Vesilahden kunnan liikuntastrategia 2010 2015 Vesilahden kunta Liikunta- ja nuorisolautakunta
Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 LIIKUNTASTRATEGIAN VALMISTELU... 4 LIIKUNTALAKI VELVOITTAA... 4 LÄHTÖTILANNE... 5 VÄESTÖRAKENNE... 5 LIIKUNTATOIMEN ORGANISOINTI JA LIIKUNTAPAIKAT... 5 NELIKENTTÄANALYYSI (SWOT)... 7 LIIKUNTASTRATEGIAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 8 A) LASTEN JA NUORTEN KASVUN EDISTÄMINEN... 8 B) TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LIIKUNTA-AKTIIVISUUDEN LISÄÄMINEN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN... 9 C) VÄESTÖN IKÄÄNTYMISEN HUOMIOIMINEN LIIKUNTATOIMESSA... 9 D) VESILAHDEN LIIKUNTATOIMEN KEHITTÄMINEN...10 D1 LIIKUNTATOIMEN TALOUS...10 D2 HENKILÖSTÖRESURSSIT...10 D3 LIIKUNTAPAIKKOJEN YLLÄPITO JA - RAKENTAMINEN...11 E) URHEILU- JA LIIKUNTASEUROJEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN...13 F) LIIKKUVAN VESILAHDEN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN...14 2
TIIVISTELMÄ Vesilahden kunnan liikuntastrategialla korostetaan liikunnan merkitystä osana kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Strategia kohdistuu niin lasten ja nuorten, työikäisen väestön kuin ikääntyneidenkin liikuntaan, pääpainon ollessa lasten ja nuorten liikunnassa. Strategian kohteena ovat kunnan liikuntatoimi, liikuntapaikat, urheiluseurat ja muut liikuntaa edistävät yhdistykset. Toimiva liikuntastrategia lisää myös kunnan vetovoimaisuutta asuin- ja matkailukuntana. Strategian kautta tavoitellaan lasten ja nuorten liikunnallisen harrastustoiminnan kehittämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä, työikäisen väestön liikunta-aktiivisuuden lisäämistä ja sitä kautta työkyvyn ylläpitoa sekä ikääntyneiden terveyden ja elämänlaadun parantamista ja laitoshoidon tarpeen vähenemistä. Tavoitteisiin päästään varmistamalla riittävät henkilöresurssit, liikuntapaikkojen kunnossapito ja uudisrakentaminen, urheiluseurojen toimintaedellytykset sekä kunnan ja yhdistysten sujuva yhteistyö koko kunnan alueella. 3
JOHDANTO LIIKUNTASTRATEGIAN VALMISTELU JA TOTEUTUS Vesilahden kunnan liikuntastrategian laadinta käynnistyi syksyllä 2009 kunnanhallituksen valmistelupyynnöllä liikunta- ja nuorisolautakunnalle. Liikuntastrategian laadinnassa on pyritty ottamaan huomioon Vesilahden kunnan yleiset strategiset linjaukset, jotka sisältyvät talousarviosuunnitelmaan. Strategian pohjaksi kerättiin paikallisten järjestöjen ideoita ja ajatuksia yleisessä kuulemistilaisuudessa, joka järjestettiin 16. marraskuuta 2009. Lisäksi strategialuonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnan hallintokunnilta, urheiluseuroilta ja muilta yhdistyksiltä. Strategiassa päätettyjä toimenpiteitä toteutetaan vuosittain liikunta- ja nuorisolautakunnan vuosisuunnitelman kautta. Tarvittaessa laaditaan erillinen toimenpidesuunnitelma. LIIKUNTALAKI VELVOITTAA Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. (Liikuntalaki 18.12.1998/1054) Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa myös erityisryhmille. Liikuntalain voimaan tulon myötä useisiin kuntiin ja kaupunkeihin on laadittu liikunnan kehittämisohjelmia ja liikuntastrategioita. 4
LÄHTÖTILANNE VÄESTÖRAKENNE Liikuntastrategian kirjoittamisen aikaan Vesilahdessa oli n. 4351 asukasta. Väestön ikärakenne 10.9.2010 0 12 -vuotiaat 906 13 18 -vuotiaat 353 19 29- vuotiaat 317 30 63 -vuotiaat 2056 yli 63 -vuotiaat 719 4372 Väestön sijoittuminen kunnan alueella Postinumero Henkilömäärä 37470 (Kirkonkylä) 1877 37370 (Narva) 1021 37420 (Koskenkylä, Onkemäki) 813 37380 (Krääkkiö) 198 37500 191 37350 (Rämsöö) 171 LIIKUNTATOIMEN ORGANISOINTI JA LIIKUNTAPAIKAT Liikuntapaikkojen huollosta ja ylläpidosta vastaa liikunta- ja nuorisotoimi yhdessä koulu- ja teknisen toimen kanssa. Sisäliikuntatiloille sekä urheilukentille ja kaukaloille jaetaan harjoitusvuorot yhteistyössä liikuntatoimen, seurojen ja muiden liikuntatahojen kanssa. Kylien liikuntapaikkojen käytön järjestelyt ja ylläpidon hoitavat kyläkerhot yhteistyössä teknisen toimen sekä liikunta- ja nuorisotoimen kanssa. Kunta seuraa, valvoo ja ohjaa koulujen liikuntasalien ja urheilukenttien käyttöä. Kylillä käyttöä seuraavat lähinnä kunnossapitäjät ja seurat/yhdistykset. Vesilahden kunnan liikuntapalveluissa on tehty vuosien ajan hyvää yhteistyötä Lempäälä-opiston ja eri urheiluseurojen sekä yhdistysten että vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Yhteistyön jatkuvuus ja edelleen kehittyminen on olennainen osa liikuntastrategiaa. Vesilahden kirjastotoimi on tärkeä yhteistyökumppani. Kirjastosta kuntalaiset voivat lainata liikuntavälineitä, joita liikuntatoimi on hankkinut. Lisäksi kirjastosta voi lainata kuntoilu- ja liikuntakirjallisuutta sekä liikunta-aiheisia DVDlevyjä. Kirjaston hyvät aukioloajat mahdollistavat asiakkaille mahdollisuuden ostaa kuntosalikortteja myös iltaisin ja viikonloppuisin. LIIKUNTASALIT Yläasteen liikuntasali Narvan liikuntasali Ylämäen liikuntasali KUNTOSALIT 5
Kirkonkylän kuntosali Narvan kuntosali ULKOLIIKUNTAPAIKAT Anttilanvuoren pururata Harjulan ulkoliikuntapaikka Kirkonkylän koulun kenttä Koivurannan uimaranta Krääkkiön ulkoliikuntapaikka Lammasniemen beach lentopallokenttä Narvan lentopallokenttä Narvan koulun kenttä Narvan pururata Narvan uimaranta Narvan yleisurheilukenttä Onkemäen koulun kenttä Rämsöön uimaranta Rämsöön ulkoliikuntapaikka Retkiluistelurata, lähtö Lammasniemestä Veikkolan jalkapallokenttä Ylämäen koulun kenttä MUUT HARRASTUSPAIKAT Krääkkiön ampumarata Harjulan ilma-aserata Koskenjoen melontareitistö Kota- ja latureitistö Nuorisoseurojen ja yhdistysten talot eri kylillä Tenniskenttä Rautialassa Rakenteilla ja suunnitteilla olevat rakennushankkeet Peiponpellon liikuntasali, valmistuu vuonna 2010 Lähiliikuntapaikka Kirkonkylän koulukeskuksen yhteyteen vuonna 2011 TOIMIVAT URHEILUSEURAT Vesilahden Visa Vesilahden Tennis Rämsöön Urheilijat Vesilahden Luonto ja Latu Länsi Vesilahden Urheilijat Vesilahden Seudun Ratsastajat Muut liikunta-alan yhteistyötahot Liikuntapalveluja järjestävät paikalliset yhdistykset Vesilahden hallintokunnat Lempäälä-opisto Vesilahden kirjasto Muuta huomioitavaa: 6
Liikuntatoimen työpanos kunnassa on 50 prosenttia liikunta- ja nuorisosihteerin työpanoksesta sekä pieni osa kahden nuoriso-ohjaajan työpanoksesta. NELIKENTTÄANALYYSI (SWOT) Vesilahden kunnan liikuntatointa tarkasteltiin liikuntastrategiaa laadittaessa nelikenttäanalyysin eli ns. SWOT-analyysin avulla. VAHVUUDET - Hyvät sisä- ja ulkoliikuntamahdollisuudet - Monipuolinen lajitarjonta - Maksuttomat / edulliset palvelut - Motivoitunut, osaava henkilöstö - Vahvat urheiluseurat ja aktiiviset liikunnan harrastajat - Kuntalaisten hyvät vaikuttamismahdollisuudet - Hyvä imago: Vesilahti tunnetaan liikuntamyönteisenä kuntana - Seutukunnallisuus, kansainvälisyys, laaja näkyvyys MAHDOLLISUUDET - Yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken; myös poikkihallinnollinen yhteistyö kuntaorganisaation sisällä - Avustuspolitiikka - Tiedottamisen kehittäminen - Aktiiviset harrastajat - Monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja palvelut - Luontoliikunta - Monipuolinen harrastus- ja kilpailutoiminta - Kasvanut palvelujen kysyntä - Yksityiset palveluyrittäjät (liikuntapaikkojen hoito, personal trainer?) - Kansainvälinen yhteistyö - Uusien kuntalaisten aktivointi HEIKKOUDET - Liikunnasta saatavien hyötyjen mitattavuus vaikeaa - Liikuntapalvelujen saavutettavuus ei ole tasapuolista (maantieteellisesti laaja kunta) - Liikuntatilojen valvonnassa ja vastuukysymyksissä kehittämistä - Ohjaajapula, ohjaajien vaihtuvuus - Sisäinen, poikkihallinnollinen yhteistyö voisi olla parempaa - Terveysvalistukseen käytettävissä olevat resurssit rajallisia - Sisäliikuntatilojen käyttöaste kesäisin vähäistä UHAT - Liikunnan vähäinen arvostus päätöksenteossa - Lasten ja nuorten syrjäytyminen - Sisäliikuntatilojen mahdollinen maksullisuus - Liikuntapaikkojen huolto ja ylläpito, paikkojen käyttöikä - Resurssipula sekä liikuntatoiminnoissa että teknisellä puolella: kuinka vastataan kasvavaan kysyntään? - Resurssipula terveysvalistuksessa ja liikuntaneuvonnassa - Väestön ikääntyminen ja kansansairaudet - Palvelujen kysyntä kasvanut pystytäänkö kysyntään vastaamaan? 7
LIIKUNTASTRATEGIAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Vesilahden kunnan liikuntastrategian toimii tulevaisuuden liikuntasuunnittelun apuvälineenä, jotta vesilahtelaisten liikunnallista aktiivisuutta saataisiin lisättyä. Liikuntastrategia myös korostaa liikunnan merkitystä osana kunnan kehittämistyötä. Liikuntastrategian päämääriä ovat A) Lasten ja nuorten kasvun edistäminen B) Työikäisen väestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja terveyden edistäminen C) Väestön ikääntymisen huomioiminen liikuntatoimessa D) Vesilahden liikuntatoimen kehittäminen E) Urheilu- ja liikuntaseurojen toimintaedellytysten parantaminen F) Liikkuvan Vesilahden vetovoimaisuuden lisääminen A) LASTEN JA NUORTEN KASVUN EDISTÄMINEN Vesilahden kunnan väestön ikärakenne poikkeaa monista muista kunnista lasten ja nuorten suuren määrän takia, alle 18-vuotiaita oli vuoden 2009 lopussa 29 prosenttia kunnan koko väkiluvusta. Kunta on ollut jo vuosia muuttovoittopaikkakunta ja etenkin lapsiperheiden muuttointo paikkakunnalle on vaikuttanut selvästi paitsi sosiaali- ja koulutoimen myös liikunta- ja nuorisotoimen työhön. Väestöennusteen mukaan kunnan ikärakenne säilyy samankaltaisena jatkossakin. Liikunta- ja nuorisotoimen strategiassa painotetaan erityisesti lapsille ja nuorille tarjottavien palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien kehittämistä. 1. Liikunnan lisääminen lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastuksena 2. Liikunnan terveysvaikutusten esille tuominen lapsille ja nuorille 3. Lasten ja nuorten liikunnallisen harrastustoiminnan kehittäminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi 4. Liikuntaharrastuksen mahdollistaminen kaikille lapsille ja nuorille 1. Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen ja lisääminen tasapuolisesti kunnan eri alueilla 2. Liikunnan ja terveystiedon tuntimäärien säilyttäminen ja terveysvalistuksen lisääminen kouluissa 3. Urheiluseurojen tukeminen lasten ja nuorten liikunnan järjestäjinä 4. Liikunnallisen kerhotoiminnan edistäminen 5. Liikuntaryhmien ja -koulutuksen järjestäminen erityislapsille ja -nuorille 8
B) TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LIIKUNTA-AKTIIVISUUDEN LISÄÄMINEN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Suomalaiset harrastavat nykyisin liikuntaa enemmän kuin koskaan, mutta arki- ja hyötyliikunnan osuus on vähentynyt selvästi. Väestö on liikunnan suhteen polarisoitunut, eli jakautunut paljon liikkuviin ja erittäin vähän liikkuviin. Ylipainosta ja liikkumattomuudesta aiheutuvat ongelmat lisääntyvät voimakkaasti, joten myös Vesilahdessa tarvitaan selviä ja johdonmukaisia suuntaviivoja ennaltaehkäisevän kansanterveystyön edistämiseksi. 1. Työikäisen väestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen 2. Työkyvyn ylläpito ja edistäminen sekä kansansairauksien ehkäisy 3. Poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen aikuisten kunto- ja terveysliikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa 4. Erityisryhmien liikunnanohjauksen tehostaminen 1. Uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistäminen 2. Kunnan liikuntapalveluja koskevan markkinoinnin ja tiedottamisen tehostaminen 3. Eri hallintokuntien yhteisen suunnittelun ja yhteistyön lisääminen terveysliikunnassa 4. Erityisosaamisen hyödyntäminen liikuntapalvelujen tuottamisessa C) VÄESTÖN IKÄÄNTYMISEN HUOMIOIMINEN LIIKUNTATOIMESSA Vesilahden kunnassa on, muun valtakunnan tavoin, nähtävissä myös ikääntyvän väestön osuus liikuntapalvelujen käyttäjänä. Ikääntyneiden liikunta-aktiivisuuden ylläpitäminen ja lisääminen on ennaltaehkäisevää terveystyötä, jonka vaikutusten on todettu heijastuvan esimerkiksi terveys- ja sosiaalipuolelle. Vesilahdessa yli 60-vuotiaat saavat käydä maksutta kuntosalilla. 1. Ikääntyneiden terveyden ja elämänlaadun parantaminen liikunnan avulla 2. Liikuntapalvelujen lisääminen ikääntyneille 1. Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioon ottaminen liikuntapaikkojen rakentamisessa ja peruskorjauksessa 2. Liikunnallisen koulutuksen järjestäminen ikääntyneitä ohjaaville työntekijöille 3. Ikääntyneiden liikuntaa edistävien hankkeiden toteuttaminen 9
D) VESILAHDEN LIIKUNTATOIMEN KEHITTÄMINEN D1 LIIKUNTATOIMEN TALOUS Vuonna 2009 Vesilahden kunnan liikuntatoimeen käytettiin 162 996 euroa. Talousarviosuunnitelman mukaisesti liikuntatoimen menot ovat seuraavina kolmena vuotena noin 180 000 euroa/vuosi. Liikuntatoimen osuus on noin 0,8 prosenttia kunnan toimintamenoista. 1. Riittävien taloudellisten resurssien varmistaminen, jotta kuntalaisille turvataan laadukkaat liikuntamahdollisuudet kunnan peruspalveluna 2. Liikuntaedellytysten turvaaminen yhteistyön kautta 1. Liikuntapalveluihin panostaminen ja riittävien resurssien varmistaminen vuosittaisen taloussuunnittelun yhteydessä 2. Yhteistyö kylien, seurojen ja muiden yhdistysten kanssa 3. Yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa D2 HENKILÖSTÖRESURSSIT Kunnan liikuntapalveluiden vastuuhenkilönä toimii liikunta- ja nuorisosihteeri (työaika 50/50 prosenttia). Lisäksi kunnassa on kaksi nuoriso-ohjaajaa, jotka vastaavat iltapäiväkerhojen, nuorisotilan, uimakoulujen ja liikuntaleirien ohjaamisesta. Vesilahden koulutoimi on esittänyt marraskuussa 2009, että iltapäiväkerhojen toiminta siirtyisi vuonna 2011 kokonaan koulutoimelle, jolloin nuoriso-ohjaajien työpanos siirtyisi kokonaan liikunta- ja nuorisotoimen käyttöön. 10
Kesäisin liikunta- ja nuorisotoimeen palkataan määräaikaisia uimaopettajia ja leiriohjaajia. Teknisen toimen vastuulla ovat ulko- ja sisäliikunta-alueet ja -paikat, kunnossapitoon tarvittava työvoima saadaan teknisestä toimesta. Kirjastotoimi hoitaa kuntosalikorttien myynnin kunnassa ja liikuntavälineiden lainauksen. 1. Nykyisen henkilöstöresurssin säilyttäminen ja lisätyövoiman tarpeeseen vastaaminen 2. Ohjaajaresurssin kasvattaminen 3. Liikuntapaikkojen riittävän kunnossapidon ja valvonnan turvaaminen 4. Erityisryhmien liikunnan järjestämisen turvaaminen 1. Riittävien määrärahojen säilyttäminen liikunta- ja nuorisotoimen henkilöstön palkkaamiseen 2. Nuoriso-ohjaajien työtuntien kohdentaminen siten, että ne ovat kokonaan liikunta- ja nuorisotoimen käytössä 3. Omien työntekijöiden ja mahdollisten uusien (seura)ohjaajien kouluttaminen 4. Seutuyhteistyön kehittäminen erityisryhmien liikunnanohjauksen järjestämisessä, esim. yhteistyö Lempäälän kanssa 5. Projektien toteuttaminen ohjatun liikuntatoiminnan lisäämiseksi ja verkottumiseksi kylien ja seurojen kanssa 6. Mahdolliset ostopalvelut D3 LIIKUNTAPAIKKOJEN YLLÄPITO JA - RAKENTAMINEN Vesilahti on laaja kunta (354 km 2 ), jossa on useita kyläkeskuksia, mikä tuo oman haasteensa liikuntalain velvoittamaan tasapuoliseen liikuntamahdollisuuksien tarjoamiseen kaikille kuntalaisille. Liikuntalain 8 mukaan valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Avustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista. Avustusta myönnetään ensisijaisesti kunnalle tai kuntayhtymälle sekä kunnan tai kuntayhtymän määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Avustusta voidaan myöntää myös muille yhteisöille. Ministeriön on myöntäessään avustuksia liikuntapaikkarakentamiseen pyydettävä asianomaisen lääninhallituksen ja valtion liikuntaneuvoston lausunto. Vesilahden kunta on hakenut ja saanut valtionosuutta aikaisemmin liikuntaan liittyvissä rakennushankkeissa, myös monitoimikentän suunnittelussa koulukeskuksen piha-alueelle on selvitettävä myös valtionosuuden ja muiden mahdollisten hankeavustusten mahdollisuus. 11
1. Joustava liikuntapaikkojen käytön järjestely ja seuranta 2. Liikuntapaikkojen kunnosta ja turvallisuudesta huolehtiminen käytön määrä huomioiden 3. Suunnitelmallinen liikuntapaikkojen rakentaminen, peruskorjaaminen ja ylläpito 4. Korjausten ja ylläpitojen resurssien turvaaminen 5. Lajivalikoiman lisääminen ja harrastusvaihtoehtojen monipuolisuuden turvaaminen 1. Systemaattinen uusien liikuntapaikkojen rakentamisen valmistelu, suunnittelu ja toteuttaminen kunnan taloudellisen tilanteen mukaan 2. Joustava liikuntapaikkojen hoitaminen omana työnä, ostopalveluina sekä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa 3. Yhteistyön kehittäminen seurojen, kylätoimikuntien, kerhojen ja yhdistysten kanssa 4. Yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen kansalaisopiston kanssa 5. Liikuntapaikkojen säännönmukaiset kuntokartoitukset 6. Riittävät (= vähintään nykyisen tasoiset) resurssit vuosittaiseen kunnossapitoon 12
E) LIIKUNTA- JA URHEILUPALVELUJA TARJOAVIEN TAHOJEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN Vesilahti tunnetaan vahvasta seuraperinteestään. Liikuntastrategian ja käytännön toimien avulla taataan seuroille paitsi taloudellista myös henkistä tukea seuratoiminnan turvaamiseksi. Yksi tärkeimmistä haasteista lähitulevaisuudessa on uusien aktiivisten seuratoimijoiden löytyminen. Vesilahden kunta myöntää vesilahtelaisille urheiluseuroille ja yhdistyksille toiminta-avustuksia liikuntatoiminnan järjestämiseen ja ohjaamiseen. Seurojen toiminnan tukemiseen varattujen avustusmäärärahojen jaosta päättää liikunta- ja nuorisolautakunta. Avustuksia voi hakea rekisteröity vesilahtelainen urheiluseura tai muu vesilahtelainen rekisteröity yhdistys sääntöjensä mukaisen liikuntatoiminnan osalta. 1. Avustusmäärärahojen säilyttäminen vähintään entisellä tasolla, huomioiden kunnan väkiluvun ja elinkustannusindeksin kehitys 2. Urheilu- ja muiden harrasteseurojen työn arvostuksen lisääminen 3. Urheilu- ja muiden harrasteseurojen toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen 4. Yhteistyön kehittäminen seurojen ja liikuntapalvelujen kesken 5. Seurojen ohjaaja- ja toimihenkilökoulutuksen tukeminen 1. Seura-avustusten säilyttäminen vähintään entisellä tasolla 2. Toiminta- ja asiantuntija-avun antaminen seuroille 3. Seuratapaamisten järjestäminen 4. Koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyössä seurojen kanssa 5. Avustusten jakoperiaatteiden jatkuva tarkkailu ja kehittäminen 6. Seurojen ja seuratoimijoiden huomioiminen ja seuratyön merkityksen korostaminen kunnan toimesta 13
LIIKUNNAN KÄYTTÖMAKSUT Vesilahden kunnassa perusliikuntapaikat ovat toistaiseksi kuntosaleja lukuun ottamatta (urheilu)seuroille maksuttomia, yksityisiltä käyttäjiltä peritään käyttömaksu. Kunta ostaa/saa osakkuutta vastaan vuosittain Hakkarin jäähalliyhtiöltä yleisövuoroja, jotka ovat kuntalaisille maksuttomia. Mahdollisen uuden Lempäälän uimahallin valmistuessa on selvitettävä vesilahtelaisten mahdollisuudet hallin käyttöön. Sisäliikuntatilojen osittainen maksullisuus on ollut keskusteluissa useissa kunnissa ja maksullisuus saattaa olla tulevaisuudessa yksi kehityssuunta myös Vesilahdessa. 1. Kaikilla kuntalaisilla on edullinen perusliikuntapaikkojen käyttömahdollisuus 2. Urheiluseurojen toiminnan turvaaminen käyttömaksuja suunniteltaessa 1. Lasten ja nuorten liikunnan säilyttäminen maksuttomana 2. Ulkoliikuntapaikkojen säilyttäminen kuntalaisille maksuttomana 3. Mahdollisten sisäliikuntatilojen käyttömaksujen maltillisuus F) LIIKKUVAN VESILAHDEN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN Vesilahden kunta tunnetaan kauniista luonnosta, joka tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet luontoliikunnalle. Luontoliikunnan mahdollisuuksien hyödyntämisellä ja yleisellä liikunnallisuuden korostamisella voidaan entisestään parantaa kunnan imagoa. Luontoliikuntaan panostaminen avaa myös mahdollisuuksia uusien matkailupalvelujen kehittämiseen. Toimiva liikuntastrategia on täten myös osa Vesilahden vetovoimaisuuden lisäämistä. 1. Luontoliikunnan edellytysten turvaaminen ja kehittäminen 2. Luontomatkailun lisääminen 3. Kuntalaisten aktivointi luontoliikuntaan liittyvään vapaaehtoistyöhön 4. Seutuyhteistyön hyödyntäminen luontoliikunnan järjestämisessä 1. Kuntoratojen käytön tehostaminen sekä niiden kunnosta huolehtiminen 2. Luontoliikuntaa edistävien yhdistysten tukeminen 3. Luontoliikuntatapahtumien järjestäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa 4. Luontoliikuntamahdollisuuksista tiedottaminen kuntalaisille 5. Matkailuyritysten aktivointi luontoliikunnan tuotekehittelyyn 6. Seutukunnallinen yhteistyö esim. ulkoilureittejä koskevissa asioissa ja erilaisten liikuntapalvelujen markkinoinnissa 14