Ajankohtaista valinnanvapaudesta Sosiaali ja terveysjohdon neuvottelupäivät 14.15.2.2017 Ylijohtaja STM 1 14.2.2017
Maakunta 2023 visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto Asukkaat vaikuttavat ja valitsevat Monipuolinen palvelurakenne ja ammattitaitoinen henkilöstö asukkaan hyvinvoinnin tukena Palvelut tarjotaan fiksusti ja rahat riittävät
Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa ihmisten pääsyä sosiaali ja terveyspalveluihin ja lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin. Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. 3 31.1.2017 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 31.1.2017
Lähtökohtana ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja lisääntynyt mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihin Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa ihmisten pääsyä sosiaali ja terveyspalveluihin ja lisää mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihin erilaisissa elämäntilanteissa. Asiakkaat voivat valita entistä vapaammin kenen tarjoamia palveluja he käyttävät: Valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa asiakkaat voivat valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön palvelut. Maakunnan liikelaitos vastaa niistä palveluista, jotka eivät kuulu valinnanvapauden piiriin. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. 4 14.2.2017
Erilaiset toimintamallit, erilaiset elämäntilanteet Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (koko väestö): Laajaalainen yhteistyö sidosryhmien välillä Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (n. 60% väestöstä): Palvelut sotekeskuksesta ja hammashoitolasta, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan palvelujen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta Laajempi hoidon tai palvelun tarve (n. 30% väestöstä): Korkea hoidon tai palvelun tarve (n. 10% väestöstä): Palvelut sotekeskuksesta, hammashoitolasta ja maakunnan palveluista asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Tarvittaessa maakunnan palvelujen toimipisteen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti Maakunta voi päättää sotekeskukselle tai hammashoitolalle kansallista palveluvalikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja 5 Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoito ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Maakunnan palvelujen toimipisteet vastaavat tarpeen arvioinnista, laajaalaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sotekeskuksen tai hammashoitolan kanssa 14.2.2017
Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin SOTEKESKUS, HAMMASHOITOLA, MAKSUSETELI MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN OMAT PALVELUT Suurimmalle osalle asiakkaista sotekeskuksen ja hammashoitolan palvelut yleensä riittävät. ASIAKASSETELI Osa asiakkaista tarvitsee kuitenkin enemmän palveluja ja niiden yhteensovittamista. HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI 6 14.2.2017
Valinnanvapaus maakunnan näkökulmasta Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali ja terveyspalveluista alueellaan. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunta päättää asiakassetelillä tarjottavista palveluista. Maakunta päättää palveluntuottajien rahoituksesta lain mukaan. Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset. 7 31.1.2017 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 31.1.2017
Maakunta tuottajana Maakunnan on erotettava itse tuottamansa palvelut maakunnan liikelaitokseen ja tytäryhtiöihin: Maakunnan liikelaitos voi tuottaa palveluja itse, sekä kilpailuttaa ja ostaa palveluja asiakkailleen. Lisäksi maakunnan liikelaitos voi tarjota palveluja antamalla asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolloin asiakas voi valita itse palveluntuottajan. Maakunnan on yhtiöitettävä markkinoilla olevat palvelut (mm. sotekeskukset ja hammashoitolat sekä asiakassetelipalvelut). 8 14.2.2017
Asiakkaalle valintojen tekeminen on vapaaehtoista ja valintoihin saa aina halutessa apua Jos asiakas ei halua itse valita palvelua, maakunnan liikelaitos ohjaa sopivaan palveluun. Verkkopalvelut, asiakasneuvojat ja palveluohjaajat opastavat asiakasta sopivien palvelujen valinnassa. Erityistä apua tarvitseva henkilö voi saada tukihenkilön, joka selvittää vaihtoehdot siten, että asiakas ymmärtää ja voi tehdä ratkaisut omaehtoisesti. Huoltaja tai muu laillinen edustaja valitsee alaikäisen asiakkaan puolesta palvelun tuottajan. 12vuotta täyttänyt saa itse valita tuottajan, jos hän on siihen kykenevä. 9 14.2.2017
Maakunnalla on kokonaisvastuu palveluista. Sotekeskuksella ja hammashoitolalla on vastaava vastuu palvelujensa toteutumisesta. 10 14.2.2017
Millaisia valintoja asiakas voi tehdä? 1.1.2019 112 11 14.2.2017
1. Valita Sotekeskus ja hammashoitola koko maassa Kaikki asiakkaat voivat valita itsenäisesti erikseen sosiaalija terveyskeskuksen ja hammashoitolan koko maassa. Asiakas sitoutuu valintaansa vuodeksi, ellei asiakas muuta tai maakunta myönnä poikkeuslupaa. Jos asiakas ei halua valita, maakunta huolehtii henkilön listaamisesta lähimmän sotekeskuksen tai hammashoitolan asiakkaaksi. Asiakas ilmoittaa valinnasta sähköisesti tai kirjallisesti. 12 14.2.2017
Sotekeskuksen ja hammashoitolan tuottaja Suoran valinnan palveluissa (sotekeskus tai hammashoitola) asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön palvelut. Palveluntuottajat saavat maakunnalta korvauksen. Asiakas maksaa palveluista mahdollisen asiakasmaksun, joka on sama tuottajasta riippumatta. Palveluntuottajien on: Rekisteröidyttävä, täytettävä palveluntuottajalain vaatimukset, maakunnan kriteerit sekä tehtävä sopimukset maakuntien kanssa. Ilmoitettava vaadittavat tiedot julkisessa verkossa ja otettava vastaan asiakkaat ilmoittautumisjärjestyksessä, jos listalla on tilaa. Vastattava asiakkaan palvelukokonaisuudesta ja ohjattava asiakas tarvittaessa palvelutarpeen arviointiin maakunnan liikelaitokseen. Tehtävä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Annettava asiakkaalle mahdollisuus asioida myös muissa toimipisteissään. 13 14.2.2017
2. Saada tarvittaessa sotekeskuksen tai hammashoitolan myöntämä maksuseteli Sotekeskuksen tai hammashoitolan on annettava asiakkaalle mahdollisuus valita maksusetelin avulla palvelun tuottaja suoran valinnan palvelukokonaisuuksiin kuuluvissa yksittäisissä tai itsenäisissä osakokonaisuuksissa (kuten fysioterapia), vaikka se tuottaisi itse samoja palveluja. Maksuseteliä voi myös hyödyntää silloin, jos Sotekeskus tai hammashoitola ei itse tuota kaikkia niitä palveluja, joista se on vastuussa. Jos asiakas kieltäytyy maksusetelistä, suoran valinnan palvelun tuottaja vastaa palvelujen tuottamisesta muulla tavoin. Sotekeskus tai hammashoitola vastaa makusetelin kustannuksista ja sillä on kokonaisvastuu asiakkaan palvelukokonaisuudesta. 14 14.2.2017
3. Valita maakunnan liikelaitoksen toimipiste Kiireellisissä tilanteissa tai hätätilanteissa apua saa kuten nytkin soittamalla 112 tai menemällä lähimpään päivystykseen. Muutoin maakunnan liikelaitos tarjoaa asukkaille ne palvelut, joita ei saa sotekeskuksesta tai hammashoitolasta (esim. suurin osa erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista, erilaiset seulonnat ja kouluterveydenhuolto). Asiakas voi halutessaan valita myös toisen maakunnan liikelaitoksen ja sen toimipisteen. Tällöin velvoite ei koske kotiin vietäviä palveluja. Valinnan voi tehdä erikseen perustason toimipisteeseen ja erityistason toimipisteeseen. Maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee asiakassuunnitelman silloin, kun sotekeskuksen tai hammashoitolan palvelut eivät riitä asiakkaalle. 15 14.2.2017
4. Saada tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti Tarvittaessa maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee asiakkaan kanssa asiakassuunnitelman. Tämän pohjalta asiakkaalle voidaan myöntää asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti. Maakunta vastaa näihin liittyvistä kustannuksista ja asiakas maksaa vain mahdollisen asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama. Maakunta päättää ne palvelut, joissa asiakasseteli on käytössä. Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus ja vammaispalvelujen asiakkaille. Asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla ei voi saada palveluja maakunnan liikelaitokselta. 16 14.2.2017
Mikä on maksusetelin ja asiakassetelin ero? Maksuseteli sotekeskus tai hammashoitola myöntää vastuulleen kuuluvissa palveluissa Asiakasseteli maakunnan liikelaitos myöntää vastuulleen kuuluvissa palveluissa Asiakas voi halutessaan saada maksusetelin yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta tuottajalta, vaikka sotekeskus tuottaisi itse samoja palveluja. Asiakas voi valita rekisteröidyn palveluntuottajan kaikkialta Suomessa. Asiakasmaksu on sama. Silloinkin sotekeskus tai hammashoitola vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. 17 14.2.2017 Maakunnan liikelaitoksen toimipiste voi myöntää asiakkaalle asiakassetelin yksittäisen palvelun tai asiakassuunnitelman toteuttamiseksi. Asiakas voi valita rekisteröidyn palveluntuottajan kaikkialta Suomessa. Asiakasmaksu on sama. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Maakunta päättää, missä palveluissa asiakasseteli otetaan käyttöön.
5. Asiakas voi esittää toiveita hoitavasta ammattihenkilöstä, toive pyritään toteuttamaan Asiakas voi toivoa haluamaansa ammattihenkilöä kiireettömissä palveluissa. Toive toteutetaan kun se on toiminnan sallimissa rajoissa mahdollista. Palveluissa pyritään jatkuvuuteen niin, että asiakkaan ei tarvitsisi jatkuvasti kohdata eri ammattihenkilöä samassa asiassa. Erityisesti niillä, joilla on pitkäaikainen hoidon tai palvelun tarve hoitosuhteiden jatkuvuus on tärkeää. Toivotulle ammattihenkilölle voi kuitenkin olla pidempi jonotusaika. 18 14.2.2017
6. Saada hoitoa väliaikaisella asuinpaikkakunnalla Jos asiakas asuu tai oleskelee väliaikaisesti toisella asuinpaikkakunnalla, hän voi käyttää myös muussa kunnassa sijaitsevan maakunnan liikelaitoksen toimipisteen palveluja. Vastaavasti asiakas voi myös käyttää muun kuin valitsemansa suoran valinnan palvelun tuottajan palveluja. Asiakkaan on tehtävä maakunnalle ilmoitus väliaikaisen palvelun tuottajan ja tämän toimipisteen valinnasta vähintään viikkoa ennen palveluntarvetta. 19 14.2.2017
7. Hakeutua kiireettömään hoitoon ulkomaille Asiakkaalla on oikeus hakeutua sairaanhoitoon toiseen EU tai Etamaahan tai Sveitsiin. Korvauksen voi saada silloin, kun saatu hoito kuuluu Suomen kansalliseen palveluvalikoimaan ja asiakas on maksanut kaikki hoidon kustannukset. Palveluihin tarvitsee suomalaisilla hoidon kriteereillä tehdyn lähetteen, jotta voi saada korvauksen. Korvauksia maksetaan vain EU ja Etamaassa ja Sveitsissä aiheutuneista kustannuksista. Asiakas saa enintään korvauksen, jonka kotimaakunta olisi maksanut vastaavan terveyspalvelun järjestämisestä. Asiakkaan maksettavaksi jää aina vähintään asiakasmaksu. Jos asiakas ei halua maksaa kustannuksia ensin itse, voi hakea ennakkolupaa Kelasta. 20 14.2.2017
Palvelutarve ja kustannukset asiakkaan eri tilanteissa Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen 100 % Satunnainen hoidon tai palvelun tarve n. 60 % väestöstä (arvio) Laajempi hoidon tai palvelun tarve Korkea hoidon tai palvelun tarve n. 30 % väestöstä (arvio) n. 10 % väestöstä (arvio) n. 80 % n. 20 % Palvelutarve ja yksikkökustannukset pienenevät 21 14.2.2017
Valinnanvapausmarkkinoiden koko nykykustannuksilla arvioituna Valinnanvapausmarkkinat = n. 8 Mrd. : Sotepalvelut: Suoran valinnan palvelun tuottajat 3,33,4 mrd. (julk. 3,3 mrd. ja asiak. 0,3 mrd. ) n. 8 Mrd. Suun terveydenhuolto: Suoran valinnan palvelun tuottajat 0,3 mrd. (julk. 0,2 mrd. ja asiak. 0,1 mrd. ) Laskelmissa ei ole huomioitu svkorvauksen poistumista ja siitä aiheutuvaa siirtymää esimerkiksi suun terveydenhuollon palveluihin. Rahavirrat on arvioitu vuoden 2015 tasossa Asiakassetelipalvelut: palvelun tuottajat (mm. kotisairaanhoito ja kotipalvelut) 2,82,9 mrd. Henkilökohtainen budjetti: palvelut ja palveluiden tuottajat (esim. vammaispalvelut) 1,5 mrd. 22 14.2.2017
Mitä seuraavaksi? Valinnanvapauslain luonnos lausuntokierrokselle 31.1.2017. Lausuntoaikaa on 28.3.2017 saakka. Annetut lausunnot ovat julkisia ja ne otetaan huomioon hallituksen lakiesityksen viimeistelemisessä. Samalla mahdollisuus ottaa kantaa myös tuettua päätöksentekoa koskeviin pykäliin (sosiaalihuollon asiakaslaki ja potilaslaki). Lakiluonnosta täydennetään ja täsmennetään lausuntokierroksen aikana ja sen jälkeen. Vaikutusarvioinnit valmistuvat lausuntokierroksen jälkeen lopulliseen muotoonsa. Lausuntopyyntö koskien palvelutuottajien akkreditointia (helmikuussa 2017). 23 14.2.2017
Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016 Maakuntalaki ja sotejärjestämislaki eduskunnalle 12/2017 Valinnanvapautta sekä maakuntien muita tehtäviä koskevat lakiluonnokset lausunnolle 1/2017 ja esitykset eduskunnalle keväällä 2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä 1.7.2017 alkaen Monikanavaisen soterahoituksen yksinkertaistamista koskeva lakiesitys 2017 aikana Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019 Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika.
Kysymyksiä ja keskustelua 1. Antaako uudistus asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? 2. Jos asiakkaalla on laajaalaisia palveluntarpeita, toteutuuko uudistuksessa asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteensovitettuja palveluita? 3. Edistääkö uudistus toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa, millä voidaan varautua tulevaisuuden haasteisiin? 4. Antaako esitys riittävät edellytykset sosiaali ja terveydenhuollon markkinoiden syntymiseen myös pienten toimijoiden osalta? 5. Antaako uudistus riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? 6. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? 25 14.2.2017
Kiitos! alueuudistus.fi SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ 26 14.2.2017