H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö L U P A P Ä Ä T Ö S Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro HAM-2002-Y-516-111....................... Nro YLO/lup/120/04 Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen 30.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Riihimäen kaupungissa sijaitsevan puolustusvoimien Viestirykmentin Riihimäen varuskunnan ampumaradan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Viestirykmentti Riihimäen varuskunta PL 5 11311 RIIHIMÄKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Riihimäen varuskunnan Räiskylän ampumarata Kiinteistötiedot: Riihimäki, Kara, Räiskylä RN:o 8:165 Kiinteistötunnus: 694-405-8-165 (omistaja: Suomen valtio, haltija: Senaattikiinteistöt) Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 14 a mukaan. Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 2 momentin mukaan. Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 30.9.2002. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ampumaratatoiminnalla ei ole aikaisempia eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920), terveydenhoitolain (469/1965), ympäristölupamenettelylain (735/1991) tai ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annettuja lupia tai päätöksiä. Suoritemaksu 3 675 euroa Puhelin 020 490 103 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C e-mail: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Faksi 020 490 3820 Faksi 020 490 3950 www.ymparisto.fi
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 Kanta-Hämeen 5. seutukaavassa (vahvistettu 1.10.1998) ampumarata-alue on osoitettu merkinnällä ER2 (ampumarata-alue). Ampumaradan kaakkoispuolen mäki on osoitettu merkinnällä MU, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja. Kanta-Hämeen maakuntakaavaluonnoksessa (28.4.2003) ampumarata-alue sisältyy merkinnällä Eps osoitettuun alueeseen; puolustusvoimien alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytettävä. Lisäksi ampumaradan kohdalla on ampumarata tai moottorirata kohdemerkintä. Kaupunginvaltuuston 9.6.1997 hyväksymässä yleiskaavassa ampumarata on osoitettu merkinnällä EA (ampumarata-alue). Ampumaradan kaakkoispuolen mäki on osoitettu merkinnällä VR, retkeily- ja ulkoilualue, joka varataan yleiseen retkeily- ja ulkoilutoimintaan. Kokon omakotialue on osoitettu merkinnällä A (asuntoalue, jolla voidaan sallia myös asumiseen liittyvien palvelutilojen ja asuinympäristöön soveltuvien työpaikkojen rakentaminen). Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Ampumarata-alueella eikä Kokon Uusi Karhitien ja Räiskylän ampumaradan välisellä alueella ei ole asemakaavaa. Suunnitelmien mukaan alue tullaan asemakaavoittamaan vuoden 2008 loppuun mennessä. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Viestirykmentin Räiskylän ampumarata sijaitsee Riihimäen varuskuntaalueen itälaidalla nk. Etukasarmin alueella, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Riihimäen kaupungin keskustasta. Lähimmät asuinalueet ovat eteläpuolella Huhtimo, itäpuolella Kokko ja länsipuolella Petsamo ja Tienhaara. Lähimmät Huhtimon alueen asuintalot sijaitsevat 30-100 metrin etäisyydellä ampumaradasta. Lähimmät Kokon asuntoalueen asuintalot sijaitsevat noin 350 metrin ja Petsamon ja Tienhaaran asuintalot noin 850 metrin etäisyydellä ampumaradasta. Varuskunnan terveysasema sijaitsee noin 350 metrin etäisyydellä ja päiväkoti noin 550 metrin etäisyydellä ampumaradasta. Lähin koulu (Pohjoisen koulun ala-aste) sijaitsee noin 750 metrin etäisyydellä ampumaradasta. Ampumaradan ampumapaikat sijaitsevat 110 115 metrin korkeudella merenpinnasta. Suoraan eteen ja etuvasemmalle maasto kohoaa 130 metriin. Etuoikealle maasto on noin kilometrin matkalta tasaista (+ 115 m), kohoten sen jälkeen 120 metrin korkeudelle. Tienhaaran, Petsamon ja Huhtimon alueet sijaitsevat noin 10 15 metriä alempana kuin ampumapaikat. Merkittävimmät ampumamelun etenemistä estävät maaston kohdat ovat edessä, etuvasemmalla, takana vasemmalla sekä oikealla sivulla olevat mäet. Vähiten maastollisia esteitä melun leviämiselle on Kokon suunnassa. Ampumarata ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähin tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue on Juppala (nro 0469401), johon matkaa on yli kilometri. Lähimmät talousvesikäytössä olevat kaivot sijaitsevat Kokon alueella
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Yleiskuvaus toiminnasta 300-400 metrin etäisyydellä ampumaradasta. Ampumarata-alueen maaperä on moreenipitoista hietaa, hiesua ja savea. Vantaanjokeen (nro 21.023) on ampumaradalta matkaa noin 1,3 kilometriä. Lähin Natura 2000 ohjelmaan kuuluva luontokohde, Hatlamminsuo, sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Räiskylän ampumaradasta. Tieyhteys ampumarata-alueelle kulkee huoltotietä kasarmialueen kautta. Ajoneuvoille on varattu pysäköintipaikka tulotien varteen. Viestirykmentti hakee Hämeen ympäristökeskukselta ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista lupaa Riihimäen kaupungissa Karan kylässä Räiskylä -nimisellä tilalla RN:o 8:165 (kiinteistötunnus 694-405-8-165) sijaitsevalle Riihimäen varuskunnan ampumaradalle. Kyseessä on toiminta, jota on harjoitettu alueella 1920-luvulta lähtien. Viestirykmentti jakaa ratojen käyttövuorot, valmistelee esitykset ampumaratojen kehittämisestä ja korjaamisesta sekä esittelee anomukset ja muutosesitykset varuskunnan päällikölle. Viestirykmentin huoltotoimisto vastaa puolustusvoimien omaisuutta olevien ratalaitteiden ja varusteiden kunnosta sekä puolustusvoimien käyttöön tarkoitettujen taulujen hankinnoista ja niiden valmistuksesta ja riittävyydestä. Ampumaratakiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta, aurauksista ja hiekoituksista sekä jätehuollosta vastaa Rakennuslaitoksen Riihimäen palvelupiste. Ampumarata-alueen valvonnasta ja vartioinnista vastaa Riihimäen varuskunnan komendantti. Ampumarataalueen omistaa Suomen valtio ja haltijana toimii Senaatti-kiinteistöt. Ampumarata on tarkoitettu pistooli- ja kiväärikaliiperisille aseille. Alueella sijaitsevat seuraavat ampumaradat: kiväärirata (150 m, 300 m, ampumahiihtorata ja villikarjurata), hirvirata, pienoiskiväärirata ja pistoolirata. Radalla ammutaan yhteensä noin 325 000 laukausta vuodessa. Puolustusvoimien lisäksi ampumarataa käyttävät ammuntaa, metsästystä ja ampumahiihtoa harrastavat seurat ja yhdistykset. Ampumaradalle tullessaan ampuja tai ammunnan johtaja tekee merkinnän ampumaradan käytöstä ratakohtaiseen käyttöpäiväkirjaan. Ennen ampumista ammunnasta kertova varoitusvalo kytketään päälle ja mahdolliset vaaraalueet eristetään. Ampumapaikan ja näyttösuojan välille rakennetaan viestiyhteys ammunnoissa, joissa ammutaan yli 50 metrin matkalta ja näyttösuoja on miehitetty. Ampumaradan tauluvarastossa on puhelin, jolla saa tarvittaessa yhteyden varuskunnan vaihteeseen. Ampumataulut asetetaan niille tarkoitettuihin kiinnittimiin, jolloin luodit ja haulit osuvat taustavalliin. Ammunnan päätyttyä rata siistitään ja ampumataulut ja matot palautetaan varastoon. Alueelta lähdettäessä ampuja tai ammunnan johtaja kirjaa käyttöpäiväkirjaan ammutun laukausmäärän ja tekee poistumismerkinnän.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 Käytössä olevat radat 150 metrin kivääriradalla on 30 ampumapaikkaa. Radalla ammutaan noin 150 000 laukausta vuodessa kiinteisiin maaleihin kiväärikaliiperisilla (7,62 kal., 308 kal., 30-06 kal. ja 357 kal.) aseilla ja pienoiskivääreillä (kal.22). 50 metrin ampumapaikalta voidaan ampua haulikolla paikallaan oleviin maaleihin ja varuskunnan päällikön luvalla myös savikiekkoammunta on radalla sallittua. Lisäksi 50 metrin ampumapaikalta voidaan varuskunnan päällikön luvalla ampua konepistoolilla sarjatulta. Kiväärirata on otettu käyttöön vuonna 1922 ja sen taustavallia on korotettu vuosina 2001 ja 2002. 50 metrin ampumahiihtorata sijaitsee 150 m kivääriradalla. Ampumahiihtoradalla ammutaan pienoiskiväärillä (kal.22) kiinteisiin taululaitteisiin vuosittain noin 20 000 laukausta. 300 metrin kivääriradalla on 10 ampumapaikkaa. Radalla ammutaan kiväärikaliiperisilla (7,62 kal., 308 kal., 30-06 kal.) aseilla noin 1 300 laukausta vuodessa kiinteisiin maaleihin.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 50 metrin villikarjurata sijaitsee 300 m kivääriradalla. Villikarjuradalla ammutaan pienoiskiväärillä (kal.22) liikkuvaan maaliin vuosittain noin 3 000 laukausta. 100 metrin hirviradalla ammutaan kiväärikaliiperisilla (7,62 kal., 308 kal.) aseilla ja sinkoaseiden sisäpiipuilla paikallaan olevaan ja liikkuvaan taululaitteisiin kiinnitettyyn maaliin. Ampumapaikkoja radalla on kaksi. Hirvirata on otettu käyttöön vuonna 1971 ja sen taustavalli on korotettu vuonna 2001. Radalla ammutaan vuodessa noin 20 000 laukausta. Hirviradan oikeaan laitaan on lisäksi varattu ampumahiihdon harjoitteluun tarkoitettu paikka, jossa ammutaan pienoiskiväärillä noin 8 500 laukausta vuodessa. 50 metrin pienoiskivääriradalla ammutaan pienoiskiväärien lisäksi.22- kaliiperisilla pistooleilla. Ampumapaikkoja radalla on 20. Pienoiskiväärirata on otettu käyttöön vuonna 1961 ja sen taustavalli on korotettu vuonna 2001. Radalla ammutaan vuodessa noin 22 000 laukausta. 25 metrin pistooliradalla ammutaan.22-,.32-,.38- kaliiperisilla pistooleilla. Ampumapaikkoja pistooliradalla on 20. Pistoolirata on otettu käyttöön vuonna 1963 ja sen taustavalli on korotettu vuonna 2001. Radalla ammutaan vuodessa noin 100 000 laukausta. Radan käyttöajat ja käyttäjät Ampumaradan järjestyssäännön mukaan ampuminen on sallittua pienikaliiperisilla aseilla (kal.22 pienoiskiväärillä ja pienoispistoolilla ja kal.32 pistoolilla) arkisin (maanantaista perjantaihin) kello 8 20, lauantaisin kello 8 18 ja sunnuntaisin kello 10 18. Kiväärikaliiperisilla aseilla ampuminen on sallittua maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 8 18, tiistaisin ja torstaisin kello 8 20 ja lauantaisin kello 12 16. Sunnuntaisin eikä kirkollisina juhlapäivinä ja niiden aattoina ei ammuta kiväärikaliiperisilla aseilla. Edellä mainittujen ampuma-aikojen lisäksi kiväärikaliiperisilla aseilla voidaan varuskunnan päällikön luvalla ampua kouluammuntoja myös maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 8 20 sekä viikonloppuisin kertausharjoitusten, kilpailujen tai muiden tapahtumien (esim. Erämessut) yhteydessä enintään viisi kertaa vuodessa. Pimeän aikaan voidaan 150 metrin rataa käyttää ampumahiihtoharjoitteluun sekä harjoittaa 25 metrin radalla pistooliammuntaa valaistuihin tauluihin. Muita ratoja voidaan pimeän aikana käyttää vain varuskunnan päällikön luvalla. Radan normaalit käyttöajat: Pienikaliiperiset aseet (kal.22 ja 32): - arkisin ma pe klo 8 20 - lauantaisin klo 8-18 - sunnuntaisin klo 10-18 Kiväärikaliiperiset aseet: - arkisin ma, ke, pe klo 8 18
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 - arkisin ti, to klo 8 20 - lauantaisin klo 12-16 Puolustusvoimien ammunnat suoritetaan pääsääntöisesti arkisin kello 8.00 16.00. Kello 16.00 jälkeen tapahtuvat ammunnat ovat pääasiassa harrasteammuntoja. Puolustusvoimat käyttää pääsääntöisesti 150 metrin kiväärirataa ja 300 metrin kivääriradan käyttö on vähäistä. 150 metrin kivääriradan pääasiallisia käyttäjiä ovat Viestirykmentin varusmiehet, jotka suorittavat radalla kouluammuntansa. Saapumiseriä astuu palvelukseen kaksi kertaa vuodessa; tammikuussa ja heinäkuussa. Saapumiserän vahvuus on keskimäärin 300 alokasta. Kouluammunnat painottuvat alokaskauteen tammikuun keskivaiheilta helmikuun loppuun ja heinäkuun keskivaiheilta elokuun loppuun. Erikoiskoulutuskaudella ammuntoja on huomattavasti vähemmän ja koulutuksen loppuvaiheessa ammutaan vain puuttumaan jääneitä suorituksia. Kouluammunnat ammutaan arkipäivisin kello 8.00-16.00, mutta tarvittaessa ampuma-aikaa voidaan jatkaa kello 20 asti. Lauantaisin kivääriammuntoja voidaan suorittaa Viestirykmentin komentajan luvalla kello 8.00-16.00 enintään neljästi vuodessa. Kertausharjoituksiin liittyvät kohdistusammunnat tehdään pääsääntöisesti arkipäivisin kello 8.00 16.00. Ilta- ja viikonloppuammuntoihin tarvitaan Viestirykmentin komentajan myöntämä lupa. Varusmieskoulutukseen kuuluvat taisteluammunnat suoritetaan muualla. Myös sotilashenkilökunnan pakolliset palvelusammunnat suoritetaan arkipäivisin kello 8.00-16.00. Tiistaisin ja torstaisin kello 16.00-20.00 kiväärirata on varattu varuskunnan ampumavalmennettavien ja varuskunnan henkilökunnan käyttöön. Ampumaradan käyttäjät. - Riihimäen varuskunta (varusmiehet ja henkilökunta) - Riihimäen Ampumaseura ry - Riihimäen Kisko ry - Hausjärven - Riihimäen Riistanhoitoyhdistys ry - Lopen Riistanhoitoyhdistys ry - Riihimäen Reserviläiset ry - Riihimäen Reserviupseerit ry - Riihimäen Poliisi - Riihimäen vankilan henkilökunta Ammuntaa ja ampumahiihtoa harrastavat seurat käyttävät Viestirykmentin ampumarataa myönnettyjen käyttövuorojen mukaisesti. Riihimäen ampumaseura ry käyttää pääosin pistoolirataa sekä jonkin verran 50 metrin ja 150 ratoja. Ampumaseuran ammunnat tapahtuvat pääosin pienoispistoolilla ja kiväärillä. Urheiluseura Riihimäen Kisko ry:n ampumahiihdon ja ampumajuoksun harrastajat käyttävät ampumarataa ampumaharjoituksiin (pienoiskivääri). Riistanhoitoyhdistyksen jäsenet käyttävät pääosin hirvirataa sekä 150 metrin kiväärirataa. Metsästyskauden alku ja pakollinen hirviammuntakoe syyskesällä nostavat ko. käyttäjäryhmän laukausmääriä. Talvella hirviammuntoja on erittäin vähän. Edellä mainittujen lisäksi rataa käyttävät muutamat reserviläisyhdistyksen jäsenet. Poliisi ja Riihimäen vankilan henkilökunta käyttävät ampumarataa vain poikkeustapauksissa.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 Laukausmäärät Laukausmäärät radoittain: Rata Laukausmäärä (n. kpl/a) 150 metrin kiväärirata 150 000 300 metrin kiväärirata 1 300 50 metrin ampumahiihtorata 20 000 50 metrin villikarjurata 3 000 100 metrin hirvirata 20 000 (+ 8 500 /pienoiskivääri) 50 metrin pienoiskiväärirata 22 000 25 metrin pistoolirata 100 000 Kaikki radat yhteensä 324 800 Laukausmäärät radoittain vuonna 2004: Kk Pistoolirata Pienoiskivääri- Hirvirata 300 m kivääri- Villikarju- 150 m kiväärirata Yhteensä Kal 0.22 Pist kal rata, Kal 0.22 Kiv kal Kal 0.22 rata, Kiv kal rata Kal 0.22 Kiv kal Kal 0.22 1/04 70 1462 8 1598 630 106 0 7350 1715 12939 2/04 80 901 300 489 950 0 0 16843 4500 24063 3/04 995 2531 180 535 735 63 0 3675 2350 11064 4/04 4312 3555 455 2180 230 243 130 4593 0 15698 5/04 7606 4625 2333 2313 360 99 630 7584 0 25550 6/04 8040 3793 2983 11211 410 15 915 7534 0 34901 7/04 9542 5219 2117 2749 1070 10 540 13071 50 34368 8/04 4186 5615 2770 4270 1433 96 250 15561 3470 37651 9/04 2165 5185 310 2916 520 490 450 8671 1450 22157 10/04 1000 4000 180 1000 600 40 300 7000 2000 16120 11/04 300 1000 100 500 700 40 0 4500 2000 9140 12/04 100 500 30 500 1000 0 0 3000 2000 7130 Yht. 38396 38386 11766 30261 8638 1202 3215 99382 19535 250781 Vuoden 2004 arvioitu laukausmäärä on yhteensä noin 250 000 laukausta. Syys-joulukuun laukausmäärät sekä vuoden 2004 laukausten kokonaismäärä on arvioitu tammi-elokuun toteutuneiden laukausmäärien perusteella. Tammi-elokuun laukauksista vajaa viidennes ajoittui kello 16 ja 20 välille. Aiempien vuosien laukausmääristä ei ole olemassa säännölliseen seurantaan perustuvaa tietoa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Ampumaradan pintavedet johdetaan saostuslammikon kautta laskuojaa pitkin radan eteläpuolelle. Saostuslammikosta vuonna 2003 otetun vesinäytteen lyijypitoisuus oli alle 0,005 mg/l. Aluetta ei ole liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Tarvittava käyttövesi tuodaan alueelle muualta. Käymäläjätteet tyhjennetään säännöllisesti imuautolla.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 Melu ja tärinä Ampumaratatoiminnan aiheuttamasta melusta on tehty kaksi selvitystä, ensimmäinen selvitys vuonna 1998 ja toinen vuonna 2003. Selvitysten melulaskelmat on tehty pohjoismaiseen ampumaratamelun laskentamalliin perustuvalla ohjelmalla. Vuoden 2003 selvitykseen on lisäksi liitetty vuoden 1998 jälkeen tehtyjen ympäristömelumittausten tulokset sekä arvio toteutettujen meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutuksista. Merkittävimmät ampumaradalla toteutetut melutorjuntatoimenpiteet ovat 150 metrin kivääriradan katoksen etuosan meluseinän rakentaminen, 300 metrin kivääriradan katoksen sisustus akustisesti pehmeällä materiaalilla ja hirviradan uusi ampumakatos. Näillä toimenpiteillä on ollut vaikutusta aseen suupamauksen vaimentamiseen ja melun leviämiseen ampumasuunnassa taaksepäin. Toimenpiteiden vaikutukset asuinalueiden melutasoihin ovat jääneet vähäisiksi. Mahdollisiksi muiksi meluhaittojen vähentämistoimenpiteiksi on vuoden 2003 selvityksessä todettu ampuma-aikojen suunnittelu ja rajoittaminen, asekohtaista äänenvaimennus ja 150 metrin ampumaradan massiiviset meluntorjuntarakenteet. Tärinää toiminnasta ei aiheudu. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Alueella syntyy kaatopaikalle toimitettavat sekajätettä (jätekoodi 200301) noin 2 000 ja hylsyjätettä (jätekoodi 200140) noin 1 300 kiloa vuodessa. Sekajäte toimitetaan Kiertokapula Oy:n jätteenkäsittelyalueelle. Hylsyjäte erilliskerätään ja toimitetaan uudelleen ladattaviksi Ähtärin asevarikolle tai metallinkierrätykseen Stena-Metalli Oy:lle muun metalli- ja rautaromun mukana. Osan hylsyistä harrasteampujat käyttävät itse uudelleen. Loppuun käytetyt taulujen puiset taustakehykset, taulupahvit, pahviset patruunapakkaukset yms. toimitetaan Riihimäen Paperinkeräys Oy:n kautta hyötykäyttöön. Käymäläjätteet (jätekoodi 200304) tyhjennetään säännöllisesti imuautolla. Päästöt maaperään ja niiden estäminen Ampumaradan taustavalleihin kertyy luodeista raskasmetalleja (mm. lyijyä, kuparia), joista lyijyn arvioitu kuormitus on yhteensä noin 1 620 kiloa vuodessa. 50 150 metrin kivääriradoilla ammutaan vuodessa yhteensä noin 150 000 laukausta, joista aiheutuva laskennallinen lyijykuormitus maaperään on yhteensä noin 900 kiloa. 300 metrin radalla ammutaan vuodessa noin 1 300 laukausta, josta aiheutuva lyijykuormitus maaperään on noin 8 kiloa. Hirviradalla ammutaan vuodessa yhteensä noin 20 000 laukausta, josta aiheutuva lyijykuormitus maaperään on noin 100 kiloa. Pienoiskivääriradalla ammutaan vuodessa noin 22 000 laukausta, josta aiheutuva lyijykuormitus maaperään on noin 110 kiloa. Pistooliradalla ammutaan vuodessa noin 100 000 laukausta, josta aiheutuva lyijykuormitus maaperään on noin 500 kiloa.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 Viestirykmentin ampumaradan maaperän pilaantumisesta ei ole tehty selvityksiä, eikä maaperän puhdistustarvetta ole arvioitu. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt hakemuksessaan arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta ampumaratatoiminnassa. Hakijan näkemyksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ei tule edellyttää vanhoilta olemassa olevilta toiminnoilta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Vaikutus ilmaan Melun vaikutukset Ampumaradan pintavedet johdetaan saostuslammikon kautta laskuojaa pitkin radan eteläpuolelle. Saostuslammikosta vuonna 2003 otetun vesinäytteen lyijypitoisuus oli alle 0,005 mg/l. Ampumaradan taustavalleihin kertyy luodeista raskasmetalleja (mm. lyijyä, kuparia), joista lyijyn arvioitu kuormitus oli vuonna 2002 yhteensä 1 672 kiloa. Hakemuksessa ei ole arvioitu vuosien kuluessa maaperään joutuneen lyijyn määrää eikä maaperään lyijypitoisuutta. Alueen pohjaveden laadusta ja sen mahdollisesta lyijypitoisuudesta ei ole tehty selvityksiä. Ampumaratatoiminnasta ei aiheudu päästöjä ilmaan. Itäisen Maanpuolustusalueen esikunnan huolto-osasto on selvittänyt Viestirykmentin Räiskylän ampumaradan melua vuosina 1998 ja 2003. Selvityksiin liittyvät melulaskelmat on tehty pohjoismaiseen ampumamelun laskentamalliin perustuvaa ohjelmaa (Arata) käyttäen. Selvityksiin liittyvät melumittaukset on tehty yhteistyössä Tampereen aluetyöterveyslaitoksen kanssa. Meluselvitysten asuinalueille lasketut melutasot (L AImax ) eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Leviämisselvitysten mukaan valtioneuvoston ampumaradan aiheuttamalle melutasolle asettama ohjearvo 65 db (L AImax ) ylittyy asumiseen käytettävillä alueilla laajasti. Meluselvityksissä (Räiskylän ampumaradan ympäristömelu, v.1998 ja v. 2003, Itäisen Maanpuolustusalueen esikunnan huolto-osasto, teknikko Asko Parri) on esitetty melualuekäyrät 60 db, 65 db, 70 db ja 75 db melutasojen (L AImax ) mukaan. Laskennalliset melukäyrät on esitetty erikseen pistooliradan, 150 m kivääriradan, 300 m kivääriradan, hirviradan ja kaikki radat yhteensä tilanteissa (liite 1). Ampumaradan melu leviää kauimmaksi kivääriradan ja hirviradan ampumasuuntaan ja tästä oikealle etuviistoon. Muissa suunnissa on maastollisia esteitä. Hirviradan, kivääriratojen ja kaikki radat yhteensä 65 db (L AImax ) melualuekäyrien sisäpuolelle jää runsaasti olemassa olevaa Kokon, Talteen ja Tienhaaran alueen omakotitalo-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 Liikenteen vaikutukset Muut selvitykset asutusta. Kokon asuntoalue jää lähes kokonaan yli 70 db (L AImax ) melualuekäyrän sisäpuolelle siten, että melutaso on alueella paikoin jopa yli 75 db (L AImax ). Toteutetuista meluntorjuntatoimenpiteistä huolimatta ampumaradan melualueella [yli 65 db (L AImax )] sijaitsee edelleen noin 100 taloutta. Talouksien määrä laskennallisella melualueella (yli 65 db L AImax ). Melualue Talouksien lukumäärä yli 75 db L AImax 20 kpl yli 70 db L AImax 46 kpl 65 db L AImax 35 kpl Yhteensä 101 kpl Viestirykmentti on, edellä mainittujen meluselvitysten lisäksi, teettänyt ympäristömelumittauksia Kokon asuntoalueella. Ampumamelua on mitattu Lylytiellä (yksi mittauspiste) Tampereen aluetyöterveyslaitoksen toimesta neljä kertaa vuonna 2000 sekä kerran vuonna 2001. Mittausten mukaan yksittäislaukausten aiheuttama melutaso Lylytiellä pääosin alitti ampumamelun ohjearvon (L AImax 65 db). Syyskuussa 2002 tehdyillä melumittauksilla (Tampereen aluetyöterveyslaitos; Melumittaukset, Räiskylän ampumarata 18.9.2002) selvitettiin varusmiesten kouluammunnan aiheuttamaa melua. Aseena käytettiin rynnäkkökivääriä kovalla patruunalla. Kokon asuntoalueella tehtyjen mittausten mukaan yksittäislaukausten aiheuttama melutaso (L AImax ) jäi mittauspisteissä (Lylytie 21-23, Hiihtomajantie ja Räiskyläntie) alle 65 db, mutta ryhmäammuntojen (28 ampujaa) aikana melutasoksi (L AImax ) mitattiin 71-77 db. Melumittaustulosten perusteella valtioneuvoston päätöksen mukainen 65 db:n (L AImax ) melutaso sijoittuu ampumaradan ympäristössä (Lylytie 21-23) laskennallisen leviämisselvityksen yli 70 db:n (L AImax ) melutasolle. Ampumarata sijaitsee lähellä varuskuntaan johtavaa tietä. Meluselvityksessä (v. 1998) päivittäisen liikenteen aiheuttamaksi 55 db:n melualueen laajuudeksi arvioitiin noin 20 metriä radalle johtavan tien keskiviivasta laskettuna. Liikennöinnistä aiheutuva melu on vähäistä, eikä siitä hakemuksen mukaan aiheudu haittaa ympäristön asutukselle. 150 metrin kivääriradalla on tehty 6.6.2003 maaperätutkimus ampumaradan turvallisuuteen liittyvän suunnitelman yhteydessä. Tutkimuksen teki Geopalvelu Oy. Tutkimuksessa todettiin, että pintamaana ampumaradalla on sekalaista maata sisältävä täytemaakerros, joka on rakennettu vuosien saatossa tehtyjen ampumaratarakentamiseen liittyvien maatöiden yhteydessä. Täytekerroksen alla on alkuperäisen maanpinnan humuskerros, joka on sekoittunut täytekerroksiin. Humuskerroksen alla on 2,5-6,5 metrin paksuinen koheesiomaakerros, jonka tiiviys kairausvastuksen perusteella vaihtelee löyhästä tiiviiseen. Näytteistä määritetyt perusmaan vesipitoisuudet
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 vaihtelivat 23-53 %:iin kuivapainosta laskettuna. Maalajeiksi määritettiin siltti, savinen siltti, savi ja liejuinen savi. Koheesiomaakerroksen alla on moreeni, jonka syvyys maanpinnasta vaihtelee 3 8,5 metriä. Kairaukset päättyivät maanpinnasta 4 9 metrin syvyydessä moreenissa oleviin kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Perusmaakerrokset ovat routivia. Maaperän mahdollisia haitta-ainepitoisuuksia ei selvitetty ko. tutkimuksen yhteydessä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Ampumaradan käytöstä pidetään ratakohtaista käyttöpäiväkirjaa. Häiriöilmoitukset (esim. melusta) kirjataan ylös. Päästö- ja vaikutustarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan tarkkailusuunnitelman (liite 2) mukaisesti. Suunnitelmassa esitetään seurattaviksi toiminnan aiheuttamia pinta- ja pohjavesivaikutuksia vesinäytteiden avulla. Toiminnan aiheuttamia meluja lyijypäästöä seurataan laukausmäärien perusteella. Ympäristömelua mitataan vain, jos toiminnassa tapahtuu muutoksia. Toiminnassa syntyvien jätteiden määrä arvioidaan jäteastioiden tyhjennyskertojen perusteella. Tarkkailusta tehdään vuosiraportti vuosittain helmikuun loppuun mennessä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Erillistä ohjetta mahdollisten poikkeustilanteiden varalle ei ole laadittu. Ampumarata-alue on eristetty ympäristöstä piikkilanka-aidalla ja alueelle johtava tie voidaan tarvittaessa sulkea puomilla. Viestirykmentti valvoo ampumaradan käyttöä (esim. turvallisuusmääräysten noudattamista). Ampumaradan hoitajaksi nimetty sotilasammattihenkilö käy alueella 2-3 kertaa päivässä. Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 21.10.2002, 15.10.2003, 27.8.2004, 3.9.2004, 15.9.2004, 16.9.2004 ja 28.9.2004. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Riihimäen kaupungin ilmoitustaululla 16.5. - 19.6.2003 ja 21.11. - 22.12.2003 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Riihimäen Sanomat - nimisessä sanomalehdessä 16.5.2003. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille 13.5.2003 ja 18.11.2003. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusten ajan nähtävillä Riihimäen kaupungintalon neuvonnassa.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu ja ampumaradalle on suoritettu tarkastus 28.1.2004 ja 27.8.2004. Tarkastus- ja neuvottelumuistiot on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Riihimäen kaupungin kaupunginhallitukselta, Riihimäen kaupungin ympäristölautakunnalta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymähallitukselta ja Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta. Riihimäen kaupungin kaupunginhallitus on todennut 26.1.2004 pitämässään kokouksessa alueen ja sen lähiympäristön nykyisestä ja tulevasta käyttötarkoituksesta seuraavaa: Kanta-Hämeen 5. seutukaavassa (vahvistettu 1.10.1998) ampumarata-alue on osoitettu merkinnällä ER2 (ampumarataalue). Ampumaradan kaakkoispuolen mäki on osoitettu merkinnällä MU, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja. Kanta-Hämeen maakuntakaavaluonnoksessa (28.4.2003) ampumarata-alue sisältyy merkinnällä Eps, puolustusvoimien alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytettävä, osoitettuun alueeseen. Lisäksi ampumaradan kohdalla on ampumarata tai moottorirata kohdemerkintä. Kaupunginvaltuuston 9.6.1997 hyväksymässä yleiskaavassa ampumarata on osoitettu merkinnällä EA (ampumarata-alue). Ampumaradan kaakkoispuolen mäki on osoitettu merkinnällä VR, retkeilyja ulkoilualue, joka varataan yleiseen retkeily- ja ulkoilutoimintaan. Kokon omakotialue on osoitettu merkinnällä A (asuntoalue, jolla voidaan sallia myös asumiseen liittyvien palvelutilojen ja asuinympäristöön soveltuvien työpaikkojen rakentaminen). Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Ampumarata-alueella eikä Kokon Uusi Karhitien ja Räiskylän ampumaradan välisellä alueella ei ole asemakaavaa. Alue tullaan asemakaavoittamaan lähitulevaisuudessa (viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä). Alustavien selvitysten ja Riihimäen kaupungin ja H.G. Paloheimo Oy:n sopimuksen mukaisesti tulevassa asemakaavassa tultaneen osoittamaan 36 omakotitonttia 70 db:n melualuekäyrän (kaikki radat yhteensä / meluselvitys 10.10.2003) ulkopuolelle. Yli 70 db:n melualueelle ei tultane osoittamaan uutta asutusta. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että annettavien lupaehtojen tulee olla sellaiset, että ne eivät vaaranna varuskunnan toimintaa Riihimäen kaupungissa. Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta on todennut 18.12.2003 pitämässään kokouksessa hakemuksesta seuraavaa: - Melu: Ampumaradan toiminnasta aiheutuvaa melutasoa (L AImax) tulee alentaa mahdollisin teknisin toimenpitein valtioneuvoston päätöksen (53/1997) määrittämälle tasolle. Tavoitteena tulee olla, ettei toiminnan aiheuttama melutaso asumiseen käytettävillä alueilla ylitä valtioneuvoston päätöksen asettamaa ohjearvoa (65 db). Melutason saavuttamiselle on ase-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 tettava tavoitteellinen aikataulu ja melutason saavuttaminen on todettava mittauksilla. Ennen kuin melutason ohjearvo saavutetaan, on ampumaaikoja syytä tarvittaessa rajoittaa ilta- ja viikonloppuammuntojen osalta. - Maaperä ja pohjavesi: Toiminnasta aiheutuvat riskit maaperälle ja pohjavesille on kartoitettava. Samalla tulee arvioida maaperän mahdollinen kunnostustarve. Tarvittaessa on toteutettava riittävät suojaustoimenpiteet riskien pienentämiseksi. - Pintavedet: Alueen pintavedet tulee johtaa hallitusti, eivätkä ne saa aiheuttaa maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtava säännöllisesti Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja tulokset on toimitettava tiedoksi myös Riihimäen kaupungin ympäristölautakunnalle. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymähallitus on todennut 17.12.2003 pitämässään kokouksessa hakemuksesta seuraavaa: - Melu: Hakijan tulee esittää millä toimenpiteillä ja aikataululla estetään valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaisten meluohjearvojen ylitykset. Radan käyttöaikoja tulee rajoittaa ja toimintaa ohjata, kunnes hakija esittää meluohjearvojen alittuvan. - Pohjavesi: Alueen talousvesikaivojen veden laatua tulee seurata raskasmetallien osalta. - Maaperä: Maaperän laatu tulee selvittää. Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto on todennut lausunnossaan 3.2.2004 hakemuksesta seuraavaa: - Melu: Aseiden aiheuttamista haitoista tunnetaan parhaiten kuulovaurion riippuvuus melun voimakkuudesta ja laukausten määrästä. Laukausäänet aiheuttavat välittömän kuulovaurioriskin yleensä vain ampujalle ja lähellä (alle 50 m) oleskeleville henkilöille, jos he eivät käytä kuulosuojaimia. Laukaisuäänen aiheuttamasta unenhäirinnästä, puheenhäirinnästä ja muista fysiologisista melureaktioista ei ole saatavissa tutkimustuloksia. Ampumaratamelun haittoja koskevat tutkimukset perustuvat yleensä kiusallisuusreaktion käyttöön haittoja kuvaavana mittarina. Valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaan melu ei meluhaittojen estämiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi saa ylittää 65 db mitattuna A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla. Tätä arvoa sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Räiskylän ampumarata on toiminnassa oleva rata, joten mainittua 65 db:n arvoa ei lääninhallituksen mielestä voida sellaisenaan käyttää arvioitaessa mahdollista terveyshaittaa. Lääninhallituksen mielestä voidaan terveyshaittaa arvioitaessa käyttää meluselvityksen kartassa esitettyä 70 db:n melukäyrää, kun on käytetty impulssiaikavakiota. Hakijan tulee esittää suunnitelma siitä, millä toimenpiteillä ja aikataululla tulevaisuudessa päästään esitettyyn 70 db:n melutasoon. Ellei rakenteellisilla tai muilla vastaavilla toimenpiteillä päästä tavoitetasoon on radan käyttöä ja/tai käyttöaikoja rajoitettava nykykäytöstä. - Maaperä ja pohjavesi: Alueen talousvesikaivojen veden laatua on seurattava, ellei kiinteistöä voida vesihuoltolain perusteella liittää yleiseen vesijohtoon. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko luotien keräily järjestetty. Hakijan tulee esittää suunnitelma siitä, miten ja millä aikataululla luotien talteenotto saadaan järjestettyä.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty neljä muistutusta. Ampumaradan lähiympäristön asukkaat (muistuttaja A ja 23 muuta asukasta) ovat 2.6.2003 päivätyssä muistutuksessaan vaatineet, että Riihimäen varuskunnan ampumaradalle ei ympäristölupaa myönnettäisi. Vaatimustaan he ovat perustelleet valtioneuvoston päätöksellä (VNp 53/1997), ympäristönsuojelulain (86/2000) 3, 7, 8, ja 42 :llä, terveydensuojelulain (763/94) 1, 2 ja 51 :llä sekä seuraavasti: Sijainti: Muistutuksessa todetaan varuskunnan ampumaradan suojavyöhykkeen olevan riittämätön. Varuskunnan ampumarata sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Riihimäen keskustasta ja lähin asuinrakennus vain 30 metrin etäisyydellä ampumaradasta. Tampereen aluetyöterveyslaitoksen asiantuntijan mukaan ampumaratojen ympärille pyritään jättämään noin kilometrin suojavyöhyke. Puolustusvoimien tekemän meluselvityksen (9.7.1998) mukaan yli 65 db melukäyrän sisäpuolelle jää 130 yksityistaloutta sekä varuskunnan alueella sijaitsevat kerrostalot. Varuskunnan ampumaradan melun vaimentaminen sallituille tasoille edellyttäisi asiantuntijalausunnon mukaan ratojen täydellistä kattamista. Erityiskohteet: Ampumaradan läheisyydessä sijaitsee useita erityiskohteita, joissa melutaso ei VnP 53/1997 mukaan saa ylittää 60 db. Ampumaradan ympäristössä on lukuisia alueita tai kohteita, joissa sallitut melutasot ylitetään selvästi. Tällaisia kohteita ovat mm. varuskunnan terveysasema, virkistyskäyttöön tarkoitettu puru-/hiitorata, Kontion ja Kiskon urheiluseurojen ulkoilumajat, Hatlammin luonnonsuojelualue ja Lempivaaran lomakylä. Riihimäen kaupunki on lisäksi kaavoittamassa ampumaradan lounaispuoleisen ampumaradan aitaukseen rajoittuvan alueen virkistyskäyttöön. Melumittaukset: Ampumaradan aiheuttamaa melua on mitattu vuodesta 1994 ja lähes jokaisessa mittauksessa on saatu ohjearvot ylittäviä tuloksia. Vuonna 1998 tehty meluselvitys osoittaa, että jokaiselta ampumapaikalta ammuttaessa ylittyi L AImax 65 db asumiseen käytetyillä alueilla. Rynnäkkökivääriammuntojen aikana 65 db (L AImax ) ylittyi poikkeuksetta jokaisessa mittauspisteessä. Ryhmäammuntojen aikana melutasot lähenevät 90 db:n melutasoa, joka voi aiheuttaa ympäristön asukkaille pysyviä kuulovaurioita. Ryhmäammuntoja suoritetaan radalla päivittäin, monesti 12 tuntia päivässä ja usein myös viikonloppuisin. Meluselvityksen jälkeen toteutetuilla meluntorjuntatoimenpiteillä ei mittausten mukaan ole ollut juurikaan vaikutusta läheisten asuinalueiden melutasoihin. Melun aiheuttama terveyshaitta: Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymän johtava ylilääkäri on todennut varuskunnan ampumaradan olevan potentiaalinen terveyshaitan aiheuttaja lähiympäristön asukkaille, erityisesti lapsille. Ammuntojen aiheuttama impulssimelu voi aiheuttaa pysyviä kuulovaurioita ja melun aiheuttamilla oppimisvaikeuksilla voi myös olla kauaskantoisempia vaikutuksia. Ampumaradan käyttö: Puolustusvoimien lisäksi Räiskylän ampumaradalla on erittäin laaja käyttäjäkunta. Meluselvityksen mukaan vuosittainen laukausmäärä on 300 000 laukausta, mistä suurin osa ammutaan isokaliiperisilla aseilla. Isokaliiperisilla aseilla ammuttaessa ampumamelulle annetut ohjearvot ylittyvät asuinalueella selvästi. Pienikaliiperisilla aseilla ammut-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 taessa ohje-arvot ylittyvät lähinnä Räiskylänkadulla ja tietenkin lähimmän asuinrakennuksen pihamaalla. Singoilla ja ilmatorjuntatykeillä ei sisäpiippuammuntoja pitäisi lainkaan tehdä. Lisäksi muistutuksessa todetaan lähikunnista löytyvän useita ampumaharrastukseen paremmin soveltuvia ampumaratoja. Pohjavesi: Ampumaradan ympäristölle aiheuttama lyijykuormitus on suuri. Lammesta otetut lyijynäytteet eivät kuvaa todellista tilannetta, koska ampumaradan lyijykuormitus ei kohdistu ko. lampeen. Lyijy kertyy pohjoissuunnassa olevaan kauimmaiseen taustavalliin, joka on samalla tasolla Kokon Sompa- ja Lylytien asuinalueen kanssa. Lähin talousvesikaivo sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä em. taustavallista. Kokon alueen kaivovesiä ei ole tutkittu. Taustavallien maa-ainesta ei ole koskaan vaihdettu, joten ympäristöön yli seitsemän vuosikymmenen aikana päässeet epäpuhtaudet muodostavat huomattavan terveysriskin etenkin pohjavettä käyttäville Kokon alueen asukkaille. - Hallinto-oikeuden kannanotto: Vaasan hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen, jossa puolustusvoimien Tervolan varikolla sijaitsevan ampumaradan aiheuttamalle melulle on määrätty enimmäistaso. Melutaso lähimmän asumuksen pihamaalla saa olla enintään 65 db. Riihimäen varuskunnan ampumarataa lähinnä (30 m) sijaitsevan asuinrakennuksen melutason alentaminen em. tasolle ei ole käytännössä mahdollista. - Yhteenveto: Ampumaradan ympäristölleen aiheuttama meluhaitta on kiistatta todettu useissa mittauksissa. Valtioneuvoston määräämiä ohjearvoja lähellekään ei ole päästy, vaikka viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana ampumaradalla on suoritettu kaikki tehtävissä olevat melunvaimennustoimenpiteet. Asuinalueille säädettyyn melutasoon ei siis ole mahdollista päästä, joten ampumaradan meluhaittojen torjumisen tie on kuljettu loppuun. Asuminen ja ampumarata ovat liian lähellä toisiaan. Muistuttajien mukaan ampumaradan toimimisen näin pitkään on mahdollistanut vain vanha meluntorjuntalaki, joka rajasi puolustusvoimien alueet ulkopuolelleen. Uuden ympäristölainsäädännön myötä puolustusvoimien naapurit on saatettu tasa-arvoiseen asemaan muiden kansalaisten kanssa. (Liitteet 9 kpl; mittauspöytäkirjoja, lausuntoja ym.) Muistuttaja B on 13.6.2003 päivätyssä muistutuksessaan pyytänyt, että toiminnalle ei myönnettäisi lupaa. Muistuttaja on kokenut ampumamelun koettelevan sekä korviaan että hermojaan ja toteaa melun heikentävän oleellisesti asumisviihtyvyyttä. Erityisen häiritsevinä hän pitää kesällä tapahtuvia ja harrastajaryhmien ilta-aikaisia ammuntoja. Lisäksi hän toteaa ampumaradan läheisyyden alentavan kiinteistönsä arvoa. Muistuttaja C on 13.6.2003 päivätyssä muistutuksessaan toivonut, ettei ympäristölupaa ampumaratatoiminnalle myönnettäisi. Muistuttaja kertoo kärsivänsä ampumamelusta todeten sen koskevan korviin ja kiristävän hermoja. Lisäksi melu heikentää oleellisesti asumisviihtyvyyttä. Erityisen häiritsevinä hän pitää harrastajaryhmien ilta-aikaisia ammuntoja. Muistuttaja D on vaatinut 17.12.2003 päivätyssä muistutuksessaan, että toiminnalle ei myönnettäisi ympäristölupaa. Vaatimustaan hän on perustellut valtioneuvoston päätöksellä (VNp 53/1997) ja terveydensuojelulain
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 (763/94) 1, 2 ja 51 :llä. Muistutuksessaan hän on todennut ampumaradan melualueella (yli 65 db LAImax) olevan edelleen, toteutettujen meluntorjuntatoimenpiteiden jälkeenkin, noin 130 taloutta. Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty suunnitelmaa radan maa-ainesten puhdistamisesta eikä pintavesien suunnitelmallisesta keräämisestä. Muistuttaja toteaa kymmenien talouksien ottavan käyttövetensä alueen pohjavedestä, lähimpien kaivojen ollessa vain muutaman sadan metrin etäisyydellä ampumaradasta samalla korkeuskäyrällä. Mainintaa ei ole myöskään siitä, että lähin asuinrakennus sijaitsee 30 metrin etäisyydellä radasta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 30.7.2003 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista muistutuksista ja 14.1.2004 ja 11.2.2004 päivätyillä kirjeillä lausunnoista ja muistutuksesta. Viestirykmentti on toimittanut vastineensa ampumaradan lähiympäristön asukkaiden (muistuttaja A asiakumppaneineen), muistuttaja B:n ja muistuttaja C:n muistutuksista Hämeen ympäristökeskukselle 12.9.2003. Viestirykmentti on toivonut vastineessaan ympäristökeskusta suhtautumaan myötämielisesti ampumaradan ympäristölupahakemusta kohtaan. Hakija on todennut toimintansa olevan lakiin (Laki puolustusvoimista 402/1974) perustuvaa viranomaistoimintaa, johon keskeisenä osana kuuluu ampumakoulutuksen antaminen varusmiehille ja reserviläisille. Paikallisten ampumaharrastajien radankäyttöoikeudesta on sovittu ampumarata-alueen kauppakirjassa. Sijainti: Ampumarata on perustettu 1920-luvulla, jolloin sen ympäristö oli harvaan asuttua. Asutuksen leviäminen ampumaradan läheisyyteen on ollut varuskunnasta riippumaton asia. Erityiskohteet: Varuskunnan terveysaseman 12-paikkainen potilasosasto on tarkoitettu lyhytaikaista (1-5 vrk) vuodehoitoa aiheuttavien lievien sairauksien hoitoon. Ampumamelu ei Viestirykmentin mukaan kantaudu terveysaseman eikä myöskään esikunnan sisätiloihin. Varuskunnan pururata ja metsäalueet sen ympäristössä ovat koululaisten ja kuntoilijoiden lenkkeily-, suunnistus- ja hiihtokäytössä. Pururataa hoidetaan yhteistyössä kaupungin kanssa. Pururadan käyttäjät, Kokon alueella sijaitsevien Kontion ja Kiskon urheiluseurojen majojen käyttäjät, Hatlamminsuon luontopolun käyttäjät eivätkä Lempivaaran lomakylän asukkaat eivät ole valittaneet Viestirykmentille ammunnan aiheuttamasta meluhaitasta. Melu: Viestirykmentti on todennut vastineessaan ympäristömeluselvityksessä esitettyjen melukäyrien olevan teoreettisia ja laskennallisia arvoja, eivätkä ne Viestirykmentin mukaan tarkoita sitä, että ampumamelu saavuttaisi käyrässä mainitun arvon koko käyrän rajaamalla alueella. Vuosien 1996-2003 aikana 150 metrin radalla, pistooliradalla, hirvikivääriradalla, pienoiskivääriradalla ja 300 metrin ampumaradalla on tehty erilaisia rakenteellisia meluntorjuntatoimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä on saavutettu mittauksin todettua melun vaimentumista.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 Terveyshaitta: Kuulovaurion rajana pidetään huipputasoa 140 db (L Cpeak ) niin työsuojelun, asumisterveysohjeen kuin ulkomaistenkin ohjearvojen mukaan. Viestirykmentti toteaa, ettei kyseinen ohjearvo ylity ampumaradan ympäristön asuinalueilla. Melumittausten mukaan lähialueiden asumiseen käytetyillä alueilla ei myöskään esiinny yli 90 db:n ja yli 2 tuntia kestävää toistuvaa melualtistusta. Radan käyttö: Singon sisäpiippuammunnat suoritetaan pääosin taisteluampumaleireillä puolustusvoimien ampuma-alueilla. Riihimäen radalla ammutaan singon sisäpiippuammuntoja korkeintaan viitenä päivänä vuodessa. Näissä ammunnoissa sisäpiipulla ammutaan konepistoolin 9 mm valojuovaluoteja yksittäislaukauksina. Laukauksen melutaso on verrattavissa pienoispistoolin laukaukseen. Sisäpiippuammuntojen melusta ei Viestirykmentin mukaan ole haittaa lähiasukkaille. Ilmatorjuntatykin apuaseammunat (rynnäkkökivääri) lopetettiin varuskunnan ilmatorjuntakoulutuksen lakkauttamisen yhteydessä 1980-luvun lopulla. Pohjavesi: Riihimäen varuskunta ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Viestirykmentti katsoo, että lähialueiden asukkaiden huoli talousvesikaivojensa pilaantumisesta ampumaradan aiheuttamien lyijy ja muiden raskasmetallipäästöjen vuoksi on aiheeton. Rata-alueen pintavedet valuvat ojitusta pitkin etelän (Huhtimon) suuntaan. Idän ja koillisen (Kokon asuntoalueen) suuntaan ei rata-alueelta pintavesiä valu. Pintavesien raskasmetallipitoisuutta seurataan ampumaradan eteläpuolella Huhtimon alueella sijaitsevasta lammesta. Viimeisimmän tutkimustuloksen mukaan lyijyn määrä ko. lammessa oli erittäin pieni (< 0,005 mg/l). Pintavesien keräilyjärjestelmän uusimisesta on olemassa suunnitelma, mutta sen toteuttamisaikataulusta ei ole tehty päätöstä. Maaperä: 150 metrin kivääriradalla on tehty 6.6.2003 maaperätutkimus ampumaradan turvallisuuteen liittyvän suunnitelman yhteydessä. Tutkimuksen teki Geopalvelu Oy. Tutkimuksessa todettiin, että pintamaana ampumaradalla on sekalaista maita sisältäviä täytemaakerros, joka on rakennettu vuosien saatossa tehtyjen ampumaratarakentamiseen liittyvien maatöiden yhteydessä. Täytekerroksen alla on alkuperäisen maanpinnan humuskerros, joka on sekoittunut täytekerroksiin. Humuskerroksen alla on 2,5-6,5 metrin paksuinen koheesiomaakerros, jonka tiiviys kairausvastuksen perusteella vaihtelee löyhästä tiiviiseen. Näytteistä määritetyt perusmaan vesipitoisuudet vaihtelivat 23-53 %:iin kuivapainosta laskettuna. Maalajeiksi määritettiin siltti, savinen siltti, savi ja liejuinen savi. Koheesiomaakerroksen alla on moreeni, jonka syvyys maanpinnasta vaihtelee 3 8,5 metriä. Kairaukset päättyivät 4 9 metrin syvyydessä maanpinnasta moreenissa oleviin kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Perusmaakerrokset ovat routivia. Raskasmetallin kertymäalueet: Luotiradoilla luotien pääosuma-alueet ovat taustavallien maalitaulujen kohdalla, ja näillä alueilla lyijyn ja muiden raskasmetallien kertymät ovat suurimmillaan. Taustavallien leveys riippuu ampumapaikkojen määrästä sekä ammuntalajista. Hirvikivääriradalla osuma-alueen leveys on noin 23 metriä ja korkeus jonkin verran maalikuviota suurempi (noin 3 metriä). Ampumarata-alueiden pilaantuneista maaalueista ja lyijyn kulkeutumisesta maaperässä on olemassa useita tutkimuksia. Myös Suomen puolustusvoimat sekä mm. Tanskan puolustusvoimat on selvittänyt ja tutkinut ampumaratojen luodeista peräisin olevan lyijyn käyt-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 täytymistä maaperässä. Tutkimusten mukaan lyijyn ja raskasmetallien hajoamiseen ja maaperään liukenemiseen vaikuttavat hyvin moninaiset asiat mm. ympäristöolosuhteet (erityisesti ph). Haulien ja luotien hajoamisnopeus riippuukin enemmän sekundäärimineraalien kuin alkuperäisen metallisen lyijyn liukenemisnopeuksista. Tutkimusten mukaan mm. männyn juuristo kykenee sitomaan jopa 30 % maaperän lyijystä. Tutkimusten perusteella voidaan pääsääntöisesti todeta, että riski lyijyn liukenemisesta on hyvin pieni ja kiireellisten kunnostusten tarvetta ei ole pohjavesialueiden ulkopuolella. Myös Tanskan puolustusvoimien tutkimukset osoittavat, että luotiratojen lyijy pidättyy hyvin taustapenkan iskemäkohtaan. Lyijypitoista maata ei juuri esiinny puolta metriä syvemmällä iskukohdasta. Vuosina 2000 ja 2002 on kartoitettu puolustusvoimien ampumaradat. Kartoituksen perusteella laaditaan taustapenkkojen kunnostusten tärkeysjärjestys. Riihimäen ampumaradan kunnostusta puolustusvoimat eivät pidä kiireellisenä. Pääesikunta etsii ja kehittää parhaillaan kustannusedullisinta puhdistusmenetelmää. Koska alueen kaivovesiä ei ole tutkittu, on Viestirykmentti valmis kustantamaan kolmesta alueen kaivosta tehtävän vesitutkimuksen seurantatutkimuksineen. Tutkimus tehtäisiin yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa kaupungin valitsemista kaivoista erikseen sovittavana ajankohtana. Viestirykmentti uskoo tutkimusten hälventävän pelkoa Kokon alueen talousveden pilaantumisesta. Mitä seuraa, jos radan käyttöä rajoitetaan tai toiminta loppuu: Viestirykmentin mukaan ampumaradan käytön rajoittaminen taikka lopettaminen vaikeuttaa merkittävästi niin puolustusvoimien kuin ampumaurheilua harrastavien seurojen ja yhdistysten toimintaa. Viestirykmentillä on määrätty joukkotuotantovelvoite kouluttaa viestimiehiä ja reserviläisiä puolustusvoimien tarpeisiin. Ampumakoulutuksen määrä on puolustusvoimissa tarkoin määritelty. Tällä hetkellä Riihimäen ampumaradalla suoritetaan vain kouluammuntojen minimimäärä. Puolustusvoimilla on lähialueiden ampumaratojen (Parola, Lahti, Hyrylä) käyttöasteet niin korkeita, että kouluammuntojen siirto näille radoille olisi erittäin vaikeaa. Raasin ampuma-alue olisi lähin, mistä ammunta-aikoja mahdollisesti voisi löytyä. Koska määrätyt ammunnat on joka tapauksessa suoritettava, Riihimäeltä vähentynyt ampumamelu lisääntyisi jossakin muualla. Ammuntojen siirtäminen vaikeuttaisi koulutuksen ja ammunta-aikojen yhteensovittamista. Lisääntyvät ampumaleiripäivät aiheuttaisivat merkittävää kulujen nousua varusmiesten koulutukseen varattuihin määrärahoihin. Erikoiskoulutukseen varattuja maastoharjoituksia jouduttaisiin ehkä perumaan. Lisäksi lisääntynyt polttoaineen kulutus sekä kuljetusten aiheuttamat päästöt ovat ympäristöhaitta. Mikäli toimintaa vaikeutetaan, varuskunnan sijainti Riihimäellä voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Viestirykmentin yhteenveto vastineesta: Vastineessaan Viestirykmentti kertoo suhtautuneensa ampumamelusta tulleisiin valituksiin vakavasti. Viestirykmentti on aina pyrkinyt pitämään hyviä naapuruussuhteita yllä, eikä kohtuuttoman rasituksen aiheuttaminen lähialueiden asukkaille ole varuskunnan edun mukaista. Osoituksena tästä on mm. ampumaradalla toteutettu meluntorjuntatoimenpiteitä sekä rajoitettu ampuma-aikoja ja isokaliiperisten aseiden käyttöä. Lisäksi Viestirykmentti hakee jatkuvasti uusia meluntorjuntaratkaisuja. Meluasioiden hallinta vaatii pitkäjänteistä työtä ja suuriakin rahallisia panostuksia. Ratkaisut vaativat pääsääntöisesti asian-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 tuntijoiden käyttöä suunnittelussa, toteutuksissa ja tulosten mittaamisessa. Rahoituksen järjestäminen meluntorjuntatoimenpiteille ei riipu vain Viestirykmentin halusta ja tahdosta, vaan tämänkaltaiset asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen ylemmissä esikunnissa (esim. ampumaratoja puolustusvoimilla on yhteensä 40 kpl). Viestirykmentti on todennut 8.3.2004 ympäristökeskukselle toimittamassaan vastineessa Riihimäen kaupunginhallituksen, Riihimäen kaupungin ympäristölautakunnan, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja Etelä-Suomen lääninhallituksen lausunnoista ja muistuttaja D:n muistutuksesta seuraavaa: Räiskylässä on ollut ampumarata jo yli 70 vuotta. Ennen nykyisen ympäristönsuojelulain voimaantuloa periaatteena naapuruussuhdelaissa oli, että jälkeen alueelle tullut ei voinut valittaa toiminnasta, jota alueella jo harjoitettiin, paitsi jos toiminta muuttui niin, että toiminnasta aiheutuvat päästöt olennaisesti lisääntyivät. Puolustusvoimien toiminta ampumaradalla on pysynyt samalla tasolla, joskin varusmiesten palveluaikauudistukset ovat hieman muuttaneet ampumaratojen vilkkaimman käytön ajankohtaa. Ennen ympäristönsuojelulakia voimassa olleessa melulaissa oli nimenomainen säännös, jonka perusteella lakia ei sovellettu puolustusvoimien toimintaan. Siten valtioneuvoston ohjearvoja ampumaratamelulle ei puolustusvoimien toimintaan sovellettu. Ympäristönsuojelulain voimaantulosäännöksen mukaan tarkoitus oli, että puolustusvoimien sellaisesta toiminnasta, jota aikaisemmin oli saatu harjoittaa ilman lupaa, oli tietyn ajan kuluessa tehtävä ilmoitus ympäristöviranomaisille ja vasta erityisen syyn siihen ilmaantuessa, toimintaan varten oli haettava ympäristölupa. Lainsäädännön peruste on Viestirykmentin mielestä selvä; puolustusvoimien käytössä olevien satojen ampumaratojen ja harjoitusalueiden osalta tarpeellisten selvitysten hankkiminen ja lupaprosessin läpivieminen olisi vaarantanut liiaksi puolustusvoimien lakisääteisen toiminnan. Ympäristönsuojelulain voimaantuloa ei voida ehdottomasti tulkita tarkoittavan sitä, että puolustusvoimien toiminnan aiheuttamaan meluun noudatettaisiin ympäristöluvasta päätettäessä samoja periaatteita kuin uuden laitoksen (esim. ampumaradan) toimintaan. Viestirykmentin mielestä valtioneuvoston ampumaratamelua koskevaa päätöstä ei voida soveltaa Räiskylän ampumaradan ympäristölupahakemusta käsiteltäessä. Puolustusvoimat varautuu toimimaan erityisissä tilanteissa ja olosuhteissa, mistä johtuen joudutaan harjoittelemaan myös välineillä, joiden aiheuttamia päästöjä on vaikea poistaa. Viestirykmentti on pyrkinyt useiden vuosien aikana selvittämään ja vaimentamaan Räiskylän ampumaradan aiheuttamaa melua. Laajojen selvitysten perusteella on tehty erilaisia rakenteellisia ratkaisuja, joiden vaikutus meluun on kuitenkin ollut vähäinen. Edelleen puolustusvoimien ammuntoja on pyritty järjestämään niin, että aiheutuva melu voitaisiin minimoida sekä rajoitettu ajallisesti muiden kuin puolustusvoimien ammuntoja. Viestirykmentin mukaan meluhaittoja ei voida nykyisestä olennaisesti vähentää. Ongelma-alueille rakentamista ei lisätä ja ongelma-alueilla olevien asuinrakennuksien vähentäminen voidaan viimekädessä toteuttaa omistusjärjestelyillä. Viestirykmentti toteaa, että ampumaradan lähialueen talot on raken-