MÄNTYHARJUN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 17.7.2015 Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14
2
Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Veneenlaskuverkoston rakenteet... 5 Luiskan rakenne... 5 Laituri ja karimerkki... 6 Paikoitusalue ja opasteet... 6 Ilmoitustaulu... 6 3. Kalastuslupa-alueet, luontomatkailukohteet ja melontareitit... 7 Mäntyharjun kalastusalueen viehelupa-alue... 7 Vuohijärven viehekalastusalue... 7 Repoveden kansallispuisto... 7 Savonselän Melontarengas -reitti... 7 4. Veneenlaskuverkoston nykytila, kehittämistarpeet ja kustannusarvio... 8 Veneenlaskuverkoston nykytila... 8 Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, ei rakentamistarvetta... 8 Veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet ja kustannusarvio... 10 Betoniluiska, kohteessa rakentamistarvetta... 11 Luonnonluiska tai esitetty uusi kohde, kohteessa rakentamistarvetta... 13 5. Rahoitusmahdollisuudet ja vastuutahot... 14 Paikalliset toimintaryhmien rahoitus... 14 Yhteistyöhankkeet... 15 Kunta- ja yritysrahoitus... 15 Kalatalouden edistämismäärärahat... 15 Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoitus... 15 Esitys yhteistyöhankkeen rahoituksesta... 16 Liite 1. Työryhmän jäsenet... 17 3
1. Johdanto Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut edistää vesistöjen ja kalastuspaikkojen saavutettavuutta, kalakantojen vetovoimaisuutta ja kalastuskohteiden lupien ja palveluiden saatavuutta. Veneenlaskuverkoston nykytilan kartoittaminen ja kohteiden kunnostustarve sekä uusien luiskien tarpeellisuus nähtiin useilla alueille keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Luonto- ja mökkimatkailun sekä kalastuksen ja siihen liittyvien palvelujen kehittäminen on tärkeä osa maakunnan vetovoimaisuuden lisäämisessä. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu olennaisena osana kesämökit, kalastusmatkat ja omatoimiveneily. Luonto- ja kalastusmatkailun lisääntyessä kattava veneenlaskuluiskaverkosto, laiturit ja parkkialueet sekä opastaulut ovat tärkeä osa kalapaikkojen saavutettavuutta. Toimivat veneenlaskuluiskat palvelevat matkailijoiden ja yrittäjien lisäksi vapaa-ajan ja vakituisten asukkaiden tarpeita. Mäntyharjun kunta on erittäin tärkeä mökkialue ja sillä on erinomaiset mahdollisuudet kehittää vesistö-, kalastus- ja maaseutumatkailua. Vuohijärven vesistö tunnetaan nopeakasvuisista lohikalakannoista ja Repoveden kansallispuistosta. Repoveden kansallispuistossa käy vuosittain yli 80 000 retkeilijää. Olemassa olevat veneenlaskuluiskat ja uudet luiskapaikat sekä niiden tarpeellisuus käsiteltiin hankkeen työryhmissä. Kohteet priorisointiin olemassa olevien luonto- ja kalastuskohteiden perusteella. Tärkeimmiksi kohteiksi nostettiin ne alueet, joissa on viehekalastusalueita tai suurien osakaskuntien lupa-alueita. Yksittäiset pienten järvien tai pelkästään osakaskuntien kalastusta palvelevat luiskapaikat on poistettu priorisoinnin yhteydessä. Veneenlaskupaikkojen kunnostustarve selvitettiin keräämällä tietoa hankkeen työryhmissä ja osin projektihenkilöt kiersivät kartoittamassa kohteita. Kalastusalueen veneenlaskuverkoston kehittämissuunnitelma ohjaa jatkossa kohteiden korjaustarpeita ja uusien veneenlaskupaikkojen rakentamista. Oleellisena osana on rahoituksen järjestäminen ja uusien veneenlaskupaikkojen osalta neuvottelut tiehoitokuntien ja maanomistajien kanssa. Kohteiden rahoitusmahdollisuuksista on kerrottu kohdassa 5. 4
2. Veneenlaskuverkoston rakenteet Veneenlaskupaikat ovat yleensä läpikulkupaikkoja, joista veneet lasketaan vesistöön ja nostetaan pois. Niiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon arvioidut käyttömäärät ja - tarpeet. Kattavalla veneenlaskuverkostolla ohjataan liikkumista vesistöihin. Tässä suunnitelmassa on keskitetty kohteisiin, joiden käyttöaste tulee olemaan korkea. Perusrakenteet ovat betoniluiska, laituri, parkkialue, ilmoitustaulu ja opasteet. Kuva 1. Kolme keskeisintä rakennetta veneenlaskua ja nostoa ajatellen ovat betoniluiska, laituri ja parkkipaikka. Näiden lisäksi opasteet veneenlaskupaikoille ja infotaulut rannalla. Luiskan rakenne Pelkästään luontomatkailun ja kalatalouden tarpeisiin tehtävät luiskat voivat olla joko betoni- tai sorarakenteisia. Periaatteessa soraluiska riittää pienemmissä vesistöissä, mutta 5
rakennusmateriaali määräytyy luiskan sijainnin sekä käyttöasteen mukaan. Betoniluiskien rakentaminen on tarpeellista paikkoihin, joissa on paljon käyttäjiä tai jotka ovat suurten vesistöjen reunoilla alttiita aallokon aiheuttamalle kulutukselle. Palo- ja pelastusviranomaisten tarvitsemien luiskien tulee olla betonisia, leveydeltään vähintään 3,8 metriä, kaltevuudeltaan korkeintaan 1:6, syväykseltään vähintään 1,8 metriä ja pituudeltaan vähintään 20 metriä. Laituri ja karimerkki Yleensä veneenlaskupaikan rannan profiili ja rakenne eivät mahdollista veneiden väliaikaista vetoa rantaan, tällöin tulee rakentaa laituri. Luiskien lähellä vesistöissä mahdolliset vaaraa aiheuttavat kivet tulee hävittää tai merkitä. Varsinkin ensimmäisiä kertoja luiskia käyttävien veneilijöiden ja veneiden turvallisuuden kannalta asia on tärkeä. Paikoitusalue ja opasteet Paikoitustilan tarve määräytyy kalastus- ja luontomatkailukohteet käyttäjämäärien ja kohteen sijainnin mukaan. Venetrailereiden käsittely ja säilytys tulee ottaa huomioon. Järjestetyllä paikoitusalueella vähennetään ympäristön kulumista ja luvatonta pysäköintiä yksityisille maille. Veneluiskamerkeillä tulee opastaa liikenne kohteelle. Opasteiden asettamisesta ja luvista saa tietoa ELY-keskuksen tieliikenne asioita hoitavilta henkilöiltä. Ilmoitustaulu Luonto- ja kalastuskohteiden kehittäminen ja käyttäjien tietoisuuden lisääminen sekä liikkuminen vesistöstä toiseen edellyttävät hyvää tiedottamista. Ilmoitustaulun rakentaminen veneenlaskupaikan yhteyteen on tehokas keino tiedottaa ajankohtaisista asioista mm. osakkaille, kalastajille ja matkailijoille. Tietoja kannattaa jakaa mm. alueen palveluista, kalakannoista, istutuksista ja kalastuslupaehdoista. 6
3. Kalastuslupa-alueet, luontomatkailukohteet ja melontareitit Mäntyharjun kalastusalueen vesistöt poikkeavat muista kalastusalueista. Lukuisten järvien välissä sijaitsevat Mäntyharjunreitin koskialueet, jotka vaikeuttavat järvikohteiden saavutettavuutta. Kalastusalueella on tavallista enemmän koskikalastuskohteita ja koskialueet on pääosin kunnostettu. Järvikalastusalueena on Mäntyharjun kalastusalueen viehelupa-alue ja Vuohijärven viehelupa-alue. Melontareitit yhdistyvät Puulavedessä ja jatkuvat Mäntyharjunreittiä kohti Vuohijärveä. Mäntyharjun kalastusalueen viehelupa-alue Ajantasaiset tiedot lupa-alueesta ja kalastusehdoista www.muikkusuomi.fi. Lupa-alue kartta on saatavilla Mäntyharjun kunnan internet-sivuilta www.mantyharju.fi. Vuohijärven viehekalastusalue Vuohijärven suurimmat selkävedet, pinta-ala n. 3 600 ha. Ajantasaiset tiedot lupa-alueesta ja kalastusehdoista www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/kalapaikat. Repoveden kansallispuisto Repoveden kansallispuistolla ja siihen liittyvällä Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueella on pitkät perinteet yhtenä Etelä-Suomen suosituimpana retkeilykohteena. www.luontoon.fi\repovesi Savonselän Melontarengas -reitti Reitti saapuu Läntiselle Puulalle Suonteelta Kälän kautta. Puulan suojelualueelta reitti jatkuu Hirvensalmen kautta Mäntyharjunreittiä etelään. Kuva 2. Viehekalastuksen suosio kasvaa ja kalastusmuodon vaikutus aluetaloudelle on suuri mm. vene-, kalastusväline- ja elintarvikemyynnin sekä kalastuslupien ja palvelujen ostamisen kautta. 7
4. Veneenlaskuverkoston nykytila, kehittämistarpeet ja kustannusarvio Veneenlaskuverkoston nykytila Mäntyharjun kalastusalueella on vain yksi veneenlaskuluiska, Miekankosken veneenlaskuluiska, jossa on kaikki rakenteet kunnossa. Lisäksi on 5 betoniluiskaa, joissa on puutteita laiturin ja parkkialueiden tai luiskan käytettävyyden suhteen. Vahvajärven veneenlaskupaikkojen kehittämistarpeet on esitetty Puulan kalastusalueen suunnitelmassa. Mäntyharjun kalastusalueen veneenlaskuverkoston nykytilanne on listattu alla. Veneenlaskuverkoston kolme keskeistä rakennetta ovat betoniluiska, laituri ja parkkipaikka. Näiden lisäksi veneenlaskupaikoilla olisi hyvä olla opasteet ja opastaulut. Koordinaattijärjestelmä on ETRS89 maantieteellinen koordinaatisto. Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, ei rakentamistarvetta Miekankosken veneenlaskuluiska, Lahnavesi & Juolasvesi (482387, 6809823 Kuva 3. Kalastuskohteiden saavutettavuus on heikko Mäntyharjunreitillä. 8
Kuva 4. Mäntyharjun kalastusalueen veneenlaskuverkoston nykytila. 9
Veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet ja kustannusarvio Mäntyharjunreitin, erityisesti Mäntyharjun kalastusalueella veneenlaskuverkosto ja kalastuskohteiden saavutettavuus on erittäin heikko. Mäntyharjun kalastusalueelle tarvitaan kaikkiaan 9-10 veneenlaskupaikkaa. Betoniluiskia, joissa on korjaus- ja rakentamistarpeita on viisi kohdetta. Lisäksi tarvitaan uusia kohteita. Tärkeiden veneenlaskupaikkojen kehittämistarpeet ja alustava kustannusarvio on esitetty alla. Betoniluiskia, joissa on kehittämis- ja korjaustarpeita: 1) Vuohijärven veneenlaskupaikka, Vuohijärvi 2) Kalliosalmen veneenlaskupaikka, Juolasvesi 3) Juolasveden veneenlaskupaikka II, Juolasvesi 4) Kiepinsalmen veneenlaskuluiska, Pyhävesi-Kallavesi 5) Kirkonlahden veneenlaskuluiska, Pyhävesi Kokonaan uusia kohteita on tarpeen rakentaa: 6) Tuusjärven veneenlaskupaikka, Tuusjärvi 7) Lahnaveden veneenlaskupaikka, Lahnavesi 8) Virransalmen veneenlaskupaikka, Juolasvesi 9) Pyhäkosken kanavan veneenlaskupaikka, Pyhävesi 10) Peruveden veneenlaskupaikka, edellytys osakaskuntien yhdistyminen tai yhteislupa-alue 11) Lisäksi tulee harkita Pyhävedellä olevien muiden kohteiden rakentamistarvetta verkoston kehittyessä (Ruokohiekan ja Kurkilahden venelaskupaikat) Olemassa olevien betoniluiskien (5 kpl) korjaus- ja rakentamistarpeiden kustannusarvio on noin 40 000. Kokonaan uusien kohteiden rakentamiskustannukset ovat noin 70 000 euroa, mutta osa kohteista ei ole tässä vaiheessa tarpeellista rakentaa mm. pirstaleisen vesialueen omistuksen vuoksi ja verkoston tiheyttä tulee harkita käyttäjämäärien mukaan. Mäntyharjun kalastusalueen veneenlaskuverkoston kehittäminen kokonaisuudessaan maksaisi kaikkiaan noin 110 000 euroa. Kustannuksiin vaikuttaa materiaalien valinta, hankintatapa, talkootyön osuus ja hankkeiden toteutustapa. Aluksi on syytä keskittyä olemassa olevien betoniluiskien kehittämiseen ja kaikista tärkeimpien uusien kohteiden rakentamiseen (Tuusjärvi, Lahnavesi, Peruvesi, Virransalmi, Pyhäkoski). Tällöin rakentamishankkeen kustannukset ovat noin 90 000. 10
Betoniluiska, kohteessa rakentamistarvetta 1. Vuohijärven veneenlaskuluiska, Vuohijärvi (484114, 6793297) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska (lyhyt) ja laituri (lyhyt). Rakentamistarpeet: Luiskan ja laiturin jatkaminen sekä parkkitilaa. Kustannusarvio: 10 000 2. Kalliosalmen veneenlaskuluiska, Sarkavesi (489431, 6794991) Nykyiset rakenteet: Hyvä betoniluiska Rakentamistarpeet: Laituri ja parkkialueet Kustannusarvio: 10 000 3. Juolasveden veneenlaskuluiska II, Juolasvesi (479449, 6807407) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska / betoniosa Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri & parkkialueet Kustannusarvio: 10 000 4. Kiepinsalmen veneenlaskuluiska, Pyhävesi (494358, 6810165) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska, laituri ja pienet parkkialueet Rakentamistarpeet: Parkkialueiden lisääminen Kustannusarvio: 4 000 5. Kirkonlahden veneenlaskuluiska, Pyhävesi (490353, 6808326) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska, laituri heikkokuntoinen ja pieni parkkitila. Rakentamistarpeet: Laituri ja parkkialueet sekä luiskan parantaminen. Kustannusarvio: 6 000 11
Kuva 5. Mäntyharjun kalastusalueen järvikalastuskohteiden saavuttavuutta pitää parantaa. 12
Luonnonluiska tai esitetty uusi kohde, kohteessa rakentamistarvetta 6. Tuusjärven veneenlaskuluiska, Tuusjärvi (485715, 6823734) Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri & parkkialueet Kustannusarvio: 10 000 7. Lahnaveden veneenlaskuluiska, Lahnavesi (484628, 6818491) Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri & parkkialueet Kustannusarvio: 10 000 8. Virransalmen veneenlaskuluiska, Sarkavesi (486066, 6801460) Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri & parkkialueet. Rakentamaton alue Kustannusarvio: 13 000 9. Pyhäkosken kanavan veneenlaskuluiska, Pyhävesi (484160, 6811044) Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri & parkkialueet Kustannusarvio: 10 000 10. Ruokohiekan veneenlaskuluiska, Pyhävesi (488228, 6810067) Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri & parkkialueet Kustannusarvio: 10 000 11. Kurkilahden veneenlaskuluiska, Pyhävesi (493618, 6809541) Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri & parkkialueet Kustannusarvio: 10 000 12. Peruveden veneenlaskuluiska, Peruvesi (478284, 6811282) Rakentamistarpeet: Betoniluiska ja laituri Kustannusarvio: 7 000 13
5. Rahoitusmahdollisuudet ja vastuutahot Veneenlaskuverkostot palvelevat laajasti vesialueen omistajia, vapaa-ajan asukkaita, kalastajia, matkailijoita, yrityksiä ja muita vesistön käyttäjiä. Kohteita hyödyntävät mm. kalanpoikasten istuttajat ja tapahtumien järjestäjät. Kyläyhteisöjen, osakaskuntien, kalastusalueiden ja kuntien kannalta kattava veneenlaskuverkosto on tärkeä palvelu vesistön käyttäjille. Kohteiden yleishyödyllisyyden vuoksi vastuu rahoituksesta on usealla organisaatiolla, päävastuu on kuitenkin osakaskunnilla, kalastusalueille, alueen kunnilla ja kaupungeilla. Osakaskuntien yhdistäminen tehostaa ja tuo säästöjä osakaskuntatoimintaan sekä lisää kalastuslupatuloja laajempien lupaalueiden ja tehokkaamman tiedotuksen ansiosta. Viehekalastusalueilla ja suurilla osakaskunnilla on taloudellisia resursseja edistää verkoston rakentamista ja toimia osarahoittajana hankkeissa. Seuraavassa on esitetty keskeisiä rahoitusmahdollisuuksia rakentamishankkeiden edistämiseksi. Paikalliset toimintaryhmien rahoitus Leader-toiminnan tavoitteena on maaseudun kehittäminen paikallisten asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita ajatellen. Leader-ryhmien rahoitus koostuu alueen kuntien ja kaupunkien sekä EU:n maaseuturahaston varoista. Rahoittamisen lisäksi ryhmät auttavat hankeajatusten jalostamisessa valmiiksi hankesuunnitelmaksi. Etelä-Savon alueella toimii kolme eri Leader-ryhmää. Kehittämishanketukea voidaan myöntää ohjelman mukaisesti: yleishyödyllisiin paikallisiin investointeihin pieninfrastruktuurien rakentamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi mukaan lukien matkailuun liittyvä pieninfrastruktuuri, paikallisten palveluiden kehittämiseen, elinkeinorakennetta uudistaviin, maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä kehittäviin ja yrittäjien yhteistyötä edistäviin yhteistyöhankkeisiin. Veej jakaja ry on Leader-ryhmä jonka alueeseen kuuluu Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala, Ristiina sekä Mikkelin maaseutuosat. www.veejjakaja.fi Rajupusu Leader ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys, joka toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020 Leader-periaatteiden mukaisesti. Rajupusu Leader ry toimii Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella. www.rajupusuleader.fi 14
Piällysmies ry toimii Enonkosken ja Heinäveden kuntien sekä Savonlinnan maaseutualueilla. www.piallysmies.fi Yhteistyöhankkeet Maakuntaliiton, kuntien ja kaupunkien, valtion, kalastusalueiden, osakaskuntien ja yritysten yhteisrahoitteiset hankkeet ovat luontevin rahoitusmuoto suurempien rakentamishankkeiden rahoittamisessa. Yritysten rahoitusta ei ole aikaisemmin hyödynnetty laajemmin veneenlaskuverkoston kehittämisessä, mutta luonto- ja kalastusmatkailun suurimpia hyötyjiä ovat yritykset lisääntyneen ostovoiman ansiosta. On selvää, että veneenlaskuverkoston kehittäminen vaatii suuren yhteisrahoitteisen rakentamishankkeen. Kunta- ja yritysrahoitus Kunnat ja kaupungit ovat tapauskohtaisesti myöntäneet yksittäisiin pieniin hankkeisiin suoraa rahoitusta esim. kalastusalueen tai kyläyhdistysten toteuttamiin veneenlaskupaikkojen rakentamiseen tai kunnostamiseen. Yritysrahoituksen hyödyntäminen on tulevaisuudessa tärkeää, koska ne ovat keskeisiä hyödynsaajia palvelu- ja matkailutulojen kasvaessa ja lisääntyneen ostovoiman kautta. Kalatalouden edistämismäärärahat ELY-keskukset myöntävät vuosittain kalastusalueille tukea mm. vapaa-ajankalastuksen edistämiseen. Veneenlaskupaikat kuuluvat rahoitettavien hankkeiden joukkoon, mutta määrärahan vähäisyydestä johtuen avustuksen suuruus on vaatimaton suurien hankkeiden toteuttamiseen. Lisätietoa ELY-kalatalouspalvelut Järvi-Suomi, Seppo Reponen. Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoitus Maaseuturahaston kautta on mahdollista rahoittaa maaseudun yritystoimintaa, matkailua, yhteistoimintaa ja alueen kehittämistä edistäviä infra -hankkeita, kuten veneenlasku- ja taukopaikkoja. Etelä-Savon ELY-keskus on rahoittanut aikaisemmin myös muista rahoituslähteistä hankkeita, jotka edistävät mm. luonto- ja kalastusmatkailua sekä yritystoimintaa. Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämä maakunnan kehittämisraha on yksinomaan kansallinen, alueiden kehittämiseen tarkoitettu määräraha. Määrärahalla on toteutettu sellaisia 15
kehittämishankkeita, joita ei ole tarkoituksenmukaista rahoittaa EU:n ohjelmista. www.esavo.fi/hankerahoitus. Esitys yhteistyöhankkeen rahoituksesta Veneenlaskuverkoston rakentaminen ja kehittäminen on mahdollista toteuttaa laajan yhteistyöhankkeen avulla. Hankkeessa rakennetaan uusia veneenlaskupaikkoja ja kehitetään vanhojen kohteiden rakenteita. Taulukossa 1. on esitetty keskeisten toimijoiden ja hyödynsaajien sekä organisaatioiden osalta rahoitusmalli. Tässä ei ole otettu kantaa hankkeen valmistelijasta ja hallinnoijasta tai työn suunnittelusta ja ohjaamisesta. Taulukko 1. Yhteistyöhankkeen rahoitussuunnitelma SUMMA, RAHOITTAJA Mäntyharjun kalastusalue ja viehelupaalue 2 VUODEN AIKANA 8 000 KOHTEET Tuusjärven osakaskunnat 4 000 Lahnaveden osakaskunnat 4 000 Juolasveden osakaskunnat 4 000 Pyhäveden osakaskunnat 2 000 Nimetyt 10 kehittämiskohdetta. Vuohijärven pohjoiset osakaskunnat 2 000 Mäntyharjun kunta 16 000 Maakuntaliitto, ELY-keskus ja metsähallitus, paikalliset toimintaryhmät tai maaseuturahasto 50 000 YHTEENSÄ 90 000 16
Liite 1. Työryhmän jäsenet Pekka Häkkinen, Pieksämäen kaupunki, Niskakosken ja Pyhäluomasen osakaskunnat Seppänen Heikki, Kyyveden kalastusalue Olli Kauppinen, Kyyveden kalastusalue Pekka Partti, Kyyveden kalastusalue Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Miikka Kirjalainen, Parkkola 2 osakaskunta Jorma Kuitunen, Hokka - Honkikylän osakaskunta Veikko Lähteenmäki, kalastusmatkailuyrittäjän edustaja Mika Pihlaja, kalastusmatkailuyrittäjän edustaja Ahti Lindgren Hirvensalmen kunta Seppo Pyyhtinen ja Jukka Siikonen, Kangasniemen kunta Annamari Huttunen, Mikkelin kaupunki Matti Laukkarinen, Ryökäsvesi - Liekune yhteisalue Eero Hölttä, Puulan kalastusalue ja Koveron osakaskunta Raimo Nousiainen, koskikalastuskohteen edustaja Matti Huitila, koskikalastuskohteen edustaja Jani Kärpänen, Luhtasen osakaskunta. Veli Leppä, Mäntyharjun kunta Yrjö Kyyhkynen, Mäntyharjun kalastusalue Esko Honkanen Hurrilan osakaskunta Simo Mikkanen, Ripatin osakaskunta Rauno Jaatinen, Etelä-Savon kalatalouskeskus Antti Mustonen, Virransalmen osakaskunta Jari Marttinen, Ryökäsvesi Liekune yhteisalue Markku Tiilikainen, Nurmaa Leppäniemen osakaskunta Teemu Hentinen, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Joonas Rajala, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Eetu Karhunen, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY-keskus 17
18