Kuntien omien rakennusten liimmon, sahkon javeden kulutus v. 2007

J. Ruokojoki / Kuntaliitto Kuntien omien rakennusten liimmon, sahkon javeden kulutus v. 2007 (Normalisointi vuosien 1961-1990 mukaan) Q rninaisku lutu ksien kehitys - J ulkiset raketl nukset l-iinrm6n ku lutus, sdhk6n kul utus ja l.drnp6+sdtr k<i 48.5 Ldmm6n ominaiskulutus o E 48 47.5,6 +ta--99 3L o 47 =.Y 46.5.9. (U.E 46 o 45.5 46,2 20 19 45 E E 18 3.Y o = 17 -Y.2 (U.E 16 E o 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Sdhk6n ominaiskulutus rg-,r -i9'5--19'5 15 14 68 1994 1 995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2m,2 2003 Ldmm6n ja sdhk<in ominaiskulutus o E 66 66,6 66,2 66 3.t< a =.Y.9. o 64 63,3.E E o 62 61;5 61,1 60 1994 1995 1996 1997 1998 1999

3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 10 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 10 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset Suurimmat kaupungit 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 13 8 YHTEENVETO 14 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Kulutus rakennustyypeittäin 5 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 6 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki kuntatyypit) 7 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 8 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 9 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 11 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 13 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 14 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 17 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 20 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 22 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 24 Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien selostuksia ominaiskulutukseen vaikuttavista tekijöistä

4

5 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA 2007 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta 1982. Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui 1.1.2006 alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia 1971-2000. Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta 1961-1990. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun 5 053. Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %.

6 Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin. Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2006 vuoteen 2007 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2007 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) 1 100 45,3 350,0 2 Sähkölämpö (MWh) 1 100 84 250,0 3 Kevytpö (m 3 ) 10 90 650 310,0 4 Raskaspö (tn) 11,3 84 430 310,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0,00965 95 0,23 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1,9 75 35 0,0 7 Hake (i-m 3 ) 0,9 78 35 0,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1,4 82 35 440,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) 1 80 35 440,0 10 Turvepriketti (tn) 3,1 70 30 440,0 11 Kivihiili (tn) 7,1 78 100 390,0 12 Antrasiitti (tn) 9,3 78 100 13 Muu (MWh) 1 100 45,3 Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/1000 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 84 ( 80, suluissa 2006 tiedot) kuntaa ja 15 (14) kuntayhtymää antoi tiedot vuodelta 2007. Näiden kuntien asukasluku oli 58 % (58 %) koko Suomen asukasluvussa. Tilaston kattavuus on vähitellen laskenut vuodesta 1994, jolloin kattavuus oli asukasluvulla mitattuna 71 %. Vuoden 2007 osalta kulutustilasto puuttui yli 30 000 asukkaan kunnista 8 (6) kunnasta: Lappeenranta, Porvoosta, Imatralta, Keravalta., Kouvolasta, Lohjalta, Hämeenlinnasta ja Kajaanista. Yli 30 000 asukkaan kuntia on 31 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,7 miljoonaa asukasta.

Kulutustilaston luotettavuus 7 Yli 30 000 asukkaan kunnissa kattavuus on asukasluvulla mitattuna säilynyt varsin korkeana, 88 % ( 92 %). Alle 30 000 asukkaan kunnissa kattavuus on laskenut vuodesta 1994 lähes puolet. Alle 10 000 asukkaan kunnissa kulutustilaston tekee vain 14 %. Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Rakennuskuutioissa mitaten määrä pysyi lähes ennallaan eli 79 (80) miljoonana kuutiometrinä. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen 24 % ja opetusrakennusten osuus 30 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli 30 000 asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 73% ( 71 %). Vastaavasti 10 000 30 000 asukkaan kuntien osuus on 12 % (11 % ) ja alle 10 000 asukkaan kuntien osuus 5,2 % (4,0 %). Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 10 % (8 %.) Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus on julkisten rakennusten vastauskannasta 21 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu, vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta 1997. Vuodelta 2007 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy.

8 Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui 1.1.2006 alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia 1971-2000. Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta 1961-1990, koska koko aineiston muunto uuteen normaalivuoteen ei ollut vielä mahdollista. Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on 5 053 astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: 5 053 alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Lämmitystarvelukualueet Kuntaliitto on nyt yhdeksännen kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Uutta ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) 8565 3100.

9 Lämmitystarvelukujen yleinen laskenta muuttui vuoden 2006 alusta alkaen kahdella tavalla Normitukseen käytettävä normaalivuosi pohjautuu jatkossa vuosien 1971 2000 lämmitystarvelukuihin. Tässä raportissa kuitenkin käytetään normaalivuotta 1961-1990. Vertailupaikkakuntiin liittyvää kuntaryhmittelyä on tarkistettu ja sen myötä kuntakohtaiset korjauskertoimet ovat myös muuttuneet. Ilmatieteen laitos on kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laskenut uudet kolmenkymmenen vuoden keskimääräiset lämmitystarveluvut sekä tuottanut tarkistetun kuntakohtaisen ryhmittelyn korjauskertoimineen. Kuntaryhmittelyä tarkistettu Ilmatieteen laitos laskee lämmitysenergiankulutuksen normitukseen tarvittavat lämmitystarveluvut kuukausi- ja vuositasolla edelleen kuudelletoista vertailupaikkakunnalle. Kullekin kunnalle on määritelty vertailupaikkakunta, joka ilmastollisesti edustaa mahdollisimman hyvin ko. kuntaa. Alueellisessa luokittelussa on huomioitu mm. vertailupaikkakunnan ja tarkasteltavan kunnan maantieteellinen välimatka, rannikon ja järvien vaikutus, maaston korkeus ja vallitsevat ilmavirtausten suunnat. Kuntaryhmittelyssä on muutoksia erityisesti Keski-Suomen ja Oulun läänissä. Jatkossa vertailukautena vuodet 1971 2000 Nykyisin energiankulutuksen normituksessa on käytetty vertailukautta 1961 1990. Vuoden 2006 alusta tilastoinnin aikasarjakatkoksen haittojen minimoimiseksi suositellaan, että kulutustiedot lasketaan uuden vertailukauden 1971 2000 tiedoilla takautuvasti vuodesta 2000 lähtien. Kauppa- ja teollisuusministeriön, Motivan ja Ilmatieteen laitoksen lisäksi lämmitystarvelukupalvelun ja esitteen uusimiseen ovat osallistuneet myös Energiakolmio Oy, Energiateollisuus ry, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Senaatti-kiinteistöt, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Talokeskus Oy. Vertailupaikkakunnat, niihin liitetty kuntakohtainen ryhmittely korjauskertoimineen ja lisätiedot lämmitystarveluvun käytöstä löytyvät Motivan www-palvelusta osoitteesta: www.motiva.fi/kulutuksennormitus. Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.

10 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä 20 miljoonaa euroa. Aiemmin internetissä olevassa vuoden 2006 kulutustilastossa oli kaksi virhettä: kaukolämmön hinta oli kymmenkertainen todelliseen nähden ja halkojen tehollinen lämpöarvo kymmenkertainen. Vuoden 2006 kulutustilasto korjataan internettiinkin. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin 2 000 hiilidioksiditonnia. Sähkön säästössä päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan alle kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta 3,1 milj. MWh (2006 3,3) tuotettiin kaukolämmöllä 92 %, kevyellä polttoöljyllä 4,5 % ja sähkölämmöllä 1 %. Maakaasun osuus oli 1,4 %. Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Asuinrakennusten tietoja ei ole tarkistettu samassa määrin kuin julkisten rakennusten tietoja. Asuinrakennusten tiedot ovat siten epäluotettavampia kuin julkisten rakennusten tiedot. Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 62,8 milj m 3 (65,1) ja asuinrakennuksia 14,8 milj. m 3 (14,8). Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna 2007 laskenut 1,8 % vuodesta 2006 ollen 49,7 kwh/m 3. Vuoden 2007 tietojen yhteydessä viettiin myös HUSin vuoden 2006 tiedot. Tämä muuttaa jälkikäteen vuoden 2006 tilastoa. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 60,7 kwh/m 3. Kaikkien seurannassa olevien rakennusten ( julkiset ja asuin rakennukset) normalisoimaton ominaiskulutus oli v. 2007 40,3 (41,5) kwh/m3 eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 22 % (22 %).

11 Vuoden 2007 lämmitystarve oli ehkä keskimäärin 10-12 % normaalia vähäisempi. Joten lämmityskuluissa säästettiin sitä luokkaa. Vaihtelu oli Vaasan 9 prosentista Helsingin 12 prosenttiin. Normaalivuosi 1961-1990 näyttää olleen 2-3 % kylmempi kuin normaalivuosi 1971-2000. Vielä vuodesta 2006. Sehän oli suurin piiretein saman verran normaalia lämpimämpi kuin vuosi 2007, mutta joulukuu 2006 oli niin lämmin, että sellaisia lämpötiloja on Ilmatieteen laitoksen mukaan muutaman kerran tuhannessa vuodessa. Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 19,5 (19,5) kwh/m 3 ja asuinrakennuksissa ( kiinteistösähkö) 12,7 (13,0) kwh/m 3. Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 135 (141) litraa/m 3 ja asuinrakennuksissa 379 (398) litraa/m 3. Julkisia rakennuksia oli lämmön kulutustilastossa yhteensä 5797 (6204) ( kpl ja asuinrakennuksia 3022 ( 2883) kpl. Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Julkisten rakennusten osalta Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 14,0 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle (1961-1990) ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä laskeneen hieman vuodesta 2006 vuoteen 2007 ollen 44,6 kwh/m3. Espoosta julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus näyttäisi laskeneen 3,8% vuodesta 2006. Tampereella laskua olisi jopa 8,5 %, mikä varmaan ainakin osittain johtuu rakennuskannan muuttumisesta. Vantaalla lämmön ominaiskulutus nousi hieman. Vantaalla ja Turussa ovat suurista kaupungeista korkeimmat julkisten rakennusten ominaiskulutukset ( 53 59 kwh/m3) Yli 30 000 asukkaan kuntien osalta merkittäviä muutoksia julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutuksessa tapahtui Lahdessa -13 %. Tampereella 8,5 % ja Raumalla -7,6 %.

12 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET Tärkeimpinä syinä kulutustietojen kuntakohtaiseen heilahteluun pidetään peruskorjauksia. Kun rakennus on peruskorjauksessa, kulutustietoja ei anneta ja toisaalta peruskorjauksen jälkeen kulutustiedot ovat usein korkeammat. Myös ilmastointilaitteiden käyntiaikojen pidentäminen nostaa kulutuksia. Seinäjoella uimahalli oli peruskorjauksessa 2005-2006. Tuusulassa peruskorjauksia oli vuonna 2005 poikkeuksellisen paljon. Kuutiot ja lämmön kulutus nousivat tästä syystä selvästi vuoteen 2005 verrattuna. Porissa tilastosta on poistettu yhtiöt ja vuokratilat. Kuopiossa on edelleen kuntien pienin julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus, 32,2 kwh/m 3. Ero esimerkiksi Tuusulaan on lähes kaksinkertainen! Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2006 että vuonna 2007 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2006 ja 2007. Taulukkoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Sähkön ominaiskulutuksen nousu näyttää pitkässä trendissä jatkuvan melko tasaisena. Nyt julkisten rakennusten sähkön kulutus näyttäisi pysyneen ennallaan kolme vuotta 2005-2007 eli 19,5 kwh/m3:ssä. Syynä hyppäykseen vuodesta 2000 vuoteen 2001 voi olla HUSin mukaan tulo tilastoon. HUSin sähkön ominaiskulutus on 39 kwh/m3. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna opetusrakennusten kulutus näyttäisi nouseen 2,9 % ja hoitalan rakennusten kulutus 2,3 %. Yli 30 000 asukkaan ryhmässä on sähkön ominaiskulutus ollut viime vuosina selvästi korkeampi kuin 10 000-30 000 asukkaan kunnissa. Ehkä tässä näkyy rakennusten käyttöaste. Varsinkin alle 10 000 asukkaan kunnissa sähkön kulutuksen kasvu näyttäisi pysähtyneen. Helsingissä julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus laski 2,1 % ja Jyväskylän maalaiskunnassa nousi 9,4 % ja Valtaalla 6,6 %.

13 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET Vuosien 2006 ja 2007 koko aineistojen välillä veden ominaiskulutus ( litraa/ m3) laski jopa 5,8 %. Muutos on niis suuri, että syynä voi olla myös virheellinen tieto. Toimistorakennusten osalta veden ominaiskulutus laski vuonna 2007 27 %, kun se vuonna 2006 nousi jostain syystä lähes 20 %. Liitetaulukossa on rakennustyypeittäin tuotu esille veden ominaiskulutuksen (litraa/m3) muutoksia.

14 8 YHTEENVETO Koska normalisointi on jouduttu tekemään nostamalla keskimäärin 22 % normalisoimatonta kulutusta, on normalisoituun tulokseen suhtauduttava varauksella. Ei lämmön kulutuksesta voi normalisoimalla erottaa kuin lämpötilan vaihtelun, ei tuulisuutta tai kosteutta. Varsinkin pienet kunnat kokevat kulutusseurannan niin työlääksi, että sitä ei kannata tehdä. Vain yli 30 000 asukkaan kunnat ovat voimakkaasti mukana. Pienet kunnat ovat henkilöstön osalta ilmeisesti vielä tiukemmalla kuin suuret. Vaikka asuinrakennusten kulutusseuranta on epäluotettavampaa kuin julkisten rakennusten seuranta, on huomattava kuitenkin, että asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus on pitkään laskenut ja sähkön ominaiskulutus pysynyt pitkään samana. Julkisten rakennusten lämmön kulutus on viimeisellä viisivuotisjaksolla pysynyt kutakuinkin samana, kun se 1990-luvun loppupuoliskolla nousi 7 %. Julkisten rakennusten sähkön kulutus on noussut erittäin tasaisesti, noin kolmanneksella 10 vuodessa. Ehkä nousu on taittunut, sillä nyt sähkön ominaiskulutus on pysynyt kolme vuotta 2005-2007 samana. Se on erittäin merkittävää. Julkisten rakennusten yhteenlaskettu lämmön ja sähkön kulutus ei juuri ole noussut viimeisen seitsemän vuoden aikana. Vielä 1990-luvun loppupuoliskolla nousua oli 11 prosenttia viidessä vuodessa. Näyttää siltä, että myös lämmön ja sähkön kulutustilastoinnin laatu ei ole parantunut. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Julkisten rakennusten ominaiskulutusten tasaantumiseen ja siihen, että laskua ei juuri ole tapahtunut, voi olla monia syitä: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut. Ryhmäkoot suurentuneet ja kouluja käytetään entistä enemmän iltaisin. Muutos on kuitenkin jo tapahtunut alkaen 2000 luvun alusta. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta. - Yhtenä syynä voi olla toimitilapalveluiden uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan.

15 Sisäisessä vuokrassa ei aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä. Raportin lopussa on taukkoliitteen jälkeen kuntien selvityksiä tekijöistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa ominaiskulutusten muutoksiin. Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi on varsin yleisesti lisätty ilmastoinnin käyntiaikoja ja siten myös ilmastointikoneiden sähkönkulutusta. On myös varsin tyypillistä, että peruskorjausten yhteydessä sähkön ominaiskulutus selvästi nousee varustelutason kasvaessa. Kasvukeskuksissa sähkön ominaiskulutuksen nousu johtunee myös paljossa entistä tehokkaammasta tilojen käytöstä. Esimerkiksi koulurakennukset ovat varsin yleisesti iltakäytössä.

Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat >30 000 asukasta Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnat <10 000 asukasta Sivu 1/1 Yhteensä 1994 184 kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % 1995 175 kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % 1996 157 kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % 1997 104 kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % 1998 108 kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % 1999 135 kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % 2000 141 kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % 2001 106 kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % 2002 109 kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % 2003 99 kpl 83,4 % 45,2 % 19,3 % 57,3 % 2004 107 kpl 90,7 % 46,2 % 21,0 % 61,6 % 2005 94 kpl 90,5 % 43,1 % 17,1 % 59,7 % 2006 86 kpl 92,3 % 41,1 % 14,2 % 59,4 % 2007 84 kpl 87,9 % 43,5 % 14,5 % 57,8 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Kattavuus yhteensä % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 71,2 % 70,0 %70,3 %65,6 %63,7 % 68,5 %67,8 % 65,3 %63,9 % 57,3 % 61,6 % 59,7 %59,4 % 57,8 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vuosi R001

Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2007 Sivu 1/3 Kunnat >30 000 asukasta 9. MUUT (6.77%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (2.07%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (3.98%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.25%) 1. ASUINRAKENNUKSET (25.07%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (29.71%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.01%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.16%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (15.00%) Rakennuskanta 56,2 miljoonaa m³ Kunnat 10 000-30 000 asukasta 9. MUUT (5.37%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.01%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.73%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.31%) 1. ASUINRAKENNUKSET (3.61%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (15.91%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.36%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (46.10%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (18.59%) Rakennuskanta 9,8 miljoonaa m³ R009

Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2007 Sivu 2/3 Kunnat <10 000 asukasta 9. MUUT (6.19%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.55%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.22%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.56%) 1. ASUINRAKENNUKSET (8.75%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (20.07%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (44.81%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.69%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (10.17%) Rakennuskanta 4,1 miljoonaa m³ 9. MUUT (0.55%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.40%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.74%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.03%) Kuntayhtymät 1. ASUINRAKENNUKSET (0.70%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (39.23%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (57.10%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (0.33%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (0.93%) Rakennuskanta 7,6 miljoonaa m³ R009

Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2007 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (6.77%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (2.07%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (3.98%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.25%) 1. ASUINRAKENNUKSET (25.07%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (29.71%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.01%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.16%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (15.00%) Rakennuskanta 77,7 miljoonaa m³ R009

Polttoaineet 2007 99 kuntaa Sivu 1/3 Kunnat >30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Espoo 49 99503,0 178,9 210,6 Helsinki 91 1015010,5 10565,6 Hyvinkää 106 23578,6 649,1 205,4 249,0 Joensuu 167 46708,9 Jyväskylä 179 106549,9 1043,4 218,5 Jyväskylän mlk 180 12156,6 65,5 Järvenpää 186 38,4 Kokkola 272 22810,0 181,9 Kotka 285 61945,1 216,3 114,4 604,9 244,0 Kuopio 297 57798,3 426,4 344,3 Lahti 398 57530,7 151,1 Mikkeli 491 31314,0 1160,3 107,2 Nurmijärvi 543 20804,3 Oulu 564 75857,1 1410,5 533,9 Pori 609 Rauma 684 32234,4 413,0 396,4 Rovaniemi 698 21644,7 Seinäjoki 743 24286,7 238,0 110,2 Tampere 837 100124,4 119,1 260,5 Turku 853 145023,9 1309,2 Tuusula 858 16889,0 2174,1 565,5 Vaasa 905 51411,6 352,4 52,4 Vantaa 92 100528,5 Yhteensä Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 2123748 20256 3518 605 244 249 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Anjalankoski 754 8211,0 565,8 267700,0 Forssa 61 17416,3 Haukipudas 84 3959,4 299,7 584,5 Heinola 111 11405,0 574,5 232,8 Hollola 98 8865,9 3241,0 16,1 Iisalmi 140 18637,4 118,2 Joutseno 173 4592,3 120,6 309724,7 Kaarina 202 9379,0 573,0 147,9 Kemi 240 20412,0 474,0 62,0 Keuruu 249 8256,1 214,9 103,7 Kirkkonummi 257 5977,0 634,8 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

Polttoaineet 2007 99 kuntaa Sivu 2/3 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kitee 260 7213,5 110,3 Kiuruvesi 263 9464,6 133,8 Kontiolahti 276 7042,0 796,6 471,6 Kurikka 301 9702,0 505,2 84,3 Kuusamo 305 19069,0 Lieksa 422 11165,8 319,7 10,0 Nivala 535 5722,5 584,0 144,4 Orimattila 560 5517,7 153,0 48893,5 Pieksämäki 593 7021,0 229,8 Pietarsaari 598 13839,0 98,2 Pirkkala 604 6495,0 75,0 144,8 Riihimäki 694 12682,6 467,7 57,5 Saarijärvi 729 10209,1 47,3 397,6 Salo 734 17145,4 198,7 297,4 Savonlinna 740 9116,5 360,1 310,1 Siilinjärvi 749 6269,0 261,3 Valkeala 909 159,2 1058802,0 Varkaus 915 13765,8 150,0 Ylöjärvi 980 Äänekoski 992 12898,0 88,2 38,0 Yhteensä Kunnat <10 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 301450 5489 6227 0 1685136 10 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eura 50 7322,0 65,9 143,7 682,0 Haapavesi 71 4792,0 389,8 147,4 Harjavalta 79 3225,4 167,1 97,9 Hausjärvi 86 2598,9 410,6 Isokyrö 152 1067,0 365,7 Jokioinen 169 4122,5 295,7 218,9 Jämsänkoski 183 8725,0 658,2 16,3 Kaavi 204 281,7 274,6 Kangasniemi 213 4588,2 102,1 Kauhava 233 4212,4 132,2 Kerimäki 246 5050,0 2036,7 62,4 150,0 Kittilä 261 4934,0 36,0 Kristiinankaupunki 287 124,7 Kruunupyy 288 4389,2 64,5 144,3 60,8 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)

Polttoaineet 2007 99 kuntaa Sivu 3/3 Kunnat <10 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Laihia 399 4648,1 88,8 Liminka 425 3650,6 180,2 Loimaa 430 9669,0 Orivesi 562 4804,0 2,8 208,6 Oulunsalo 567 6232,5 68,2 Pyhäselkä 632 4659,0 63,5 61,2 Ranua 683 4746,8 303,2 152,3 Savitaipale 739 3096,9 59,4 Somero 761 5798,0 92,0 52,7 Säkylä 783 2630,6 35,2 302,6 Taivalkoski 832 4922,9 87,7 Tohmajärvi 848 4721,5 248,5 175,0 Uurainen 892 1697,0 1,3 Viitasaari 931 6308,0 Ylitornio 976 5185,8 154,8 319,3 137,0 Äetsä 988 1749,7 105,8 238,9 Kuntayhtymät Yhteensä Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 129547 4900 4240 98 0 348 682 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eskoon sosiaalipalvelujen ky. 2508 5884,0 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 5132 19549,0 HUS 121446,0 388,3 3048384,1 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky 3138 8249,0 14,0 Kiinteistöpalvelu Savotek Oy 146,8 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä 3123 13454,0 143,9 117,9 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 3120 6721,0 Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky 23985,0 615,0 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 5112 40941,6 637,3 667,6 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 3128 25247,0 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 5143 24698,0 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä 31055,0 Raahen seudun terveydenhuollon ky 5416 6772,9 Seinäjoen ammattioppilaitoksen ky 3171 Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä 4560,0 R005 Yhteensä Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 332563 291 1773 668 3048384 0 0 0 0 0 0 0 0 Raportti Yhteensä 2887308 30936 15757 1370 4733764 607 682 0 0 0 0 0 0

Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 99 kuntaa vuodelta 2007 Sivu 1/1 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000 Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET 3022 97,1 % 1621 14846 47,5-3,5 % 60,7-1,5 % 15065 12,7-2,1 % 2933 379,3-3,5 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huoneistoa) 2412 98,5 % 1476 13756 47,1-3,6 % 60,4-1,6 % 13958 12,5-2,9 % 2387 393,6-3,8 % 12. Pientalot (rivitalot ja omakotitalot) 522 78,5 % 106 757 53,6-1,0 % 64,8-0,1 % 776 14,7 12,2 % 426 312,7 0,3 % 13. Asuntolarakennukset 88 96,2 % 39 334 48,9-4,1 % 61,3-1,5 % 331 17,1-3,1 % 120 349,0-15,6 % 2. HOITOALAN RAKENNUKSET 1947 90,2 % 1777 14017 55,0-4,1 % 68,0-2,8 % 13231 28,5 2,3 % 10521 261,1-2,4 % 21. Terveydenhoitorakennukset 490 90,7 % 1094 8717 55,8-4,6 % 70,1-2,7 % 8160 32,3 3,3 % 6180 260,3-2,0 % 22. Huoltolaitosrakennukset 332 93,8 % 301 2352 54,4-4,9 % 63,4-5,8 % 2232 24,5-4,2 % 2161 312,1-2,2 % 23. Lasten päiväkodit 1066 88,7 % 364 2787 53,6-1,4 % 65,7-0,8 % 2681 20,9 5,5 % 2032 212,8-0,2 % 24. Muut 59 83,1 % 18 160 48,2-0,2 % 58,0 1,2 % 158 20,0 13,7 % 148 205,5-11,3 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKENNUKSET 288 98,0 % 289 3443 36,2-5,0 % 44,4-3,8 % 3423 20,9 0,4 % 2271 64,3-26,9 % 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET 773 96,4 % 744 10691 30,3-3,5 % 36,4-2,9 % 10414 20,0-1,7 % 8034 155,9-2,7 % 41. Teatteri- ja konserttirakennukset 40 99,5 % 77 1167 29,1 1,2 % 34,6 1,1 % 1131 15,9-0,2 % 739 55,5-1,8 % 42. Kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennukset 206 95,6 % 116 1630 30,4-1,6 % 36,3-1,3 % 1684 18,7-12,7 % 1350 50,2-12,5 % 43. Seura-, kerho- yms. rakennukset 231 87,3 % 89 972 38,3-1,0 % 46,4-0,8 % 989 16,9 14,4 % 626 77,2-8,5 % 44. Jäähallit 30 100,0 % 60 1589 16,0-19,2 % 19,2-18,1 % 1584 24,8-1,6 % 1472 95,3 14,1 % 45. Uimahallit 59 99,8 % 228 1257 80,6 2,8 % 94,7 3,2 % 1298 38,2-4,9 % 1139 743,5-6,3 % 46. Muut 207 98,4 % 174 4076 18,6-9,2 % 23,2-7,4 % 3728 14,1 0,6 % 2707 40,3-8,7 % 5. OPETUSRAKENNUKSET 1905 90,9 % 2300 26021 37,2-1,7 % 44,9-0,9 % 26222 14,0 2,7 % 20341 75,8-3,7 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms. rakennukset 1522 89,7 % 1797 20079 37,4-2,6 % 45,5-1,5 % 19924 13,0 2,6 % 14940 77,0-3,9 % 52. Ammatilliset oppilaitokset 346 96,2 % 476 5678 36,3 2,2 % 42,8 2,1 % 6072 17,4-0,4 % 5182 73,5-1,0 % 53. Muut 37 100,0 % 26 264 37,4 2,7 % 41,9-2,1 % 226 13,1 6,5 % 220 48,9-31,0 % 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmitetyt)59 97,4 % 30 334 39,2-5,3 % 46,0-5,4 % 380 15,6 6,4 % 363 53,6-21,5 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET 114 98,9 % 116 2372 21,2-10,9 % 27,9-9,3 % 1186 31,7-4,5 % 222 77,1-4,7 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 94 96,8 % 56 1314 18,3-5,9 % 23,5-2,8 % 1360 12,5 1,5 % 462 55,3-34,1 % 9. MUUT 617 96,0 % 334 4624 31,4-9,9 % 39,2-8,1 % 5866 21,8-6,6 % 1964 92,6-33,9 % 100. YHTEENSÄ 8819 93,0 % 7268 77661 40,3-3,1 % 49,7-1,8 % 77146 18,2-0,3 % 47110 149,0-5,8 % R018

Ominaiskulutuksien kehitys Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 52 51.5 Lämmön ominaiskulutus 51,6 51,2 Ominaiskulutus 51 50.5 50 49.5 50,0 49,3 50,3 49,5 50,3 50,3 50,4 50,2 50,6 49,7 49 48,9 48,8 48.5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Ominaiskulutus 19 18 17 16 15 14 13,9 14,2 14,8 Sähkön ominaiskulutus 15,4 15,4 15,4 17,1 17,0 17,4 17,5 18,0 18,2 18,2 13 12 12,4 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Ominaiskulutus 69 68 67 66 65 64 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 68,3 67,7 67,3 67,0 65,7 64,9 63,6 63,6 67,9 68,2 68,8 67,9 63 62 62,3 62,7 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 R101

Ominaiskulutuksien kehitys - Julkiset rakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 Ominaiskulutus 48.5 48 47.5 47 46.5 46 47,2 46,2 Lämmön ominaiskulutus 48,3 48,3 47,6 47,6 47,6 47,0 46,5 47,6 48,1 47,1 45.5 45,4 45,3 Ominaiskulutus Ominaiskulutus 45 20 19 18 17 16 15 14 68 66 64 62 60 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Sähkön ominaiskulutus 19,4 19,5 19,5 18,6 18,7 18,3 18,4 16,3 16,4 16,5 15,3 14,8 14,8 14,3 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 67,6 66,6 66,9 66,6 66,2 66,3 66,0 64,8 63,3 62,9 61,5 61,1 60,7 60,1 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 R101B

Ominaiskulutuksien kehitys - Asuinrakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 66 Lämmön ominaiskulutus 65,8 Ominaiskulutus 65 64 63 62 63,2 63,9 64,5 64,4 65,2 63,1 63,6 62,1 62,4 62,4 62,6 61,6 61 60,7 60 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Ominaiskulutus 14 12 10 8 6 9,8 11,3 11,2 Sähkön ominaiskulutus 11,6 11,7 11,0 11,1 10,6 12,3 12,8 12,4 13,0 12,7 4 3,3 Ominaiskulutus 2 78 76 74 72 70 68 66 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 76,8 76,4 75,8 75,6 75,3 75,2 75,0 74,7 74,6 74,1 73,6 73,2 73,4 66,5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 R101A

Ominaiskulutuksien kehitys 12 suurinta kuntaa Normeerattu lämmön ominaiskulutus - Julkiset rakennukset Ominaiskulutus 65 60 55 50 45 40 35 60,9 61,0 61,4 57,9 58,5 58,7 58,9 59,5 57,3 57,7 55,3 55,6 56,0 56,6 53,7 53,2 52,9 52,7 50,7 51,4 50,4 49,4 48,3 48,5 47,5 47,2 47,2 44,9 45,5 45,6 43,8 44,0 43,0 43,6 44,0 44,7 43,8 43,5 44,2 44,8 45,3 44,6 42,9 42,4 41,0 41,0 40,2 39,4 39,9 39,3 38,4 38,8 36,6 35,7 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Ominaiskulutus 60 55 50 45 40 35 58,0 53,9 52,1 52,4 50,5 42,7 43,4 39,0 33,8 33,2 32,8 56,9 55,7 52,3 52,2 51,1 52,0 51,5 49,7 49,3 49,5 47,5 48,0 40,7 40,7 38,2 33,9 33,7 33,7 34,1 34,5 54,2 52,2 52,7 53,3 44,3 44,6 33,5 33,6 53,6 50,9 49,2 32,1 55,1 55,8 53,7 53,4 50,0 47,1 47,2 46,6 45,9 32,8 32,2 32,2 30 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Turku Oulu Lahti Kuopio Ominaiskulutus 60 55 50 45 40 35 30 56,7 52,3 49,2 47,5 47,5 47,8 44,8 43,9 57,8 59,2 58,7 53,2 52,2 49,7 50,8 46,7 46,1 46,7 44,9 37,5 37,5 36,3 36,6 36,3 35,3 33,1 33,7 32,7 31,8 57,6 58,2 52,3 48,9 47,0 48,3 48,5 47,7 43,6 43,5 42,3 43,3 43,2 41,8 40,7 41,1 41,0 40,1 39,6 38,7 38,8 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Jyväskylä Pori Lappeenranta Vaasa R103B

Yleistietoja kulutuksista 2007 - Julkiset rakennukset 99 kuntaa Sivu 1/4 Kunnat >30 000 asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki 551123 1057,4 160,8 1320 13999,6-0,5 % 44,8 % 98,6 % 33,0 44,6 21,2 Espoo 209667 232,4 35,4 185 2823,6 13,2 % 38,0 % 98,0 % 35,9 48,5 19,7 130,7 Tampere 193173 235,7 35,8 141 3163,6-15,6 % 97,6 % 32,4 38,8 16,5 130,2 Vantaa 176387 223,9 34,6 161 2135,8 3,5 % 100,0 % 46,3 59,5 19,0 Turku 172107 319,3 48,8 303 3390,5 0,3 % 84,8 % 99,1 % 41,2 53,4 17,6 138,8 Oulu 117670 193,1 28,1 144 1890,9 0,4 % 92,3 % 42,9 45,9 19,0 145,4 Lahti 96666 135,2 20,6 92 1517,4 5,4 % 94,8 % 97,7 % 38,8 46,6 17,0 Kuopio 86575 143,9 21,3 228 2119,8-0,0 % 81,5 % 94,3 % 28,9 32,2 13,7 103,7 Jyväskylä 77879 125,6 18,7 102 1392,7 1,2 % 48,5 % 95,9 % 38,7 43,2 19,7 135,1 Pori 76220 0,0 0,0 0 0,0 13,3 Vaasa 56658 118,5 18,1 115 1478,4-0,3 % 98,6 % 35,0 41,0 16,9 111,0 Kotka 55238 91,4 13,9 74 1112,5 0,0 % 97,8 % 35,8 46,1 19,3 126,6 Joensuu 51514 103,1 15,9 106 1286,7 2,4 % 100,0 % 35,4 38,4 14,3 98,5 Hyvinkää 42325 62,9 9,0 70 783,8 5,1 % 89,5 % 33,6 40,4 15,4 101,6 Rauma 37418 70,4 9,9 40 1009,3 0,0 % 87,5 % 28,6 37,0 13,8 88,0 Rovaniemi 35700 49,0 7,6 36 600,9 100,0 % 36,0 32,7 17,8 130,5 Kokkola 35492 55,0 8,2 56 576,0-0,2 % 71,7 % 94,2 % 40,7 47,6 Järvenpää 35459 0,1 0,0 0 0,0 100,0 % Mikkeli 32826 78,2 11,4 73 725,2 10,7 % 40,2 % 93,6 % 45,4 53,2 19,5 115,2 Nurmijärvi 32335 46,0 7,1 83 475,1 100,0 % 42,7 51,3 17,3 120,7 Jyväskylän mlk 31870 29,7 4,4 33 334,0 1,2 % 95,4 % 38,2 42,7 18,4 137,6 Tuusula 31168 64,2 7,8 53 493,9 5,1 % 69,9 % 47,7 61,4 20,4 164,4 Seinäjoki 30051 59,6 8,9 52 783,1 1,8 % 95,2 % 32,6 38,1 17,7 113,8 Kunnat >30 000 asukasta yhteensä: 2265521 3495 526 3467 42093-0,1 % 50,7 % 97,0 % 35,9 45,0 18,6 124,4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi 29275 31,6 3,6 46 422,7-3,7 % 51,3 % 25,6 34,6 19,1 115,2 Savonlinna 28102 31,4 4,1 39 355,5 0,0 % 58,5 % 75,8 % 33,8 37,6 14,0 142,1 Riihimäki 26106 31,4 4,5 34 308,7-21,8 % 33,1 % 92,5 % 42,6 51,2 17,5 180,5 Kemi 23967 50,2 7,4 61 541,1 2,5 % 47,0 % 95,2 % 39,6 41,0 13,7 105,5 Salo 24199 42,9 5,9 77 621,3 1,3 % 101,0 % 84,3 % 27,9 35,8 15,9 82,5 Varkaus 23437 34,9 5,1 33 391,2 2,6 % 90,8 % 37,4 41,5 16,3 100,4 R014B Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk

Yleistietoja kulutuksista 2007 - Julkiset rakennukset 99 kuntaa Sivu 2/4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Iisalmi 23389 46,1 6,9 60 459,9-1,6 % 94,6 % 42,8 46,5 16,7 115,3 Heinola 21351 35,8 4,8 30 362,6 0,0 % 81,0 % 38,8 46,6 18,7 135,2 Hollola 20164 28,8 3,8 37 357,2 2,9 % 93,7 % 74,4 % 32,2 38,7 19,3 130,8 Ylöjärvi 20209 0,0 0,0 0 0,0 21,1 136,2 Pietarsaari 19730 34,5 5,1 39 343,1 0,4 % 46,0 % 94,0 % 42,9 50,1 17,8 117,8 Siilinjärvi 19584 22,7 2,9 24 252,5 67,0 % 72,7 % 34,1 38,0 16,8 93,9 Kaarina 19854 27,4 3,7 46 291,1-0,2 % 87,9 % 83,8 % 37,5 48,5 18,1 201,5 Forssa 18644 35,9 5,5 37 567,8 0,0 % 88,8 % 100,0 % 27,9 33,5 18,7 115,7 Kuusamo 17891 39,4 6,1 41 435,6 0,2 % 67,4 % 100,0 % 39,9 36,3 17,3 117,9 Anjalankoski 17727 40,1 5,1 38 329,6 0,0 % 51,8 % 48,1 57,8 Lieksa 15479 35,3 4,8 59 333,5-1,7 % 79,6 % 47,4 49,1 19,0 111,2 Haukipudas 15515 29,2 3,1 22 159,5 54,6 % 41,6 % 59,7 63,8 23,5 251,2 Orimattila 14081 18,0 2,5 29 255,3 1,9 % 68,9 % 75,0 % 28,8 34,6 14,4 79,2 Äänekoski 13803 30,8 4,6 28 326,2 23,2 % 52,4 % 96,8 % 40,9 45,7 14,5 120,8 Pieksämäki 13102 16,9 2,5 27 230,0 80,4 % 96,8 % 31,5 35,0 11,6 71,4 Keuruu 11974 21,7 3,0 37 214,3-16,1 % 87,0 % 41,2 46,1 13,0 92,1 Pirkkala 12358 19,7 2,7 25 196,8 82,5 % 40,0 47,8 20,8 168,7 Valkeala 11341 16,8 2,7 49 248,9 0,0 % 44,2 53,1 19,5 124,1 Joutseno 11091 17,8 2,6 26 178,6 2,6 % 53,5 % 48,1 56,3 17,5 142,8 Nivala 11151 20,1 2,6 36 202,2 2,7 % 96,4 % 75,2 % 37,6 40,2 16,1 109,6 Kontiolahti 11335 31,9 3,7 35 229,9 70,1 % 62,2 % 49,2 53,4 16,0 113,5 Kurikka 10846 26,7 3,7 43 272,3 3,9 % 88,4 % 40,0 47,8 17,9 132,6 Kitee 10545 19,1 2,7 27 165,9-3,1 % 54,7 % 87,3 % 47,6 51,6 17,8 157,2 Saarijärvi 10606 23,1 3,2 36 203,4 2,3 % 85,7 % 46,3 51,8 19,9 217,3 Kiuruvesi 10503 25,3 3,6 41 232,1-1,1 % 98,0 % 89,4 % 45,3 48,4 19,2 138,8 Kunnat 10 000-30 000 asukasta yhteensä: Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 537359 Veden l/m³ 886 123 1162 9489 0,4 % 64,7 % 82,4 % 38,5 43,9 17,3 125,0 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Somero 9799 15,2 2,2 32 157,1 0,4 % 64,2 % 91,1 % 40,5 48,7 18,2 172,5 Eura 9524 21,4 2,9 88 197,5 0,0 % 78,6 % 82,5 % 51,8 65,1 15,7 170,4 Orivesi 8898 7,1 1,1 21 53,8 100,0 % 60,5 72,4 15,2 Kauhava 8519 13,8 1,8 19 139,6 78,0 % 38,7 43,0 14,9 53,4 Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B

Yleistietoja kulutuksista 2007 - Julkiset rakennukset 99 kuntaa Sivu 3/4 Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kristiinankaupunki 8252 3,7 0,3 11 30,3-12,4 % 33,8 39,5 8,6 50,5 Haapavesi 8075 17,3 2,2 45 187,5 0,0 % 73,6 % 34,7 37,1 16,8 129,4 Hausjärvi 8097 19,2 2,1 27 124,3 1,1 % 41,3 % 51,4 61,8 18,5 99,3 Harjavalta 8003 14,5 1,8 21 157,9 0,0 % 93,1 % 58,6 % 38,5 48,4 10,7 131,8 Viitasaari 8010 14,0 2,2 15 129,4 51,8 % 100,0 % 47,7 53,0 18,9 187,9 Jämsänkoski 7749 15,3 2,2 20 127,8-4,5 % 48,0 % 93,7 % 50,3 56,2 20,3 203,5 Oulunsalo 7871 16,3 2,4 12 143,3 1,5 % 91,0 % 47,8 51,1 15,4 91,6 Laihia 7449 13,4 1,9 12 123,8 0,0 % 85,3 % 44,0 51,4 18,4 150,3 Pyhäselkä 7208 12,5 1,8 24 150,0 77,8 % 88,0 % 34,2 37,2 17,1 78,5 Loimaa 7074 21,9 3,4 37 234,1 14,0 % 146,4 % 100,0 % 41,3 49,6 21,1 95,5 Kruunupyy 6868 15,0 2,0 29 137,5 0,0 % 78,3 % 75,2 % 42,5 49,6 11,3 120,2 Kangasniemi 6730 10,8 1,6 15 113,5 0,0 % 90,4 % 97,8 % 41,3 46,2 20,7 122,9 Kerimäki 6207 17,9 1,9 21 97,7-8,3 % 73,7 % 62,6 % 64,3 69,8 98,3 Kittilä 5901 11,1 1,6 17 138,2 93,1 % 34,1 30,9 11,5 106,1 Ylitornio 5652 20,8 2,5 49 172,5-1,3 % 92,3 % 61,0 % 43,9 39,9 14,2 120,4 Jokioinen 5659 11,6 1,3 33 89,9 2,5 % 58,3 % 57,5 % 45,6 54,8 20,0 141,6 Liminka 5639 14,1 1,8 16 125,0-2,3 % 78,7 % 69,2 % 42,5 45,4 17,8 118,2 Tohmajärvi 5276 16,2 2,1 28 145,8-2,7 % 74,0 % 42,2 45,8 15,2 116,6 Ranua 5204 14,6 1,8 35 108,4 3,3 % 81,0 % 70,8 % 50,2 45,6 15,5 123,6 Taivalkoski 5224 12,6 1,7 21 113,1-4,7 % 84,4 % 44,8 46,4 16,9 135,6 Säkylä 5195 14,1 1,5 20 105,8 0,2 % 63,1 % 44,0 % 44,3 55,7 11,1 76,5 Isokyrö 5207 14,3 1,4 12 105,7 0,0 % 86,8 % 24,5 % 41,2 48,2 15,5 112,6 Äetsä 5115 10,2 1,1 21 89,9-2,2 % 69,0 % 49,5 % 38,2 45,7 10,0 92,6 Savitaipale 4432 8,5 1,2 32 102,5 84,4 % 35,4 41,4 13,4 83,6 Kaavi 3866 9,1 0,7 17 63,6 72,3 % 38,8 42,1 13,9 175,3 Uurainen 3117 3,9 0,6 4 36,8-1,0 % 99,3 % 46,4 51,9 21,6 169,1 Kunnat <10 000 asukasta yhteensä: 199820 410 53 754 3702-1,5 % 78,1 % 76,6 % 43,3 48,7 15,9 122,1 Kuntayhtymät Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 44,3 6,8 18 424,6 100,0 % 46,0 53,8 HUS 322,8 50,4 101 2498,7-1,1 % 78,9 % 62,2 84,1 41,5 266,8 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 127,8 18,1 0 890,3 8,6 % 77,2 % 59,5 71,2 33,7 276,0 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 55,9 8,6 16 511,0 0,0 % 100,0 % 48,3 53,7 38,3 234,0 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B

Yleistietoja kulutuksista 2007 - Julkiset rakennukset 99 kuntaa Sivu 4/4 Kuntayhtymät Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Raahen seudun terveydenhuollon ky 14,0 2,2 13 82,1 0,0 % 84,2 % 100,0 % 83,3 89,0 Eskoon sosiaalipalvelujen ky. 13,3 2,1 17 77,7 0,0 % 100,0 % 100,0 % 75,7 88,5 20,6 259,7 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky 19,1 2,9 36 219,5 0,0 % 98,5 % 38,2 42,4 13,5 84,7 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä 30,6 4,5 30 350,3 34,8 % 90,3 % 91,9 % 36,8 38,1 22,7 94,7 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 15,2 2,4 6 205,2 0,0 % 100,0 % 32,8 42,1 15,5 75,3 Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky 74,3 10,1 125 728,7 1,6 % 81,3 % 40,5 43,3 22,3 91,0 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 57,2 8,8 20 687,1-0,4 % 100,0 % 36,7 39,9 14,1 75,5 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä 70,3 10,9 31 776,0 99,9 % 100,0 % 40,0 48,1 17,8 78,2 Seinäjoen ammattioppilaitoksen ky 0,0 0,0 0 0,0 Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä 10,3 1,6 0 77,0-10,5 % 100,0 % 59,2 64,3 32,6 Kiinteistöpalvelu Savotek Oy 0,6 0,0 1 2,8 52,4 56,9 Kuntayhtymät yhteensä: 0 856 129 414 7531-2,1 % 96,0 % 86,6 % 51,0 62,5 30,1 185,5 Raportti yhteensä: 3002700 5646 831 5797 62815-0,3 % 54,7 % 91,9 % 38,5 47,1 19,5 134,1 Veden l/m³ l/as/vrk R014B

Yleistietoja kulutuksista 2007 - Asuinrakennukset 99 kuntaa Sivu 1/4 Kunnat >30 000 asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki 551123 1285,9 197,0 2130 11858,2 0,4 % 37,9 % 99,3 % 47,6 62,2 14,1 Espoo 209667 0,6 0,1 1 6,0 0,1 % 100,0 % 42,2 55,2 35,8 Tampere 193173 0,0 0,0 Vantaa 176387 3,7 0,6 9 31,3 0,0 % 100,0 % 52,9 66,1 37,4 Turku 172107 14,7 2,3 43 128,2-2,4 % 3,2 % 99,9 % 50,5 63,5 3,0 378,0 Oulu 117670 2,0 0,3 3 15,3 0,0 % 100,0 % 58,6 62,1 6,6 355,3 Lahti 96666 0,0 0,0 Kuopio 86575 0,0 0,0 Jyväskylä 77879 127,2 19,5 303 1182,0 5,7 % 41,1 % 98,6 % 47,1 52,0 6,2 443,7 Pori 76220 0,0 0,0 4,8 Vaasa 56658 1,1 0,1 4 9,6-23,8 % 75,1 % 43,7 50,2 2,8 180,1 Kotka 55238 66,5 9,9 139 614,8 0,0 % 78,9 % 47,3 59,1 6,1 365,2 Joensuu 51514 2,7 0,4 13 17,7 89,0 % 100,0 % 66,9 72,0 15,5 312,0 Hyvinkää 42325 0,4 0,0 2 3,4 0,0 % 27,9 32,8 2,7 302,8 Rauma 37418 17,3 2,6 26 171,6 16,8 % 94,9 % 43,1 54,2 4,0 397,7 Rovaniemi 35700 0,0 0,0 58,1 Kokkola 35492 2,6 0,3 10 18,5-4,1 % 2,3 % 72,2 % 53,5 61,5 Järvenpää 35459 0,0 0,0 100,0 % Mikkeli 32826 1,1 0,2 2 8,5 0,0 % 0,5 % 100,0 % 56,8 65,3 8,9 272,9 Nurmijärvi 32335 1,1 0,2 2 9,6 100,0 % 52,0 61,1 9,9 154,4 Jyväskylän mlk 31870 0,0 0,0 Tuusula 31168 1,6 0,2 5 8,6 218,5 % 69,0 % 67,8 84,7 4,0 265,1 Seinäjoki 30051 0,0 0,0 Kunnat >30 000 asukasta yhteensä: 2265521 1528 234 2692 14083-1,1 % 27,4 % 98,2 % 47,6 61,2 12,9 407,6 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi 29275 2,5 0,3 7 19,8-32,2 % 48,7 % 43,4 56,7 20,4 197,0 Savonlinna 28102 0,9 0,1 2 3,1-28,6 % 0,5 % 75,2 82,6 4,2 278,4 Riihimäki 26106 1,1 0,2 3 10,2 0,0 % 1,1 % 100,0 % 49,4 58,1 5,2 381,4 Kemi 23967 0,0 0,0 Salo 24199 6,4 0,9 21 54,0-0,0 % 8,8 % 94,1 % 50,3 62,9 11,5 387,4 Varkaus 23437 1,1 0,2 1 9,8-13,3 % 100,0 % 50,6 55,5 7,4 235,4 R014A Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk

Yleistietoja kulutuksista 2007 - Asuinrakennukset 99 kuntaa Sivu 2/4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Iisalmi 23389 0,0 0,0 Heinola 21351 0,0 0,0 Hollola 20164 1,8 0,3 15 24,0 3,9 % 6,3 % 86,4 % 31,1 36,6 14,9 314,6 Ylöjärvi 20209 0,0 0,0 7,0 58,0 Pietarsaari 19730 0,0 0,0 Siilinjärvi 19584 0,0 0,0 Kaarina 19854 1,1 0,1 6 6,3 0,0 % 1,9 % 63,4 % 59,6 75,0 14,0 296,4 Forssa 18644 3,5 0,5 7 41,1-0,2 % 6,4 % 100,0 % 38,0 44,7 2,8 259,2 Kuusamo 17891 3,8 0,6 10 31,0 0,0 % 4,8 % 100,0 % 53,8 49,5 13,0 187,9 Anjalankoski 17727 0,0 0,0 Lieksa 15479 0,4 0,0 4 6,8 0,0 % 60,9 % 20,1 20,7 9,2 45,0 Haukipudas 15515 0,0 0,0 Orimattila 14081 0,0 0,0 Äänekoski 13803 0,0 0,0 Pieksämäki 13102 0,0 0,0 Keuruu 11974 1,3 0,2 4 11,8 31,4 % 100,0 % 48,9 53,9 3,8 123,1 Pirkkala 12358 0,0 0,0 Valkeala 11341 0,6 0,1 3 7,3 0,0 % 67,3 79,1 2,9 443,7 Joutseno 11091 0,1 0,0 2 0,9-3,3 % 35,2 40,5 72,4 154,4 Nivala 11151 0,0 0,0 Kontiolahti 11335 2,8 0,2 4 9,9 3,0 % 77,1 82,9 14,0 368,3 Kurikka 10846 0,2 0,0 2 1,2 0,0 % 100,0 % 57,5 67,3 9,3 850,0 Kitee 10545 0,8 0,1 3 5,9-49,9 % 1,9 % 100,0 % 78,0 83,8 8,1 277,0 Saarijärvi 10606 13,1 1,5 48 106,8 7,2 % 48,4 % 41,4 45,6 4,4 289,9 Kiuruvesi 10503 0,5 0,1 7 5,6-5,1 % 2,4 % 47,2 % 29,5 31,3 18,3 78,6 Kunnat 10 000-30 000 asukasta yhteensä: Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 537359 Veden l/m³ 42 5 149 355 2,2 % 3,8 % 77,8 % 45,8 52,0 8,5 276,9 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Somero 9799 0,0 0,0 Eura 9524 1,3 0,1 5 8,7 0,0 % 3,5 % 20,7 % 46,0 56,3 2,6 225,3 Orivesi 8898 10,6 1,2 17 76,9 46,9 % 46,0 53,9 3,3 Kauhava 8519 0,0 0,0 Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014A