei kokonaan hidasliukoista. MTT:n tutkimuksen mukaan (Ylivainio ja Turtola 2003) fosforista 26 % on kasvien käytettävissä ensimmäisen kasvukauden aikana. Lisäksi lihaluujauho sisältää 13 % kalsiumia ja vähän natriumia, kaliumia, magnesiumia ja rikkiä. Hivenaineita se sisältää runsaasti ja monipuolisesti. Kauran lihaluujauholannoituksella saatiin keskimäärin miltei yhtä hyvä sato kuin keinolannoitteella. Ohrakokeessa lihaluujauholannoituksella saatiin korkeampia satoja kuin keinolannoitteella. (Pohjolan Luomu, 2006.) Luujauhoa käytetään erityisesti fosforilannoitteena, sillä sen fosforipitoisuus on yleensä yli 10 %. Luujauhon fosfori on hidasliukoista. Verijauhon typpipitoisuus on noin 15 % ja se sisältää fosforia alle 1 %. Sitä käytetään yleisesti luonnonmukaisessa puutarhaviljelyssä typenlähteenä. Maabakteerit hajottavat veriproteiinit nopeasti kasveille käyttökelpoiseksi ammoniumtypeksi. Höyhenjauhon typpipitoisuus on noin 14 % ja se sisältää fosforia alle 1 %. Stuttgart- Hohenheimin ja Pekingin yliopiston viljelykokeissa höyhenjauholla saatiin vastaavia satoja kuin luujauholla. Höyhenjauhon typpi vapautui melko nopeasti ja tasaisesti. Tutki- 103
muksen johtopäätöksenä oli, että höyhenjauhon lannoitekäyttöarvo on vastaava kuin luujauhon (EDFA, 2009.) Renderöintilaitoksen lannoitevalmisteet ovat sterilisoinnin ansiosta hygieeniseltä laadultaan korkeatasoisia. Niiden lannoitekäytöstä arvioidaan aiheutuvan maatalouden ympäristötukiehtojen mukaisesti käytettyinä vastaavanlaatuisia maaperä- ja vesistövaikutuksia kuin mineraalilannoitteiden käytöstä. Biokaasulaitoskäsittely muuttaa raaka-aineen ominaisuuksia. Mädäte on nestemäisempää ja tasalaatuisempaa kuin käsittelemätön materiaali. Käsittelyn aikana orgaanisen typen pitoisuus alenee ja ammoniumtypen pitoisuus kasvaa, jolloin peltokäytössä typpi on merkittävästi edullisemmassa muodossa kasvien ravinteena. Lisäksi raaka-aineen mineralisoitumisen ansiosta peltolevityksen yhteydessä tapahtuva happikato ei ole yhtä merkittävä shokkitekijä kasveille kuin ilman käsittelyä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on tutkinut Vehmaan biokaasulaitoksen lopputuotteiden (mädäte, typpineste, humus) lannoitevaikutuksia peltokokeilla jo kahden vuoden ajan. Lopputuotteet ovat tuottaneet parempia satomääriä paitsi raakalietteeseen, jopa väkilannoitteisiin verrattuna. Näiden tekijöiden johdosta käsitellyn mädätteen käyttäminen erityisesti raakalietteen sijaan peltolannoitteena vähentää ravinteiden huuhtoutumista. Biokaasulaitoksen hygienisointivaiheen ansiosta mädäte on myös hygieeniseltä laadultaan korkeatasoista. Biokaasulaitoksella mädäte prosessoidaan fosforipitoiseksi humusjakeeksi, sekä typpipitoiseksi rejektinesteeksi. Lietteen lannoitekäyttöä rajoittavien pääravinteiden jakaminen erillisiin jakeisiin helpottaa lietteen ravinnetaseen hallintaa. Uusien maatalouden lannoitekäyttöä ohjaavien säädösten perusteella erityisesti fosforin käyttöä peltolannoituksessa on entisestään rajoitettu. Komposti soveltuu ominaisuuksiensa vuoksi hyvin lannoitukseen ja maanparannukseen. Kompostia käyttämällä voidaan lisätä maan humuspitoisuutta, jolloin pieneliöstön määrä kasvaa, paakkuuntuminen estyy ja maa kuohkeutuu ja viljelykasvien juuret saavat paremmin happea. Komposti on myös hyvä NPK-lannoite. Se on esimerkiksi hyvä typen, fosforin, kaliumin lähde. Kompostia voidaan käyttää yhdessä mineraalilannoitteiden kanssa. Viljelykäyttöä myös tutkitaan aktiivisesti. MTT:n tekemän viisivuotisen tutkimuksen perusteella kompostin käyttö perunanviljelyssä lisää satoa 2 500 kiloa hehtaarilta. Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus tutkii puolestaan kompostin käyttöä sokerijuurikkaiden viljelyssä. (Vapo, 2009.) Kaikkien laitokselta peltokäyttöön toimitettavien lannoitevalmisteiden on todennetusti täytettävä paitsi sivutuoteasetuksen, myös lannoitevalmistelain sekä uuden lannoiteasetuksen (MMM, 2007) vaatimukset. Uudessa lannoiteasetuksessa säädetään mm. haitallisten aineiden, eliöiden ja epäpuhtauksien enimmäispitoisuuksista. Näin ollen mm. raskasmetallien määrän tulee lopputuotteissa täyttää lannoiteasetuksen vaatimukset. Tämä on laitoksen toiminnassa huomioitava lähtökohta lopputuotteiden menekin varmistamiseksi. Riski raskasmetallipitoisuuksien kasvusta käytettäessä jätevesilietettä laitoksen raaka-aineena on alhainen, koska tänä päivänä teollisten viemäröityjen jäte- 104
vesien raskasmetallipitoisuudet ovat alhaisia ja niitä seurataan säännöllisesti. Syynä tähän on v. 1994 voimaan tullut valtioneuvoston päätös yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä, joka rajoittaa raskasmetallien pitoisuutta teollisissa jätevesissä. Laitoksella seurataan säännöllisesti sekä vastaanotettavien raakaaineiden ominaisuuksia että laitoksella muodostuvien lopputuotteiden pitoisuuksia. Erityisesti lopputuotteiden analysoinnin tiheydestä sovitaan laitoksen hyväksynnän yhteydessä, jolloin valvovana viranomaisena toimii Evira. 9.3. VAIKUTUKSET ILMAAN JA ILMASTOON - Lievä haitallinen vaikutus liikenteen pakokaasupäästöistä. - Kaikkien hankevaihtoehtojen välitön kokonaishiilidioksiditase on myönteinen. Hyödyntämällä lopputuotteiden sisältämä energia ja ravinteet sekä laitoksen tuottama energia säästetään merkittävästi fossiilisia polttoaineita ja mineraalilannoitteita. - Biokaasulaitos on hiilidioksidipäästöjen osalta suurin nettovähentäjä, ilmastonmuutosta eniten hillitsevä vaikutus. - Kompostointilaitos kuluttaa energiaa, mutta sen tuottamat lannoitetuotteet vähentävät mineraalilannoitteiden kulutusta. - Mineraalilannoitteiden tuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät eniten renderöintilaitoksen laajennusvaihtoehdossa VE1 ja vähiten kompostointivaihtoehdossa VE1/2. 9.3.1. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Kasvihuonekaasu (KHK) -päästöjen vähentäminen on nähty kriittiseksi toimenpiteeksi maailmanlaajuisen kasvihuoneilmiön etenemisen rajoittamiseksi. KHK-päästöt esitetään tyypillisesti CO 2 -ekvivalentteina; vaikkakin kasvihuonekaasuja ovat myös esimerkiksi metaanikaasu ja typpioksiduuli, käytetään niiden osalta yleisesti hyväksyttyjä kertoimia niiden vertaamiseksi määrällisesti suurimpaan yhdisteeseen, eli hiilidioksidiin. Metaanikaasun vertailuluku hiilidioksidiin nähden on 23 ja typpioksiduulin 270, kertoimet kuvaavat siis kaasuyhdisteen haitallisuutta hiilidioksidiin nähden. Hankevaihtoehtojen hiilidioksiditase on laskettu seuraavasti: energiankulutus pitää sisällään hankevaihtoehtojen sähkön-, lämmön- ja höyrynkulutuksen polttoaineiden CO 2 oletuspäästökertoimina on käytetty Tilastokeskuksen vuoden 2006 polttoaineluokitusta, jota käytetään myös päästökauppaan liittyvässä päästöjen tarkkailussa sähkönkulutuksen osalta CO 2 -päästöinä on käytetty Nordpoolin ilmoittamaa vuoden 2007 keskimääräistä päästöä 98 kg CO 2 /kwh 105
lämmönkulutuksen CO 2 -päästöinä on kaikissa vaihtoehdoissa käytetty raskaan polttoöljyn polton CO 2 -päästöjä höyrynkulutuksen CO 2 -päästöinä on käytetty Honkajoki Oy:n hankkiman turpeella tuotetun energian päästöjä myytävä CO 2 -vapaa energia sisältää myydyn lämmön ja biokaasun sisältämän energian poltettaviksi lopputuotteiksi on laskettu rasva, TSE-rouhe ja rasva vaihtoehtoisen energiantuotannon CO 2 -päästöinä on käytetty vastaavan energiamäärän tuottamisesta raskaalla polttoöljyllä aiheutuneita päästöjä CO 2 -tase = energiankulutuksen CO 2 -päästöt - vaihtoehtoisen energiantuotannon CO 2 -päästöt Renderöintikäsittelyssä osa prosessihöyryjen sisältämästä energiasta voidaan ilmalauhdutuksen sijasta muuntaa lämmönvaihtimien avulla kaukolämmöksi. Lopputuotteina saadaan lannoite- ja rehuvalmisteiden lisäksi rasvaa sekä TSE-rouhetta ja rasvaa, jotka soveltuvat erinomaisesti poltettavaksi. Ne korvaavat fossiilisia polttoaineita, joten niiden hyödyntäminen vaikuttaa positiivisesti laitoksen hiilidioksiditaseeseen. Lannoitevalmisteet korvaavat mineraalilannoitteita, joiden tuottaminen aiheuttaa merkittävät määrät kasvihuonekaasuja. Lannoiteteollisuuden KHK-päästöt ovat erityisesti typpioksiduuli- ja CO 2 -päästöjä. Biohajoavien materiaalien anaerobinen käsittely vaikuttaa positiivisesti kasvihuoneilmiön ehkäisyyn; toisaalta uusiutuvan energian käyttäminen ja siitä biokaasuteknologian avulla tuotettu energia on ns. hiilidioksidineutraalia, koska käsiteltävä orgaaninen aines on lähtökohtaisesti peräisin kasvimateriaalista, joka sitoo kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia. Toisaalta uusiutuvan energian käyttäminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, millä voidaan todeta olevan nettokasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Lisäksi biokaasuteknologian avulla mahdollistetaan sivutuotteiden jalostaminen lannoitteiksi, jotka ovat ravinteiltaan ja hygieenisiltä ominaisuuksiltaan korkealuokkaisia ja joiden käyttäminen vähentää teollisten lannoitevalmisteiden käyttöä ja niiden tuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi sivuvirtojen anaerobinen hyödyntäminen vähentää materiaalien hallitsematonta hajoamista, jossa muodostuvat kasvihuonekaasut (typpioksiduuli, metaani) vapautuisivat ilmakehään. Metaani on 23 ja typpioksiduuli 296 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Kompostointi ei tuota energiaa, vaan kuluttaa sitä, joten sen suora hiilidioksidivaikutus on negatiivinen. Kompostointi on kuitenkin huomattavasti parempi menetelmä kuin kaatopaikkasijoitus, sillä kompostoinnin hapellisesta hajoamisesta vapautuu pääasiassa hiilidioksidia, kun taas kaatopaikoilta vapautuu hapettoman hajoamisen tuotteena metaania ja typpioksiduulia. Kompostoinnin lopputuotteena muodostuu myös lannoitteita, joilla voidaan korvata mineraalilannoitteita, joiden tuottaminen aiheuttaa huomattavat määrät kasvihuonekaasuja. Taulukossa 9.22 on esitetty laskelma eri hankevaihtoehtojen suorasta hiilidioksiditaseesta. 106
Taulukko 9.22 Hankevaihtoehtojen suora hiilidioksiditase. Energiankulutus (MWh) CO 2 -päästöt (t) Myytävä CO 2 - vapaa energiamäärä (MWh) Poltettavien lopputuotteiden energiamäärä (MWh) Vaihtoehtoisen energian-tuotannon CO 2 -päästöt (t) CO 2 -tase (t) VE0 94 400 41 400 12 500 151 500 47 400-6 000 VE1 165 500 72 800 22 200 271 700 84 900-12 100 VE1/1 79 000 28 400 79 900 148 700 70 500-42 100 VE1/2 83 800 32 700 5 200 148 700 44 000-11 300 VE1/3 120 200 52 500 13 700 210 200 64 500-12 000 Kaikkien hankevaihtoehtojen hiilidioksiditase on negatiivinen eli ne toimivat hiilidioksidin nettovähentäjinä. Jokaisessa hankevaihtoehdossa, erityisesti VE1:ssä, tuotetaan merkittävät määrät hiilidioksidineutraalia rasvaa. Eläinrasvan lämpöarvo on parempi kuin kivihiilen ja sillä voidaan korvata huomattavat määrät fossiilisia polttoaineita. Vaihtoehto VE1/2 eli biokaasulaitosvaihtoehto on suoralta hiilidioksiditaseeltaan selvästi paras vaihtoehto. Taulukon 9.22 laskelmissa ei ole huomioitu hankevaihtoehtojen tuottamia lannoitevalmisteita. Niillä korvataan mineraalilannoitteita, joiden tuotanto aiheuttaa merkittävät määrät kasvihuonekaasuja. IFA:n (International Fertilizer Industry Association) mukaan yhden ammoniakkitonnin tuottaminen aiheuttaa 1,52 3,06 tonnin hiilidioksidipäästön. (IFA, 2009.) Wood ja Cowie (2004) selvittivät lannoitetuotannon kasvihuonekaasupäästöistä tehtyjä tutkimuksia. Selvityksen mukaan typpi- ja fosforiyhdistelmälannoitteiden tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat Euroopassa keskimäärin typpitonnin osalta 2,56 6,39 tonnia ja fosforioksiditonnin (P 2 O 5 ) osalta 0,60-1,88 tonnia. Fosforioksidi on muutettu fosforiksi kertoimella 0,43. Tässä arviossa käytettiin typpitonnin osalta arvoa 6,39 t CO 2 ja fosforioksiditonnin tuotannon osalta arvoa 1,35 t CO 2, jotka pohjautuvat Davisin ja Haglundin (1999) tekemään tutkimukseen. Laskelmassa on käytetty vaihtoehtojen lannoitetuotteina lihaluujauhoa, luujauhoa, verijauhoa, lihajauhoa, humusta, rejektivettä, kompostia ja lannoitenestettä. Taulukossa 9.23 on esitetty laskelma eri vaihtoehdoilla saavutetuista hiilidioksidipäästövähenemistä, jotka saavutetaan korvaamalla Honkajoki Oy:n lannoitevalmisteilla mineraalilannoitteita. Taulukko 9.23 Eri vaihtoehtojen lannoitetuotteilla vältetyt hiilidioksidipäästöt. Lannoitetuotteiden typpi (t) Lannoitetuotteiden fosfori (t) Vältetty lannoitetuotannon CO 2 (t) VE 0 1 400 1 100 12 400 VE 1 4 700 5 400 47 000 VE 1/1 1 800 2 200 18 800 VE 1/2 1 100 2 200 14 000 VE 1/3 2 700 3 700 29 200 Arvion perusteella vaihtoehto VE1:llä vältetään eniten mineraalilannoitetuotannon hiilidioksidipäästöjä. Laajennusvaihtoehdoista vaihtoehdolla VE1/2 arvioidaan olevan pienin vaikutus lannoitetuotannon kasvihuonekaasujen vähenemiseen. 107
Maatalous on Suomessa energiatuotannon jälkeen toiseksi suurin kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Maatalouden osuus Suomessa kaikista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2004 oli noin 7 %. Pääasiallisten kasvihuonekaasujen, metaanin, hiilidioksidin ja typpioksiduulin määrät ja maatalouden osuus päästöistä vuonna 2004 on esitetty taulukossa 9.24. Maataloudessa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat peltoviljely, keinolannoitteet, kotieläinten ruuansulatus, kotieläinten lanta ja maatalouden energiankäyttö. Metaania syntyy märehtijöiden ruuansulatuskanavassa sekä lietteiden ja lantojen varastoinnin johdosta. Ruuansulatuksesta muodostuu noin 10 kertaa enemmän metaanikaasupäästöjä kuin lannan varastoinnista ja käytöstä (Pipatti ym., 2000). Tärkeimmät metaanipäästöjä tuottavat eläimet ovat lehmä, lammas, vuohi ja poro. Muut kotieläimet tuottavat huomattavasti vähemmän metaania. Lannasta vapautuu ilmaan metaania ja typpioksiduulia. Lietelannasta vapautuu enemmän metaania kuin kuivikelannasta, toisaalta kuivikelannasta vapautuu enemmän typpioksiduulia kuin metaania. Pelloilta vapautuu ilmaan erityisesti hiilidioksidia ja typpioksiduulia. Maatalous on merkittävin ihmisen aiheuttama typpioksiduulin lähde. Maataloudessa käytetään energiaa peltojen muokkaukseen, sadonkorjuuseen, kuivatukseen, tuotantorakennusten lämmitykseen ja ilmanvaihtoon, eläinten rehun tuottamiseen, kuljetuksiin, kylmäsäilytykseen, jäähdytykseen ja väkilannoitteiden tuottamiseen. (Perälä ym., 2006.) Taulukko 9.24 Vuonna 2004 Suomessa aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt. Taulukon arvot ovat miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi muutettuna (Milj. t CO2 ekv.) Taulukossa ei ole huomioitu F-kaasuja (fluorihiilivedyt, perfluorivedyt ja rikkiheksafluoridi). Niiden osuus kaikista kasvihuonekaasuista vuonna 2004 oli 0,9 %. (Tilastokeskus, 2006) Maatalous Muut päästölähteet Maatalouden osuus Hiilidioksidi 0,18* 69,21 0,3 % Metaani 1,84 2,94 38 % Typpioksiduuli 3,79 3,14 55 % Yhteensä 5,81 75,29 7 % * kaikki muut hiilidioksidin lähteet paitsi polttoaineiden käyttö ja teollisuuden prosessit 9.3.2. Metaanin polton päästöt Biokaasulaitoksen anaerobiprosessissa tuotetun biokaasun sisältämästä metaanista valmistetaan sähkö- ja lämpöenergiaa laitoksen omassa CHP-yksikössä (yhdistetty sähkönja lämmöntuotto). Laitoksella voidaan lisäksi tuottaa lämpöä esimerkiksi lietteen termiseen kuivaukseen erillisessä kattilassa. Laitoksen hyötykäytön estyessä biokaasu poltetaan soihdussa. Ylijäämäkaasu voidaan johtaa maakaasuputkea pitkin hyödynnettäväksi lähipiirissä toimiville yrityksille tai jalostaa liikennepolttoaineeksi. Metaanin palaessa täydellisesti muodostuu pääasiassa vettä (H 2 O) ja hiilidioksidia (CO 2 ). Biokaasun poltossa voi lisäksi muodostua mm. typen oksideja (NO x ), rikkidioksidia (SO 2 ), hiilimonoksidia (CO) ja hiilivetyjä (HC), kuten muidenkin orgaanisten hiiliyhdisteiden polttamisessa. Biokaasun polton päästöjen on todettu olevan yleisesti pienempiä kuin fossiilisten ja muiden biopolttoaineiden päästöt johtuen polttoaineen puhtaudesta. Li- 108
säksi uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuva energiahuolto tuottaa hiilidioksidivapaata energiaa, koska kasvit sitovat hiilidioksidia yhteyttäessään. 9.3.3. CTC-polton päästöt CTC-polton on esitetty sopivan erityisen hyvin TSE-jakeen käsittelyyn. Hallitun polttoprosessin, tehokkaan sekoittumisen ja jätteenpolttomääräysten edellyttämän vähintään 2 sekunnin viiveajan vaikutuksesta CTC-kattilasta poistuvat savukaasut ovat täysin hapettuneita ja hajuttomia ja alittavat laitetoimittajan teettämien akkreditoitujen mittausten mukaan kaikilta osin EU-direktiivien jätteenpoltolle asettamat raja-arvot. Tarvittaessa polttokammioon voidaan yksinkertaisin järjestelyin injektoida lisäaineita, esimerkiksi ammoniakkia, jolla voidaan eliminoida mahdollisesti ongelmalliset typpioksidipäästöt. CTC-koelaitoksen suoritetuissa akkreditoiduissa mittauksissa päästöt ovat alittaneet jätteenpolton vaatimukset (Einco Oy). Kuivatun lihaluujauhon poltolla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kuivattu lihaluujauhokilo vastaa energiasisällöltään noin 0,35 litraa raskasta polttoöljyä. CTC-poltosta vapautuu vastaavasti päästöjä kuin metaanin poltosta, mutta hiukkaspäästöt ovat hieman suuremmat. 9.4. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN - Positiivinen vaikutus alueen yhdyskuntarakenteen kehittymiseen jätehuoltopalveluiden ja energiaomavaraisuuden osalta. - Vaikutus valtakunnan kotieläintuotanto- ja elintarviketeollisuuden jätteenkäsittelyyn on erittäin merkittävä. - Merkittävä positiivinen alueellinen työllisyysvaikutus. - Ei muita aluevarauksia, jotka olisivat ristiriidassa hankkeen kanssa. - Biokaasulaitoksen tuottama biokaasu voidaan johtaa läheiselle teollisuudelle. 9.4.1. Yleistä Maaseutumainen Honkajoen kunta sijaitsee Satakunnassa ja se kuuluu Pohjois- Satakunnan seutukuntaan. Naapurikuntia ovat Kauhajoki, Karvia, Kankaanpää, Siikainen ja Isojoki. Honkajoen keskusta sijaitsee noin 20 km Kankaanpäästä pohjoiseen. Kunnan kokonaispinta-ala on 333 km 2, josta vesistöjä on 1 %. Asukasluku kunnassa 31.12.2007 oli 1 932 ja kunnan taajama-aste on noin 47 %. Honkajoen elinkeinorakenteen jakauma vuonna 2004 oli seuraava: maa- ja metsätalous 28,4 %, jalostus 24,4 % ja palvelut 43,1 %. (Suomen kuntaliitto, 2008) Suurimmat yksityiset työnantajat Honkajoella ovat Honkajoki Oy ja Honkatarhat Oy (Honkajoen kunta, 2008). 9.4.2. Arvio hankkeen vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen Keskitetty, valvotusti eläinperäisiä sivutuotteita käsittelevä laitos, joka tuottaa korkeatasoisia lannoite- ja rehuvalmisteita, vaikuttaa seutukunnan alkutuotannon ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksiin positiivisesti. Renderöintilaitoksen termisessä kä- 109
sittelyssä ja biokaasulaitoksessa tuotetaan paikallisesti puhdasta bioenergiaa eri toimialojen ja yhdyskunnan sivutuotteista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kompostointilaitos kuluttaa energiaa, joten sen nettoenergiavaikutus on negatiivinen. Hankkeen työllisyysvaikutuksia voidaan pitää kunta- ja alueellisella tasolla merkittävinä. Laajennushankkeen toteuttaminen saattaa edistää myös muun yritystoiminnan sijoittumista alueelle. Erityisesti biokaasulaitosvaihtoehto edesauttaa energiaa käyttävien laitosten sijoittumista lähialueelle. Hankkeella on selvästi positiivinen vaikutus alueen yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. 9.4.3. Arvio hankkeen vaikutuksista jätehuoltoon Honkajoki Oy vastaa valtakunnallisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja käsittelystä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira esittää lausunnossaan laitoksen laajennus- ja kehittämishankkeen olevan tarpeellinen ja hyödyllinen ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyden turvaamiseksi. Eviran mukaan laitoksen vastaanottamien luokkaan 1 kuuluvien kuolleiden tuotantoeläinten määrä on noussut vuosi vuodelta. Ennusteen mukaan sama suuntaus jatkuu tulevaisuudessakin. Hankkeen toteuttamatta jättäminen aiheuttaisi sen, että Honkajoki Oy ruuhkahuippuina kuormittuisi suuresti. Raakaaine pilaantuu nopeasti, ja läpimeno vaikeutuu tällöin entisestään. Ruuhkien aikana säännöllisistä huoltotoimenpiteistä ja puhdistuksista on entistä vaikeampi pitää kiinni, mikä lisää riskiä hygieniatason laskusta. Nykyisin erityisesti luokan 1 laitos ajaa viidessä vuorossa kapasiteettinsa rajamailla. Koska kyseessä on ainoa luokan 1 laitos Suomessa, vaarana on, että ruuhkahuippujen aikana prosessointia odottavan aineksen määrä kasvaa laitoksella tai raatojen kerääminen maatiloilta viivästyy. Hygieniariskit ja riskit eläintautien leviämiselle kasvavat tässä tapauksessa sekä laitoksessa että maatiloilla. Hankkeen välillinen vaikutus kotieläintuotanto- ja elintarviketeollisuuden jätteenkäsittelyyn on erittäin merkittävä. Jos laajennushanketta ei toteuteta, on kasvavien materiaalivirtojen takia syytä löytää vaihtoehtoisia käsittelypaikkoja luokan 2 ja 3 sivutuotteille. Sivutuoteluokan 1 käsittelykapasiteettia pitää joka tapauksessa lisätä, jotta taataan TSE-riskiaineksen häiriötön ja hygienian kannalta turvallinen ketju maatiloilta käsittelyyn. Nykyisenkaltaisen termisen käsittelyn seurauksena käsitelty materiaali saadaan turvalliseen olomuotoon, sen massa pienenee huomattavasti ja ravinteet saadaan osin kiertoon. Biokaasulaitosvaihtoehto tuottaa paikallista bioenergiaa biokaasuna, josta voidaan jalostaa polttoainetta, lämpöä ja sähköä. Lisäksi laitoksella tuotetaan lannoitevalmistelain mukaisia lannoitevalmisteita. Raaka-aineinaan laitos käyttää teollisuuden, yhdyskuntien ja alkutuotannon sivu- ja jäännösmateriaaleja. Näin ollen laitoksen toimialaa energian ja -lannoitetuotannon ohella on jätehuolto. Siten laitoksen viranomaisvalvontaa toteuttavat sivutuoteasetuksen ja lannoitevalmistelain puitteissa Evira ja ympäristönsuojelulain puitteissa ympäristökeskus. Jätehuoltoalan toimijana laitos on yksityinen toimija, eikä sillä näin ollen ole suoria sidoksia yksittäisiin jätteiden tuottajiin. Yhteis- 110
työstä yksittäisten jätteen tuottajien, teollisuuslaitosten, alkutuotantotilojen tai kuntien kanssa sovitaan erikseen laitoksen ja toimijan välisillä sopimuksilla. Kompostointilaitoksen lopputuotteena muodostuu lannoitevalmistelain mukaisia lannoitteita. Kompostointiprosessissa käytetään huomattavia määriä tukiaineita. Tukiaineen tarkoituksena on vaikuttaa kompostointimatriisin kosteuteen, varmistaa prosessikaasujen tehokas vaihto ja tarvittaessa säätää C/N- suhdetta. 9.4.4. Vaikutukset vesihuoltoon Vesijohtoveden käyttö tulee lisääntymään huomattavasti eri vaihtoehdoissa verrattuna nykyiseen kulutukseen. Taulukossa 9.25 on esitetty hankevaihtoehtojen arvioitu vesijohtovedenkulutus. Tällä hetkellä käytössä olevalta vedenottamolta johdettu vesimäärä on noin 500 m³/d, joka on myös ottamon maksimiottomäärä. Kulutuksen lisääntyessä Honkajoen kunta joutuu tehostamaan veden johtamista Kirkkokallion teollisuusalueelle joko ostamalla tarvittavan veden Kankaanpäästä tai rakentamalla vedenottamo III tai toteuttamalla molemmat vaihtoehdot. Toimitusvarmuutta lisätään mahdollisesti alueelle rakennettavalla alavesisäiliöllä ja paineenkorotusyksiköllä. (henkilökohtainen tiedonanto, Markku Rauhala, Honkajoen kunta, sähköposti 10.2.2009.) Taulukko 9.25 Hankevaihtoehtojen arvioitu vesijohtovedenkulutus. Vesijohtoveden kulutus m 3 /a VE0 59 000 VE1 115 000 VE1/1 55 000 VE1/2 79 000 VE1/3 91 000 Jätevesien käsittelymenetelmät on esitelty kappaleessa 4.5.4 ja jätevesien vaikutukset kappaleessa 9.2.2. Hankevaihtoehdoilla ei ole vaikutusta Honkajoen kunnan jätevesihuoltoon, koska jätevedet käsitellään Honkajoki Oy:n omalla jätevedenpuhdistamolla, minkä jälkeen ne johdetaan Karvianjokeen. 9.4.5. Kaavoitustilanne ja arvio hankkeen vaikutuksista maankäyttöön 9.4.5.1. Maakuntakaava ja seutukaava Satakunnan maakuntakaava on parhaillaan laadittavana. Maakuntakaavan laadinta alkoi vuonna 2003. Tässä yhteydessä voimassa oleva Satakunnan seutukaava päivitetään vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia. Satakunnan maakuntakaavan luonnos oli nähtävillä 12.5-18.6.2008. Maakuntakaavaluonnoksessa Kirkkokallion teollisuusalue lähiympäristöineen (yhteensä 217 hehtaaria) on merkitty teollisuusalueeksi. Suunnittelumääräyksenä ilmoitetaan, että alueen suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen sekä huolehtia, että teollisuustuotannosta tai muusta toiminnasta viereisten alueiden ympäristölle ja asutukselle ai- 111
heutuvat merkittävät haitalliset vaikutukset estetään. Ote maakuntakaavaluonnoksesta on esitetty kuvassa 9.7. Kuva 9.7 Ote Satakunnan maakuntakaavaluonnoksesta. Honkajoen kunta kuuluu Satakunnan liiton seutukaava-alueeseen. Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu ympäristöministeriössä 11.1.1999 ja kaava on saanut lainvoiman 4.4.2001. Seutukaavassa Kirkkokallion teollisuusalue ja sen pohjoispuoliset, Teollisuustien varrella olevat alueet (esim. jätevedenpuhdistamon ympäristö) on osoitettu teollisuuskäyttöön niihin kuuluvine liikennealueineen, suojavyöhykkeineen ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. Ote Satakunnan seutukaavasta on esitetty kuvassa 9.8. 112
Kuva 9.8 Ote Satakunnan seutukaavasta. 9.4.5.2. Yleiskaavat Honkajoen valtuuston 10.11.2008 hyväksymässä keskustaajaman osayleiskaavassa Honkajoki Oy:n nykyisten toimintojen alue on kaavoitettu Erityisalueeksi (E-1), jossa sijaitsee tuotanto- ja eläinjätteenkäsittelylaitos ja jolle saa sijoittaa myös aluelämpölaitoksen. Alue on tarkoitettu yksityiseen rakennustoimintaan. Honkajoki Oy:n laajennushankkeelle varatulle alueelle on osayleiskaavassa merkitty niin ikään erityistoimintojen alue (E-2), ja kaavamerkinnän mukaan alue on tarkoitettu yksityiseen rakentamiseen. Ote osayleiskaavasta on esitetty kuvassa 9.9. 113
Kuva 9.9 Ote Honkajoen keskustan osayleiskaavasta. 9.4.5.3. Asemakaavat Kirkkokallion teollisuusalueelle on laadittu asemakaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 29.3.2004. Asemakaavassa Honkajoki Oy:n sivutuotteiden käsittelylaitoksen alue on varattu erityisalueeksi (E-1), jolla sijaitsee tuotanto- ja eläinjätteen käsittelylaitos. Alueelle saa sijoittaa aluelämpölaitoksen. Alue on tarkoitettu yksityiseen rakennustoimintaan. Kirkkokallion asemakaava on esitetty kuvassa 9.10. 114
Kuva 9.10 Ote Kirkkokallion asemakaavasta. Honkajoki Oy:n laajennushankkeen myötä laajennukselle varattu noin 20 hehtaarin alue asemakaavoitetaan Honkajoen kunnan toimesta. Asemakaavasta on laadittu luonnos, joka oli nähtävillä 22.9.-21.10.2008. Asemakaavaehdotus laitetaan nähtäville YVAmenettelyn jälkeen. Osa alueesta on varattu tuotanto- ja eläinjätteenkäsittelylaitokselle suunnatuksi erityisalueeksi (E-2), jolle saa sijoittaa kompostointilaitoksen ja biokaasulaitoksen. Osa alueesta on merkitty tunnuksella ET, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia. Asemakaavaluonnos on esitetty kuvassa 9.11. 115
Kuva 9.11 Ote Honkajoki Oy:n laajennusalueen asemakaavaluonnoksesta. 9.4.5.4. Vaikutukset maankäyttöön Maankäytön osalta hanke ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevaan kaavatilanteeseen nähden. Laajennushankkeen myötä alueelle laadittava asemakaava selkiyttää tilanteen ja mahdollistaa eri vaihtoehtojen toiminnan sijoittamisen alueelle. Honkajoki Oy:n laajennushanke laajentaa Kirkkokallion teollisuusaluetta. Termisen käsittelyn maankäyttötarve on noin 2 hehtaaria. Hankkeen mukaisen biokaasulaitoksen maankäyttötarve on noin 3 hehtaaria. Kompostointilaitoksen maankäyttötarve on noin 3-4 hehtaaria. Renderöinti- ja biokaasulaitoksen tuottama energia on taloudellisesti kannattavinta hyödyntää pienen ja keskisuuren kokoluokan teollisessa toiminnassa sekä lämpönä että sähkönä, mikäli energian siirtomatkat pysyvät kohtuullisena. Uudessa hallitusohjelmassa on esitetty biokaasulaitoksen tuottaman sähköenergian saavan jatkossa tukea kiinteän syöttötariffihinnan muodossa, mutta tämän YVA-menettelyn selostusvaiheen aikana ei ole tietoa tuen määrästä eikä sen voimaan tulosta. Siten erityisesti sähköenergian osalta ensisijaisena hyödyntämisvaihtoehtona pidetään vielä muuta hyötykäyttöä kuin verkkoon syöttämistä. 116
9.5. VAIKUTUKSET LUONTOON, LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÖN JA MAISEMAAN - Ei haitallisia vaikutuksia arvokkaisiin luontokohteisiin tai uhanalaisiin lajeihin. - Alueella ei sijaitse luonnonsuojelukohteita tai arvokkaita maisema-alueita. - Ei merkittävää maisemavaikutusta. - Positiivinen vaikutus luonnonvarojen hyödyntämiseen tuotettaessa fossiilisia polttoaineita korvaavaa uusiutuvaa bioenergiaa, sekä luonnonmukaisia lannoite- ja rehuvalmisteita. Kirkkokallion teollisuusalueella on tehty luontoselvitys vuoden 2002 lopulla Kirkkokallion asemakaavoituksen yhteydessä. Selvityksen mukaan alueen kasvillisuustyyppi on pääosin puolukka/kanervatyypin kuivaa mäntykangasta. Teollisuusalueen kaakkoisosa on ojitettua suoaluetta, jonka kasvillisuustyyppi on pääosin isovarpurämemännikköä. Teollisuusalueen pohjoispuolella on myös ojitettua suoaluetta. Teollisuusalueen itäpuolella on Pataharjun kuusikko. Vuonna 2006 on lisäksi tehty luontoselvitys Honkajoen keskustan osayleiskaavaa varten. Luontoselvityksessä on kartoitettu tyypilliset metsä- ja suotyypit, luontoarvoltaan arvokkaat elinympäristöt sekä pesimälinnut ja muut mahdolliset havainnot alueen muista eläimistä. Kasvillisuuskartoituksen apuna ovat olleet ilmakuvat ja aiemmat selvitykset, mm. Honkajoen Karvianjokilaakson luontoselvitys vuodelta 2000 sekä edellä mainittu Kirkkokallion asemakaava-alueelta tehty luontoselvitys vuodelta 2002. Selvitysten perusteella Honkajoki Oy:n lähiympäristössä ei sijaitse luontoarvoiltaan arvokkaita elinympäristöjä. Lähimmät merkinnät arvokkaista luonnonympäristöistä ovat kasvitarhojen lounaispuolella, noin 300 metrin etäisyydellä Honkajoki Oy:n laitosalueesta sijaitsevat lähes luonnontilaiset, kallioiset, kuivat mäntykankaat. (Pöyry Environment, 2007.) 9.5.1. Suojelualueet ja kohteet Kirkkokallion teollisuusalue ei sijaitse lähellä Natura 2000 alueita. Lähin Natura 2000 alue on Karvianjoen kosket, jotka sijaitsevat Honkajoen keskustaajaman pohjoispuolella. Karvian kosket Natura 2000 alue sijaitsee 1,9 km päässä pohjoiseen Honkajoki Oy:n tuotantolaitokselta. Karvianjoki virtaa Honkajoen kohdalla pohjoisesta etelään ja näin ollen Honkajoki Oy:n puhdistetut jätevedet samoin kuin kunnan jätevedet johdetaan Karvianjokeen veden virtaussuuntaan nähden Natura-alueen alapuolelle. Kuvassa 9.12 on esitetty Karvianjoen koskien sijainti suhteessa Honkajoki Oy:n laitosalueeseen. 117
Kuva 9.12 Karvianjoen kosket Natura 2000 -alue. Honkajoen keskustan osayleiskaavoituksen yhteydessä on selvitetty alueella sijaitsevat muinaismuistokohteet, kulttuurihistorialliset ympäristöt, kulttuurimaisemat, rakennetun kulttuuriympäristön kohteet, perinnemaisemat ja luontokohteet. Selvitysten perus- 118