Manga LNG Oy PÄÄTÖS Piispansilta 11 A 18.9.2014 02230 Espoo PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN HAKIJA Manga LNG Oy Piispansilta 11 A 02230 Espoo ASIAN VIREILLETULO Manga LNG Oy (jäljempänä Yritys) on hakenut investointitukea Tornion Röyttään suunnitellun LNG-terminaalin investointiin (jäljempänä terminaalihanke). Hakemus on kirjattu saapuneeksi työ- ja elinkeinoministeriöön 26.3.2014. Hakemusta on täydennetty sähköpostitse 6.6., 5. ja 26.8. sekä 4.9.2014. HAKEMUKSEN PERUSTE ASIAN KÄSITTELYN TAUSTAA Valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista (707/2013), jäljempänä tukiasetus, säädetään investointituen hakemisessa noudatettavista menettelyistä sekä tuen myöntämisen edellytyksistä ja tuen enimmäismäärästä. Lisäksi sovelletaan, mitä vuoden 2014 valtion talousarvion momentissa 32.60.41 säädetään, ja työ- ja elinkeinoministeriön LNG-terminaalien investointitukea koskevia linjauksia (TEM/1469/03.01.02/2013). Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi kokouksessaan 13.6.2012 strategisen linjauksen kaasuverkon ja kaasunkäytön kehittämiseksi Suomessa. Linjauksen mukaan Suomen valtion kannattaa edistää järjestelyjä, joilla Suomeen luodaan kilpailevaa kaasuntarjontaa, jotta kaasun käyttäjien usko kaasumarkkinoiden toimivuuteen ja kaasun hinnan kilpailukykyyn paranisi. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto Puh. 029 506 0000 00023 Statsrådet Tfn 029 506 0000 FI-00023 Government Tel + 358 29 506 0000 Faksi (09) 1606 2160 www.tem.fi Fax (09) 1606 2160 www.tem.fi Fax + 358 9 1606 2160 www.tem.fi
2 (8) Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat poikkeuksellisen alhaiset muihin fossiilisiin energialähteisiin verrattuna. Maakaasun tuotantokustannukset ovat suhteellisen edulliset. Maakaasu myös palaa puhtaasti ja tehokkaasti. Suomessa maakaasua on tarjolla ainoastaan Etelä- Suomessa maakaasuverkon alueella. Maakaasulla on alhainen energiatiheys, minkä takia sen varastoiminen ja kuljettaminen on kallista ja hankalaa. Nesteytetyn maakaasun (jäljempänä LNG) energiatiheys on noin kuusisataakertainen, mikä mahdollistaa meri- ja maakuljetukset. LNG:n tuontiterminaaleja ei Suomessa toistaiseksi ole. Suurimpina syinä tähän ovat muun muassa kysynnän epävarmuus, LNG:n hintakehityksen ennakoinnin vaikeus ja korkeat investointikustannukset. LNG:tä voitaisiin käyttää erityisesti merenkulun polttoaineena ja teollisuudessa korvaamassa nestekaasuja tai polttoöljyjä. Merenkulussa LNG tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon muille vähärikkisille polttoaineille ja on myös muiden päästöjen osalta muihin fossiilisiin vaihtoehtoihin nähden parempi. Merenkulku vaatii kuitenkin käytännössä aluskaluston uusimista tai suuria investointeja nykyiseen kalustoon. Varustamot eivät ole halukkaita tekemään kyseisiä investointeja ilman varmuutta LNG:n saatavuudesta. Myös teollisuudessa ja maaliikenteessä se korvaisi pääasiallisesti suurempipäästöisiä polttoaineita. Teollisuuden osalta muutosinvestoinnit ovat halvempia ja nopeampia toteuttaa. Myös nämä investoinnit vaativat kuitenkin varmuuden LNG:n saatavuudesta ja riittävän alhaisesta hinnasta. Kansallisten LNG-terminaalien investointien tukemiseen on valtion vuoden 2014 talousarvion mukaan käytettävissä yhteensä 123 milj. euroa. LNG-terminaalien investointituella pyritään käynnistämään kansallisia LNG-terminaalihankkeita ja sitä kautta vauhdittamaan LNGverkoston syntyä Suomen rannikolle. Tavoitteena on mahdollistaa LNG:n jakelu merenkulkuun, vähentää ympäristökuormitusta sekä lisätä kilpailua polttoainemarkkinoilla erityisesti maakaasuverkon ulkopuolisilla alueilla. Lisäksi verkostolla pyritään parantamaan energian toimitusvarmuutta. LNG-terminaalien investointitukea ovat hakeneet: Oy Aga Ab, Skangass Oy, Manga LNG Oy, Haminan Energia Oy, LNG Finland ry ja Containerships Ltd Oy. Tukihakemus on mahdollista jättää viimeistään 30.9.2014. Tukihakemuksia on valmisteltu ja arvioitu yhdessä. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Terminaalihanke on suunniteltu Tornion Röyttään, ja se koostuisi yhdestä 50 000 m 3 LNG-säiliöstä, lastausvarsista, boil-off -kompressorista ja LNG-pumpuista, höyrystinyksiköstä, LNG-siirtoputkista ja soihdusta sekä muista prosessi- ja apulaitteista automaatiojärjestelmineen. Lisäksi alueelle sijoitettaisiin autojen tankkauspiste.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN RATKAISU 3 (8) Yrityksen arvion mukaan LNG käytettäisiin pääosin teollisuudessa ja lisäksi meriliikenteessä. LNG korvaisi teollisuudessa pääasiallisesti nestekaasuja ja polttoöljyjä sekä meriliikenteessä raskasta polttoöljyä. Yrityksen omistavat Outokumpu Oyj (45 %), SSAB (25 %), Skangass Oy (25 %) ja EPV Energia Oy (5 %). Pääsääntöisesti LNG käytettäisiin Yrityksen omistavien yrityksen teollisissa prosesseissa. Outokumpu Oy suunnittelee lisäksi LNG:n käyttöön ottamista omissa aluksissa, ja myös SSAB:n kuuluva Rautaruukki saattaa tehdä vastaavan muutoksen. Yrityksen arvion mukaan terminaalihanke mahdollistaisi LNG:n käytön kaikissa Perämeren pohjukan satamissa. Tornion Röytän alueen ulkopuolisiin kohteisiin LNG siirrettäisiin säiliöautoilla, bunkrausaluksilla tai junalla. Yritys on valmis tekemään investointipäätöksen tukipäätöksen jälkeen, ja terminaalihankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 loppuun mennessä. Yritys on hakenut tukea 111 074 000 euron investointikustannuksille. Lisäksi yritys joutuu investoimaan muun muassa jakelu- ja kuljetuskalustoon. Investointitukea on haettu 44 430 000 euroa (40 %). Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää Yritykselle investointitukea terminaalihankkeelle seuraavasti: 1. Tuki on tarkoitettu LNG-terminaalin investointiin Tornion Röyttään. LNG-terminaaliin katsotaan kuuluvan LNG:n tuontiin tai vastaanottamiseen sekä purkamiseen, varastointiin ja toimittamiseen käytettävä vastaanottoasema ja siihen liittyvä laitteisto. Varastoinnin tulee olla tilapäistä sekä tarpeellinen kaasuttamista varten ja kaasun toimittamiseksi edelleen. 2. Tuen piiriin hyväksyttävät kustannukset (ilman arvonlisäveroa): Valmistelu ja suunnittelu 12 604 000 euroa Rakennukset Koneet ja laitteet Maa-alue, raivaus- ja maanrakennustyöt Yhteensä 36 800 000 euroa 40 867 000 euroa 20 247 000 euroa 110 518 000 euroa 3. Myönnetty investointituki on 33 155 400 euroa, kuitenkin enintään 30 % toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista.
4 (8) 4. Investointituki myönnetään valtion vuoden 2014 talousarvion momentin 32.60.41 sitoumusvaltuudesta. 5. Tuki maksetaan tuen voimassaolon aikana erillisestä hakemuksesta terminaalihankkeen edistymisen ja toteutuneiden kustannusten mukaan erikseen annettavien maksatuspäätösten perusteella kolmessa erässä seuraavasti: I erä: 50 % avustusmäärästä (enintään 16 577 700 euroa), kun sitovat laitetilaukset on tehty ja laitehankinnoista on syntynyt riittävä määrä hyväksyttäviä kustannuksia; II erä: 30 % avustusmäärästä (enintään 9 946 620 euroa), kun riittävä määrä hyväksyttäviä kustannuksia on syntynyt; III erä: 20 % avustusmäärästä (enintään 6 631 080 euroa), kun terminaalihanke on otettu käyttöön ja maksettu. 6. Tukisitoumus on voimassa, jos: a) terminaalihanke käynnistetään viimeistään 31.12.2014; b) terminaalihanke saatetaan päätökseen viimeistään 31.12.2017, jollei jatkoajasta tehdä perusteltua kirjallista hakemusta ennen mainitun määrärajan päättymistä; c) investointituen viimeistä maksuerää haetaan viimeistään 31.3.2018, jollei jatkoajasta tehdä perusteltua kirjallista hakemusta ennen mainitun määrärajan päättymistä. 7. Jos 6 b kohdassa tarkoitettua jatkoaikaa koskevaa hakemusta taikka 6 c kohdassa tarkoitettua maksatushakemusta tai sen jatkoaikaa koskevaa hakemusta ei ole toimitettu määräajassa, käyttämätön tuen osa voidaan katsoa rauenneeksi. 8. Terminaalihankkeeseen sovelletaan maakaasumarkkinalain (508/2000) säännöksiä, mukaan lukien tariffisääntely ja kolmannen osapuolen pääsyä koskeva sääntely. 9. Yritys pyrkii kaikin käytettävissä olevin keinoin edistämään LNG:n käyttöä meriliikenteessä. Terminaalista myydystä LNG:stä vähintään 10 % kohdentuu meriliikenteeseen vuonna 2020, jollei jatkoajasta tehdä perusteltua kirjallista hakemusta ennen mainitun määrärajan päättymistä. 10. Terminaalihankkeen kustannuksista tulee pitää kirjanpitolain (1336/1997) mukaista projektikirjanpitoa, jossa on erittely hankkeeseen kertyneistä kustannuksista, sekä säilyttää kirjanpitoaineisto mainitun lain mukaisesti.
EU:N VALTIONTUKISÄÄNTELYN MUKAISUUS 5 (8) 11. Terminaalihankkeen toteutuneista vaikutuksista on toimitettava selvitys kahden vuoden kuluessa viimeisen tukierän maksamisesta. 12. Jos terminaalihanke ei toteudu tai toteutuu vain osittain tai hanke muutoin poikkeaa olennaisesti suunnitellusta taikka hankkeelle myönnetään muuta julkista tukea, tulee siitä ilmoittaa viimeistään kahden kuukauden kuluttua tapahtuneesta. Muutoksista voi seurata, että tuen takaisinperinnän edellytykset tulevat harkittaviksi. 13. Tuen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää 1 kohdassa tarkoitetun käyttötarkoituksen mukaisesti viiden vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta eikä omaisuutta saa tuona aikana luovuttaa toiselle taikka siirtää toisen omistukseen tai hallintaan. Käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta on ilmoitettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Muutoksista voi seurata, että tuen takaisinperinnän edellytykset tulevat harkittaviksi. 14. Myönnettyyn investointitukeen sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslaissa, tukiasetuksessa ja valtion talousarviossa säädetään. Investointituki on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (jäljempänä ryhmäpoikkeusasetus) 48 art. mukaisesti perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa ja se on vapautettu perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta. Terminaalihanke on maakaasumarkkinalaissa tarkoitettu nesteytetyn maakaasun käsittelylaitos ja ryhmäpoikkeusasetuksessa tarkoitettu energiainfrastruktuuri. Terminaalihanke sijoittuu Tornioon, joka on ryhmäpoikkeusasetuksessa tarkoitettu tukialue (ryhmäpoikkeusasetuksen 48 art. 2 kohta). Terminaalihankkeeseen sovelletaan maakaasumarkkinalain säännöksiä, mukaan lukien tariffisääntely ja alalle pääsyä koskeva sääntely maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2009/73/EY) mukaisesti (ryhmäpoikkeusasetuksen 48 art. 3 kohta). Lisäksi investointituki täyttää ryhmäpoikkeusasetuksen 4 8 artiklan sekä 48 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetyt edellytykset.
RATKAISUN PERUSTELUT 6 (8) Työ- ja elinkeinoministeriö toimittaa Euroopan komissiolle ryhmäpoikkeusasetuksen 11 artiklan a kohdassa tarkoitetun ilmoituksen ennen 17.10.2014 ja huolehtii muusta 11 artiklassa tarkoitetusta raportoinnista. Tukea voidaan maksaa, kun ilmoitus on tehty. LNG-terminaalien investointituki on harkinnanvarainen tuki. Investointitukea on haettu tukiasetuksen 5 :ssä säädetyllä tavalla. Terminaalihanke täyttää tukiasetuksen 4 :ssä säädetyt investointituen myöntämisen edellytykset. Terminaalihanketta on myös arvioitu työ- ja elinkeinoministeriön LNG-terminaalien investointitukea koskevien linjausten mukaisesti ja verraten hanketta muihin vireillä oleviin LNG-terminaalihankkeisiin, joille on haettu tukea tukiohjelmasta. a) LNG-terminaaliverkoston toteutuminen Terminaalihanke sijaitsee alueellisesti kaasuputkiverkoston ulkopuolella, joten se mahdollistaa maakaasun käytön uusilla alueilla. Tämä lisää kilpailua polttoainemarkkinoilla, kun lähinnä polttoöljyille ja nestekaasuille tuodaan vaihtoehto. Hanke sijaitsee Pohjois-Suomessa alueella, jossa on erityisen suuri markkinapotentiaali LNG-käytölle sekä teollisuudessa että meriliikenteessä. Erityisesti terästeollisuuden energiankulutus on suurta. Terminaalin kapasiteetti on muihin hankkeisiin nähden suuri. Lähin suunniteltu hanke sijaitsee Porissa yli 600 kilometrin päässä, joten LNGterminaaliverkoston toteutumisen kannalta hanke on erityisen tärkeä. b) Terminaalihankkeen toteutus Terminaalihanke voidaan aloittaa heti investointitukipäätöksen jälkeen. Hankkeen kannalta tärkeimmät luvat on joko saatu tai niitä haetaan parhaillaan. Hankkeen taustaorganisaatioilla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset toteuttaa hanke. c) Terminaalihankkeen muut vaikutukset Terminaalihankkeella on positiivisia ympäristövaikutuksia. LNG korvaisi pääosin nestekaasuja, joten yksikköpäästövähenemä on pienempi, ja siten positiiviset ympäristövaikutukset ovat keskivertoa hieman pienemmät. Pysyvien työllisyysvaikutusten osalta eri hankkeissa vaikutukset ovat hyvin samankaltaisia. Laskentaperiaatteet tosin vaihtelevat hankekohtaisesti. Suomen erityisolot vaativat tiettyjä teknisiä ratkaisuja, joita ei vastaavissa Keski- ja Etelä-Euroopan terminaaleissa välttämättä vaadita. Itse terminaalissa ei varsinaista uutta teknologiaa ole. Hankkeen pohjoinen ja
ASIOIDEN YHDESSÄ KÄSITTELEMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 7 (8) arktinen sijainti vaatii kuitenkin terminaalilta ja erityisesti kuljetuskalustolta erityispiirteitä, joiden voidaan katsoa edistävän osaamista alalla. Investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuus perustuu ryhmäpoikkeusasetukseen. Terminaalihankkeen ja investointituen tulee täyttää ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetyt edellytykset, joita sovelletaan energiainfrastruktuurille ympäristönsuojeluun myönnettävään investointitukeen. Tornio on säädetty tukialueeksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa tarkoitetuista tukialueista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (445/2014). Maakaasumarkkinalain sanamuodon nojalla lakia voidaan tulkita niin, että sen soveltamisalaan kuuluvat myös verkon ulkopuoliset LNG-terminaalit. LNG-terminaalien investointitukea koskevia hakemuksia on valmisteltu ja arvioitu yhdessä, koska hakemusten johdosta tehtävät päätökset saattavat merkittävästi vaikuttaa toisiinsa. Tukiohjelman tavoitteena olevan LNG-terminaaliverkoston toteutumisen kannalta on myös tarpeen valmistella ja arvioida hakemuksia yhdessä. Satakuntaan sijoittuvaa Oy Aga Ab:n hanketta ja Skangass Oy:n hanketta koskevista hakemuksista päätökset on tehtävä samanaikaisesti. Lisäksi Oy Aga Ab:n, Skangass Oy:n ja Manga LNG Oy:n LNG-terminaalihankkeet ovat muihin hankkeisiin nähden valmiimpia ja niiden toteutus voidaan käynnistää. Toteutukselle aiheutuisi haitallista viivytystä, jos asia ratkaistaisiin vasta samanaikaisesti muita hankkeita koskevien hakemusten kanssa. Investointituen myöntäminen Yrityksen terminaalihankkeelle on arvioitu perustelluksi kokonaisharkinnan perusteella ja ottaen huomioon myös muut mainitut hakemukset. Valtionavustuslaki (688/2001) 9 11 Valtioneuvoston asetus nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista (707/2013) 1, 2, 4 6, 10 13 Maakaasumarkkinalaki (508/2000) 1 :n 1 mom., 2 :n 1 mom. ja 3 :n 21 kohta Hallintolaki (434/2003) 25 Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa tarkoitetuista tukialueista (445/2014) 1 Valtion vuoden 2014 talousarvion momentti 32.60.41
8 (8) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Tähän päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Liitteenä olevasta oikaisuvaatimusohjeesta ilmenee, miten oikaisua haettaessa on meneteltävä. LISÄTIETOJA Lisätietoja antaa tarvittaessa ylitarkastaja Pekka Grönlund, puh. 029 506 4815. Jan Vapaavuori Elinkeinoministeri Pekka Grönlund Ylitarkastaja Liitteet Tukiasetus (707/2013) Tietoa investointituen valvonnasta Oikaisuvaatimusohje Tiedoksi Työ- ja elinkeinoministeriö / laskentatoimi Energiavirasto