Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2014 Anssi Vartiainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 7/2015
Esipuhe Kuutoskaupungit, kuutoset tai Kuusikko muodostuu Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyksessä kuutoskaupunkeihin kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Kuutostyöryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja sekä päivähoidon palveluja. Kaupunkien edustajista koostuvat eri palvelukokonaisuuksien asiantuntijaryhmät tuottavat vuosittain tilastollisia raportteja edeltävän vuoden asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista. Tärkeimmät tiedot esitetään raporteissa usean vuoden aikasarjoina. Kuutostyön historia ulottuu vuoteen 1994, jolloin Helsingin, Espoon ja Vantaan sosiaali- ja terveystoimen johtajat päättivät alkaa toteuttaa vertailuja keskeisimmistä sosiaali- ja terveystoimen palveluista sekä niiden kustannuksista. Ensimmäiseksi tarkasteltiin lasten päivähoitoa, toimeentulotukea sekä vanhusten palveluja. Turku ja Tampere tulivat mukaan kaikkiin vertailuihin vuonna 1996, minkä jälkeen ryhmä nimettiin Viisikoksi. Vertailuraportteja alettiin julkaista omassa julkaisusarjassaan vuodesta 1999 eteenpäin. Kuutosyhteistyö alkoi vuonna 2002, kun Oulu liittyi kuudenneksi jäseneksi ryhmään. Ajan myötä kuutosvertailuihin on tullut mukaan uusia palvelukokonaisuuksia. Lisäksi raporttien laajuus on kasvanut vertailtavaksi otettujen asioiden lisääntyessä. Kuutosraporttien tiedot asiakasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista on pääasiassa koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Raportteihin sisältyy tilastotietojen lisäksi erillisiä selvityksiä esimerkiksi eri palvelujen organisoinnista tai kuntien suunnitelmista tietyn palvelurakenteen muutoksen toteuttamiseksi. Kaupunkien asiantuntijat sopivat tiedonkeruulle mahdollisimman yhdenmukaiset määritelmät, toteuttavat tiedonkeruun käytännössä ja analysoivat tuloksia. Kuutostyöryhmien sihteerit kokoavat tiedot yhteen ja kirjoittavat ryhmäkohtaiset raportit. Kuutosyhteistyön lisäksi tilastotietoja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista tuotetaan monilla tahoilla, kuten Tilastokeskuksessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa sekä Suomen Kuntaliitossa. Kuutostiedonkeruun ja raportoinnin erityispiirteet liittyvät yhdessä sovittuihin määritelmiin ja sopimuksiin tietosisällöstä, suorite- ja taloustietojen yhdistämiseen yhteen raporttiin, palvelua koskevien tietojen kattavuuteen ja pyrkimykseen tietojen vertailukelpoisuuden yksityiskohtaiseen arviointiin. Lisäksi edellisen vuoden tietoja käsittelevät raportit ilmestyvät yleensä nopeammalla aikataululla kuin valtakunnalliset yhteenvedot. Työryhmien tiedonkeruuprosessia ja raportoinnin sisältöä voidaan myös muokata verrattain joustavasti suhteessa valtakunnallisen tason tiedonkeruuseen ja julkaisuihin. Vuonna 2015 toimii seitsemän kuutostyöryhmää, jotka ovat lasten päivähoidon, lastensuojelun, aikuissosiaalityön, päihdehuollon, kehitysvammahuollon, vammaispalvelujen sekä vanhuspalvelujen ryhmät. Aikuissosiaalityön työryhmä tuottaa vuoden aikana sekä toimeentulotuen että aikuissosiaalityön raportit. Muut työryhmät tuottavat vuoden aikana kukin yhden raportin.
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2014 Kuusikko-työryhmä Vanhuspalvelut Anssi Vartiainen 18.6.2015
Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Anssi Vartiainen ISSN 1457-5078 Edita Prima Oy 2015, Helsinki
Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän vanhuspalvelujen asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Anssi Vartiainen Nimike Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2014 Julkaisija (virasto tai laitos) Julkaisuaika Sivumäärä, liitteet Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Turun hyvinvointitoimiala, Tampereen hyvinvointipalvelut sekä Oulun hyvinvointipalvelut Sarjanimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja ISSN-numero 1457-5078 Tiivistelmä 6/2015 Osanumero 7/2015 Kieli Suomi 46 s. + 112 s. liitteitä Raportissa kuvataan ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä kuutoskaupungeissa. Tarkasteltavat palvelut ovat kotihoito, osavuorokautinen hoito, omaishoidon tuki, keskiraskas ja tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, perusterveydenhuollon avohoito ja terveyskeskusten sairaalahoito, kotisairaala sekä somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito. Vertailukelpoisuutta kuntien välillä parannetaan ikävakioinnilla 65 ja 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Vuoden 2014 tietojen lisäksi esitetään aikasarjoja pääsääntöisesti vuosilta 2010 2014. Kustannustietojen ajallista vertailtavuutta lisätään deflatoimalla eli korottamalla aiempien vuosien kustannukset vuoden 2014 rahan arvoon. Ikääntyneiden määrä on jatkanut ripeää kasvuaan. Kasvu on painottunut 65 74-vuotiaiden ikäryhmään, joka on kasvanut kuutoskaupungeissa 27,0 prosenttia vuodesta 2010. Vastaavalla aikavälillä 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmä on kasvanut 17,9 prosenttia. Vuoden 2014 lopulla 85 vuotta täyttäneitä oli kuutoskaupungeissa 31 611 henkilöä, joista noin puolet käytti tässä raportissa tarkasteltavia sosiaali- ja terveyspalveluja kyseisen vuoden aikana. 75 vuotta täyttäneistä raportissa tarkasteltavia palveluja käytti vuoden 2014 aikana 26,9 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Lyhytaikaisten terveydenhuollon palvelujen piirissä oli noin 1,9 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Palvelujen ikävakioitu kokonaispeittävyys 75 vuotta täyttäneiden osalta oli matalin Espoossa (21,5 %) ja korkein Oulussa (33,3 %) joulukuussa 2014. 75 vuotta täyttäneiden osalta säännöllisen kotihoidon piirissä oli 12,1 prosenttia, tehostetun palveluasumisen peittävyys oli 6,1 prosenttia ja laitoshoidon peittävyys oli 3,4 prosenttia joulukuussa 2014 kuutoskaupungeissa. Tässä raportissa tarkasteltavien sosiaali- ja terveyspalveluiden 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset olivat noin 1,95 miljardia euroa. Kustannukset kasvoivat edellisvuodesta vuoden 2014 rahan arvossa 0,1 prosenttia. Vuosina 2010 2014 deflatoitu nousu kokonaiskustannuksissa on ollut 8,7 prosenttia (155 miljoonaa euroa), mutta vastaavanikäisellä väestöllä jaetut deflatoidut kustannukset ovat laskeneet 10,2 prosenttia. 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset olivat noin 1,40 miljardia euroa. Deflatoidut kustannukset supistuivat edellisvuodesta 0,5 prosenttia eli noin 3,2 miljoonaa euroa. 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti lasketut kustannukset olivat kuutoskaupungeissa 12 330 euroa vuonna 2014. Deflatoidut asukaskohtaiset 75 vuotta täyttäneiden kustannukset laskivat 364 eurolla edellisestä vuodesta kuutoskaupunkien tasolla. Asiasanat Kuusikko, Kuutosyhteistyö, kuutoskaupungit, kustannukset, kuntavertailu, vanhukset, vanhuspalvelut Tiedustelut Jakelu Työryhmän jäsenet, liite 33 www.kuusikkokunnat.fi
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KUUTOSKAUPUNKIEN VÄESTÖ, PALVELURAKENNE JA KUSTANNUKSET... 3 3 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET... 10 3.1 Ikävakioidut palvelut 2014 sekä palvelujen peittävyys 2010 2014... 10 3.2 Kokonaiskustannukset ja kustannukset asukasta kohti 2010 2014... 11 4 75 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET... 13 4.1 Ikävakioidut palvelut 2014 sekä palvelujen peittävyys 2010 2014... 13 4.2 Kokonaiskustannukset ja kustannukset asukasta kohti 2010 2014... 14 4.3 Palvelujen käytön kehitys 2010 2014... 15 4.3.1 Avopalvelut (kotihoito, omaishoito ja keskiraskas palveluasuminen)... 15 4.3.2 Ympärivuorokautinen asumis- ja laitosmuotoinen hoito... 16 4.3.3 Lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut... 17 5 85 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET... 19 6 KUNTAKOHTAISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN... 20 6.1 Helsinki... 20 6.2 Espoo... 24 6.3 Vantaa... 27 6.4 Turku... 30 6.5 Tampere... 34 6.6 Oulu... 37 7 YHTEENVETO... 40 8 LÄHTEET... 43 LIITTEET... 47 Liite 1. Vanhuspalvelujen tiedonkeruun määritelmät vuodelle 2014... 47 Liite 2. Vanhusväestö vuoden lopussa sekä muutos 2013 2014 ja 2010 2014... 60 Liite 3. Kuntien perustiedot vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluista 2014... 62 Liite 4. Vanhuspalvelujen piirissä 12/2010, 12/2013 ja 12/2014 olleet 65 ja 75 vuotta täyttäneet, osuus väestöstä sekä muutos 2013 2014 ja 2010 2014... 94 Liite 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön suhteutus väestöön 2014... 100 Liite 6. Eri vanhusikäryhmistä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiä 12/2014, %... 104 Liite 7. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 12/2014 olleiden 65 ja 75 vuotta täyttäneiden ikävakioimaton osuus väestöstä, %... 105 Liite 8. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 12/2014 olleiden 65 ja 75 vuotta täyttäneiden ikävakioitu osuus väestöstä, %... 106
Liite 9. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 12/2010 12/2014 olleiden 65 vuotta täyttäneiden ikävakioitu osuus väestöstä, %... 108 Liite 10. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 12/2010 12/2014 olleiden 75 vuotta täyttäneiden ikävakioitu osuus väestöstä, %... 109 Liite 11. Kotihoidon 65 ja 75 vuotta täyttäneet asiakkaat sekä käynnit 2010 2014... 110 Liite 12. Omaishoidon tuen 65 ja 75 vuotta täyttäneet asiakkaat sekä 65 vuotta täyttäneiden kustannukset 2010 2014... 111 Liite 13. Keskiraskaan ja tehostetun palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat, vuorokaudet ja kustannukset sekä tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, vuorokaudet ja kustannukset 2010 2014... 112 Liite 14. Vanhainkotien kaikki sekä 65 ja 75 vuotta täyttäneiden hoitovuorokaudet 2010 2014... 114 Liite 15. Terveyskeskusten 65 ja 75 vuotta täyttäneiden kaikki sekä lyhyt- ja pitkäaikaiset hoitovuorokaudet 2010 2014... 116 Liite 16. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon 65 vuotta täyttäneiden lääkärikäynnit sekä erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnit 2010 2014... 117 Liite 17. Erikoissairaanhoidon 65 74-vuotiaiden hoitovuorokaudet yhteensä 2010 2014. 118 Liite 18. Erikoissairaanhoidon 75 84-vuotiaiden hoitovuorokaudet yhteensä 2010 2014. 119 Liite 19. Erikoissairaanhoidon 85 vuotta täyttäneiden hoitovuorokaudet yhteensä 2010 2014... 120 Liite 20. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 74-vuotiaiden, 75 84-vuotiaiden ja 85 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset... 121 Liite 21. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 ja 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset vuonna 2014... 123 Liite 22. 65 ja 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset toiminnoittain vuosina 2010 2014 vuoden 2014 rahan arvossa kuutoskaupungeissa... 127 Liite 23. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioimattomat kustannukset 65 ja 75 vuotta täyttänyttä väestöä kohti 2014... 141 Liite 24. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioidut kustannukset 65 ja 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 2014... 143 Liite 25. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioitujen kustannusten rakenne 65 ja 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 2014... 145 Liite 26. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioidut kustannukset 65 täyttänyttä asukasta kohti 2010 2014 deflatoimattomina ja deflatoituina... 147 Liite 27. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioidut kustannukset 75 täyttänyttä asukasta kohti 2010 2014 deflatoimattomina ja deflatoituina... 149 Liite 28. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannukset 2014... 151 Liite 29. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannusten kehitys 2005 2014... 152
Liite 30. Sosiaali- ja terveyspalvelujen suoritteiden ja kustannusten jakautuminen omiin ja ostettuihin palveluihin 2014... 153 Liite 31. Kuutoskaupunkien 75 vuotta täyttäneen vanhusväestön määrän, kunnan palvelurakenteen ja kustannusten kehitys 2010 2014 (ikävakioimaton)... 154 Liite 32. Yhteenveto yhteisellä mittarilla toteutetuista asiakaskyselyistä... 156 Liite 33. Vanhuspalvelujen työryhmän jäsenten yhteystiedot 2014... 157 TEKSTIN TAULUKOT Taulukko 1. Kuutoskaupunkien väestö ikäryhmittäin 31.12.2014, ikääntyneiden osuus väestöstä sekä väestömuutos 31.12.2010 31.12.2014... 3 Taulukko 2. Sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäneiden määrä ja osuus samanikäisestä väestöstä eri ikäryhmittelyjen mukaan joulukuussa 2010, 2013 ja 2014... 4 Taulukko 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 vuotta täyttäneiden deflatoidut kokonaiskustannukset ja sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 vuotta täyttäneiden ikävakioidut ja deflatoidut kustannukset 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 2010 2014... 6 Taulukko 4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset, asukaskohtaiset ikävakioidut kustannukset 2014 ja reaalimuutos 2013 2014... 11 Taulukko 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kokonaiskustannukset ja asukaskohtaiset kustannukset 2014 sekä reaalimuutos 2010 2014 ja 2013 2014... 14 Taulukko 6. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 85 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kokonaiskustannukset ja asukaskohtaiset kustannukset 2014 sekä reaalimuutos 2013 2014.. 19 Taulukko 7. Helsingin 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2010, 2013 ja 2014 (ikävakioimaton)... 22 Taulukko 8. Espoon 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2010, 2013 ja 2014 (ikävakioimaton)... 26 Taulukko 9. Vantaan 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2010, 2013 ja 2014 (ikävakioimaton)... 29 Taulukko 10. Turun 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2010, 2013 ja 2014 (ikävakioimaton)... 33 Taulukko 11. Tampereen 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2010, 2013 ja 2014 (ikävakioimaton)... 36 Taulukko 12. Oulun 75 vuotta täyttäneiden palvelut 2010, 2013 ja 2014 (ikävakioimaton)... 38 Taulukko 13. Julkisten menojen hintaindeksi sosiaali- ja terveystoimelle (SVT 2015a)... 49 TEKSTIN KUVIOT Kuvio 1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleiden osuudet eri vanhusikäryhmissä palvelumuodoittain joulukuussa 2014... 4 Kuvio 2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2005, 2010 ja 2014 (ikävakioimaton)... 5 Kuvio 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kustannusten jakautuminen palveluittain joulukuussa 2008, 2010 ja 2014... 7 Kuvio 4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannusten jakautuminen palveluittain eri vanhusikäryhmissä vuonna 2014... 7 Kuvio 5. Ikäihmisten laatusuositukseen sisältyviä palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus kuutoskaupunkien vastaavanikäisestä väestöstä 31.12., joulukuussa ja koko vuonna 2010 2014 (ikävakioimaton)... 8 Kuvio 6. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2014 (ikävakioimaton ja ikävakioitu)... 10
Kuvio 7. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 2014 (ikävakioitu)... 11 Kuvio 8. 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2014 (ikävakioimaton ja ikävakioitu)... 12 Kuvio 9. 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2010 2014 vuoden 2014 rahan arvossa (ikävakioitu)... 12 Kuvio 10. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2014 (ikävakioimaton ja ikävakioitu)... 13 Kuvio 11. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 2014 (ikävakioitu)... 13 Kuvio 12. 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2014 (ikävakioimaton ja ikävakioitu)... 14 Kuvio 13. 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2010 2014 vuoden 2014 rahan arvossa (ikävakioitu)... 15 Kuvio 14. Säännöllisen kotihoidon, omaishoidon tuen ja keskiraskaan palveluasumisen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 2014 (ikävakioitu)... 15 Kuvio 15. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden osuudet kotihoidon intensiteettiluokan mukaan joulukuussa 2010 2014, kaikki ikäryhmät... 16 Kuvio 16. Tehostetun palveluasumisen, vanhainkodin ja pitkäaikaisen terveyskeskuksen vuodeosastohoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 2014 (ikävakioitu)... 16 Kuvio 17. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, vanhainkodin ja terveyskeskuksen vuodeosaston piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2014 (ikävakioimaton)... 17 Kuvio 18. Terveyskeskusten lyhytaikaishoidon ja erikoissairaanhoidon hoitovuorokaudet 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuosina 2010 ja 2014 (ikävakioitu)... 18 Kuvio 19. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 85 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2014 (ikävakioimaton)... 19
1 JOHDANTO Tämä raportti käsittelee kunnan tuottamia ja järjestämiä vanhuspalveluja Suomen kuudessa suurimmassa kunnassa. Raportti on tarkoitettu ensisijaisesti kuntien väliseen vertailuun ja kuntien sisäiseen palvelujen seurantaan. Liitteessä 1 on kuvattu palvelujen määritelmät, mitkä ovat keskeisiä raportin lukujen tulkinnassa. Raportissa tarkastellaan 65 vuotta täyttäneiden kotihoidon, osavuorokautisen hoidon, omaishoidon tuen, keskiraskaan ja tehostetun palveluasumisen, vanhainkotihoidon, perusterveydenhuollon avohoidon, terveyskeskussairaalan, kotisairaalan sekä erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia. Tietoja tarkastellaan ikäryhmissä 65 74-vuotiaat, 75 84-vuotiaat sekä 65 vuotta, 75 vuotta ja 85 vuotta täyttäneiden osalta. Pääpaino on 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteen ja asukaskohtaisten kustannusten tarkastelussa, mutta myös 65 vuotta ja 85 vuotta täyttäneiden käyttämistä palveluista esitetään yhteenvedot. Kunnissa tapahtuneita muutoksia kuvataan yksityiskohtaisesti raportin loppuosan kuntakohtaisissa teksteissä. Palvelujen käyttöä ja kustannuksia on esitelty raportin liitteissä. Vuotta 2014 koskevien tietojen ohella sekä tekstissä että liitteissä esitetään palvelujen käyttöä ja kustannuksia kuvaavia aikasarjoja. Aikasarjat ovat pääsääntöisesti vuosilta 2010 2014. Tietojen ajallisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi aiempien vuosien kustannukset on korotettu vuoden 2014 rahan arvoon käyttämällä julkisten menojen hintaindeksiä sosiaali- ja terveystoimelle. Lisäksi kuntien välistä vertailukelpoisuutta on lisätty 65 ja 75 vuotta täyttäneiden tietojen ikävakioinnilla. Vakioinnin taustalla oleva periaate on seuraava: koska iäkkäämmät tarvitsevat yleensä enemmän palveluja kuin nuoremmat, palvelujen käyttöä ja kustannuksia tarkastellaan tilanteessa, jossa kuntien vanhusväestöillä on laskennallisesti sama ikärakenne. Ikävakiointi nostaa palvelujen peittävyyttä sekä kustannuksia kunnissa, joissa vanhusväestön keskinäinen ikärakenne on keskiarvoa nuorempi. Tällaisia kuntia ovat Espoo ja Vantaa. Helsingissä ja Turussa palvelujen peittävyys ja kustannukset sen sijaan laskevat ikävakioinnin myötä. Tampereen ja Oulun vakioidut luvut ovat yleensä 65 vuotta täyttäneiden osalta pienempiä ja 75 vuotta täyttäneillä suurempia kuin vakioimattomat. Oulun aikasarjoihin tuli vuoden 2013 alussa katkos, kun uuden Oulun kuntien (Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Oulu ja Yli-Ii) yhdistyminen toteutettiin yhdistymissopimuksen mukaisesti 1.1.2013. Kuutoskaupunkien palvelurakenteita ja niiden muutoksia on seurattu muiden tarkastelujen ohella Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa ja Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi vuodelle 2017 linjattujen tavoitteiden näkökulmasta (STM 2008; STM 2013). Seurantaa jatketaan vertaamalla vuosia 2013 ja 2014. Raportissa tarkastellaan lisäksi edeltävän vuoden tavoin palvelujen jakautumista kunnallisesti tuotettuihin ja ostettuihin palveluihin. Liitteisiin on myös koottu tiedot vanhuspalveluissa vuonna 2014 toteutetuista kuntien yhteistä asiakaskyselymittaria hyödyntäneistä kyselyistä. Vanhuspalvelujen järjestämiseen ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan useat ajankohtaiset hankkeet, tavoiteohjelmat, suositukset ja lakimuutokset, kuten 1.7.2013 voimaan astunut Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012), laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi ja Kaste-kehittämisohjelma. Raportissa ei ole käsitelty 1.1.2011 voimaan astuneiden kotikuntalain (201/1994) ja sosiaalihuoltolain (710/1982) muutosten vaikutuksia muutoin kuin kustannusten osalta. Työryhmän keräämien tietojen mu- 1
kaan kotipaikkakunnan laajentunutta valintaoikeutta on käytetty kuutoskaupungeissa suhteellisen vähän. Palvelujen käyttöön omalta osaltaan on vaikuttanut terveydenhuoltolain (1326/2010) 48 :n voimaantulo 1.1.2014 lukien, jolloin terveyspalvelujen valintaoikeus laajeni koko maata koskevaksi. 2
2 KUUTOSKAUPUNKIEN VÄESTÖ, PALVELURAKENNE JA KUSTANNUKSET Kuutoskaupunkien vanhuspalvelujen lähitulevaisuuden haasteet kietoutuvat palvelurakenteessa ja palveluissa tehtävään kehitystyöhön. Useimmissa kuutoskaupungeissa palvelurakennemuutokset kohdistuvat sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon supistamiseen ja avopalvelujen lisäämiseen. Ikähoivatyöryhmän selvityksessä (STM 2010, 23) todetaan, että [l]aitospaikkojen hallittua vähentämistä ohjaavat kuntatasolla ikäihmisten palveluiden kokonaisvaltainen tarkastelu - tieto kunnan asukkaiden väestörakenteen muutoksesta, kuntalaisten toimintakyvystä, sairastavuudesta ja asuinolosuhteista - sekä Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen kattavuustavoitteet. Tässä luvussa on pyritty tarkastelemaan ja arvioimaan palvelurakenteessa tavoiteltavia muutoksia ikähoivatyöryhmän selvityksessä esitetyssä laajuudessa, pois lukien kuntalaisten toimintakyvyssä ja asuinolosuhteessa olevat eroavaisuudet. Ikääntynyt väestö kuutoskaupungeissa Vuoden 2014 lopussa kuutoskaupungeissa oli 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä noin 272 000, mikä on 20,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010 (Taulukko 1). Ikääntyneiden määrä kasvaa tällä hetkellä nopeimmin Espoossa ja Vantaalla. Esimerkiksi 85 vuotta täyttäneitä oli Espoossa 7,7 prosenttia ja Vantaalla 9,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Helsingin vastaava luku oli kuutoskaupungeista matalin, 2,3 prosenttia. Taulukko 1. Kuutoskaupunkien väestö ikäryhmittäin 31.12.2014, ikääntyneiden osuus väestöstä sekä väestömuutos 31.12.2010 31.12.2014 Väestö 31.12.2014 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Yhteensä 620 715 265 543 210 803 183 824 223 004 196 291 1 700 180 0 64-vuotiaat 519 006 229 542 180 263 147 352 182 754 168 843 1 427 760 65 74-vuotiaat 58 976 22 719 19 465 20 002 22 408 15 927 159 497 75 84-vuotiaat 30 186 9 913 8 720 11 306 12 652 8 535 81 312 85 vuotta täyttäneet 12 547 3 369 2 355 5 164 5 190 2 986 31 611 Ikääntyneen väestön osuus koko väestöstä 31.12.2014, % 65 vuotta täyttäneet 16,4 13,6 14,5 19,8 18,0 14,0 16,0 75 vuotta täyttäneet 6,9 5,0 5,3 9,0 8,0 5,9 6,6 85 vuotta täyttäneet 2,0 1,3 1,1 2,8 2,3 1,5 1,9 Ikääntyneen väestön määrän muutos 31.12.2010 31.12.2014, N 65 vuotta täyttäneet 13 643 7 565 6 368 4 311 5 590 9 269 46 746 75 vuotta täyttäneet 2 830 2 308 2 233 756 1 514 3 244 12 885 85 vuotta täyttäneet 1 020 805 570 625 867 904 4 791 Ikääntyneen väestön määrän muutos 31.12.2010 31.12.2014, % 65 vuotta täyttäneet 15,5 26,6 26,3 13,4 16,1 51,0 20,7 75 vuotta täyttäneet 7,1 21,0 25,3 4,8 9,3 39,2 12,9 85 vuotta täyttäneet 8,8 31,4 31,9 13,8 20,1 43,4 17,9 Lähde: liite 2 3
Kuutoskaupunkien palvelurakenne Sosiaali- ja terveyspalvelujen peittävyys on laskenut 65 vuotta täyttäneiden kuutoskaupunkilaisten keskuudessa vuosien 2010 2014 välillä, samalla kun asiakasmäärät ovat jatkuvasti kasvaneet (Taulukko 2). 65 vuotta täyttäneiden palvelujen peittävyys on supistunut vuosien 2010 2014 välillä 1,0 prosenttiyksikköä, mutta kasvanut edellisvuodesta 0,1 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan 65 vuotta täyttäneiden asiakasmäärä on kasvanut 14,0 prosenttia vuosien 2010 2014 aikana ja 4,2 prosenttia edellisvuodesta. Taulukko 2. Sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäneiden määrä ja osuus samanikäisestä väestöstä eri ikäryhmittelyjen mukaan joulukuussa 2010, 2013 ja 2014 Ikäryhmästä palvelujen piirissä 2010 2013 2010 2014 Ikäryhmä Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä % 65 74-vuotiaat 5 715 4,5 6 274 4,1 6 452 4,0 737 12,9 75 84-vuotiaat 13 377 18,3 14 016 17,7 14 114 17,4 736 5,5 75 vuotta täyttäneet 27 100 27,1 29 339 26,8 30 329 26,9 3 228 11,9 85 vuotta täyttäneet 13 723 51,2 15 322 50,5 16 215 51,3 2 492 18,2 65 vuotta täyttäneet 40 823 18,1 44 661 17,0 46 544 17,1 5 720 14,0 Huom! Asiakasmäärä on saatu laskennallisesti asiakasosuuksien ja väestötietojen avulla. Lukumäärät on esittämistä varten pyöristetty kokonaisluvuiksi. Lähde: laskenta perustuen liitteisiin 2 ja 6 sekä vuosien 2010 ja 2013 vastaaviin tietoihin. Kuviossa 1 esitetään, miten ikäryhmät käyttävät eri palveluita. Ympärivuorokautista hoitoa saavien osuus kasvaa iän mukana. Omaishoidon tuen ja lyhytaikaisten terveyspalvelujen suurimmat asiakasosuudet löytyvät nuorimmasta ikäryhmästä. Asiakasryhmistä suurin oli 85 vuotta täyttäneet, jotka muodostivat 44,1 prosenttia kaikista asiakkaista. 2014 Muutos % 100,0 80,0 60,0 40,0 Asiakkaita yhteensä 6 452 14 114 16 215 8,0 4,4 3,4 4,4 1,9 2,1 4,7 2,6 2,0 9,4 11,0 7,6 15,7 20,6 24,4 1,6 1,3 2,0 21,9 15,4 7,5 20,0 38,5 44,3 46,3 0,0 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat 85 vuotta täyttäneet Erikoissairaanhoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Keskiraskas palveluasuminen Omaishoidon tuki Säännöllinen kotihoito Kuvio 1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleiden osuudet eri vanhusikäryhmissä palvelumuodoittain joulukuussa 2014 * Erikoissairaanhoito koostuu vuodeosastohoidon laskennallisista asiakkaista Lähde: laskenta perustuen liitteisiin 2, 5 ja 6 4
Kuviossa 2 on kuvattu vanhustenpalvelujen peittävyyttä 75 vuotta täyttäneiden kuutoskaupunkilaisten keskuudessa vuosina 2008, 2010 ja 2014. Palvelujen kokonaispeittävyys on kasvanut vuosien 2008 2014 välillä Turussa, Tampereella ja Oulussa, mutta laskenut muissa kuutoskaupungeissa. % Helsinki 0,0 4,0 8,0 12,0 16,0 20,0 24,0 28,0 32,0 08 10 14 28,3 28,1 26,7 Espoo 08 10 14 20,8 21,6 22,8 Vantaa 08 10 14 22,2 21,6 24,4 Turku 08 10 14 28,5 29,0 30,4 Tampere 08 10 14 27,6 27,6 28,1 Oulu 08 10 14 30,3 30,1 32,4 Kuusikko 08 10 14 Säännöllinen kotihoito Keskiraskas palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Kuvio 2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2005, 2010 ja 2014 (ikävakioimaton) Lähde: liite 10 ja vuoden 2005 vastaavat tiedot Kuutoskaupunkien sosiaali- ja terveyspalvelujen peittävyys on laskenut viime vuosina ikäihmisten parissa. Koko maan tasolla tehtyjen tutkimusten mukaan palvelujen peittävyyden pienentyminen ei näytä kuitenkaan lisänneen tyydyttymättömän avuntarpeen yleisyyttä 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa (Blomgren ym. 2012, 197). Syytä tähän voidaan hakea toimintakyvyn kohentumisesta, joka vähentää avuntarvetta, mutta myös epävirallisen läheisavun lisääntymisestä ja omassa kodissa asumisen edellytysten parantumisesta (Sainio ym. 2013; Sihvonen ym. 2013; Holstila ym. 2012; Blomgren ym. 2012, 198; Mäkelä ym. 2012, 199 201; Muuri 2010; Vaarama 2009; Vaarama & Moisio 2009, 25 28). Ei kunnan ostamien yksityisten sosiaalipalvelujen, tukipalvelujen ja ennalta ehkäisevien palvelujen käytön muutoksista ei ole tarkkaa tietoa saatavilla, mutta yksityisten 27,5 27,1 26,9 Omaishoidon tuki Tehostettu palveluasuminen Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Erikoissairaanhoito (laskettu hp:stä) 5
lääkäripalvelujen käyttö ei näytä kasvaneen 2000-luvulla 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa (Miettinen ym. 2013, 10 11) 1. Palvelujen kustannukset 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla kuutoskaupungeissa (Taulukko 3). Vuoden 2014 rahan arvoon korotetut 65 vuotta täyttäneiden kustannukset ovat nousseet kuutoskaupunkien tasolla 8,7 prosenttia vuosien 2010 2014 aikana. Deflatoidut kustannukset ovat nousseet nopeimmin Espoossa 19,5 prosenttia ja Vantaalla 13,3 prosenttia vuodesta 2010, kun kuntaliitoskunta Oulu (kasvua 40,3 %) jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Hitainta kasvu on ollut Helsingissä 2,4 prosenttia vuosien 2010 2014 välillä. Kustannusten kasvu on vahvasti sidoksissa ikääntyvän väestön määrän kasvuun (vrt. Taulukko 1). Kun kustannukset jyvitetään 65 vuotta täyttänyttä kohden, vuoden 2014 rahan arvoon korotetut kustannukset ovat laskeneet kaikissa kuutoskaupungeissa vuosien 2010 2014 aikana. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 vuotta täyttäneiden deflatoidut kokonaiskustannukset ja sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 vuotta täyttäneiden ikävakioidut ja deflatoidut kustannukset 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 2010 2014 Kustannukset 2010 yht., DEFL, Lähde: liitteet 19 ja 24 Kustannukset 2013 yht., DEFL, Kustannukset 2014 yht., Ikävakioidut kust. 2014, / 65 v. täyt. Ikävakioidut kust. 2013, DEFL, / 65 v. täyt. Ikävakioidut kust. 2010, DEFL, / 65 v. täyt. Helsinki 756 029 561 783 789 336 774 156 623 7 478 7 772 8 351 Espoo 181 222 853 212 312 393 216 589 970 6 475 6 704 7 017 Vantaa 159 262 157 171 465 903 180 451 114 6 578 6 621 7 606 Turku 268 012 344 277 020 235 278 357 216 7 068 7 224 7 763 Tampere 277 779 919 291 402 461 288 529 484 6 862 7 151 7 793 Oulu 147 485 982 207 557 626 206 948 557 7 617 7 942 8 099 Kuusikko 1 789 792 817 1 943 547 955 1 945 032 963 7 123 7 387 7 932 Palvelujen kustannusrakenteen muutokset ovat noudattaneet palvelurakenteen muutoksia, joten yhä suurempi osa kustannuksista muodostuu avopalveluista ja tehostetun palveluasumisen palveluista, kuten 75 vuotta täyttäneiden osalta kertyvien kustannusten jakaumasta voidaan päätellä (Kuvio 3). Vuoden 2014 erikoissairaanhoidon 75 vuotta täyttäneiden kustannukset (23,2 %) haukkasivat suhteellisesti suurimman siivun kuutoskaupunkien kustannuksista 2000-luvulla. Lähimpänä vastaava lukua oltiin vuonna 2006 (23,7 %). Helsingissä oman perusterveydenhuollon päivystyksen vuodeosastohoito siirtyi somaattiseksi erikoissairaanhoidoksi vuoden 2014 aikana. Tämä nostaa erikoissairaanhoidon ja laskee perusterveydenhuollon kustannuksia noin 35 miljoonalla eurolla eli noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Ilman tätä muutosta erikoissairaanhoidon kustannukset olivat viime vuosien tasolla. 1 Tieto perustuu sairaanhoitovakuutuksen korvausta saaneiden määrään. 6
% 100,0 80,0 60,0 20,9 20,3 23,2 4,6 4,9 4,8 23,1 18,6 14,7 40,0 20,0 0,0 Kuvio 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kustannusten jakautuminen palveluittain joulukuussa 2008, 2010 ja 2014 Lähde: liite 20 ja vuoden 2005 vastaavat tiedot, ks. liitteen 20 huomautukset Kuviossa 4 on esitetty kustannusten muodostuminen ikäryhmittäin vuonna 2014. 85 vuotta täyttäneiden kustannukset muodostavat ensimmäistä kertaa kuutoskaupunkien historiassa suurimman osuuden ikäryhmittäisistä kustannuksista, 35,9 prosenttia. Lähes yhtä suuri osa eli 35,8 prosenttia kustannuksista muodostuu 75 84-vuotiaiden palveluista. 85 vuotta täyttäneitä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiä oli 14,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin 75 84 vuotta täyttäneitä ja 151,3 prosenttia enemmän kuin 65 74 vuotta täyttäneitä vuonna 2014 kuutoskaupungeissa. Erikoissairaanhoito selittää merkittävän osan nuorempien ikäryhmien kustannuksista. 65 75-vuotiaiden erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 312,6 miljoonaa euroa, 75 84-vuotiaiden kustannukset olivat 230,0 miljoonaa euroa ja 85 vuotta täyttäneiden kustannukset olivat 105,4 miljoonaa euroa vuonna 2014 (Liite 18). Korkeimmat asiakaskohtaiset kustannukset muodostuvat näin ollen 65 74-vuotiaista erikoissairaanhoidon asiakkaista. % 100,0 80,0 60,0 Kuvio 4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannusten jakautuminen palveluittain eri vanhusikäryhmissä vuonna 2014 Lähde: liite 18 22,6 22,7 15,7 22,6 15,4 11,8 0,2 0,9 1,1 16,2 17,4 18,3 2 008 2 010 2 014 Avopalvelut Keskiraskas palveluasuminen (hm 0,49) Tehostettu palveluasuminen (hm 0,50) Vanhainkoti Terveyskeskussairaalat Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito 549,9 milj. 696,6 milj. 698,6 milj. 28,3% 35,8% 35,9% 56,9 40,0 12,9 12,5 23,5 20,0 6,0 2,7 16,4 5,9 0,5 0,9 7,0 0,5 16,5 21,4 8,5 0,0 65 74-vuotiaat 75 84-vuotiaat 85 v. täyttäneet Avopalvelut Keskiraskas palveluasuminen (hm = 0,20 0,49) Tehostettu palvelu-asuminen (hm 0,50) Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito 33,0 7,2 8,9 4,6 15,1 2,7 10,5 6,3 19,6 7
75 vuotta täyttäneistä, % Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto julkaisivat vuonna 2013 uuden laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle (STM 2013, 10). Palvelurakenteen osalta laatusuositusta on muutettu vuoden 2008 vastaavasta versiosta omaishoidon tuen, tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon osalta. Palvelurakennetavoitteet 75 vuotta täyttäneiden osalta vuoteen 2017 mennessä ovat seuraavat: 91 92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin 13 14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 6 7 prosenttia saa omaishoidon tukea 6 7 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä 2 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kuviosta 5 nähdään, että kuutoskaupunkien tasolla laatusuosituksen tavoitteet on saavutettu kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Laitoshoidon osalta tavoite täyttynee jo ensi vuonna. Omaishoidon tuki ei sen sijaan ole merkittävästi kasvanut viime vuosina. Kunnittainen tarkastelu osoittaa, että kotihoidon osalta laatusuosituksen tavoitteen ylittävät Turku, Tampere ja Oulu. Tehostetun palveluasumisen osalta suosituksen mukainen peittävyys löytyy Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Tampereelta. Oulu ylittää tavoitteen omaishoidon tuen osalta ja laitoshoidon osalta tavoitteeseen pääsevät Helsinki, Vantaa ja Tampere. Espoon laitoshoidon osuus on jo alittanut laatusuosituksen tavoitteen 1,6 prosentin peittävyydellään. 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,3 4,0 2,8 5,5 5,8 6,4 3,5 3,8 3,7 3,1 2,3 1,6 3,3 3,0 2,1 5,2 6,4 6,6 5,5 5,2 6,2 2,5 2,6 2,8 3,6 3,1 3,5 7,0 6,4 3,5 4,2 3,1 3,6 5,6 4,8 4,5 2,8 5,3 5,8 4,7 6,3 3,8 3,4 4,3 2,6 2,7 3,2 7,7 5,1 4,0 7,9 3,7 5,3 7,3 5,2 4,3 3,1 4,7 5,2 6,1 3,6 3,7 4,0 5,0 12,2 12,2 12,4 9,9 8,9 8,9 8,1 9,2 8,9 14,0 14,2 14,7 13,4 13,9 14,1 12,2 14,0 15,5 12,1 12,3 12,6 0,0 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Säännöllinen kotihoito joulukuussa* Omaishoidon tuki vuoden aikana Tehostettu palveluasuminen 31.12.** Pitkäaikainen laitoshoito 31.12. Kuvio 5. Ikäihmisten laatusuositukseen sisältyviä palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus kuutoskaupunkien vastaavanikäisestä väestöstä 31.12., joulukuussa ja koko vuonna 2010 2014 (ikävakioimaton) * = Sisältää Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen keskiraskaan palveluasumisen asiakkaat 31.12. ** = Sisältää lyhyt- ja pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakkaat 31.12., lyhytaikaispalvelun asiakasosuus 75 vuotta täyttäneistä keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä. Kuvio sisältää säännöllisen kotihoidon peittävyyden joulukuussa ja keskiraskaan palveluasumisen peittävyyden 31.12., omaishoidon tuen kattavuuden koko vuoden aikana sekä 31.12. tilanteen mukaisen pitkäaikaisen vanhainkoti- ja terveyskeskussairaalahoidon sekä tehostetun palveluasumisen lyhyt- ja pitkäaikaisen palvelun peittävyyden. Lähde: liite 5 ja vuosien 2010 2013 vastaavat tiedot 8
Kuutoskaupunkien palvelurakennetiedot kootaan hieman eri tavalla kuin ikäihmisten laatusuosituksessa määritellään. Suurin ero kuutoskaupunkien ja laatusuosituksen määrittelyissä on kotihoidon sisällössä. Laatusuosituksen säännöllisen kotihoidon määritelmä on laajempi siten, että säännöllisen kotihoidon asiakkaiksi lasketaan henkilöt, joilla on palvelun saantia koskeva palvelu- ja hoitosuunnitelma tai jotka muuten ovat saaneet palvelua vähintään kerran viikossa. Kuutoskaupunkien määrittelyn mukaan säännöllisen kotihoidon asiakkailla pitää olla sekä palvelu- ja hoitosuunnitelma että palvelua vähintään kerran viikossa. Tiedonkeruun erilaisten kriteerien vuoksi kuutoskaupunkien ja laatusuosituksen tiedot eivät ole tältä osin vertailukelpoiset. (Ks. THL 2012.) Tiivistettynä kuutoskaupunkien määrittelyerot laatusuosituksen määrittelyihin ovat seuraavat: Kotihoidon tiedot kerätään kuutoskaupungeissa eri kriteerein: säännöllisen kotihoidon asiakkailla täytyy olla palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä palvelua vähintään kerran viikossa. THL:n tieto kotihoidosta kerätään päivämäärältä 30.11., kun kuutoskaupunkien tiedot kerätään joulukuulta (THL 2012). Kotihoitoon on kuviossa 5 yhdistetty keskiraskaissa palvelutaloissa asuvat. Keskiraskaan palveluasumisen asiakkaat saavat kotihoitoa, mutta eivät ole mukana kotihoidosta kerätyissä asiakasmäärissä. Lisäksi kuvio 5 poikkeaa muista kuutosraportissa esitetyistä tiedoista seuraavasti: Kuviossa 5 käytetään tietoa omaishoidon tuen koko vuoden asiakasmäärästä, mutta muualla raportissa käytetään poikkileikkaustietoa päivämäärältä 31.12. Vanhainkotien asiakkaista kuviossa 5 ovat mukana vain pitkäaikaisesti vanhainkodeissa asuvat, eivät lyhytaikaishoidossa olevat, kuten raportissa pääsääntöisesti. 9
65 vuotta täyttäneistä, % 3 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET 3.1 Ikävakioidut palvelut 2014 sekä palvelujen peittävyys 2010 2014 Kuutoskaupungeissa käytti sosiaali- ja terveyspalveluja 9,5 16,3 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä joulukuussa 2014 (Kuvio 6). Ikävakioinnin suorittamisen jälkeen erot kuntien välillä hieman tasoittuvat ja prosenttiosuus vaihtelee 10,7 ja 16,5 prosentin välillä. Säännöllinen kotihoito kattaa 3,8 7,8 prosenttia ikävakioidusta palvelujenkäytöstä ja avopalvelut kokonaisuudessaan kattavat 5,7 10,8 prosenttia ikävakioidusta palvelujenkäytöstä. Ympärivuorokautisen hoivan piirissä oli 4,1 4,7 prosenttia kaikista 65 vuotta täyttäneistä. (ks. myös liite 8.) 20,0 15,0 10,0 5,0 13,6 9,5 10,1 16,2 15,1 16,3 13,5 Ikävakioimaton osuus 13,3 12,2 7,6 10,7 9,8 5,7 11,9 10,9 6,4 14,7 13,6 14,2 13,0 8,9 8,6 16,5 15,4 10,8 13,5 12,4 7,9 Lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut Ympärivuorokautinen hoiva Avopalvelut 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Säännöllinen kotihoito Omaishoidon tuki Keskiraskas palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Erikoissairaanhoito (hoitopäivistä) Kuvio 6. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2014 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Lähde: liite 8 Kuviosta 7 nähdään, että ikävakioitu palvelujen peittävyys on laskenut kaikissa muissa kunnissa paitsi Oulussa viimeisen viiden vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden osalta. Kehitys myötäilee koko maan tasolla tapahtuvaa muutosta, jonka yhtenä tendenssinä on asiakkuuskriteerien kiristäminen (esim. Kröger & Leinonen 2012). Palvelujen peittävyys on laskenut vuodesta 2010 eniten Helsingissä 1,6 prosenttiyksikköä. Oulussa peittävyys on kasvanut 0,3 prosenttiyksikköä. 10
65 vuotta täyttäneistä, % 20,0 18,0 16,0 14,9 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 13,3 12,0 10,7 13,3 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Erikoissairaanhoito 0,3 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,5 0,4 0,4 0,3 0,4 0,7 0,7 0,6 0,6 0,6 0,6 0,8 0,8 0,7 0,7 0,4 0,3 0,3 0,3 0,2 Tk-lyhytaikainen 0,6 0,6 0,7 0,7 0,6 0,6 0,5 0,6 0,5 0,5 1,0 0,6 0,6 0,5 0,6 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 1,1 0,7 0,6 0,6 0,4 1,1 1,1 1,1 1,0 0,8 Tk-pitkäaikainen 0,2 0,3 0,1 0,1 0,0 0,4 0,3 0,4 0,2 0,1 0,1 0,2 0,0 0,1 0,1 1,7 1,6 1,4 1,3 1,2 0,8 1,0 0,8 0,5 0,3 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 Vanhainkoti 2,6 2,1 2,0 1,6 1,5 1,2 1,1 0,8 0,8 0,7 1,9 1,8 1,6 1,3 1,0 1,7 1,5 1,5 1,3 1,2 2,0 1,5 1,4 1,3 1,0 2,8 2,8 2,6 2,0 1,9 Tehost. palv. Asuminen 2,8 2,7 2,7 2,9 3,0 2,7 2,9 3,1 3,2 3,2 3,2 3,2 2,9 3,2 3,3 1,8 1,9 2,0 2,0 2,1 1,7 2,0 2,0 2,3 2,9 1,8 1,9 1,8 2,4 2,5 Keskirask. palv. asuminen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 0,4 0,4 0,3 0,3 0,9 0,9 1,0 0,9 0,9 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 0,7 0,7 0,6 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Omaishoidon tuki 1,7 1,8 1,7 1,7 1,5 1,0 1,2 1,1 1,1 1,2 1,6 1,7 0,7 1,4 1,6 1,4 1,6 1,7 1,9 2,0 1,4 1,1 1,4 1,2 1,6 3,4 3,4 3,5 3,2 3,0 Säännöllinen kotihoito 6,2 6,2 6,0 5,9 6,0 4,8 4,4 4,1 4,2 4,1 3,7 3,8 4,0 3,8 3,8 6,9 7,0 6,9 6,9 6,9 6,2 6,2 6,2 6,3 6,3 6,4 6,3 7,1 7,1 7,7 14, 13, 12, 10, 13, 11, 15, 14, 14, 14, 16, 16, Kuvio 7. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 2014 (ikävakioitu) Lähde: liite 9 11,9 15,1 14,7 14,9 14,2 16,3 16,5 3.2 Kokonaiskustannukset ja kustannukset asukasta kohti 2010 2014 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset olivat noin 1,9 miljardia euroa vuonna 2014 kuutoskaupungeissa (Taulukko 4). Deflatoidut kustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla. Deflatoitu muutos oli 0,1 prosenttia. Kuntien välistä vertailua parantamaan otettu ikävakioitu tarkastelu paljastaa, että ikävakioidut asukaskohtaiset kustannukset ovat laskeneet 2,9 prosenttia edellisestä vuodesta kuutoskaupunkien tasolla. Taulukko 4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset, asukaskohtaiset ikävakioidut kustannukset 2014 ja reaalimuutos 2013 2014 Lähde: liitteet 19 ja 24 Kustannukset 2014 yht., Muutos 2013 2014, DEFL, % Ikävakioidut kust. 2014, / asukas Ikävakioitu asukaskoht. muutos 2013 2014, DEFL, % Helsinki 774 156 623-1,2 7 478-3,1 Espoo 216 589 970 2,0 6 475-2,7 Vantaa 180 451 114 5,2 6 578 0,1 Turku 278 357 216 0,5 7 068-1,4 Tampere 288 529 484-1,0 6 862-3,3 Oulu 206 948 557-0,3 7 617-3,4 Kuusikko 1 945 032 963 0,1 7 123-2,9 Palvelukohtainen tarkastelu osoittaa, että suurimman osan ikävakioiduista 65 vuotta täyttäneiden kustannuksista muodostavat lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut, 46,5 54,1 prosenttia kokonaiskustannuksista kunnasta riippuen (Kuvio 8). Lyhytaikaisen terveydenhuollon erikoissairaanhoidollisten toimenpiteiden kustannukset vaihtelevat Oulun 30,1 prosentin ja Tampereen 38,1 prosentin välillä kokonaiskustannuksista. Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset muodostavat 29,7 37,6 prosenttia ja avohuollon palvelut 13,9 17,8 prosenttia kokonaiskustannuksista kunnasta riippuen. 11
Euroa / 65 vuotta täyttänyt Euroa / 65 vuotta täyttänyt 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 7 611 6 016 5 909 7 632 7 169 7 540 7 478 3 998 1 284 6 475 6 578 2 974 3 260 7 068 3 763 899 1 038 1 106 1 220 1 353 1 187 Kuvio 8. 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2014 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Lähde: liite 23 Kuviossa 9 esitetty deflatoitu aikasarja osoittaa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohden laskettujen kustannusten laskeneen kuutoskaupungeissa viimeisen viiden vuoden aikana. Suurimpina kustannusrakennetta muovaavina tekijöinä näyttäytyy laitoshoidon purku ja tehostetun palveluasumisen lisääminen. 6 862 3 256 7 617 7 165 3 757 3 638 Ikävakioimattomat kustannukset Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut Ympärivuorokautinen hoiva Avopalvelut Avopalvelut Keskiraskas palveluasuminen (hm 0,20 0,49) Tehostettu palveluasuminen (hm 0,50) Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito 9 000 8 000 7 000 8 351 7 478 7 017 6 475 7 606 6 578 7 763 7 068 7 793 6 862 8 099 7 617 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Avopalvelut Keskiraskas palveluasuminen (hm 0,20 0,49) Tehostettu palveluasuminen (hm 0,50)* Vanhainkodit Terveyskeskussairaalat Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito Kuvio 9. 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2010 2014 vuoden 2014 rahan arvossa (ikävakioitu) Lähde: liite 24 12
75 vuotta täyttäneistä, % 75 vuotta täyttäneistä, % 4 75 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT JA PALVELUJEN KUSTANNUKSET 4.1 Ikävakioidut palvelut 2014 sekä palvelujen peittävyys 2010 2014 Siirtymä 65 vuotta täyttäneistä 75 vuotta täyttäneisiin tarkoittaa karkeasti ottaen palvelujen peittävyyden kaksinkertaistumista (vrt. kuviot 6 ja 10). Kuviosta 10 nähdään, että palvelujen ikävakioitu kokonaispeittävyys 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa vaihteli Espoon 21,5 prosentin ja Oulun 33,3 prosentin välillä. 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 26,7 20,8 21,6 30,4 28,1 32,4 Ikävakioimaton osuus 26,3 24,4 14,8 21,5 20,1 11,5 23,7 21,9 12,7 17,2 16,7 Kuvio 10. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2014 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Lähde: liite 8 29,1 27,3 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Säännöllinen kotihoito Omaishoidon tuki Keskiraskas palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Erikoissairaanhoito (hoitopäivistä) Ikävakioidussa palvelujen peittävyydessä on tapahtunut erisuuntaista kehitystä kuutoskaupunkien välillä vuosien 2010 2014 välillä 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa (Kuvio 11). Palvelujen peittävyys on laskenut kuutoskaupunkien tasolla 0,23 prosenttiyksikköä vuodesta 2010 ja 0,10 prosenttiyksikköä edellisvuodesta (Liite 10). 27,7 25,7 33,3 31,2 21,3 26,9 25,0 15,5 Lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut Ympärivuorokautinen hoiva Avopalvelut 35,0 30,0 27,4 26,3 25,0 22,6 21,5 24,3 23,7 28,3 29,1 27,7 27,7 30,7 33,3 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 10 11 12 13 14 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Erikoissairaanhoito 0,4 0,4 0,4 0,4 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 0,4 0,8 0,6 0,6 0,6 0,5 1,2 1,1 1,0 0,9 0,9 0,8 1,3 1,3 1,2 1,2 0,5 0,4 0,5 0,4 0,4 Tk-lyhytaikainen 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 1,2 1,0 1,2 1,1 1,1 1,8 1,2 1,4 1,1 1,3 0,8 0,8 0,9 1,0 1,0 2,3 1,3 1,3 1,2 0,8 2,1 2,1 2,3 1,9 1,7 Tk-pitkäaikainen 0,5 0,6 0,4 0,3 0,2 0,9 0,7 0,8 0,5 0,3 0,2 0,4 0,2 0,3 0,2 3,4 3,3 3,0 2,9 2,6 1,6 2,0 1,6 1,0 0,7 0,1 0,2 0,2 0,5 0,1 Vanhainkoti 5,1 4,3 4,1 3,3 3,1 2,4 2,3 1,8 1,7 1,5 3,8 3,7 3,4 2,7 2,2 3,6 3,5 3,4 3,2 2,9 4,2 3,3 3,1 2,7 2,1 5,8 5,8 5,6 4,4 4,2 Tehost. palv. Asuminen 5,5 5,6 5,7 6,2 6,3 5,6 6,2 6,8 7,0 6,9 6,3 6,3 5,9 6,6 6,9 3,4 3,8 4,1 4,3 4,6 3,4 4,1 4,3 5,0 6,2 3,9 4,0 4,1 5,3 5,5 Keskirask. palv. asuminen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 0,9 0,8 0,7 0,6 1,6 1,7 2,1 2,0 1,8 0,2 0,1 0,0 0,0 0,0 1,6 1,6 1,5 1,4 1,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Omaishoidon tuki 2,7 2,9 2,9 2,8 2,6 1,6 2,1 1,9 1,9 2,2 2,6 2,8 1,2 2,5 2,8 2,3 2,6 2,8 3,1 3,2 1,9 1,7 2,4 2,1 2,8 6,0 5,9 6,0 5,8 5,4 Säännöllinen kotihoito 11,912,011,911,912,2 9,3 8,8 8,4 8,7 8,6 7,2 7,7 8,1 7,9 8,0 13,514,013,813,7 14,0 11,912,112,412,612,6 12,412,514,214,515,9 Yht. 27,4 26,3 22,6 21,5 24,3 23,7 28,3 29,1 27,7 27,7 30,7 33,3 Kuvio 11. Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 2014 (ikävakioitu) Lähde: liite 10 13
Euroa / 75 vuotta täyttänyt 4.2 Kokonaiskustannukset ja kustannukset asukasta kohti 2010 2014 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden palvelujen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2014 kuutoskaupungeissa noin 1,4 miljardia euroa (Taulukko 5). Deflatoidut kustannukset supistuivat 0,5 prosenttia edellisvuodesta. Deflatoidut kustannukset nousivat lähinnä Espoossa ja Vantaalla, missä ikäihmisten määrä on kasvanut kuutoskaupungeista nopeimpaan tahtiin. Tampereen kustannukset jatkoivat laskuaan ja laskua kertyi 1,6 prosenttia edellisvuoteen nähden. Myös Helsingin ja Oulun 75 vuotta täyttäneiden kustannukset laskivat edellisvuodesta. 75 vuotta täyttäneiden ikävakioidut vastaavanikäistä asukasta kohti lasketut deflatoidut kustannukset laskivat 3,6 prosenttia edellisvuodesta ja 6,0 prosenttia vuodesta 2010 kuutoskaupunkien tasolla. Taulukko 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kokonaiskustannukset ja asukaskohtaiset kustannukset 2014 sekä reaalimuutos 2010 2014 ja 2013 2014 Kustannukset 2014 yht., Muutos 2013 2014, DEFL, % Muutos 2010 2014, DEFL, % Ikävakioidut kust. 2014, / asukas * = Muutos ikävakioimattomien asukaskohtaisten kustannusten välillä Lähde ja ks. huomautukset: liitteet 19 ja 25 Ikävakioitu asukaskoht. muutos 2013 2014, DEFL, % Ikävakioitu asukaskoht. muutos 2010 2014, DEFL, % Helsinki 563 649 162-1,6-0,1 12 998-3,6-6,7 Espoo 142 299 218 1,5 16,2 11 003-3,8-4,9 Vantaa 113 404 483 4,0 9,9 11 004-1,8-12,2 Turku 213 750 955 0,2 1,9 12 490-1,8-2,7 Tampere 213 279 208-1,6 4,0 11 810-4,1-4,9 Oulu 148 799 375-0,9 35,4 13 219-3,8-2,7 Kuusikko 1 395 182 401-0,5 6,1 12 330-3,6-6,0 Kuvion 12 palvelukohtainen tarkastelu paljastaa, että asukasta kohti lasketut ikävakioidut kustannukset rakentuivat kuutoskaupunkien tasolla ympärivuorokautisen hoidon 41,6 prosenttiosuudesta, lyhytaikaisen terveydenhuollon 38,8 prosenttiosuudesta ja avohuollon 19,6 prosenttiosuudesta. 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 13 190 10 714 10 240 12 978 11 954 12 915 Ikävakioimattomat 12 998 8 260 2 626 11 003 11 004 6 149 1 797 6 678 12 490 8 043 11 810 6 753 13 219 7 934 kustannukset 12 398 7 583 2 127 2 271 2 493 2 735 2 432 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Avopalvelut Keskiraskas palveluasuminen (hm 0,20 0,49) Tehostettu palveluasuminen (hm 0,50) Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito Kuvio 12. 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavanikäistä asukasta kohti 2014 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Lähde: liite 23 Lyhytaikaiset terveydenhuollon Ympärivuorokautinen hoiva Avopalvelut 14