Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 1/2015

Samankaltaiset tiedostot
Metsänomistajat Rovaniemi 2/2015

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 1/2014

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014

Metsänomistajat Rovaniemi 1/2016

Perustietoa metsänomistajalle

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsäorganisaatiot Suomessa. Mari Sarvaala Puh

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

kannattava elinkeino?

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Metsäohjelman seuranta

Kemeralain uudistaminen

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä-Savossa -hanke. Helsinki Sanna Hakolahti Mhy Etelä-Savo

Juurikäävän torjunta

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Tukien pääperiaatteita

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?

Jäsentiedote. s. 2. s. 3. s. 4. s. 5. s. 6. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2018. Hyvä metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Metsätalouden kuulumiset Rovaniemeltä

Metsäohjelman seuranta

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Metsänomistajat Rovaniemi 1/2017

Metsäohjelman seuranta

PUUKAUPPA. Puukauppa. Lappeenranta

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

Terve, Jos asia Ok ja kun kiertänyt siellä lautakunnat ym. niin palataan asiaan.

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Metsäohjelmien seuranta

Metsänomistajat. Korjuupalvelun koneketjuilla on riittänyt korjattavaa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Metsäohjelman seuranta

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Metsäohjelman seuranta

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

Metsäohjelman seuranta

KANNATTAVA METSÄNHOITO. Metsänomistajat

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Kausiveroilmoitus Jussi Linnala

YHTEISMETSÄ SIJOITUSKOHTEENA

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Onnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

Metsäohjelman seuranta

Metsänhoito. Metsänomistajat

Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät

Metsäohjelman seuranta

Metsätiet kuntoon Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsäohjelman seuranta

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/

Metsäohjelman seuranta

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Terve, Kari Kivisalo metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistys Satakunta ry Keskuskatu Harjavalta

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Metsä sijoituskohteena

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1.

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Metsäohjelman seuranta

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Lieksan seurakunta metsänomistajana

Transkriptio:

Jäsentiedote Metsänomistajat Rovaniemi 1/2015

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys Rovaniemellä Vuotuinen metsänhoitomaksu on nyt jäänyt historiaan ja tilalle on tullut metsänomistajan jäsenmaksu. Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen jäsenille uudistuneet jäsenmaksut jäsenkortteineen saapuivat maaliskuun alussa. Ensimmäisessä laskutuksessa tapahtui lähes koko Suomen laajuinen virhe ja laskuihin tulostui virheellinen viitenumero. Tilanne aiheutti suurta epäselvyyttä laskunmaksussa. Pahoittelemme tätä suuresti. Tilanne korjattiin viipymättä ja uudet jäsenmaksut ilmestyivät viikolla 12. Uudet laskut saapuivat ilman jäsenkorttia, joten ota jäsenkortti ensimmäisestä laskusta talteen, jotta voit hyödyntää jäsenetuja. Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen jäsenillä on käytettävänään seitsemän metsätalouden asiantuntijaa, jotka neuvovat maastossa ja toimistolla jäseniään ilman erillistä veloitusta. Lisäksi puunmyyntisuunnitelman tekeminen maastotöineen ja metsänkäyttöilmoituksineen kuuluu jäsenmaksulla rahoitettavaan toimintaan. Lähes kaikki puunostajat vaativat sertifikaattiin kuulumisen. Sertifiointi tarkoittaa puun alkuperän todistamista puunostajille ja sitä kautta myös kuluttajille. PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet saavat PEFC-sertifioinnin jäsenetuna. Jäsentiedotteessa on myös lisää tietoa jäseneduistamme. Huomioitavaa on, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen kulu, jonka metsänomistaja saa vähentää metsäverotuksessa. Verotuksen kautta metsänomistaja saa takaisin 30 % maksamastaan jäsenmaksusta. Nyt on tärkeä hetki metsänomistajilla turvata heidän itsensä perustaman edunvalvontaorganisaation olemassaolo. Vain vakaalla jäsenpohjalla pystymme toimimaan kustannustehokkaasti ja jäsenetuisuudet säilyttäen. Jäsenistöllä on suuri merkitys, kuinka tulevaisuuden edunvalvonta puun juurelta Brysseliin tullaan hoitamaan. Teemu Orajärvi toiminnanjohtaja 2

Jäsenmaksu ja jäsenedut Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksessä Jäsenmaksun perusteenamme on metsämaahehtaari, jonka mukaan maksun suuruus määräytyy. Jäsenmaksu on rakenteeltaan porrastettu tasamaksu ja metsänomistajajäsenillä on viisi jäsenmaksuporrasta. Yhdistykseen voi kuulua kannatusjäseniä sekä henkilöjäseniä. Henkilöjäsenyys tulee kysymykseen silloin, kun jäsenenä jo olevan yhtymän tai kuolinpesän jäsen haluaa saada itselleen henkilökohtaisen jäsenyyden. Tällöin hän saa jäsenkortin, jolla voi hyödyntää mm. MTK:n jäsenedut. Mikäli olette aiemmin maksaneet metsänhoitomaksua, mutta jäsenkortti ei ole tullut maaliskuussa perille, ottakaa yhteys toimistoomme. Jäsenmaksut Metsämaata Maksu/vuosi 2015 0 29,9 ha 60 e 30 59,9 ha 80 e 60 99,9 ha 120 e 100 149,9 ha 170 e 150 tai yli ha 220 e Kannatusjäsenen vuosimaksu 40 e (MTK:n jäsenedut ja mhy:n tilaisuudet) Henkilöjäsen (yhtymä/kuolinpesä) 20 e (MTK:n jäsenedut ja mhy:n tilaisuudet) Suosittelemme metsänomistajia maksamaan jäsenmaksun viimeistään nyt, sillä maksamattomat jäsenyydet tullaan käsittelemään hallituksen kokouksessa. Jäsenet, jotka eivät maksa jäsenmaksuaan tullaan poistamaan myös sertifiointirekisteristä (PEFC). Sertifioimattomuus tulee vaikuttamaan metsänomistajan tulevaisuudessa tekemiin puukauppamahdollisuuksiin. 1.1.2014 jälkeen metsänomistajiksi tulleiden ja jäseneksi hakeutuvien tulee jättää kirjallinen jäsenhakemus metsänhoitoyhdistykseen. Metsänhoitomaksua maksaneet metsänomistajat ovat automaattisesti metsänhoitoyhdistyksen jäseniä (metsänhoitoyhdistyslaki). Mikäli jäsen haluaa irtisanoutua jäsenyydestä, tulee sekin tehdä kirjallisesti metsänhoitoyhdistykseen. Irtisanoutumisen yhteydessä pyydämme palauttamaan jäsenkortin. Kaikki nämä edut saat Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä Maksutonta neuvontaa Asiantuntijamme vastaavat jäsenille metsänhoitoon ja -käyttöön liittyviin kysymyksiin Uudelle metsänomistajalle tarjoamme maksuttoman maastokäynnin metsäneuvojan kanssa Maksuton puunmyyntisuunnitelma Puukaupan teon yhteydessä tietoa hinnoista ja paikkakunnan puumarkkinatilanteesta Laadukkaat metsäpalvelut jäsenhintaan Metsän uudistaminen, taimikonhoito, paikalliset luottometsurit ja urakoitsijat Puukaupan kilpailutus, puunhintatiedot, katkontavertailu, puunkorjuupalvelu Tila- ja tuhoarviot, metsäsuunnitelma Muut jäsenpalvelut Jäsenten metsät ovat mukana PEFC-metsäsertifioinnissa Metsänhoitoyhdistyksen oma jäsentiedote, Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumero 4 kertaa vuodessa Kursseja ja koulutusta, tapahtumia sekä metsätaitokilpailu Paikallis- ja aluetasolla edunvalvonta: Seuraamme ympäristö- ja kaava-asioita, joilla voi olla suoraa tai välillistä vaikutusta metsäsi käyttöön Yhteistyökumppaneiden tarjoamat jäsenedut Aarre-lehti: Tilaus tarjoushintaan. Agrimarket: Jonsered-sahan mukana kypärä. Voimassa 13.6.2014 asti. BRP: Mönkijän tai moottorikelkan ostajalle varusteita. Ei voi yhdistää muihin etuihin. Savotan Puoti: Tehoheinäin etuhintaan. K-Maatalous Rovaniemi tarjoaa Dolmarmerkkisistä moottorisahoista (raivaussaha) ja metsuritarvikkeista -12 % alennuksen 3

Teemmekö metsänomistajan eteen enemmän? Mitä te olette saaneet aikaiseksi? Mitä te teette metsänomistajan eteen? Mihin teitä tarvitaan? Näihin kysymyksiin joutuu vastaamaan toisinaan. Yritetäänpä nyt vastata niin, että useampi kyselijä saisi vastauksen kysymyksiinsä kerralla. Mitä siis voisi tapahtua metsänomistajille, jos metsänhoitoyhdistyksiä ja MTK:ta ei olisi? Metsäpalveluita olisi vaikeampi saada tai ainakin ne olisivat kalliimpia. Puukaupassa vallitsisivat villit lait ja puusta maksettava hinta olisi alhaisempi. Teollisuutta olisi vähemmän, kun metsien tuotto olisi heikompi. Puupohjaista bioenergiaa ei olisi nykyisessä mittakaavassa. Hirviongelma olisi Ruotsin tasoa, eli paljon vakavampi. Rajoittavia kaavoja olisi enemmän. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaehtoista metsien suojelumallia ei olisi, vaan vielä nykyistäkin enemmän pakkosuojeluohjelmia. Metsälaki ei olisi metsänomistajalähtöinen vaan rajoittava ja suojelupainotteinen. Puutavaranmittauksessa heikomman suoja olisi vajavaisempi. Metsänhoitoon kannustava tukijärjestelmä saattaisi puuttua kokonaan eikä metsävähennystä tai muita verokannusteita olisi nykyisessä laajuudessa. Kiinteistövero tai metsänomistusmaksu olisi säädetty aikoja sitten. Yksityisen omaisuuden suoja olisi heikompi ja maalla asuminen ja yrittäminen olisi tehty nykyistäkin hankalammaksi. Brysselistäkin olisi vyörynyt suojelupainotteinen metsäsuunnitelmapakko. Biopolttoaineilla olisivat kahlitsevat kestävyyskriteerit. Hakkuista vaadittaisiin erilliset laillisuustodistukset ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti. Kaiken edellä kerrotun pitämisessä on paljon puolustettavaa jatkossakin. Tämän lisäksi ajamme uudistuksia, joilla tuetaan biotalouden nousua koko yhteiskunnan kasvun moottoriksi. Me ajamme sukupolvenvaihdoshuojennuksia ja kannustavampaa verotusta ja kehitämme puumarkkinoita. Meillä on hyvät yhteistyösuhteet teollisuuteen, virkamiehiin ja poliitikkoihin. Emme istu koskaan oppositiossa, vaan pyrimme olemaan kulloisenkin hallituksen iholla laadukasta tietoa ja vaihtoehtoja tarjoten. Toki joskus joudumme lyömään nyrkkiä pöytään tai tuomaan moottorisahat Säätytalon portaille. Vahva kentän tuki ja iso jäsenmäärä ovat monesti se peräseinä, jota tarvitaan. Tavallisista metsänomistajista koostuu myös hallinto, jota koulutetaan ja joka sitoutuu yhteen hiileen puhaltamaan. Metsänhoitoyhdistyksissä on lähes tuhat toimihenkilöä ja pari tuhatta metsuria. Metsänomistajien vaaleilla valitsemia valtuutettuja on vajaa 3000 ja hallituksissa istuu noin 500 jäsentä. Metsävaltuuskunnassa jokaisella mhy:llä on oma edustaja. Ensi vuonna se on noin 80 -jäseninen. MTK:lla on reilu parikymmentä metsäasioiden parissa työskentelevää toimihenkilöä Helsingissä, maakunnissa ja Brysselissä. Tämän lisäksi keskusliitossa työskentelee maankäyttö-, ympäristö-, vero-, yrittäjyys-, viestintä-, hallintoja juridiikka-ammattilaisia, joiden osaaminen on metsäedunvalvonnan käytössä. Tällaisella organisaatiolla tuotetaan palveluita ja ajetaan reilun 300 000 suomalaisen metsätilan ja niiden omistajien asiaa. Olemalla metsänhoitoyhdistyksen jäsen jatkossakin, olet painava osa tätä metsänomistajien edunvalvontaketjua puun juurelta Brysseliin. Tavallisten metsänomistajien joukoista nousemme monen portaan kautta myös me luottamusjohtajat. Olemme teidän luottamuksenne varassa. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK 4

Kesäleimikoilla tehdään nyt kauppaa Puunostajien talvikohteiden tarve loppui jo vuoden vaihteen jälkeen. Kiinnostus myynnissä olevista leimikoista on ollut vähäistä suuresta kuitupuun osuudesta johtuen. Kuitupuusta on ollut ylitarjontaa ja se näkyy ostajien käyttäytymisessä. Elämme aikaa, jolloin puukaupan kilpailuttaminen ja parhaan ostajan etsiminen kannattaa. Ostajilla voi olla keskenään suuretkin hintaerot. Mitta- ja laatuvaatimusten tulkinta on metsänomistajalle haastavaa. Tällä hetkellä ostajia löytyy hyville kohteille. Rovaniemen metsänomistajat ovat edelleen hyvässä asemassa puukauppojen suhteen. Lapin äärialueilla puukaupat voivat jäädä syntymättä ostajapulan vuoksi. läkään puunostajalla ole liikaa takataskussaan. Lisäksi korjuukohteen kiinnostavuus kasvaa, kun hakattava puusto on tukki-/pikkutukkipainotteista harvennus- ja päätehakkuumetsää. Hyvillä kohteilla puutavaralajeille on tarjolla aikaan nähden kohtuullista puunhintaa. Suosittelen metsänhoitoyhdistysten jäseniä keskustelemaan puukaupoista paikallisten neuvojien kanssa, joilla on ajankohtaisin tieto puukaupasta. Muistutuksena jäsenillemme, että puunmyyntisuunnitelma ja puukaupallinen neuvonta on maksutonta jäsenmaksua maksaville metsänomistajille. Lähikuukausina puunostajat kilpailevat hyvistä kesä- ja kelirikkoleimikoista, sillä niitä ei kenel- Puun hinnat Rovaniemellä euroa/m3 kevät 2015 (Huom! Hinnat aina leimikkokohtaisia!) Mhy ainoa joka jakaa ajantasaista kuntakohtaista tietoa! HAKKUUTAPA MÄNTYTUKKI MÄNTYKUITU KUUSITUKKI KUUSIKUITU KOIVU uudistushakkuu 45-48 16-18 42-44 16-18 15-16 harvennus 39-42 13-15 38-40 13-15 12-14 ensiharvennus 36-39 10-13 34-37 10-13 10-12 HANKINTAHINTA 54-56 27-30 50-51 27-30 28-30 Asetusluonnos 9.3.2015 Kestävän metsätalouden rahoitus kohteen kuvio poistuma ehtoja työn tuki e/ha Yleisiä ehtoja min. koko ha min. koko ha r/ha jälkeen sis. suunnittelun Taimikon varhaishoito 1 0,5 2000 pituus 0,7-3,0 m 160 tiheys alle 5000 r/ha Nuoren metsän hoito 2 0,5 800 yli 3 cm tiheys alle 3000 r/ha 230 Energiapuusta väh. 25 m3/ha 220 Yhteensä: hehtaarille avustusta kun pienpuu on kerätty talteen 450 Terveyslannoitus ei savikolle 2 0,5 ei varhaishoidon 40 % turvemaa puolukka- tarvetta kohtuullisista turvekangas tai kustannuksista rehevämpi Suometsän hoito kasvu yli 1,5 m3/ha 2 0,5 ei hakkuu- tai hoito- 70 % rainteisuus väh. tarvetta 5-10 v kohtuullisista kuivahkokangas kustannuksista ei kasvuhäiriöitä Metsätie, väh. 500 m 60 % koht. kust. perusparannus metsätal. yli 30 % Metsätie, väh. 500 m 50 % koht. kust. uusi tie metsätal. yli 50 % Metsäluonnon hoito 100 % koht. kust. Kulotus korvaus säästöpuista 5

Kestävän metsätalouden rahoituslaki tulevaisuudessa Metsätaloudessa mikään ei ole ikuista ja muutokset näkyvät nyt tulevassa kestävän metsätalouden rahoituslaissa. Vanhalla kemeralailla toteutettavat hankkeet tulee olla rahoituksessa Metsäkeskuksessa 17.4.2015 mennessä ja siirtymäkausi uuteen rahoituslakiin alkaa tuosta päivämäärästä. Uusi kemera astuu voimaan näillä näkymin 1.7.2015. Odotamme kuitenkin viralliset päätökset lakia koskien ennen kuin etenemme uuteen aikaan. Tässä selvennystä teille mikäli rahoituslaki saa hyväksynnän EU:n notifioinnissa. Heinäkuun alusta lähtien kaikille rahoitettaville hankemuodoille tulee tehdä rahoitushakemus ennen työn aloittamista. Suunnittelulle ei tule erillistä korvausta, joten se sisältyy kyseisen työlajin kokonaiskustannuksiin tai hehtaarikohtaiseen avustukseen. Jäsenyys metsänhoitoyhdistykseen on tässä vaiheessa kannattavaa, sillä teemme jäsenillemme rahoitushakemukset ja toteutusselvitykset huomattavasti edullisemmin kuin ei-jäsenille. Uutena tukimuotona tulee taimikon varhaishoito, jolloin tukea myönnetään jo 0,7 m pitkään taimikkoon. Tällöin pyritään kiinnittämään huomiota taimikon kehityksen alkuvaiheeseen ja saada poistettua haittapuustoa jo hyvin varhaisessa kasvuvaiheessa. Samalle alueelle/kuviolle on mahdollisuus saada vielä myöhäisemmässä vaiheessa nuoren metsän hoidon avustus. Parannusta tältä osalta on tulossa huomattavasti nykyiseen. Ohessa olevasta taulukosta voi nähdä suunnan, millaisia avustuksia tulevaisuudessa on saatavilla. Ota yhteyttä metsäneuvojaan ja selvitä mahdollisuutesi avustuksiin. Hoitamaton metsä ei pankkitiliä lihota. Metsänhoitoyhdistys auttaa saamaan metsästä hyvää tuottoa sukupolvesta toiseen. Kerromme miten saat metsäsi tuottamaan ja teet kannattavaa puukauppaa. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi. Metsänhoitoyhdistyksessä tapahtuu seuraavaa: Metsäillat maastossa 27.5.2015 Vanttauskoski (kokoontumispaikka koulun piha) 3.6.2015 Autti (kokoontumispaikka kyläkartano) Metsäillat alkavat klo 17.30 kokoontumisella, jonka jälkeen siirtyminen omin kyydein kohteeseen. Tilaisuuksien kesto noin 3h. Säänmukainen varustus! Ilmoittautuminen tarjoiluja varten mari.issakainen@mhy.fi tai puh. 0400 548 290. Metsäillat keväällä 2015 29.4.2015 klo 18.00 Narkauksen kylätalo 5.5.2015 klo 18.00 Meltauksen koulu 6.5.2015 klo 19.00 Tiaisen kylätalo 7.5.2015 klo 18.00 Ruikan Erän toimitalo Aiheina mm. jäsenyys, verotus, uudistu-nut Kemera sekä mhy:n toiminta. Kahvi-tarjoilu! Tervetuloa! Järjestämme jäsenillemme tehdasvierailun Lappi Timberin Kemijärven sahalle tiistaina 12.5.2015. Mukaan mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Lähtö Erottajan Shelliltä klo 8.30 (Vikajärven kaupalta klo 9.00). Ilmoittautumiset 7.5.2015 mennessä mari.issakainen@mhy.fi tai 0400 548 290. Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset ja MTK 6

Metsäsuunnitelmien ja tila-arvioiden laadinta sekä suometsien kunnostus Tiedä metsäsi sisältö, arvo ja hoitotarpeet silloin me osaamme vastata haasteisiisi. Ensimmäiseksi tarvitset metsäsuunnitelman, josta löytyvät metsikkökuviokohtaiset tiedot puustomääristä ja ehdotetut toimenpiteet. Metsäsuunnitelma on apuna käsikirjana metsiesi hoidossa. Rovaniemen kaupunki tukee kaupungin alueella asuvien metsäsuunnitelman tekoa 2 /ha. Metsäsuunnitelmatietojen pohjalta on tarvittaessa helppo määrittää tilasi arvo ja laatia tila-arvio. Metsätilan arvo on tarpeen selvittää perunkirjoituksiin, tilan osto- tai myyntitarkoituksiin sekä metsän lahjoituksissa. Metsäsuunnitelman ja tilaarvion laadintakulut ovat vähennyskelpoisia menoja metsäverotuksessa. Omistatko suometsää? Suometsien hoito on kokonaisvaltainen paketti. Metsänhoitoyhdistys laatii ojitussuunnitelman, toteuttaa ojalinjahakkuut sekä varsinaisen kaivuutyön. Kysy lisää aiheeseen liittyen, niin teemme kartoituksen. Heikki Harjuniemi metsäneuvoja Kunnostusojitus- ja metsätievastaava, 0400 287 189 TILAA METSÄ- TAI OJITUSSUUNNITELMA! Toukokuun loppuun mennessä suunnitelman tilanneiden kesken arvomme taulu-tv:n! Liity osakkaaksi Lapin yhteismetsään n Yhteismetsän osakkuus on vaivaton ja turvallinen tapa olla metsänomistaja. n Metsäalan osaajien perustamaan Lapin yhteismetsään on liittynyt nyt yli 40 osakasta. n Mukaan pääsee rahasijoituksella tai liittämällä omat metsät yhteismetsään. Tule mukaan! Lisätiedot: www.lapinyhteismetsa.fi n Hoitokunnan puheenjohtaja: Hannu Jauhiainen p. 0400 150 910 ps. Ostamme myös puustoisia metsätiloja. 7

Rovaniemen metsänhoitoyhdistys ry, Hallituskatu 22 96100 ROVANIEMI Toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi Ounasjoen yläosa 0400 287 193 teemu.orajarvi@mhy.fi Arttu Linna Alakemijoki, Välijoki ja Pellon tie 0400 287 186 arttu.linna@mhy.fi Heikki Harjuniemi Kunnostusojitus ja metsätiet 0400 287 189 heikki.harjuniemi@mhy.fi Teemu Paavola Ounasjoen alaosa ja Sodankyläntien varsi 0400 287 191 teemu.paavola@mhy.fi Toimistonhoitaja Mari Issakainen 0400 548 290 mari.issakainen@mhy.fi Ilkka Ruotsala Yläkemijoki 0400 287 195 ilkka.ruotsala@mhy.fi Kyösti Kämä Ranuantien varsi, Sierijärvi ja Oikarainen 0400 287 194 kyosti.kama@mhy.fi Lapin Metsämarkkinat Oy LKV Metsätilat käyvät nyt hyvin kaupaksi! Oletko harkinnut tilasi myyntiä? Ota yhteyttä ja sovi tapaaminen. Kaikki kohteemme netissä, osoitteessa: Ukkoherrantie 15 A 2, 96100 ROVANIEMI Ulla Käkelä, Metsätalousinsinööri, LKV 040 735 1360 METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN! Taitto ja paino: Erweko Oy, 2015.