LOPPUMAKSATUSHAKEMUS JA LOPPURAPORTTI 1. Hanketta ja hakijaa koskevat tiedot: Hankkeen nimi: Kiikoisjärven kunnostushanke Rahoituspäätös, pvm: 14.03.2001 Dnro: 0201J0008-52 Projektinro: BE3330448 Hyväksyttävät kokonaiskustannukset: 850.000 mk (142.959,74 ) Myönnetty avustus: EU 260.000 mk (43.728,86 ) enintään 31 % kansallinen 250.000 mk (42.046,98 ) enintään 29% Hakija: Kiikoisten kunta Lähiosoite: Kiikostentie 316 Postinumero: 38360 Postitoimipaikka: KIIKOINEN Puhelin: (02) 573 900 Fax: (02) 5739 0211 Pankkiyhteys: Kiikoisten Osuuspankki 514609 24243 Yhteyshenkilö: Kunnanjohtaja Tapio Rautava Sähköpostiosoite: tapio.rautava@kiikoinen.fi Hankkeen valvoja: Vanhempi insinööri Timo Haapio Lounais-Suomen ympäristökeskus 2. Maksatuserää koskevat tiedot: Hankkeen viimeisen maksatuserän toteutuneet kokonaiskustannukset ovat 38.760,07 liitteinä olevien kirjanpidon otteiden mukaisesti ajalta 01.07.2004 30.09.2005. Haetaan maksatusta toteutuneiden kustannusten perusteella 23.207,67 eli 60 % maksatuserän toteutuneista kokonaiskustannuksista. Hankkeen tähän rahoituspäätökseen kohdistuneet aikaisemmat maksatukset (pvm, summa): Maksatuspäätös 15.11.2001, maksettu 1. avustuserä yhteensä 89.593 mk (15.068,46 ). Maksatuspäätös 16.08.2002, maksettu 2. avustuserä yhteensä 7.851,74. Maksatuspäätös 04.12.2002, maksettu 3. avustuserä yhteensä 11.871,08. Maksatuspäätös 01.09.2003, maksettu 4. avustuserä yhteensä 9.982,32. Maksatuspäätös 19.12.2003, maksettu 5. avustuserä yhteensä 6.583,55. Maksatuspäätös 19.08.2004, maksettu 6. avustuserä yhteensä 11.211,02 7. ja 8. avustuserää ei ole haettu, jotta loppumaksatukseen jää vähintään 25 % avustuksen kokonaismäärästä. Vakuutan, että tässä hakemuksessa ja sen liitteissä esitetyt tiedot ovat oikeita, sekä ympäristökeskuksen rahoituspäätöksessä annettujen ehtojen ja määräysten mukaisia.
2 Lisäksi vakuutan, että maksatuksen perusteeksi esitettyihin kustannuksiin ei sisälly muita kuin rahoituspäätöksessä tarkoitetun hankkeen kustannuksia. Päiväys 28.10.2005 Tapio Rautava kunnanjohtaja hankkeen johtaja 3. Menoerittely hyväksyttävistä menoista: Palkkakulut ja henkilöstösivukulut 2.943,69 Matkakulut 160,02 Ostopalvelut 32.471,15 Koneiden ja laitteiden hankintamenot 0,00 Luontoissuoritukset 2.527,21 Muut menot 658,00 Yhteensä 38.760,07 Tilintarkastajan varmennus Tilintarkastajan lausunto erillisenä. 4. Yhteenveto tämän maksatuserän rahoituksesta Rahoitus Toteutunut rahoitus, mk Anottava rahoitus 23.207,67 Kuntarahoitus 11.405,55 Yksityinen rahoitus 4.146,85 (sisältäen talkootyöt) Rahoitus yhteensä 38.760,07
3 5. Hankekuvaus, hankkeen toteutus, tulokset ja jatkotoimenpiteet Hanke on alkanut 01.02.2001 ja päättynyt 30.09.2005. Hankkeen tarkoituksena oli toteuttaa konkreettisia kunnostustoimenpiteitä Kiikoisjärvellä ja sen vaikutusalueella. Tavoitteena oli saada järven vaikutuspiirissä asuvia kuntalaisia ja kesäasukkaita huomaamaan myös yksittäisten tapojen muuttamisen tärkeys järven tilan parantamiseksi. Projektisihteeri on ollut hankkeen alkuvaiheissa osittain kokoaikaisena ja työaika on sittemmin muuttunut osa-aikaiseksi tuntikirjanpidolla tehtäväksi. 01.11.2003 alkaen hankkeen projektisihteerin töitä on jatkanut Sari Leppäsen jälkeen projektihenkilö Veikko Virta osa-aikaisesti. Silloin kun hankkeessa ei ole ollut projektisihteeriä palkattuna, hankkeen toimenpiteiden toteuttamisesta on huolehtinut hankkeen johtaja, kunnanjohtaja Tapio Rautava. Hankkeen toteuttamista ohjaamaan ei katsottu tarpeelliseksi nimetä erillistä ohjausryhmää, kuten hankesuunnitelmassa kaavailtiin. Yhteistyötahoihin on kuitenkin pidetty tarvittaessa yhteyttä. Haja- ja loma-asutuksen jätevedenkäsittelymenetelmien kartoitustyö kuului yhtenä osana hankkeeseen. Erityisesti haja-asutusalueiden jätevesihuollon vaatimuksiin tulleet ja tulevat muutokset ovat herättäneet kiinteistöjen omistajien mielenkiintoa jätevesihuollon ratkaisuihin. Asian johdosta ja myös Kiikoisjärven kunnostushanketta sivuten pidettiin erillinen tilaisuus ns. Hajahankkeen (Haja-asutuksen jätevesien hallinta Satakunnassa 2004-2005) toimesta kunnanvirastossa 09.06.2004. Tilaisuudessa oli kymmeniä asiasta kiinnostuneita. Järven vesikasvien niittämistä suoritettiin jokaisena hankkeen toteuttamiskesänä. Niitot aloitettiin jo hanketta edeltäneen esiselvityshankkeen puitteissa ja niitä jatkettiin siis hankkeessa kesinä 2001-2005. Niitettäviä kohteita kartoitettiin lähettämällä edellisvuosien niiton tilanneille kirje ja ilmoittamalla asiasta erikseen paikallislehdessä. Vesikasvien niittäminen on ollut tarpeellista, koska asukkaiden taholta on ollut kiinnostusta siihen ja monen mökkirannassa niitoista on ollut selvää hyötyä. Erityisesti kesämökkiläiset ovat osallistuneet innokkaasti niittoihin. Vesiniitot ovat kuntaan saadun palautteen perusteella vaikuttaneet selvästi järven virkistyskäyttömahdollisuuksien ja myös veden laadun parantumiseen. Kiikoisjärven vaikutusalueen ojien ja jokien vesinäytteitä alettiin ottaa syksyllä 2001. Näytteiden ottamista jatkettiin vuonna 2002, jotta voitaisiin verrata ja tutkia mahdollisia ravinnekuormituksia. Vuoden 2001 lokakuussa tehtiin Kiikoisjärvellä koekalastus. Kirjallinen raportti koekalastuksesta saatiin vuoden 2002 keväällä. Kiikoisjärven kalasto on hyvin särkikalavoittoista sekä kalatiheys on suuri. Raportissa ilmenee järven kunnostustoimenpiteistä selvemmin kalaston poistopyynti, petokalaistutukset ja ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Kiikoisten Kalastusseuran käyttöön hankittiin pyydykset, joilla kalastusseuran jäsenet ovat tehneet järven hoitokalastusta. Kalastusseuran toimesta parannettiin myös järven happitilannetta ja kalojen elinoloja tekemällä reikiä jäähän talkootyönä. Kalastusseuran työ järven kalakannan hyväksi on jatkossakin oleellista.
4 Ympäristökeskuksen asiantuntija-apua käyttäen projektisihteeri kartoitti mahdollisten laskeutusaltaiden ja/tai kosteikkojen alustavat paikat kesän 2002 aikana. Lisäksi huomioitiin, voitaisiinko joillakin ojien alueilla toteuttaa pohjakynnyksiä hidastamaan ravinteiden kulkua järveen. Ojien pohjille tehtävät pohjakynnykset soveltuisivat hyvin maastollisesti Kiikoisjärven vaikutusalueen ojiin. Tarkempi suunnittelutyö laskeutusaltaiden toteutukseen aloitettiin vuoden 2003 alkupuolella. Laskeutusaltaiden tarkempi suunnittelutyö tehtiin Raudunojan ja Nutonojan osalta vuodenvaihteessa 2003-2004. Raudunojan laskeutusallas toteutettiin talvella 2004. Nutonojan laskeutusallas toteutettiin vasta vuonna 2005 jonkin verran alkuperäisistä suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Mukana toteutuksessa oli Niemenmaan osakaskunta (jakokunta). Kevään 2003 aikana saatiin painosta monistesarja koskien Kiikoisjärven maanviljelysalueiden suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman kirjallista osiota. Kirjanen on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste, numero 12/2003. Suojavyöhykkeiden perustaminen maanviljelijöiden toimesta on yksi osa järvien kunnostustoimenpiteitä. Kevään 2003 aikana toteutettiin täsmäruoppaus kirkonkylässä Pappilanmaan alueella. Venevalkaman ruoppaus paransi asuntoalueen virkistyskäyttömahdollisuuksia olennaisesti. Keväällä 2004 toteutettiin kunnanviraston ja seurakunnan hautausmaan ranta-alueella täsmäruoppausta, jolla parannettiin samalla veden virtausta alueella. Täsmäruoppauksia jatkettiin kyseisellä alueella ja ns. Tuhkasen alueella vielä syksyllä 2004. Ruoppaukset paransivat olennaisesti myös kyseisten keskeisten alueiden maisemakuvaa. Marraskuun 2003 aikana pyydettiin tarjouksia Kiikoisjärven pohjasedimenttitutkimuksesta ja Kiikoisjärven ojatulosten analysoinnista. Työt annettiin tarjousten perusteella Turun yliopiston Geologian laitoksen tehtäväksi. Työt tehtiin alkutalvella 2004. Tutkimusten raportointi tapahtui loppuvuodesta. Hankkeessa toteutettiin myös kunnantalon ranta-alueen siistimistä ja kunnostustoimenpiteitä koskevaa suunnittelua. Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy:n suunnitelmia toteutettiin vain osittain niiden kalliiden toteuttamiskustannusten vuoksi. Syyskuulla 2003 toteutettiin kunnanviraston rannassa olevien maalaiturien kunnostusta. Toisen maalaiturin päähän toteutettiin veneluiska, mikä parantaa veneitten laskemista veteen ja luiskaa pystytään hyödyntämään talvella ns. talvitien käytössä. Maalaitureihin asennettiin rummut, jotta saadaan vesi kiertämään laiturien välisessä altaassa. Myös järven keskellä sijaitsevia Selkäsaaria kunnostettiin vuoden 2005 aikana. Hankkeen toiminnasta on tiedotettu mm. kirjeillä, kuntatiedotteissa, paikallislehdissä ja ilmoitustauluilla. Rajalahden virkistysalueelle näkyvään paikkaan pystytetty opastustaulu on palvellut hanketta ja sen tiedottamista. Kunnan rantasaunalla pidettiin hankkeen toimesta myös informaatio- ja keskustelutilaisuuksia. Hankkeen toimenpiteiden toteuttamista ja suunnittelua varten haettiin hankkeen toteuttamiseen jatkoaikaa kahdesti. Lounais-Suomen ympäristökeskus myönsi jatkoajat päätöksillään 01.09.2003 ja 13.09.2004. Jälkimmäisellä päätöksellä hankkeen toteuttamiseen myönnettiin jatkoaikaa 30.09.2005 saakka. Päätöksen mukaan hankkeen viimeistä maksatusta tulee hakea 31.10.2005 mennessä.
5 Kiikoisjärven kunnostuksen osalta oli merkittävää, että Kiikois- ja Mouhijärven padotus- ja juoksutussääntö saatiin lopultakin lainvoimaiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 07.05.2004 merkitsi erityisesti sitä, että järven kesävedenpintaa voitiin nostaa 20 sentillä ja että järven ns. kevätjuoksutusta siirrettiin myöhäisemmäksi ja samalla pienennettiin. Myös Kiikoisjärven lähistöllä Äetsän puolella sijaitsevan kaatopaikan sulkeminen hankkeen toteutusaikana vaikutti myönteisesti järven linnustoon, sillä lokkien määrä on vähentynyt olennaisesti. Kaiken kaikkiaan hankkeen tuloksena Kiikoisjärven kunnostamisessa on edistetty selvästi, kuten edeltä ilmenee. Hankkeen aikana toteutettu järven vedenpinnan nosto on lisännyt järven veden määrää olennaisesti ja samalla veden laatu on parantunut sekä sinileväesiintymät ovat vähentyneet. Järven kunnostushankkeen päätyttyä on olennaista, että eri yhteystyötahot (mm. Kiikoisten Vesiensuojeluyhdistys ry, Kiikoisten Kalastusseura ry, Kiikoisjärven järjestelyyhtiö ja Kiikoisjärven alueen osakaskunnat) jatkavat kunnan ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ohella toimenpiteitä järven tilan säilyttämiseksi ja edelleen parantamiseksi. Tässä työssä myös kaikkien kuntalaisten niin maanviljelijöiden, mökkiläisten kuin muidenkin järveä ja sen virkistyskäyttömahdollisuuksia käyttävien oma käyttäytyminen ja aktiivinen toiminta on tärkeää.