LEHDISTÖTIEDOTE FRESHABIT LIFE IP PURUVESI

Samankaltaiset tiedostot
Freshabit LIFE IP Puruvesi

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

FRESHABIT LIFE IP 1. Puruveden aluehankkeen ohjausryhmän kokous

Sisävesi LIFE IP -diat

FRESHABIT Life IP, Puruvesi. Etelä-Savon ELY-keskus hanketyöt Kitee (Kesälahti)

FRESHABIT LIFE IP Puruveden aluehankkeen ohjausryhmän kokous 1/2017

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

PRO PURUVESI ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

PRO PURUVESI ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Sisävesi LIFE IP Puruvesi 1. valmistelukokous. 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

Valuma-aluekunnostusten toteutus ja niihin saatava vesienhoidon rahoitus

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

PRO PURUVESI ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

FRESHABIT Life IP Puruvesi

Metsätalouden vesiensuojelu

Vaikuttavuusarviointi

Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi

Metsätalouden vesiensuojelu

Missä mennään kahden ensimmäisen hankevuoden jälkeen?

Sisävesi LIFE ip PURUVESI Hankeen esittely

PRO PURUVESI ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Siika ja Harri Blue care kalastusprojekti lapsille

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi. Samarbete för att trygga vårt vattenarv. Luontohelmi Mustionjoki helmeilee

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Joroisselän alueen toiminta 12/2011

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

1) Tulvavahinkojen väheneminen

Palvelukokonaisuuksien sisällöt ja palvelukanavat. Projektiryhmä Pekka Häkkinen

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Hankesuunnitelma TIIVISTELMÄ Puruvettä on pidetty Suomen puhdas-ja kirkasvetisimpänä suurena vesistönä. Valtaosa

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

FRESHABIT LIFE IP 2. Puruveden aluehankkeen ohjausryhmän kokous

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Tilastokatsaus YVA-menettelyihin

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

PRO PURUVESI ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011

jukka.leinonen~hotmail.com

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Pro Puruvesi ry PURUVEDEN VIIDEN FRESHABIT-KOHDEALUEEN MUUTOKSET 1950-LUVULTA ALKAEN. Puruveden Suokonlahti (Kitee).

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

FRESHABIT LIFE IP - Pohjanmaan joet: Lapväärtin-Isojoki, Ähtävänjoki ja Karvianjoen latva-alueet

Kosteikot ja vesiensuojelu

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muuta ajankohtaista

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

Vesienhoidon kuulemispalaute

ELY-keskuksen avustukset vesistöhankkeisiin

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Transkriptio:

JULKAISUVAPAA 24.2.2017 KLO 10 LEHDISTÖTIEDOTE 24.2.2017 FRESHABIT LIFE IP PURUVESI FRESHABIT-hankkeen työt Puruvedellä pääsevät täyteen vauhtiin vuonna 2017. Koko hankkeen painopiste Puruvedellä on viidellä kohdealueella vähentää ravinteiden ja kiintoaineen pääsyä Puruveteen heikkenevän kehityksen pysäyttämiseksi ja edellytysten luomiseksi tilanteen parantumiselle ainakin noilla kohdealueilla. Tämä näkyy vuonna 2017 konkreettisena toimintana valuma-alueilla. Myös vesialueilla tehdään Puruveden tilaa kohdealueilla parantavia töitä. Runsaasti muutakin hankkeeseen sisältyvää toimintaa on vuonna 2017 Puruvedellä. Keskeisimmät toimijat ovat Etelä-Savon ELY-keskus (ESA-ELY), Suomen Metsäkeskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus (POK-ELY), Luonnonvarakeskus (LUKE), Metsähallitus Luontopalvelut, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Pro Puruvesi ry. Alla Etelä-Savon ELY-keskuksen, Suomen Metsäkeskuksen, Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen ja Pro Puruveden toimintaa vuonna 2017. Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskuksella (ESA-ELY) on johtovastuu FRESHABIT-hankkeesta Puruvedellä. Valuma-aluetöistä ESA-ELY:n vastuulla on Jouhenjoen suualueen rakenteet kohdealueella 1 (Lautalahti-Jouhenlahti-Matinniemi valuma-alueineen). Vesialueella ESA-ELY vastaa hoitokalastuksesta ja niitoista. Lisäksi ESA-ELY osallistuu mm. laajamittaiseen lähtökohtatietojen hankintaan ja seurantaan toimenpiteiden vaikuttavuuden selvittämiseksi. Yhtenä tehtävänä ESA-ELY:llä on pohjavesien kautta tulevien vaikutusten tutkimus ja arviointi. Kerimäen kirkkorannan tuntumaan Jouhenjoen suulle rakennettava kosteikkoalue on merkittävä vuonna 2017 toteutettava toimenpide. Kosteikon altaisiin on tarkoitus sitoa Jouhenjoesta kulkeutuvia ravinteita ja kiintoainetta ennen kuin ne päätyvät Puruveteen. Kosteikon yhteyteen rakennettavilla pohjapadoilla voidaan säädellä veden korkeutta kosteikkoalueella. Jouhenjoen kosteikon rakentamiselle on saatu vesioikeudellinen lupa ja hankkeen urakkakilpailutusta valmistellaan parhaillaan. Tavoitteena on, että rakennustyöt voidaan aloittaa vuoden 2017 lopulla. Jouhenjoen valuma-alueen muista töistä vastaa Suomen Metsäkeskus. Vaikuttavuus koko Jouhenjoen valuma-alueella saadaan näiden töiden yhteisvaikutuksena. Kerimäen Matinniemen alueella jatketaan kesällä 2016 alkaneita vesikasvillisuuden niittoja sekä kesällä 2017 että vuonna 2018. Niittoalueen laajentamista Matinniemen itäpuolelle selvitellään.

Syksyllä 2016 alkanutta hoitokalastusta Ristilahden-Haudanlahden-Mehtolanlahden alueella jatketaan. Alkukesälle 2017 on suunnitteilla em. alueella lahnojen kutupyyntiä isorysillä ja muuta hoitokalastusta syksylle nuottauksena. Tarjouspyyntöjä ei ole vielä lähetetty. Puruveteen pohjaveden kautta tulevien vaikutusten tutkimuksia ja arviointia jatketaan vuonna 2017. Rannalta ulapalle ulottuvilla tutkimuslinjoilla selvitetään purkautuvan pohjaveden laatua ja alkuperää. Vesien tilan seurantaa ja seurantamenetelmien kehitystyötä jatketaan. Luonnonvarakeskus jatkaa taloudellisesti tärkeiden kalalajien, muikun ja siian, sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän harjuksen poikastuotantoalueiden kartoitusta yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Suomen Metsäkeskus Suomen Metsäkeskuksella on päävastuu FRESHABIT-hankkeessa Puruveden valuma-alueilla tehtävästä työstä. Vuoden 2017 aikana työt painottuvat viidestä Puruveden kohdealueesta kohdealueille 1 (Lautalahti-Jouhenlahti-Matinniemi valuma-alueineen), kohdealueelle 4 (Ketolanlahti-Suokonlahti-Hummonlahti valuma-alueineen) ja kohdealueelle 5 (Ristilahti- Naaranlahti-Susiniemi valuma-alueineen). Vastuu kohdealueella 1 jakaantuu Etelä-Savon ELY-keskuksen ja kohdealueilla 4 sekä 5 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Lisäksi Suomen Metsäkeskus laatii mm. metsänkäsittelysuosituksia vesienhoidon näkökannalta. Metsäkeskuksen tavoitteena on FRESHABIT hankkeen aikana toteuttaa Puruveden valumaalueilla erilaisia vesiensuojelurakenteita kustannusarvioiltaan yhteensä noin 0,5 milj. eurolla. Varsinaiselle Life -hankkeelle on rakentamistöihin budjetoitu 350 000, josta omarahoitusosuuden (40 %) rahoittavat Savonlinnan ja Kiteen kaupungit ja loput tulevat EU rahoitusosuutena. Life hankkeeseen budjetoidut määrärahat käytetään viidellä kohdealueella tehtäviin rakenteisiin. Lisäksi Metsäkeskuksella on tarkoitus integroida FRESHABIT hankkeeseen Kemeran luonnonhoitorahaa 150 000. Tällä määrärahalla on mahdollisuus täydentää Life hanketta niin, että tarpeellisia vesiensuojelutöitä ulotetaan myös FRESHABIT-kohdealueiden ulkopuolelle tarpeellisiin kohteisiin. Rakentamistyöt ovat jo käynnistyneet yhdellä hankkeella kohdealueella 5 Putkiniemessä. Lisäksi kolme hankekokonaisuutta on kilpailutettu. Ne sijaitsevat Kerimäen kirkonkylän eteläpuolella Lautalahden valuma-alueella (kohdealue 1), Punkaharjun Naaranlahden valumaalueella (kohdealue 5) ja Kesälahden taajaman eteläpuolella Lessinpuron valuma-alueella. Kaikissa kohteissa rakennetaan kosteikkoja, laskeutusaltaita ja erilaisia patorakenteita.

Rakenteilla vähennetään Puruveteen tulevaa kuormitusta yhteensä noin 2000 hehtaarin valuma-alueilla. Työt käynnistyvät ensi kesän kuivien kelien aikana. Vesiensuojelurakenteiden lisäksi Metsäkeskus laatii koko Puruveden valuma-alueelle metsänkäsittelysuositukset vesiensuojelun näkökulmasta. Suositukset painottuvat kuormitusta aiheuttaviin metsänkäsittelymenetelmiin kuten kunnostusojituksiin, uudistushakkuisiin ja maanmuokkaukseen. Erityistä huomiota kiinnitetään metsänkäsittelyyn turvemailla, ranta-alueilla, pohjavesialueilla ja eroosioherkillä alueilla. Eroosioriskin tunnistamiseen Metsäkeskus käyttää erilaisia mallinnusmenetelmiä, jotka perustuvat virtaamien suuruuden ja maalajien eroosioherkkyyden arviointiin. Mallinnuksissa saatavat tulokset on tarkoitus jalostaa ohjeistukseksi käytännön metsänkäsittelyyn. Ohjeet voivat koskea esim. ojituksen ajoitusta ja tarveharkintaa, eroosioherkkien alueiden maanmuokkausta tai suojavyöhykkeiden leveyksiä rantametsien käsittelyssä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus vastaa valuma-aluetöistä kohdealueella 4 (Ketolanlahti- Suokonlahti-Hummonlahti valuma-alueineen) yhdessä Suomen Metsäkeskuksen kanssa sovittujen keskinäisten vastuiden mukaisesti sekä kohdealueella 5 (Ristilahti-Naaranlahti- Susiniemi valuma-alueineen) Pohjois-Karjalan puoleisella valuma-alueella. Pohjois-Karjalan ELY-keskus osallistuu Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa sopimallaan tavalla lähtökohtatietojen hankintaan ja tilanneseurantaan toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi kohdealueilla 4 ja 5. Vesistö ja Luontokunnostus Janne Raassina valittiin kilpailutuksen perusteella valumaaluekunnostussuunnittelutyön tekijäksi kohdealueella 4 Myllypuron-Särkänjoen ja kohdealueella 5 Kuolemanlamminjoen ja Haukolanjoen valuma-alueilla. Haukolanjoen pengerrysalueen rakenteiden suunnittelun päivityksen kilpailutusta jatkettiin ja kilpailutus päättyy 6.3. Kolmas suunnittelun kilpailutus, joka lähtee liikkeelle, liittyy Hamalosuon rakenteiden tarkennukseen yhteistyössä maanomistajien kanssa. Samassa yhteydessä kilpailutetaan kohdealueella 4 Mörköjoen valuma-aluekunnostussuunnittelu. Tästä on sovittu Metsäkeskuksen kanssa. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen teettämät suunnitelmat ovat myös käytössä Metsäkeskuksella. Kohteita, joilla päästään nopeimmin liikkeelle ovat Hamalosuon alue ja Kuolemanlamminjoki. Kuolemanlamminjoella on tarvetta kunnostaa jo aiemmassa Kemera-hankkeessa tehtyjä rakenteita.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen prioriteettilistan kärjessä ovat Hamalosuon alue Villalassa ja Haukolanlahden pengerrysalue. Kunnostusrahoitusta on varattu jo vuodelle 2017. Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraa vuosittain Ristilahden tilaa. Vuonna 2017 ympäristöhallinnon seurannassa on mukana myös Hummonselän syvännepiste, jolta seurataan fysikaalis-kemiallisten analyysien lisäksi biologista tilaa pohjaeläin-, kasviplanktonja piilevänäytteenotoin. Vuoden 2017 seurantaan kuuluu myös tulevien kunnostusalueiden perustilan kartoitusta Hummonselän pohjoisosalla: Ketolanlahti, Suokonlahti ja Hummonlahti. Pro Puruvesi ry Pro Puruvesi vastaa FRESHABIT-hankkeessa Puruvedellä tiedottamisesta yhdessä Puruvedellä toimivien tahojen kanssa ja ympäristökasvatuksesta. Pro Puruveden vastuulla oleva erillistehtävä on selvityttää Puruveden viidellä FRESHABIT-kohdealueella tapahtuneita muutoksia 1950-luvulta alkaen kansalaishavaintoihin, valokuviin, karttoihin ja muuhun sellaiseen materiaaliin perustuen. Lisäksi Pro Puruvesi tukee paikallistuntemuksella, vapaaehtoistoiminnalla ja verkostoillaan muita toimijoita. Tiedotustoimintaan liittyen Pro Puruvesi ylläpitää FRESHABIT LIFE IP Puruveden kotisivuja www.propuruvesi.fi/freshabit. Sieltä on jatkuvasti nähtävissä hankkeeseen Puruvedellä liittyvää tietoa. Tiedotusvälineiden edustajille järjestetään yhdessä muiden hanketoimijoiden kanssa 4-5 tiedotustilaisuutta. Pro Puruvesi osallistuu oman esittelytelttansa kanssa/omalla osastollaan Puruveden seutukunnalla 4-6:een tapahtumaan. Puruvesi-seminaari järjestetään joko 29.7. tai 5.8. Ruokkeen Lomakylässä Kesälahdella. DocArtin kuvausjärjestelyjä Puruvedellä tuetaan hankkeeseen sisältyvän ja kahdeksalla Suomen FRESHABITkohdealueella ympäri Suomea kuvattavan dokumentin Ahdin valtakunta teossa. Siitä tulee 6-osainen, kukin osa on kestoltaan 30 minuuttia. Dokumentti valmistuu joulukuussa 2019. Kuvaukset Puruveden osalta käynnistyvät 24.2.2017. Ympäristökasvatukseen kuuluvana Pro Puruvesi järjestää Kerimäen Kirkonkylän koulun kuudesluokkalaisille, Kesälahden koulun viidesluokkalaisille ja Punkasalmen koulun kuudesluokkalaisille Puruvesi-päivän. Kerimäen ja Kesälahden kouluille Puruvesi-päivä on suunniteltu toukokuulle ja Punkasalmen koululle elokuun loppuun. Omien rantojen kunnostajille ja Puruveden tilaa havainnoiville on suunniteltu pitää tiedotustilaisuus kesän 2017 aikana. Selvitys muutoksista 1950-luvulta alkaen viidellä hankkeen Puruveden kohdealueella kilpailutettiin syksyllä 2016. Sen voitti Pöyry Finland Oy. Selvitys rakentuu haastattelujen, valokuvien, lehtiartikkeleiden, karttojen yms. materiaalin pohjalle. Pro Puruveden vastuulla on koota valokuvia ja valita haastateltavat (perussuunnitelmassa 15 henkilöä). Vanhojen valokuvien saamisessa viideltä kohdealueelta tarvitaan niin seutukunnan ihmisten kuin tiedotusvälineiden tukea. Tavoitteena on saada dokumentoiduksi missä vaiheessa ja miten

muutokset viidellä kohdealueella alkoivat näkyä ja miten tilanne kehittyi. Selvitys valmistuu marraskuussa 2017. FRESHABIT-hankkeeseen sisältymättömänä, mutta sitä tukevana Pro Puruvesi teettää Karelia AMK:lla sedimenttitutkimuksen hankkeen kohdealueella 2 Savonlahdella. Työ käynnistyi 14.2. ja jatkuu huhtikuun alkuun. Lisätietoja: Etelä-Savon ELY-keskus Pekka Sojakka (lomalla 28.2.asti) Vesa Rautio pekka.sojakka@ely-keskus.fi vesa.rautio@ely-keskus.fi p. 0295026200 p. 0295024225 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Tiina Käki paula.mononen@ely-keskus.fi tiina.kaki@ely-keskus.fi p. 0295026204 p. 0295026196 Suomen Metsäkeskus Seppo Ollikainen seppo.ollikainen@metsakeskus.fi p. 0407716078 Luonnonvarakeskus Irma Kolari (lomalla 24.-28.2.) irma.kolari@luke.fi 0295327617 Pro Puruvesi ry Reijo Jantunen reijo.jantunen@gmail.com p. 0505937787