KYÖSTILÄNHARJUN KIVIAINESTEN OTTAMINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA NIEMISEN SORA OY

1 (34) KYÖSTILÄNHARJUN KIVIAINESTEN OTTAMINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA NIEMISEN SORA OY 7.4.2011

2 (34) Yhteystiedot Hankkeesta vastaava Niemisen Sora Oy Käenniementie 70 14930 SAPPEE Y-tunnus 0987061-9 toimisto@niemisensora.fi Yhteyshenkilö: Timo Nieminen p. 0500 851 535 Maanomistaja UPM-Kymmene oyj Lempääläntie 20 37600 VALKEAKOSKI Y-tunnus 1041090-0 Yhteyshenkilö: Leif Norrgård p. 02041 63857 leif.norrgard@upm.com Yhteysviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 29 15141 LAHTI kirjaamo.hame@ely-keskus.fi Yhteyshenkilö: Riitta Turunen p. 040 842 2680 riitta.turunen@ely-keskus.fi YVA -konsultti Insinööritoimisto Kankaistenkatu 19 13220 HÄMEENLINNA Y-tunnus 2017794-6 Yhteyshenkilö: p. 044 353 7904 matti.jokinen@armas.fi

3 (34) Esipuhe Niemisen Sora oy hakee maa-aineslain mukaista ottamislupaa ja ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa kiviaineksen ottamiselle, louhinnalle ja murskaukselle Janakkalan kunnan Vähikkälän kylään. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) selvitetään ja arvioidaan hankkeen ympäristövaikutukset lupaharkintoja varten. Niemisen Sora oy toimii menettelyssä hankkeesta vastaavana. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen: 1. Arviointiohjelmassa suunnitellaan, miten hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan. 2. Arviointiselostuksessa kuvataan hankkeen ympäristövaikutukset. Käsissäsi on YVA -menettelyn mukainen arviointiohjelma, jonka on laatinut Insinööritoimisto. Arviointiohjelmaa esitellään yleisölle Turengissa toukokuussa 2011. Hankkeen yhteysviranomaisena toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), joka tiedottaa arviointiohjelmasta ja pyytää siitä lausuntoja ja mielipiteitä kuulutuksessa ilmoitettuna aikana. Hämeen ELY -keskus antaa YVA -ohjelman ja lausuntojen sekä mielipiteiden pohjalta oman lausuntonsa, jonka perusteella laaditaan menettelyn mukainen arviointiselostus.

4 (34) Sisällysluettelo Yhteystiedot...2 Esipuhe...3 Sisällysluettelo...4 Tiivistelmä...6 1 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen hankkeeseen...8 1.1 Säädökset ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta...8 1.2 Asian vireille tulo ja päätös YVA -menettelyn soveltamisesta hankkeeseen9 1.3 Hankkeen toteuttamisen edellyttämät muut suunnitelmat, hakemukset ja päätökset...12 2 Suunnitelma arviointimenettelyn järjestämisestä...12 2.1 YVA -menettelyn osapuolet ja organisointi...12 2.1.1 Hankkeesta vastaava...12 2.1.2 Yhteysviranomainen...13 2.1.3 Maanomistaja...13 2.1.4 Työn toteuttaja...13 2.1.5 Ehdotus menettelyn organisoimiseksi ja osallistumisen järjestämiseksi...13 2.2. YVA -menettelyn vaiheet ja arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta...14 3 Tiedot hankkeesta...14 3.1 Yleiskuvaus toiminnasta...14 3.1.1 Kiinteistötiedot, etäisyydet ja kulkuyhteydet...14 3.1.2 Kuvaus ottosuunnitelmasta...16 3.1.3 Ympäristölupahakemuksen mukaiset toiminta-ajat...18 3.1.3 Kuvaus kiviainesten ottamisesta, louhinnasta ja murskauksesta...19 3.2 Sijaintipaikkatiedot...21 3.2.1 Kaavoitus...21 3.2.2 Pohjavesi...21 3.2.3 Luonto- ja maisema-arvot...22 3.2.4 Maa- ja kallioperä...22 3.2.5 Lähimmät häiriytyvät kohteet...22 3.3 Käytettävä laitteisto, raaka-aineet ja tuotteet...23 3.3.1 Työssä käytettävät koneet ja laitteet...23 3.3.2 Tuotannossa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi..24 4 Arvioitavat vaihtoehdot...24 4.1 Hanketta ei toteuteta, vaihtoehto 0...25

5 (34) 4.2 Hanke toteutetaan hakemusasiakirjojen mukaisessa laajuudessa, vaihtoehto 1a...26 4.3 Hanke toteutetaan maakuntakaavan osoittamassa laajuudessa, vaihtoehto 1b...26 4.4 Hanke toteutetaan polttomoottorikäyttöisellä murskaamolla, vaihtoehto 2a...27 4.5 Hanke toteutetaan sähkömoottorikäyttöisellä murskaamolla, vaihtoehto 2b...27 4.6 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja vaikutusalueen rajaus...27 5 Ympäristövaikutukset ja niiden arviointi...28 5.1 Suunnitelma arviointimenettelyssä käytettävistä menetelmistä ja lähteistä...28 5.1.1 Maisemakuva ja kulttuuriperintö...29 5.1.2 Liikenne...29 5.1.3 Päästöt ilmaan...29 5.1.4 Pölypäästöt...30 5.1.5 Melupäästöt...30 5.1.6 Tärinä...30 5.1.7 Maaperä ja pohjavesi...30 5.1.8 Jätteet...31 5.1.9 Luontoarvot...31 5.1.10 Maankäyttö ja kaavoitus...31 5.1.11 Kestävä kehitys...31 5.1.12 Tehdyt suunnitelmat ja hakemukset...31 6 Suunnitelma haitallisten vaikutusten vähentämisestä ja seurannasta...32 7 Yhteenveto...33 8 Lähdeluettelo...34

6 (34) Tiivistelmä Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen hankkeeseen Niemisen Sora oy hakee maa-aineslain mukaista ottamislupaa ja ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa kiviaineksen ottamiselle, louhinnalle ja murskaukselle. Yksityishenkilö on tehnyt Hämeen ELY-keskukselle esityksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) harkinnanvaraisesta soveltamisesta hankkeeseen. Hämeen ELY-keskus päätti 27.12.2010, että hankkeeseen on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Niemisen Sora oy toimii YVA -hankkeesta vastaavana, YVA -yhteysviranomaisena Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja YVA -arviointiohjelman sekä -selostuksen laatijana Insinööritoimisto. Tilan omistaa UPMKymmene oyj. Hankkeen kuvaus Kyöstilänharjun suunniteltu kiviainesten ottoalue sijaitsee Janakkalan kunnan Vähikkälän kylässä. Alueelle haetaan maaaineslain mukaista maa-ainesten ottolupaa ja ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa kiviaineksen ottamiselle ja murskaukselle. Kiviaines tullaan hyödyntämään rakentamisen raaka-aineena. Kiviainesta kaivetaan ja tarvittaessa louhitaan, seulotaan, murskataan sekä kuljetetaan varastokasoista rakennuskohteisiin ympäri vuoden, arkisin maanantaista perjantaihin kello 6.00 22.00. Talviaikana (1.11.-31.3.) toimitaan ympäri vuorokauden maanantaista klo 0.00 lauantaihin klo 23.59. Vuosittain alueella otetaan kiviainesta keskimäärin 170 000 m3ktr (noin 340 000 tonnia). Työ koostuu pääosin kiviaineksen kaivamisesta, seulomisesta, ylisuurten lohkareiden rikotuksesta (rammeroinnista) ja murskauksesta. Alueella varaudutaan myös kallion louhintaan, jos kalliopinta oton edetessä kohdataan. Louhintatyö koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä, rammeroinnista ja murskauksesta. Kiviainesta ei tuoda alueelle muualta käsiteltäväksi. Ottoalueelta

7 (34) hyödynnettävän kiviaineksen kokonaismäärä on 1 690 000 m3ktr ja ottoalueen pinta-ala 10,85 hehtaaria. Tarkasteltavat vaihtoehdot ja menettelyn aikataulu YVA -ohjelmassa esitetään tarkasteltavat vaihtoehdot ja YVA -selostuksessa vaihtoehtojen selvitetyt ympäristövaikutukset. Toteutettava vaihtoehto valitaan ympäristönsuojelullisten ja teknis-taloudellisten näkökohtien perusteella, parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden mukaisesti. Toteutettava vaihtoehto voi olla myös vaihtoehtojen yhdistelmä. Tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: 0: hanketta ei toteuteta, 1a: hanke toteutetaan hakemusasiakirjojen mukaisessa laajuudessa 1b: hanke toteutetaan maakuntakaavan osoittamassa laajuudessa 2a: hanke toteutetaan polttomoottorikäyttöisellä murskaamolla 2b: hanke toteutetaan sähkömoottorikäyttöisellä murskaamolla YVA -menettelyssä tarkennetaan maa-aines- ja ympäristölupahakemusten suunnitelmia ja selvityksiä. Arviointiohjelma valmistuu huhtikuussa 2011 ja arviointiselostus elokuussa 2011. YVA -menettelyn arvioitu päätymisajankohta on joulukuu 2011, jonka jälkeen otto- ja ympäristölupahakemusten lupaharkinta jatkuu. Yleisötilaisuudet järjestetään toukokuussa ja lokakuussa 2011. Kaaviossa 1 on esitetty hankkeen eteneminen. KAAVIO 1. Kyöstilänharjun YVA-menettelyn eteneminen. Kyöstilänharjun ottoalueen YVA Vaiheet ja aikataulu 2010 10 11 2011 12 1 2 3 4 5 6 7 2012 8 9 10 Ottamislupahakemus vireillä, lupaharkinta Ympäristölupahakemus vireillä, lupaharkinta Päätös YVA-menettelyn soveltamisesta YVA-ohjelman laatiminen YVA-ohjelma nähtävillä, viranomaisen lausunto YVA-selostuksen laatiminen YVA-selostus nähtävillä, viranomaisen lausunto Yleisötilaisuus 11 12 1 2

8 (34) 1 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen hankkeeseen 1.1 Säädökset ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) säädetään laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 10.6.1994/468 (jäljempänä YVA -laki) ja valtioneuvoston asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 17.6.2006/713 (jäljempänä YVA -asetus). YVA -lain lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA -lain 4.1 :n mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista säädetään tarkemmin YVA -asetuksessa, jonka hankeluettelon 6.1 :n kohdan b) mukaan YVA -menettelyä sovelletaan kiven, soran tai hiekan ottoon, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. YVA -lain 4.2 :n mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Lisäksi YVA -lain 4.3 :n mukaan harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. YVA -asetuksen 7 :n mukaan harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa on erityisesti tarkasteltava: 1) hankkeen ominaisuuksia, kuten a) hankkeen koko;

9 (34) b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja muut haitat; f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat; 2) hankkeen sijaintia, kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnon sietokyky ottaen erityisesti huomioon kosteikot, rannikkoalueet, vuoristo- ja metsäalueet, luonnon- ja maisemansuojelualueet, lain nojalla luokitellut tai suojellut alueet, alueet, joilla yhteisön lainsäädännössä vahvistetut ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet sekä historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet; 3) vaikutusten luonnetta, kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä; b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus; c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; d) vaikutuksen todennäköisyys; e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. Yhteysviranomaisena asiassa toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus YVA -asetuksen 8 :n mukaisesti. 1.2 Asian vireille tulo ja päätös YVA -menettelyn soveltamisesta hankkeeseen Yksityishenkilö on tehnyt Hämeen ELY-keskukselle esityksen YVA -menettelyn harkinnanvaraisesta soveltamisesta hankkeeseen. Hämeen ELY-keskus pyysi hankkeesta vastaavan Niemisen Sora Oy:n mahdollista kannanottoa harkinnanvaraista YVA

10 (34) -menettelyä koskeneen esityksen johdosta. Hämeen ELY-keskus pyysi myös maanomistajalta, UPM-Kymmene oyj:ltä lausunnon. Molemmat lausunnot toimitettiin Hämeen ELY-keskukselle. Hämeen ELY-keskus päätti 27.12.2010 ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 :n perusteella, että hankkeeseen on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätöksen perusteluissa todetaan, että Kyöstilänharjun ottohankkeen ottamisalueen pinta-ala on 10,85 hehtaaria ja arvioitu vuotuinen ottomäärä 169 000 m3ktr. Se on siten alle YVA-asetuksen hankeluettelon kokorajojen. Arviointimenettelyä sovelletaan ELY-keskuksen tapauskohtaisen arvioinnin ja päätöksen pohjalta hankkeeseen. Päätöksessään ELY-keskus katsoo, että seuraavien hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta koskevien seikkojen perusteella voidaan arvioida, että hankkeella on YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeisiin verrattavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia: 1) Hankkeen ominaisuudet Hankkeella on yhteisvaikutuksia lähiympäristön muiden soranottoalueiden kanssa. Merkittävimpiä yhteisvaikutuksia ovat hankkeiden liikenteelliset vaikutukset. Hankkeilla voi olla ainakin osittain myös yhteisiä meluvaikutuksia, joskaan ne eivät ilmeisesti tulisi ylittämään melulle annettuja ohjearvoja. Myös ohjearvon alle jäävä melu voi kuitenkin aiheuttaa merkittävää viihtyvyyshaittaa. Viihtyvyyshaitat kuuluvat YVA-lain 2 :n määritelmän mukaan YVA-laissa tarkoitettuihin ympäristövaikutuksiin, joten ne on otettava huomioon myös arviointimenettelyn tarvetta harkittaessa. Kiviaineksen jalostus polttomoottorikäyttöisellä kalustolla pinnoittamattomalla alueella vaarantaa alueen pohjaveden laadun eivätkä esitetyt suojaustoimet ELY-keskuksen hankkeen ympäristölupahakemuksesta antaman lausunnon mukaan poista tätä riskiä. Hankealue on I luokan pohjavesialueella.

11 (34) 2) Hankkeen sijainti Maakuntakaavan taustaselvityksenä olleessa selvityksessä Kyöstilänharjun-Piikakivenharjun aluekokonaisuuden on arvioitu kokonaisuudessaan osittain soveltuvan maa-ainesten ottoon, osittain olevan maisemallisesti arkaa aluetta. Maakuntakaavassa ja kunnan maankäytön rakennemallissa alue on maa-ainesten ottoa varten erityisalueeksi merkitty alue. Maakuntakaavassa on edellytetty, että alueen toteutus perustuu riittävään luontoselvitykseen ja ympäristövaikutusten arviointiin. Yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa alueesta ei ole tehty luontoselvitystä eikä maa-ainesten oton ympäristövaikutuksia ole selvitetty. Maakuntakaavassa suunniteltu hankealue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Lopen-Vähikkälän kulttuurimaisema-alueeseen. Hankealueen liikenne ohjautuu matkailun ja kulttuurihistorian kannalta tärkeälle, keskiajalta peräisin olevalle vanhalle meritielle, joka on maakuntakaavassa osoitettu kehitettäväksi matkailu- ja maisematienä. 3) Vaikutusten luonne Hankkeen ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia syntyy mm. hankealueen liikenteestä yhdessä muiden lähialueen soranottohankkeiden liikenteen kanssa. Liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti Vähikkälän kylän asukkaisiin ja muihin tiellä kulkijoihin. Ihmisten viihtyvyyteen kohdistuvia haittoja voi aiheutua myös esimerkiksi murskauksen ja liikenteen aiheuttamasta melusta ja pölystä, ja myös näissä vaikutuksissa voi olla yhteisvaikutuksia muiden alueen soranottohankkeiden kanssa. Koska alue on todettu maisemallisesti arvokkaaksi, maisemaa pysyvästi muuttavia toimia ei pidä tehdä ennen kuin maisemasta on riittävät perustiedot ja hankkeen maisemalliset vaikutukset ja niiden lieventämismahdollisuudet on selvitetty. Sama koskee luontoon liittyviä seikkoja; alueella saattaa olla mm. vesilain tarkoittama luonnontilainen uoma. Lisäksi päätöksen perusteluissa todetaan, että kunnan maankäytön rakennemallin tai vuodelta 1982 olevan yleiskaavan tai maakuntakaavan valmistelun tai hankkeen maa

12 (34) aines- tai ympäristönsuojelulain mukaisen käsittelyn yhteydessä ei ole selvitetty hankkeen ympäristövaikutuksia YVAlaissa edellytetyllä tavalla. 1.3 Hankkeen toteuttamisen edellyttämät muut suunnitelmat, hakemukset ja päätökset Niemisen Sora oy on hakenut maa-aineslain mukaista ottamislupaa ja ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa kiviaineksen ottamiselle, louhinnalle ja murskaukselle Janakkalan kunnan Vähikkälän kylässä sijaitsevalle Kyöstilänharjun alueelle. Hakemuksen mukaiselta ottoalueelta hyödynnettävän kiviaineksen kokonaismäärä on 1 690 000 m3ktr. Ottoalueen kokonaispinta-ala on 10,85 hehtaaria. Lupahakemukset on jätetty Janakkalan kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnalle. Hakemuksista ei YVA -lain 13 :n mukaisesti tehdä päätöksiä ennen YVA -menettelyn päättymistä. Alueella ei ole tällä hetkellä kiviaineksen ottotoimintaa. Maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista maa-aineslain (555/1981) 4 :n mukaisesti. Murskaus on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 kohdan 7 e) mukaisesti, koska lupaa kiviaineksen murskaamiseen haetaan yli 50 päiväksi vuodessa. Louhinta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 kohdan 7 c) mukaisesti, koska lupaa louhintaan haetaan yli 50 päiväksi vuodessa. 2 Suunnitelma arviointimenettelyn järjestämisestä 2.1 YVA -menettelyn osapuolet ja organisointi 2.1.1 Hankkeesta vastaava Niemisen Sora oy on hankkeesta vastaava. Niemisen Sora oy:n yhteyshenkilö on Timo Nieminen. Niemisen Sora oy tuottaa noin 30 erilaista sora- ja kiviaineslajiketta. Yrityksen tuotteita ja palveluita ovat: - seulontaurakoinnit - soran ja kiviainesten jatkojalostus

13 (34) - kiviaines- ja soratoimitukset - ympäristörakentaminen ja - golfkenttien rakennuskiviainekset. 2.1.2 Yhteysviranomainen Hankkeen yhteysviranomaisena toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja viranomaisen yhteyshenkilönä Riitta Turunen. 2.1.3 Maanomistaja Hankealueen omistaa UPM-Kymmene oyj, jonka yhteyshenkilönä on Leif Norrgård. 2.1.4 Työn toteuttaja Arviointiohjelman ja selostuksen laatii Insinööritoimisto. YVA -konsultin yhteyshenkilö on. 2.1.5 Ehdotus menettelyn organisoimiseksi ja osallistumisen järjestämiseksi YVA -menettelyn mukaiset selvitykset laaditaan alihankintatyönä asiantuntijoiden toimesta. Yhteysviranomainen vastaa kuulemisesta ja tiedottamisesta myös järjestettävien yleisötilaisuuksien järjestämisen osalta. Arviointiohjelman nähtävillä olon aikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa esitellään arviointiohjelma ja hankkeen vaihtoehdot. Tilaisuudessa voi esittää mielipiteitä hankkeen vaihtoehdoista ja suunnitelmasta ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Yleisötilaisuuden ajankohta on toukokuussa 2011. Myös arviointiselostuksen nähtävillä olon aikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa esitellään arviointiselostus ja hankkeen vaihtoehtojen ympäristövaikutukset sekä niiden vertailun tulokset. Tilaisuudessa voi esittää mielipiteitä hankkeesta ja selostuksen sisällöstä. Yleisötilaisuuden ajankohta on lokakuussa 2011. Erillistä YVA -ohjausryhmää ei muodosteta.

14 (34) 2.2. YVA -menettelyn vaiheet ja arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiohjelman ja tiedottaa asian vireille tulosta. Yhteysviranomainen kokoaa annetut lausunnot ja jätetyt mielipiteet sekä antaa YVA -ohjelmasta lausuntonsa. Arviointiohjelman ja ohjelmasta annettavan ELY-keskuksen lausunnon perusteella hankkeesta vastaava laatii hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, jossa esitetään mm. hankkeen eri toteuttamisvaihtoehdot ja niiden keskeiset ympäristövaikutukset sekä haitallisten vaikutusten mahdolliset ehkäisemis- ja vähentämiskeinot. Arviointiselostus laaditaan arviointiohjelman tapaan konsulttityönä, jota ohjaa ja valvoo hankkeesta vastaava. Arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle sen valmistuttua, jolloin se tulee vastaavaan julkiseen käsittelyyn kuin arviointiohjelma. Yhteysviranomainen kokoaa annetut lausunnot ja jätetyt mielipiteet sekä antaa YVA -selostuksesta lausuntonsa. YVA -menettely päättyy ja asia siirtyy maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaiseen lupaharkintaan. YVA -menettelyn kulku ja suunniteltu aikataulu on esitetty vuokaaviona liitteessä 1. 3 Tiedot hankkeesta 3.1 Yleiskuvaus toiminnasta 3.1.1 Kiinteistötiedot, etäisyydet ja kulkuyhteydet Kyöstilänharjun suunniteltu kiviainesten ottoalue sijaitsee Janakkalan kunnan Vähikkälän kylässä tilalla Kyöstilä RN:o 2:57 (kiinteistötunnus 165-437-2-57). Käynti alueelle on Kirkkoportintie 191 kohdalta, noin 1,9 kilometriä maantietä pohjoiseen Vähikkälän kylältä.

15 (34) Niemisen Sora oy:n Mustisuon ottoalueeseen hankealueelta on etäisyyttä noin 1,3 kilometriä ja Sorajalostus Osmo Kurjenmäen Kansalanmäen ottoalueeseen noin 1,9 kilometriä. Lähimpään asuin- tai vapaa-ajan rakennukseen alueelta on etäisyyttä noin kahdeksan sataa metriä. Sijaintipaikkatiedot on kuvattu tarkemmin kohdassa 3.2. Tilan pinta-ala on yhteensä 93,33 ha ja hakemusten mukaisen ottamisalueen 10,85 ha. Tilan omistaa UPM-Kymmene oyj. Tila on metsätalouskäytössä. Ottoalue on pääosin soraa ja hiekkaa, mutta ympäristölupahakemuksessa on varauduttu myös peruskallion louhintaan. KUVA 1. Lähestymiskartta Kyöstilänharjun kiviainesten ottoalueelle. Kuvassa Kyöstilänharjun, Mustisuon ja Kansalanmäen ottoalueiden sijainnit. Kyöstilänharjun suunniteltu ottoalue on rajattu punaisella.

16 (34) KUVA 2. Lähestymiskartta Kyöstilänharjun kiviainesten ottoalueelle. Kuvassa punaisella ottosuunnitelman mukainen ottoalue ja sinisellä maakuntakaavan EOh45 -merkintä. Lisäksi kuvassa etäisyyksiä lähimpiin naapureihin ja Mustisuon ottoalueeseen. 3.1.2 Kuvaus ottosuunnitelmasta Kiviainesten ottamisesta on tehty ottosuunnitelma (Soilplan oy, 30.7.2010, työnumero 3486), joka on jätetty Janakkalan kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnalle. Otettavien hiekka- ja soramassojen kokonaismäärä on 1 690 000 m3ktr. Ottoalueen kokonaispinta-ala on 10,85 hehtaaria ja kaivualueen 8,63 hehtaaria. Aluetta ei ole jaettu osa-alueisiin eikä vaiheistuksiin. Alin ottamistaso on +120.00. Pohjaveden pinnantaso alueella on noin +110.00. Ennen kaivutöiden aloittamista ottamis- ja kaivualueiden rajat merkitään maastoon näkyvillä puupaaluilla. Kaivutyön

17 (34) edetessä kuopan pohjalle rakennetaan korkeuspukkeja, joista kaivun taso on mahdollista tarkistaa. Pintamaat poistetaan tarpeellisilta osin kerrallaan ja läjitetään otto- ja kaivualueiden väliin tai kuopan pohjalle. Pintamaita ei varastoida kolmea vuotta kauempaa ennen niiden levittämistä muotoiltuihin luiskiin tai kuopan pohja-alueelle. Ottamisen aikana muodostuvat jyrkät leikkausluiskat merkitään. Aluetta maisemoidaan soranoton edistymisen mukaan. Maisemointityön aikana alue siistitään ja mahdolliset työnaikaiset rakennukset ja rakenteet poistetaan. Kaivualueen luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 kohtisuoraan ottoalueen rajaa vastaan ja liitetään luontevasti ympäröivään maastoon. Alueen pohja tasataan suunniteltuun korkeuteen ja jätetään loivasti kumpuilevaksi. Alueen pohjalle ja luiskiin levitetään alueen pintamaita metsän kasvukerrokseksi. Suunnitelmassa on esitetty arvio ympäristövaikutuksista, jonka mukaan alueelle syntyy pieniä topografisia paikallismaiseman muutoksia. Vaikutuksia pienennetään välittömillä, ottamisen edistymisen myötä tehtävillä maisemointitöillä. Kuvassa 3 on esitetty haettu otto suunnitelmapiirustuksina. Vasemmalla on kuvattu nykyinen tilanne ja oikealla suunnitellun oton jälkeinen lopputilanne.

18 (34) KUVA 3. Soilplan oy:n suunnitelmapiirustukset 10,85 hehtaarin ottoalueeksi ja noin 1,7 miljoonan kiintokuutiota vastaavan soran ja hiekan ottamiseksi. Vasemmalla on kuvattu nykytilanne ja oikealla tilanne suunnitellun oton päätyttyä. 3.1.3 Ympäristölupahakemuksen mukaiset toiminta-ajat Kiviainesta otetaan ja murskataan arkisin maanantaista perjantaihin kello 6.00 22.00. Kiviainesta kuljetetaan varastokasoista rakentamisen tarpeisiin maanantaista perjantaihin kello 6.00 22.00 ympäri vuoden. Lisäksi murskausasemalle haetaan lupaa toimia ympäri vuorokauden arkisin maanantaista klo 0.00 lauantaihin klo 23.59 vuosittain 1.11. 31.3. Toimimalla ympäri vuorokauden talvikuukausina mm. vähennetään kylmäkäynnistämisen aiheuttamaa kaluston kulumista ja rikkoutumisen riskiä.

19 (34) 3.1.3 Kuvaus kiviainesten ottamisesta, louhinnasta ja murskauksesta Sora ja hiekka otetaan pyöräkuormaajilla ja kaivinkoneilla kaivamalla ottosuunnitelman mukaisiin tasoihin ja luiskauksiin. Pyöräkuormaajia ja kaivinkoneita on alueella käytössä kahdesta kolmeen kappaletta kerralla. Osa sorasta ja hiekasta seulotaan hiekka- tai soraseulalla, jonka jälkeen seulottu kiviaines voidaan toimittaa suoraan rakentamisen raaka-aineiksi. Hiekka ja sora kuljetetaan pois alueelta maansiirtoon tarkoitetuilla kuorma- ja vetoautoilla. Kuljetuksessa käytettävien maansiirtoautojen lukumäärä vaihtelee, koska se riippuu mm. kuljetettavan kiviaineksen määrästä ja hyödyntämiskohteiden etäisyydestä. Ympäristölupahakemuksessa on varauduttu myös peruskallion louhintaan, jos kaliopinta oton edetessä kohdataan. Louhinnan tarkoitus on irrottaa kiviaines peruskalliosta. Louhintatyö koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä ja ylisuurten lohkareiden rikotuksesta iskuvasaralla (rammeroinnista). Panostus- ja räjäytystyö tehdään hyväksytyn, asianomaisen pätevyyskirjan saaneen henkilön toimesta. Louhinnasta laaditaan panostus- ja turvallisuussuunnitelma. Räjäytyksistä tehdään asiaankuuluvat ilmoitukset viranomaisille. Kallioon porataan suunnitelman mukaisesti reikiä, jotka panostetaan suunnitellusti. Panostus tehdään porareikiin kallion sisälle. Reikien ja räjähteen määrään vaikuttavat muun muassa louhittavan kallion laatu, irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine ja haluttu lohkarekoko. Louhinnassa käytettävä räjähdemäärä on muun muassa kalliotyypistä riippuen 0,2 0,8 kg/m3ktr. Räjäytysaineina käytetään yleensä dynamiittia, aniittia ja ammoniumnitraattia, joiden tilapäisessä työmaavarastoinnissa noudatetaan säädöksiä ja viranomaispäätöksiä. Reikiin panostettu räjähde räjäytetään asiaankuuluvien varotoimien jälkeen, joita ovat mm. räjäytysalueen tyhjentäminen, merkkiäänet ja joskus myös louhinta-alueen täkkäykset raskailla kumimatoilla.

20 (34) Räjäytykset, kuten porauksetkin, ovat kertaluonteisia yhdessä paikassa ja yhdessä korkeustasossa. Räjäytykset suunnitellaan siten, että räjäytyksiä tarvitaan louhintatyössä mahdollisimman vähän. Taloudellisinta on irrottaa kiveä mahdollisimman paljon kerralla käsiteltäväksi. Räjäytys- ja louhintatyötä ohjaavat erilliset ohjeet, hyvä käytäntö ja omat säädöksensä mm. valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista (410/1986), räjähdeasetus (473/1993), työturvallisuuslaki (738/2002), valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009), panostajalaki (219/2000) ja valtioneuvoston asetus panostajien pätevyysasiakirjoista (122/2002). Räjäytys- ja louhintatöistä vastaavalla on oltava ajantasainen vastuuvakuutus. Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu räjäytys- tai louhintatöistä. Louhintatyöt kuuluvat ns. ankaran vastuun piiriin. Toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan aiheutuvista vahingoista aina, vaikka vahinko syntyisi ilman louhintaurakoitsijan huolimatonta tai puutteellista toimintaa. Räjäytyksissä syntyy joskus esimurskaimen kitaa suurempia, kooltaan yli yhden kuutiometrin lohkareita, jotka samoin kuin ylisuuret maakivet rikotetaan iskuvasaralla (rammeroidaan) pienemmiksi ennen murskausta. Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain murskainten, seulojen ja kuljettimien avulla. Murskausaseman kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajitteen (raekoon) ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Laitteiston tuotantokapasiteetti on tavanomaisesti 1 000-2 000 tonnia päivässä. Tuotantomäärä riippuu mm. halutusta lajitteesta. Suurirakeisimpia lajitteita voidaan pelkällä esimurskainyksiköllä tuottaa 3 000 4000 tonnia päivässä. Murskaus koostuu yleensä kolmesta vaiheesta: esimurskauksesta (haluttu raekoko alle 100 mm), välimurskauksesta (haluttu raekoko alle 50 mm) ja jälki- ja hienomurskauksesta

21 (34) (haluttu raekoko alle 20 mm). Esimurskausyksikössä käytetään tavanomaisesti leukamurskaimia. Karamurskaimia käytetään yleensä väli- ja jälki- sekä hienomurskaimina. Murskausvaiheiden lukumäärä riippuu halutusta raekoosta, esimerkiksi karkeampien lajitteiden murskaamiseen riittää yleensä vain esimurskausyksikkö. Murske sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista murske toimitetaan asiakkaille. Kiviainesta otetaan ja murskataan alan työsuojelu- ja turvallisuusmääräyksiä noudattaen. 3.2 Sijaintipaikkatiedot 3.2.1 Kaavoitus Korkeimman hallinto-oikeuden 28.12.2007 vahvistamassa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa ottoalue on merkitty soran- ja hiekanottoalueeseen (EOh 45). Alue rajautuu ja osittain sisältyy lounais-koillisessa Lammienmaan alueeseen, joka on maakuntakaavassa merkinnällä MU 21, yhtenäinen metsätalousalue, kehitettävä ulkoiluvyöhyke. Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. 3.2.2 Pohjavesi Alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella Kyöstilänharju (0416506). Pohjavesialueen pinta-ala on 5,14 km² ja muodostumisalueen pinta-ala 3,27 km². Arvio alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 2300 m 3/d. Pohjavesipinnan taso alueella on +110.00.

22 (34) KUVA 4. Kyöstilänharjun pohjavesialue merkittynä sinisellä rasteriviivalla. Pohjavesialueen raja on ulompi punainen viiva ja varsinaisen muodostumisalueen raja sisempi punainen viiva. Ottoalueen sijainti on merkitty vihreällä. 3.2.3 Luonto- ja maisema-arvot Ottoalueella ei ole todettu maa-aineslain, metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita kohteita. 3.2.4 Maa- ja kallioperä Alueen maaperä on pääosin hiekkaa (GTK:n Geokarttapalvelu). Tehtyjen maatutkaluotausten ja kallioporausten perusteella ainakin osalla maakuntakaavan mukaisesta EOh45 -alueesta on kalliosydän. Hiekka- ja sora-aineksen paksuus vaihtelee alueella. 3.2.5 Lähimmät häiriytyvät kohteet Alue on nykyisin metsätalouskäytössä. Lähin asuin- tai vapaa-ajan kiinteistö sijaitsee yli kahdeksan sadan metrin päässä ottoalueen rajasta.

23 (34) 3.3 Käytettävä laitteisto, raaka-aineet ja tuotteet 3.3.1 Työssä käytettävät koneet ja laitteet Sora ja hiekka otetaan kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajilla maa-ainesten ottohakemuksen mukaisiin rajoihin ja muotoihin. Porauksessa käytetään hydraulisia, tela-alustaisia poravaunuja, joissa on pölynpoistolaitteisto. Poravaunu koostuu hydraulisesta porauslaitteistosta ja kompressorista, joiden tarvitsema energia tuotetaan dieselmoottorilla. Ylisuuret lohkareet ja maakivet rikotetaan ennen murskausta hydraulisella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla. Ylisuuria kiviä ovat yli yhden kuutiometrin suuruiset kivet ja lohkareet, jotka eivät mahdu esimurskaimen kitaan. Sora-, hiekka-, moreeni- ja pintamaita kaivetaan ja siirretään alueella tavanomaisilla kaivureilla ja pyöräkuormaajilla. Pyöräkuormaajia ja kaivinkoneita on alueella käytössä kahdesta kolmeen kappaletta kerralla ja niitä käytetään myös alueen viimeistelyssä. Murskausprosessissa on erilaisia murskaimia, syöttimiä, seuloja ja kuljettimia. Kiviaineksen murskaustyö suoritetaan yleensä kolmivaiheisella murskaamolla, joka sisältää esi-, väli- ja jälkimurskaimen, seulat ja kuljettimet. Tavanomaisesti murskaamo koostuu leukamurskaimesta sekä kahdesta kartiomurskaimesta. Käyttöenergian murskaamo saa omista dieselmoottoreista. Murskaamon korkeus on kolmesta viiteen metriin. Alueella käytettävä murskauslaitos on siirrettävä. Murskaamisessa käytetty laitteisto täyttää vähintään ns. B-luokan murskausaseman vaatimukset. (Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu, Tielaitos 1994) Alueella käytettävän murskaamon päivittäinen tuotanto on 1_000 4 000 tonnia mursketta riippuen murskattavasta lajitteesta. Murskaamolle ja varastokasoille tehdään alueella tilaa. Murskausaseman sijainti muuttuu kiviainesten ottamisen edetessä, koska murskaus pyritään tekemään mahdollisimman lähellä kiven ottopaikkaa.

24 (34) Osa kivi- ja moreeniaineksesta ainoastaan seulotaan, jonka jälkeen seulottu kiviaines voidaan toimittaa suoraan rakentamisen raaka-aineiksi. Kiviaines kuljetetaan asiakkaille maansiirtoon tarkoitetuilla kuorma- ja vetoautoilla. Kuljetuksessa käytettävien maansiirtoautojen ja ajosuoritteiden lukumäärä vaihtelee, koska lukumäärä riippuu mm. kuljetettavan kiviaineksen määrästä ja hyödyntämiskohteiden etäisyydestä ottoalueesta. Työkoneet tuodaan paikalla ja viedään alueelta pois urakan päätyttyä rekka-auton laveteilla. Työkoneita ei säilytetä alueella toimintakauden ulkopuolella. 3.3.2 Tuotannossa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi Työkoneiden käyttöenergia tuotetaan koneiden turboahdetuilla dieselmoottoreilla, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Kuljetuskalusto käyttää dieselöljyä. Murskaamon, pyöräkuormaajien, murskaimen ja kaivinkoneiden koneistoissa on hydraulinen voimansiirto. Lisäksi koneissa on moottori- ja vaihteistoöljyä sekä jäähdytys- ja jarrunesteitä. Alueella säilytetään kevyttä polttoöljyä alueella toimivien pyöräkuormaajien, poravaunun ja kaivinkoneiden käyttöön. Omaan käyttöön tarkoitettu polttoaine varastoidaan alle 10 000 litran katetussa ja allastetussa kaksoisvaippasäiliössä, jonka suoja-altaan tilavuus on suurempi kuin polttoainesäiliön tilavuus. Säiliö toimii sähköpumpulla ja se on lukittava. 4 Arvioitavat vaihtoehdot YVA -selostuksessa esitetään tarkasteltavat vaihtoehdot. Toteutettava vaihtoehto valitaan säädösten ja ympäristönsuojelullisten sekä teknis-taloudellisten näkökohtien perusteella sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden mukaisesti. Toteutettava vaihtoehto voi olla myös vaihtoehtojen yhdistelmä tai täydentävien selvitysten johdosta muutettavien hakemusten perusteella toteutettava vaihtoehto.

25 (34) Hankkeessa tarkastellaan viittä vaihtoehtoa, joista yksi - kaksi toteutuu: 0: hankkeelle ei myönnetä maa-aines- eikä ympäristönsuojelulain mukaisia lupia, 1a ja 1b: toteutuvan hankkeen vaikutuksia tarkastellaan ottoalueen pinta-alan perusteella ja/tai 2 a ja 2b: toteutuvan hankkeen vaikutuksia tarkastellaan murskauslaitoksen käyttövoiman perusteella. Vaihtoehto 0 valittiin, koska säädösten mukaista lupaharkintaa ei ole hakemuksista vielä tehty. Vaihtoehdot 1a ja 1b valittiin, koska nyt haettava ottoalue ei vastaa pinta-alaltaan koko maakuntakaavassa merkittyä ottoaluetta (EOh45). Jos ottoalue laajenee tulevaisuudessa koko maakuntakaavassa määritellylle alueelle, on johdonmukaista, että se huomioidaan tässä YVA -menettelyssä. Vaihtoehdot 2a ja 2b valittiin, jotta eri käyttövoimalla toimivien murskaamojen aiheuttamat riskit voidaan arvioida ja niitä voidaan verrata. Tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: 0: hanketta ei toteuteta, 1a: hanke toteutetaan hakemusasiakirjojen mukaisessa laajuudessa, 1b: hanke toteutetaan maakuntakaavan osoittamassa laajuudessa, 2a: hanke toteutetaan polttomoottorikäyttöisellä murskaamolla ja/tai 2b: hanke toteutetaan sähkömoottorikäyttöisellä murskaamolla 4.1 Hanketta ei toteuteta, vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 hanketta ei toteuteta. Vaihtoehdon toteutuminen tarkoittaa, että maa-aines- ja ympäristönsuojelulain mukaisissa lupaharkinnoissa todettaisiin hakemusten mukaisen toiminnan aiheuttavan säädösten vastaisia vaikutuksia tai seurauksia. Tällöin lupia ei myönnettäisi ja hanke ei toteutuisi. Kyöstilänharjun tila säilyisi ennallaan sellaisena, kuten se on YVA -ohjelmassa kuvattu ja tulevien selvitysten perusteella kuvataan.

26 (34) Pitkälle meneviä vaihtoehdon 0 johdannaisvaikutuksia ei voida arvioida tässä menettelyssä. Mikäli vaihtoehto 0 toteutuu, kiviainesten kysynnästä johtuen ottotoiminta keskittyisi muualle, koska kiviainesta tarvitaan rakentamisessa jatkuvasti. Kyöstilänharjun ottoa korvaavan vaihtoehdon sijaintipaikan soveltuvuutta ei arvioida tässä menettelyssä, eikä hankkeen tulevissa lupaharkinnoissa. 4.2 Hanke toteutetaan hakemusasiakirjojen mukaisessa laajuudessa, vaihtoehto 1a Hanke toteutetaan otto- ja ympäristölupahakemuksen mukaisessa laajuudessa. Hakemusten mukaisen toiminnan kuvaus on esitetty aiemmin ohjelmassa. Ottoalueen pinta-ala on 10,85 hehtaaria ja otettavan kiviaineksen määrä 1,69 miljoonaa kiintokuutiometriä. Näin ollen nyt haettu ottoalue ei sisällä koko maakuntakaavassa kuvattua EOh45 -aluetta. Vaihtoehdossa 1a laaditaan YVA -säädöksissä ja lausunnoissa sekä YVA -menettelystä tehdyssä päätöksessä mainitut täydentävät selvitykset, joita ovat: toiminnan aiheuttama vaikutus maisemakuvaan, toiminnan aiheuttama liikenteen vaikutukset, toiminnan aiheuttama melu, toiminnan aiheuttama pöly ja toiminnan vaikutus alueen luontoon. 4.3 Hanke toteutetaan maakuntakaavan osoittamassa laajuudessa, vaihtoehto 1b Vaihtoehdossa 1b tarkastellaan vaikutuksia, jos hanke toteutetaan maakuntakaavan mukaisessa laajuudessa (EOh45). Otettavan alueen pinta-ala on yhteensä 25 hehtaaria. Maakuntakaavan EOh45 -alue rajaus on kahden eri maanomistajan alueella, josta UPM-Kymmene oyj omistaa noin 22 hehtaaria. Vaihtoehdossa 1b laaditaan YVA -säädöksissä ja lausunnoissa sekä YVA -menettelystä tehdyssä päätöksessä mainitut täydentävät selvitykset, joita ovat: toiminnan aiheuttama vaikutus maisemakuvaan toiminnan aiheuttama liikenne toiminnan aiheuttama melu toiminnan aiheuttama pöly ja

27 (34) toiminnan vaikutus alueen luontoon. Vaihtoehto 1b ei sisällä hakemusasiakirjoja, eikä suunnitelmia ottoalueen laajentamisesta, vaan selvitys kohdistuu vaihtoehdon YVA -menettelyn mukaisten vaikutusten arviointiin. 4.4 Hanke toteutetaan polttomoottorikäyttöisellä murskaamolla, vaihtoehto 2a Vaihtoehdossa 2a tarkastellaan hankkeen toteuttamisen vaikutuksia, kun kiviaines murskataan polttomoottorikäyttöisellä murskaamolla. Vaihtoehdon toteuttamisen vaikutuksia tarkastellaan etenkin maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin kannalta. 4.5 Hanke toteutetaan sähkömoottorikäyttöisellä murskaamolla, vaihtoehto 2b Vaihtoehdossa 2b tullaan tarkastelemaan hankkeen toteuttamisen vaikutuksia, kun kiviaines murskataan sähkömoottorikäyttöisellä murskaamolla. Vaihtoehdon toteuttamisen vaikutuksia tarkastellaan etenkin maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin kannalta. 4.6 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja vaikutusalueen rajaus YVA -selostuksessa tullaan arvioimaan hankkeesta vastaavan kiviainesten ottoalueiden yhteisvaikutuksia. Vaikutusalue rajataan Mustisuon ja Kyöstilänharjun ottoalueiden yhteisvaikutuksiin. Sorajalostus Kurjenmäen Kansalanmäen ottoalueen vaikutusten osalta tukeudutaan julkisiin tietoihin. Mustisuon ottoalueen toiminta on päättymässä, mikä huomioidaan YVA -selostuksessa. Muita ottoalueita hankkeesta vastaavalla ei todellisella ympäristövaikutusalueella ole. Hankkeesta vastaavaa ei vastaa muiden toimijoiden aiheuttamista vaikutuksista tai vaikutusten tarkemmasta arvioinnista. Vaikutusalueen rajaus tehdään pohjavesialueen, liikenteen ja melun sekä pölyn leviämisalueen perusteella. Vaikutus-

28 (34) alueella olevasta asutuksesta ja vaikutuksille herkistä toiminnoista tehdään selvitys. Vaikutusalue pohjavesialueen osalta rajataan tarkentavien geologisten selvitysten perusteella. Lähivaikutusalue rajataan alustavasti 500 metriin toimintaalueesta. Rajaukseen vaikuttavat tehtävät tarkentavat selvitykset melun leviämisestä. Pölyvaikutukset jäävät ennakolta paljon pienemmälle alueella kuin lähivaikutusalueen rajaus. Kaukovaikutusalue rajataan Vähikkälän kylään, joka sijaitsee noin 1,9 kilometrin etäisyydellä alueesta maantietä pitkin. Kirkkoportintien ja Vähikkäläntien risteyksen jälkeen voidaan toiminnan liikenteellisten vaikutusten jäävän ennakolta arvioiden vähäisiksi. 5 Ympäristövaikutukset ja niiden arviointi Toiminnan keskeisimmät ympäristövaikutukset melun, pölyn ja asumisviihtyvyyden lisäksi ovat toiminnan vaikutuksen maisemaan ja luonnonoloihin, joihin myös YVA -selostukseen laadittavat selvitykset pääosin perustuvat. Hakemuksissa on jo kuvattu keinoja kiviainesten ottamisen, murskauksen ja louhinnan aiheuttamien vaikutusten pienentämiseksi ja estämiseksi. 5.1 Suunnitelma arviointimenettelyssä käytettävistä menetelmistä ja lähteistä YVA -menettelyssä tarkennetaan maa-aines- ja ympäristölupahakemusten suunnitelmia ja selvityksiä. Vaikutusten arvioinnissa käytetään enimmäkseen olemassa olevia lähtötietoja. Vaihtoehtoja vertaillaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti vaikutusten perusteella: 1. vaikutukset ihmiseen (terveys, elinolot, viihtyvyys), 2. vaikutukset luontoon (maaperä, vesi, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus), 3. vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen (rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön) ja 4. vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen. Vaikutukset kuvataan vaihtoehdoittain matriisimuodossa, jota käytetään vaihtoehtojen vertailumenetelmänä.lisäksi

29 (34) tarkastellaan vaikutuksia ehkäiseviä ja vähentäviä keinoja. Vaikutusalue rajataan kohdan 4.6 mukaisesti. Arvioinnin epävarmuustekijät huomioidaan selvityksiä tehtäessä. Epävarmuustekijät kuvataan ja niiden vaikutus YVA -menettelyyn ja lupaharkintoihin arvioidaan. Seuraavaksi on kuvattu arviointimenettelyssä käytettävät menetelmät ja lähteet sen lisäksi, mitä asiassa on aiemmin selvitetty. 5.1.1 Maisemakuva ja kulttuuriperintö Ottoalue ja sen ympäristö mallinnetaan 3D -virtuaalimaastomalliksi Autodesk AutoCAD Civil3D- ja Novapoint Virtual Map -ohjelmistoilla. Lähtöaineistona käytetään olemassa olevaa kartta-aineistoa, maakuntakaavaa ja ottosuunnitelmaa. 3D-virtuaalimaastomallista tulostetaan tarvittavat havainnekuvat, joiden perusteella voidaan arvioida toiminnan vaikutusta maisemakuvaan. Vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriperintöön arvioidaan asiantuntijakäynnein ja käytettävissä olevien maisema- ja kulttuuriympäristöselvitysten avulla. Lisäksi selvitetään arkeologisesti merkittävät kohteet olemassa olevaan aineistoon perustuen. 5.1.2 Liikenne Toiminnan aiheuttamaa vaikutusta Kirkkoportintien ja Vähikkäläntien liikenteeseen arvioidaan Liikenneviraston tiekohtaisten liikennetilastojen perusteella. Liikenteen melua arvioidaan pohjoismaisen tieliikennemelun leviämismallin mukaisesti. 5.1.3 Päästöt ilmaan YVA -selostuksessa arvioidaan vaihtoehtojen vaikutusta CO 2 päästöihin.

30 (34) Päästöt lasketaan VTT:n työkoneiden päästöjen laskentajärjestelmän avulla. (TYKO 1999, Kari Mäkelä et al, VTT Yhdyskuntatekniikka, 1999) 5.1.4 Pölypäästöt YVA -selostuksessa arvioidaan vaihtoehtojen vaikutusta toiminnan aiheuttamiin pölypäästöihin. Pölyn leviämisarviot tehdään alan säädöksiin, lupa- ja oikeuskäytäntöön, kirjallisuuteen, selvityksiin ja kokemuksiin perustuen. 5.1.5 Melupäästöt YVA -selostuksessa arvioidaan vaihtoehtojen vaikutusta toiminnan aiheuttamiin melupäästöihin. Pistemäisen melulähteen melun leviämismallinnus tehdään laskennallisesti DataKustik Gmbh:n CadnaA 4.1 -ohjelmistolla. Laskentamallina käytetään pohjoismaista teollisuusmelumallia. Tieliikenteen (viivalähteen) osalta laskenta tehdään tiehallinnon liikennetietoihin ja toiminnan arvioituihin liikennesuoritteisiin perustuen. Laskentamallina käytetään pohjoismaista tieliikennemelumallia. 5.1.6 Tärinä Kiviainesten ottamisesta aiheutuvat tärinävaikutukset selvitetään alan kirjallisuuteen ja parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan sekä menettelytapoihin perustuen. 5.1.7 Maaperä ja pohjavesi Toiminnan aiheuttamia vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen arvioidaan alan säädöksiin, lupa- ja oikeuskäytäntöön, kirjallisuuteen, selvityksiin ja kokemuksiin perustuen. Selvitys perustuu GTK:n olemassa olevaan materiaaliin ja hankittavaan asiantuntijalausuntoon.

31 (34) Lisäksi keskitytään erityisesti polttomoottorikäyttöisten työkoneiden BAT- ja BEP -käytäntöihin maaperän ja pohjaveden suojauksen osalta. 5.1.8 Jätteet Arvio toiminnassa syntyvistä jätteistä tehdään vaihtoehtojen ja käytettävän tekniikan mukaisesti. 5.1.9 Luontoarvot Luontoselvitystä tarkennetaan Hämeen ELY-keskuksen päätöksen 27.12.2010 mukaisesti. Asiantuntijan tekemässä arviossa keskitytään alueen mahdollisiin maa-aineslain, metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamiin erityisen arvokkaisiin kohteisiin ja erityispiirteisiin. Lausunto perustuu asiantuntijan paikan päällä tekemään maastoinventointiin. 5.1.10 Maankäyttö ja kaavoitus Hankealueen nykyinen kaavoitus ja maankäyttö sekä tiedossa olevat maankäyttösuunnitelmat selvitetään maakuntaliitosta sekä kunnasta. Muutostarpeet huomioidaan tehtävissä selvityksissä ja vaihtoehtojen tarkastelussa. 5.1.11 Kestävä kehitys Vaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan kestävän kehityksen määritelmän mukaisesti. Arviossa huomioidaan: ekologinen kestävyys (luonnonvarojen käyttö) sosiaalinen kestävyys (elinolot, viihtyvyys) ja taloudellinen kestävyys. Vaihtoehtojen vaikutuksia tarkastellaan tehtävien selvitysten summana, eri tekijöiden kautta (kohdat 5.1.1 5.1.10). 5.1.12 Tehdyt suunnitelmat ja hakemukset YVA -selostuksessa arvioidaan myös tehtyjen YVA -selvitysten vaikutusta hakemusasiakirjoihin ja hakemusten mukaiseen toimintaan. YVA -menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa lupaharkintojen pohjaksi, mutta myös hakemusasiakirjoja ja suunnitelmia voidaan selvitysten ja lausuntojen perusteella muuttaa.

32 (34) Voi myös olla, että YVA -ohjelman mukaisissa selvityksissä ei enää tule esille ottosuunnitelmiin tai lupaharkintaan vaikuttavia tekijöitä tai vaikutuksia. 6 Suunnitelma haitallisten vaikutusten vähentämisestä ja seurannasta Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn sisältyvien selvitysten yhteydessä esitetään arvioinnin kannalta tarpeelliset rakenneratkaisut sekä käsittely- tai toimintatapojen periaatteet haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Arvioinnin aikana tunnistetaan hankkeen tärkeimmät haitalliset vaikutukset ja selvitetään eri mahdollisuuksia näiden vähentämiseksi. Arviointiselostuksessa esitetään kuvaus merkittävimmistä haitallisista vaikutuksista ja tarvittaessa ehdotus niiden vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Yksityiskohtaisemmat tekniset ratkaisut ratkaistaan lupaharkinnassa. Hankkeen vaikutusten seurannalla varmistetaan, että hankkeen vaikutukset ovat sellaiset kuin niiden arvioitiin olevan ja vaikutuksia ehkäisevät tai lieventävät toimenpiteet toimivat siten kuin suunniteltiin. Lisäksi seurannalla tuotetaan tietoa mahdollisia tulevia hankkeita varten. Arviointiselostukseen laaditaan ehdotus ottotoiminnan vaikutusten seurantaohjelmaksi.

33 (34) 7 Yhteenveto Yhteenveto YVA -menettelyssä selvitettävistä vaikutuksista on liitteenä 2. Lisäksi liitteessä on kuvattu keinot, käytettävät lähtötiedot, laadittavat tulosteet ja selvitysten laatijat. Selvitykset laaditaan ohjelman ja ohjelmasta annetun ELY -keskuksen lausunnon perusteella. Vaikutuksia arvioidaan tarkasteltavien vaihtoehtojen perusteella. Tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: 0: hanketta ei toteuteta, 1a: hanke toteutetaan hakemusasiakirjojen mukaisessa laajuudessa, 1b: hanke toteutetaan maakuntakaavan osoittamassa laajuudessa, 2a: hanke toteutetaan polttomoottorikäyttöisellä murskaamolla ja/tai 2b: hanke toteutetaan sähkömoottorikäyttöisellä murskaamolla. Vaihtoehto 0 valittiin, koska säädösten mukaista lupaharkintaa ei ole hakemuksista vielä tehty. Vaihtoehdot 1a ja 1b valittiin, koska nyt haettava ottoalue ei vastaa pinta-alaltaan koko maakuntakaavassa merkittyä ottoaluetta (EOh45). Jos ottoalue laajenee tulevaisuudessa koko maakuntakaavassa määritellylle alueelle, on johdonmukaista, että se huomioidaan jo tässä YVA -menettelyssä. Vaihtoehdot 2a ja 2b valittiin, jotta eri käyttövoimalla toimivien murskaamojen aiheuttamat riskit voidaan arvioida ja niitä voidaan verrata. Toteutettava vaihtoehto valitaan säädösten ja ympäristönsuojelullisten ja teknis-taloudellisten näkökohtien perusteella sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden mukaisesti. Toteutettava vaihtoehto voi olla myös vaihtoehtojen yhdistelmä tai täydentävien selvitysten johdosta muutettavien hakemusten perusteella toteutettava vaihtoehto.

34 (34) 8 Lähdeluettelo Http://geokartta.gtk.fi. GTK 2011. http://lipasto.vtt.fi/tyko/malli.htm. VTT 2011. Kanta-Hämeen maakuntakaava. http://www.hameenliitto.fi/default.asp?docid=23880. 24.3.2011 Maa-ainestutkmukset Piirilännummella ja Kyöstilänharjulla. Maatutkaluotaus. Geologian tutkimuskeskus 1.4.2010. Poraukset kalliopinnan varmistamiseksi 10.5. - 14.5.2010. Suomen Malmi Oy. Janakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Janakkala, Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus 31.12.1997. Tervakosken alueen alustava pohjavesitutkimus. P. Ristola oy 18.4.1979. Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöhallinnon ohjeita 1 / 2009. Ympäristöministeriö 2009. Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristö 25 / 2010. Suomen ympäristökeskus 2010. Liikennemääräkartta Kanta-Häme 2007. Tiehallinto 2007. Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2009. Liikennevirasto 2009. Maa-aineslain mukainen lupahakemus. Kyöstilänharjun sora-alue. Työ 3486. Soilplan Oy 30.7.2010. Ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus. Kyöstilänharjun sora-alue. Työ 61710. Insinööritoimisto.