OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA RADAN KUNNOSSAPIDON TYÖVAIHEIDEN TYÖMENEKKIEN MÄÄRITTÄMINEN T E K I J Ä : Teemu-Pekka Sakari Happonen
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Koulutusohjelma Rakennustekniikan koulutusohjelma Työn tekijä(t) Teemu-Pekka Sakari Happonen Työn nimi Radan kunnossapidon työvaiheiden työmenekkien määrittäminen Päiväys 12.4.2016 Sivumäärä/Liitteet 19 Ohjaaja(t) tuntiopettaja Juha Pakarinen, lehtori Raimo Lehtiniemi Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t) Destia Rail Oy, työmaainsinööri Ville Juntto Tiivistelmä Opinnäytetyön aiheena oli määrittää Destia Rail Oy:n kunnossapidossa tehtävien töiden työmenekit sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Mitattavat kohteet valittiin pareto-periaatteella, jota sovellettiin työvaiheiden valinnassa. Lisäksi työssä oli tavoitteena tarkastella mitattavien työvaiheiden työmenetelmiä ja analysoida niitä mahdollisimman suuren kapasiteetin saavuttamiseksi. Mittauksia tuli suorittaa kutakin mitattavaa työvaihetta kohden riittävän monta kertaa, luotettavuuden saavuttamiseksi. Mittaukset suoritettiin kesällä 2014 Destia Rail Oy:n kunnossapitämillä alueilla. Teoriaosuudessa käsiteltiin radan kunnossapidon turvallisuusvaatimuksia ja pätevyyksiä, joita vaaditaan työn suorittamiseen. Työmenekkien teoria ja työmenekkien tutkimiseen käytetyt tutkimusmenetelmät selostettiin pääpiirteittäin läpi. Teoriaosuudessa käsiteltyjä asioita käytettiin hyväksi tutkimusvaiheessa. Tutkimusvaiheessa on analysoitu mitattavia kohteita, maastossa suoritettujen mittausten ja haastatteluista saatujen tietojen perusteella. Opinnäytetyön tuloksena tehtiin mitatuista työmenekeistä sekä työmenetelmistä, kullekin työvaiheelle oma työvaiheen työsuunnitelma -kortti. Mitatuilla työmenekeillä pystytään suunnittelemaan yksittäisien työvaiheiden kestoja sekä tämän perusteella saadaan laskettua myös tarjouksia. Opinnäytetyöstä luodaan kaksi eri versioita: julkinen ja yrityksen käyttöön tuleva. Avainsanat kunnossapito, rautatie, työmenekki
SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS Abstract Field of Study Technology, Communication and Transport Degree Programme Degree Programme In Construction Engineering Author(s) Teemu-Pekka Sakari Happonen Title of Thesis Determining the Workloads of Different Working Phases in Railroad Maintenance Date 12 April 2016 Pages/Appendices 19 Supervisor(s) Mr Juha Pakarinen, Lecturer and Mr Raimo Lehtiniemi, Lecturer Client Organisation /Partners Destia Rail Oy, Ville Juntto Abstract The subject of this final project was to determine workloads and the factors that have an effect on different working phases in Destia Rail Oy s railroad maintenance. The measured objects were chosen by pareto analysis, which was applied in selecting the working phases. In addition, the methods of the working phases were examined and analyzed to maximize the capacity. To obtain reliable measurements, each working phase was to be measured a sufficient amount of times. The measurements were carried out in the summer of 2014 in Destia Rail Oy s maintenance areas. The safety requirements and different qualifications needed in railway maintenance were studied in the theory part of this project. The theory on workloads and the used research methods were covered on a general level. The matters covered in the theory part were utilized in the research stage. The measured working phases were analyzed with the data from the interviews and measurements completed on the worksite. The results of the final project were working plan cards for each working phase, which were created from the measured workloads and analyzed working methods. The measured workloads can be used in planning and making offers for a single working phase. Two versions were made of this final project to maintain company confidentiality. Keywords work load, railroad, railway, maintenance
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 5 1.1 Työn taustat ja tavoitteet... 5 1.2 Destia Oy... 5 2 RADAN KUNNOSSAPITO... 6 2.1 Käsitteet... 6 2.2 Kunnossapidossa suoritettavan työn turvallisuusvaatimukset... 7 2.3 Radan kunnossapidossa vaadittavat työpätevyydet... 10 2.3.1 Päällysrakennepätevyys... 10 2.3.2 Vaihdepätevyys... 10 2.3.3 Turvalaitepätevyys... 11 2.3.4 Hitsauspätevyys... 11 2.3.5 Muut pätevyydet... 11 2.4 Radan kunnossapidossa käytettävä kalusto... 11 3 TYÖMENEKKI... 14 3.1 Käsitteet... 14 3.2 Työmenekkien määrittäminen... 15 3.3 Työmenekin soveltaminen käytännössä... 15 3.4 Työmenekin mittaaminen... 16 4 TUTKIMUSMENETELMÄT... 18 4.1 Haastattelu... 18 4.2 Mittaukset... 18 5 POHDINTA... 19 LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT... 20
1 JOHDANTO 1.1 Työn taustat ja tavoitteet Rautateillä toimivien yrityksien määrä on kasvussa ja kilpailu tiukkenee vuosi vuodelta. Yrityksien täytyy löytää keinoja kehittääkseen toimintaansa, jotta ne pärjäisivät tarjouskilpailuissa. Destia Rail Oy on kehittänyt toimintaansa erilaisilla kehitysprojekteilla kuten opinnäytetöillä. Työmenekkien mitoittaminen on yksi keino, jolla pystytään edistämään tarjouslaskentaa sekä työnsuunnittelua. Tarjouslaskennan osalta työmenekeillä saadaan tarkemmat tiedot työn kestosta sekä resursseista, joilla saadaan laskettua tarkempi hinta kullekin tehtävälle. Työnsuunnittelussa työmenekit edistävät resurssien suunnittelua sekä aikataulujen laatimista. Opinnäytetyön tavoitteena on mitoittaa Destia Rail Oy:n kunnossapidossa tehtäviä työvaiheita ja saada tuloksena kustakin mitattavasta työvaiheesta työmenekit. Mittauksien ja haastattelujen yhteydessä on tarkoitus seurata työmenetelmiä ja analysoida eri työryhmien toimintatapoja. Mittaukset suoritettiin Destia Rail Oy:n kunnossapitoalueilla. Teoriaosuudessa käsitellään Suomen rataverkon kunnossapidon pääpiirteitä, työmenekkejä sekä tutkimusmenetelmiä, joita tässä työssä käytetään. 1.2 Destia Oy Destia Oy on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka tarjoaa palveluitaan rakentamisessa, ylläpidossa sekä suunnittelussa. Destia toimii liikenneväylien, ratojen sekä teollisuusympäristöjen parissa. Vuonna 2015 Destia Oy:n liikevaihto oli 462,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 lopussa yrityksessä työskenteli 1 505 työntekijää. Destia Rail Oy on Destia Oy:n tytäryhtiö, joka kuuluu Destian Itä-Suomen yksikköön. Destia Rail Oy toimii rataverkon kunnossapidossa sekä rakentamisessa. Destia Rail Oy on vuonna 2016 kunnossapitäjänä alueilla 4, 5, 8, 10, 11 ja 12. (Destia Oy 2016.)
2 RADAN KUNNOSSAPITO Suomessa rataverkon kunnossapito on jaettu 12 eri alueeseen (kuva 1.), mitkä ovat Liikenneviraston hallinnoimia. Nämä 12 aluetta on jaettu isännöitsijöille 4 eri isännöintialueeseen. Kunnossapito tapahtuu tarkastus ja viankorjaus lähtöisesti sekä talvella lumen määrän perusteella. Kunnossapitotöihin kuuluu radan päällysrakenteen, alusrakenteen, tasoristeyksien, ratasiltojen, turvalaitteiden kunnossapito ja niihin liittyvät toimenpiteet. Kunnossapitourakat ovat viiden vuoden mittaisia ja niissä on monesti myös mahdollisuus optioon. Destia Rail Oy toimii vuonna 2016 kunnossapitäjänä alueilla: 4, 5, 8, 10, 11 ja 12. (Liikennevirasto 2016.) KUVA 1. Liikenneviraston kunnossapito- ja isännöintialueet. (Liikennevirasto 2016-03) 2.1 Käsitteet Opinnäytetyön tekijä on hankkinut tiedon peruskäsitteisiin lähteestä Radan turvallisuusohjeet 2015, 9-11.
Aukean tilan ulottuma (ATU) on raidealueella oleva tila, jonka sisällä ei saa olla kiinteitä rakenteita tai laitteita Ennakkoilmoitus on ilmoitus, joka annetaan JETI-järjestelmässä, jossa ilmoitetaan ennakkoon suunnittelluista ratatöistä JETI on junaliikenteen ennakkotiedot järjestelmä, jolla laaditaan ennakkoilmoituksia ja radan liikennöitävyyteen vaikuttavia tietoja. Kiireellinen ratatyö on työtä, jota ei ole voitu suunnitella etukäteen. Yleensä viankorjausta. Liikenteenohjaus on junaliikenteen kulkuteiden turvaamista. Liikenteenohjaus antaa tarvittavat luvat liikennöinnille sekä ratatöihin. Liikenteen rajoite ilmoitus on ilmoitus, jossa kunnossapitäjä tai ratatyöstä vastaava välittää liikenteenohjaukselle tiedon radan poikkeavasta tilasta ja siitä johtuvasta rajoitteesta liikennöinnille RAILI (Rautateiden integroitu liikenneviestintäjärjestelmä) on GSM-R -tekniikkaan perustuva viestintäverkko, jota käyetään rautatiejärjestelmän viestinnässä. Ratatyö on työtä, jota suoritetaan rataverkolla tai sen läheisyydessä, joka voi vaikuttaa liikennöintiin. Ratatyöilmoitus (Rt-ilmoitus) on kirjallinen ilmoitus, joka annetaan liikenteenohjaukselle. Ratatyöstä vastaava on henkilö, joka vastaa ratatyön liikenneturvallisuudesta. Ratatyöstä vastaava on yhteydessä liikenteenohjaukseen ratatyölupia pyydettäessä tai niiden päättymisessä. Ratatyön suojaulottuma (RSU) on raiteella oleva tila, jonka sisällä työskentely tapahtuu ratatyönä. Turvamies on henkilö, jota voidaan käyttää työtehtävien turvaamisessa silloin kun työkoneet on mahdollista saada pois RSU:n sisältä nopeasti. 2.2 Kunnossapidossa suoritettavan työn turvallisuusvaatimukset Jotta radalla voi työskennellä, vaatii se yritykseltä ja sen työntekijöiltä paljon erilaisia pätevyyksiä ja suunnitelmia. Radalla työskentely tarkoittaa ratatyön suojaulottuman (RSU) sisällä tehtävää työtä. Valtion rataverkolla työskentelyyn tarvitaan erillinen lupa Liikennevirastolta, joka voi olla urakkasopimus, muu sopimus tai lupa. Valtion rataverkkoon ei kuulu yksityiset raiteet, joita voi olla esimer-
kiksi tehdasalueet tai satama-alueet. Radan kunnossapidossa tämä lupa tulee automaattisesti sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. (Liikennevirasto, Radanpidon turvallisuusohjeet 2016, 13) Vaikka yritykseltä löytyisi lupa työskentelyyn rautatiellä, ei se oikeuta työskentelyyn ilman suunnitelmia. Kun yritys pyrkii ratatyöhön, vaaditaan siltä ennakkosuunnitelma, joka tehdään JETIjärjestelmään, Junaliikenteen ennakkotietojärjestelmä. Tähän suunnitelmaan tulee kirjata tietoja tulevasta ratatyöstä kuten mitä ollaan tekemässä, millä alueella ja millainen aikataulu on. Kun ennakkosuunnitelma on tehty, se kulkeutuu järjestelmässä Finrail Oy:n liikennesuunnittelijalle, joka voi hyväksyä tai hylätä kyseisen suunnitelman. Ennakkosuunnitelmat on laadittava ja lähetettävä seitsemän päivää etukäteen, mikäli ei tarvita erillisiä liikennejärjestelyjä. (Liikennevirasto, Radanpidon turvallisuusohjeet 2015, 40) Ennakkosuunnitelman hyväksynnän jälkeen siirrytään seuraavaan vaiheeseen, jossa urakoitsijan täytyy tehdä ratatyöilmoitus (kuva 2.). Ilmoitukseen täytetään samat tiedot kuin ennakkosuunnitelmaan ja lisätään vielä ratatyöstä vastaavan nimi ja yhteystiedot. Ratatyöilmoitus lähetetään liikenteenohjaukseen ennen kuin työhön ollaan ryhtymässä. Kiireellisessä työssä ennakkosuunnitelmaa ei tarvita vaan ratatyöilmoitus itsessään riittää. Kun ratatyöilmoitus on vastaanotettu liikenteenohjauksessa ja se on tarkastettu, voi ratatöihin lähtevä työryhmä siirtyä työalueen läheisyyteen. (Liikennevirasto, Radanpidon turvallisuusohjeet 2015, 41)
Kuva 2. Ratatyöilmoitus (Liikennevirasto 2016-03) Kun ennakkosuunnitelma ja ratatyöilmoitus on hyväksytty voi ratatyöstä vastaava pyytää liikenteenohjaukselta työn yksilöivää tunnusta soittamalla RAILI-puhelimella alueensa liikenteenhjaukseen. Yksilöivän tunnuksen saatuaan ratatyöstä vastaava kirjautuu RAILI-verkkoon. Kirjautumisen jälkeen voi rt-vastaava soittaa liikenteenohjaukseen ja tiedustella töihin pääsyä. Liikenteenohjaus tarkastaa alueen muilta ratatöiltä ja radalla käyttäjiltä, jotta ratatyö voidaan aloittaa turvallisesti. Kun alue on todettu turvalliseksi työskennellä, liikenteenohjaus ilmoittaa ratatyöstä vastaavalle työn aloittamisen olevan mahdollista. Liikenteenohjauksen ilmoituksen jälkeen ratatyöstä vastaava voi pyytää lupaa työskentelyyn. Ratatyölupaa pyydettäessä liikenteenohjaus suojaa ratatyöalueen esimerkiksi asettamalla vaihteet sellaiseen asentoon, että työalueelle ei pääse kulkijoita. Suojauksen jälkeen liikenteenohjaaja voi antaa luvan ratatyöhön jolloin rt-vastaava ilmoittaa ryhmälleen, että työn voi aloittaa. (Liikennevirasto, 44.) Ratatyön päättymisen jälkeen rt-vastaava ottaa yhteyttä liikenteenohjaukseen ja ilmoittaa päättyneestä työstä. Kuitenkin ennen työn päättämistä rt-vastaavan on saatava tieto radan kunnosta siihen pätevältä henkilöltä, liikenteelle luovutus lomakkeeseen. Kun ratatyöalue on todettu turvalliseksi liikenteelle ja kaikki tarkastukset on suoritettu, ratatyöstä vastaava päättää työluvan. Jos työt
vielä jatkuvat esimerkiksi kahvitauon jälkeen, ei ratatyöstä vastaavan tarvitse kirjautua ulos RAILIverkosta. Kuitenkin, jos työt on saatu päätökseen, tulee rt-vastaavan kirjautua ulos RAILI-verkosta. (Liikennevirasto, Radanpidon turvallisuusohjeet 2015, 45.) Turvamiesmenettely on toinen tapa päästä työskentelemään radalle. Turvamiesmenettelyllä toimittaessa ratatyö ei saa vaikuttaa liikenteeseen eli käytännössä turvamiehen kanssa tehtävät työt voivat olla lähinnä tarkastuksia. Tätä menettelyä käytetettäessä ei tarvitse olla yhteydessä liikenteenohjaukseen eikä sitä suositellakaan. Ratatyössä voidaan käyttää vain sellaisia työkaluja, jotka saadaan siirettyä nopeasti pois ATU:sta. (Liikennevirasto, Radanpidon turvallisuusohjeet 2015, 51.) 2.3 Radan kunnossapidossa vaadittavat työpätevyydet Turvallisuuspätevyyksien lisäksi ratatyössä tulee olla pätevyys erilaisiin töihin. Työpätevyydet ovat henkilö- ja yrityskohtaisia ja turvallisuuspätevyydet ovat henkilökohtaisia. Suurin osa työpätevyyksistä on voimassa toistaiseksi, kun työntekijä työskentelee samassa yrityksessä. Kun työntekijä vaihtaa yritystä, joutuu uusi yritys myöntämään työntekijälle pätevyyden uudestaan. Kaikki työpätevyydet myöntää Liikenneviraston hyväksymä koulutuslaitos tai yritys, jossa työntekijä työskentelee. Liikennevirastolla on jokaiselle eri työpätevyydelle tietyt vaatimukset, jotta pätevyyden voi hankkia. (Liikennevirasto, Radanpidon turvallisuusohjeet 2015, Liite 1.) 2.3.1 Päällysrakennepätevyys Toiseksi yleisin pätevyys on päällysrakennepätevyys. Päällysrakennepätvyyden omaava henkilö voi suorittaa töitä, jotka vaikuttavat radan päällysrakenteeseen. Näitä töitä ovat esimerkiksi radan kävelytarkastus ja ratapölkkyjen vaihto. Jotta päällysrakennepätevyyden voi hankkia täytyy kokemusta olla joko kuusi vuotta sekä ammattitutkinto tai kolme vuotta ja teknisen korkeakoulun tutkinto. Jotta pätevyyttä voi hakea, on suoritettava päällyspätevyyteen suunnattu koulutus. (Liikennevirasto, Radanpidon turvallisuusohjeet 2015, Liite 1/7.) 2.3.2 Vaihdepätevyys Päällysrakennepätevyydellä saa tehdä jo paljon erilaisia tehtäviä päällysrakenteeseen liittyen, mutta pätevyyksiä tarvitaan kunnossapitäjältä huomattavasti enemmän, jotta kaikki tehtävät saadaan suoritettua asianmukaisesti. Rautateillä kulkevat junat joutuvat väistelemään muita kulkijoita, jolloin tarvitaan eri raiteita ja jotta niille raiteille pääsee, tarvitaan niihin vaihteet. Vaihdepätevyys on erittäin tärkeä osa kunnossapitoa. Vaihteita tarkastetaan säännöllisesti riippuen vaihteen sijainnista. Pääraiteen vaihteet tarkistetaan 3 kuukauden välein ja sivuraiteilla olevat vaihteet kuuden kuukauden välein. Vaihteilla on erilaisia huoltoja, joita suoritetaan vaihteen sijainnista riippuen tietyin väliajoin. Kullakin kunnossapitoalueella vaihteilla on oma vastuuhenkilö, jolla on vaihdepätevyys. (Liikennevirasto, Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 14 2013, 7.)
2.3.3 Turvalaitepätevyys Rautateillä on paljon erilaisia turvalaitteita, jotka ovat kunnossapitäjän vastuulla. Turvalaitteita ovat esimerkiksi tasoristeykset. Turvalaitepätevyyden omaavia henkilöitä on Suomessa yleisesti ottaen vähän. Turvalaiteasentajat ovat monesti koulutukseltaan sähköasentajia, jonka jälkeen he pystyvät oppisopimuksella kouluttautumaan päteviksi asentajiksi ratatöihin. Turvalaitepätevyyden henkilöt ovat turvallisuuden kannalta erittäin tärkeässä asemassa, sillä turvalaitteet pitävät junaliikenteen nopeudet sallituissa rajoissa. Tasoristeykset ovat vaaranpaikkoja autoilijoille, mikäli tasoristeyslaitos on epäkunnossa. (Liikennevirasto, Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 6 2014.) 2.3.4 Hitsauspätevyys Hitsaustyötä suorittava henkilöstö on usein koulutukseltaan levyseppähitsaajia, mutta heidän koulutus ei vielä riitä, ratatyössä tarvittaviin pätevyyksiin. Ratatyössä vaaditaan hitsaajalta pätevyydet kunnostus-, kaarijatkos-, termiitti- ja leimuhitsaukseen. Kunnostushitsausta käytetään yleisimmin vaihteiden kunnostukseen, kaarijatkoshitsausta käytetään kiskon- tai vaihteenosienvaihdossa ja termiittihitsaus on kiskonvaihdossa yleistä. Hitsauspätevyyden saamiseksi tulee henkilöllä olla 6 kuukautta kokemusta radan päällysrakenteesta erityisesti kiskoista ja vaihteista. Kun kokemusta on kertynyt tarvittava määrä voi henkilö osallistua koulutukseen, jossa todetaan henkilön ammattitaito tehdä hitsaustöitä. (Liikennevirasto, Radan turvallisuusohjeet 2015, Liite 1/3.) 2.3.5 Muut pätevyydet Radan kunnossapidossa on myös muita pätevyyksiä, joita vaaditaan kunnossapitäjältä, mutta ne eivät ole niin yleisiä kuin aikaisemmin mainitut pätevyydet. Näitä pätevyyksiä ovat: hiontapätevyys; jossa pätevä henkilö saa tehdä hiontatyötä kohdistuen kiskoihin ja vaihteisiin. Kiskomateriaalin ultraäänitarkastajan pätevyys; pätevä henkilö saa tehdä ultraäänitarkastuksia kiskoihin ja vaihteisiin. Maanrakennuspätevyys; pätevä henkilö saa vastata radan- alus ja pohjarakenteisiin kohdistuvasta työstä sekä tarkastaa niiden kunnon. Sillanrakennuspätevyys; pätevyyden omaava henkilö saa tarkastaa ratasiltojen kunnon ja vastata radan siltoihin kohdistuvasta työstä. (Liikennevirasto, Radanpidon turvallisuusohjeet 2015, Liite 1.) 2.4 Radan kunnossapidossa käytettävä kalusto Ratatyössä käytettävä kalusto eroaa normaalista infra-rakentamisesssa käytettävästä kalustosta monesti pelkästään koneisiin liitettävistä kiskopyöristä. Rata-alalla on paljon kalustoa, joiden käyttötarkoitus on ainoastaan ratatyössä. Näitä koneita ovat esimerksiksi tukemiskoneet. Tukemiskoneella tuetaan ratapölkkyjä, puristamalla sepeliä niiden alle. Samalla tukemiskone saa säädettyä kiskojen korkeutta optimiin, jotta raiteessa ei olisi korkeus- tai sivusuuntaisia poikkeamia. Tukemiskoneita on erilaisia, mutta yleisimmät ovat linja- ja vaihdetukemiskoneet sekä näiden yhdistelmät. Linjatukemiskoneella voidaan tukea vain raidetta, mutta ei vaihteita kun taas vaihdetukemiskoneella pystytään tukemaan molempia. (Destia Oy, ratakalusto.)
KUVA 3. linja- ja vaihdetukemiskone (Destia Oy 2016-03) Kiskopyöräkaivinkone (Kkhpk) on kunnossapidossa sekä rakentamisessa yleisimmin käytetty työkone. Se on normaali kaivinkone, johon on asennettu kiskopyörät. Kiskopyöräkaivinkoneissa käytetään usein erilaisia lisälaitteta, kuten rapi-kauhaa, jota käytetään usein pölkkyjen- ja kiskonvaihdossa. Rapi-kauhan lisäksi ratatyössä käytettävään kiskopöyräkaivinkoneeseen on mahdollista asentaa laitteita kuten lumiharja, sepeliharjakuljetin, pölkynvaihtolaite, kiskonkäsittelylaite sekä tukemisaggregaatti. Näitä lisälaitteita käytetään, mutta ne ovat vielä hieman harvinaisempia. Kiskonkäsittelylaitetta käytetään kiskon siirtoihin työmailla, laite soveltuu paremmin kiskon siirtoihin kuin rapi-kauha, koska se ei tee niin isoja jälkiä kiskoon. Tukemisaggregaatti toimii samalla periaatteella kuin tukemiskoneetkin, mutta sillä raiteen profiilin säätäminen on hankalaa. (Konepaja Mankinen Oy, 2016.) Raiteen tukemisen jälkeen raidetta joudutaan useimmiten täydentämään sepelöimällä, jotta sepeliä on riittävästi tukemaan pölkkyjä. Sepelöintiin käytetään työkoneiksi luokiteltuja vetureita, niiden perässä on usea sepelöintivaunu, josta sepeli ripotellaan raiteelle. Näillä työkoneilla on myös muita kuljetustehtäviä, kuten kiskonsiirtoa sekä vaihteiden elementtien kuljetuksia. Talvella konetta voidaan käyttää lumitöihin, kun siihen on asennettu lumiaura. Sepelöinnin jälkeen raide täytyy harjata, jotta raiteen muoto pysyy optimaalisena. Sepeliharjakoneella pystytään harjamaan raidesepeliä, tällä koneella sepeliä pystyy myös kuljettamaan pieniä matkoja. Sepelin harjauksen yhteydessä sepeliä yleensä jää yli joistakin paikoista ja joistakin sitä puuttuu, joten sepelinsiirtosäiliö tulee hyödyksi. (Destia Oy, ratakalusto.)
KUVA 4. OBW 100 -työkone (Destia Oy 2016-03)
3 TYÖMENEKKI Työmenekkitiedoilla saadaan laskettua työn kustannuksia sekä suunniteltua aikataulu tehtäville töille. Työmenekkejä käyttämällä oikein saadaan laskettua isoillekin urakoille kustannukset. Menekkäjä tulee käyttää tehtäväkohtaisesti, jolloin kullekin tehtävälle saadaan määritettyä myös tarvittavat resurssit. Kun resurssit on määritetty tietylle tehtävälle voidaan laskea työvaiheen kesto käyttämällä työmenekkejä. Työvaiheiden kestojen perusteella pystytään laskemaan kustannukset kullekin tehtävälle, joita yhdistämällä saadaan isompi kokonaisuus selville. (Wind, Kivimäki, Koistinen, Lahtinen ja Koskenvesa 2015, 9.) Taulukko 1. Ajankäytön käsitteet (Rakennustöiden menekit 2015) 3.1 Käsitteet Opinnäytetyön tekijä on hankkinut työmenekkien peruskäsitteiden tiedot lähteestä Aikataulukirja 2016. Työmenekki on työntekoon käytetty aika tietyillä resursseilla. Resursseina voidaan käyttää työntekijää, työryhmää tai konetta. Jokaisella resurssilla on tietty työmenekki, joka yhteenlaskemalla saadaan työryhmän työmenekki. Työsaavutus on työryhmän tai työntekijän suoritteiden lukumäärä tietyssä ajassa. Käytetään myös nimityksiä teho ja kapasiteetti. T3-aika, työvuoroaika on työmenekki, joka ei sisällä yli tunnin kestäviä keskeytyksiä tai häiriöitä. Työvuoroaikaa käytetään aikataulujen tehtävien kestoja laskettaessa. T4-aika, kokonaisaika sisältää kaiken työhön käytetyn ajan. Kokonaisaikaa käytetään kustannusten arvioimisessa sekä yleisaikataulujen laadinnassa.
TL3-kerroin, työvaiheen lisäaikakerroin on kerroin, jota käytetään kokonaisajan laskemiseen. Se lisätään työvuoroaikaan. Lisäaikakerroin ottaa huomioon vähintään tunnin mittaiset työskentelyn keskeytykset, joita voivat ollat erilliset työvaiheet, koneiden ja laitteiden rikkoontumiset, odotusajat, säähaittoja tms. 3.2 Työmenekkien määrittäminen Kellottaminen eli työn ajanotto on tapa, jolla saadaan määritettyä työryhmän, koneen tai työntekijän kapasiteetti. Kapasiteetti saadaan muutettua työmenekiksi jakamalla työntekijätunnit suoritemäärällä. Saatu työmenekki on työvuoroaika, jos mittausta on suoritettu yhden työvuoron ajan. Tässä tapauksessa kellottamista suoritettaessa ei oteta huomioon yli tunnin mittaisia häiriöitä tai keskeytyksiä. Mitoitettaessa kokonaisaikaa T4 tulee kellottaminen tehdä työvaiheen alkamisesta sen päättämiseen saakka. Mikäli työvaiheelle ei ole aikaisemmin tehty mittauksia, on mahdoton päätellä TL3- aikaa ilman kokonaisajan mittaamista. TL3-kerroin saadaan selville kun jaetaan työvuoroaika työnvaiheajalla. (Koskenvesa, Kivimäki, Mäki ja Sahlstedt 2016, 9.) Työmenekkejä kellotettaessa tulee huomioida myös suoritemäärät, jotka voivat suurentaa tai pienentää työmenekkiä. (Wind, Kivimäki, Koistinen, Lahtinen ja Koskenvesa 2015, 7). Kuva 5. Esimerkki työkohteen koon ja määrän vaikutuksista työmenekkiin. (Rakennustöiden menekit 2015) Esimerkiksi harkkomuurauksen työmenekki (T3) on 35,5 m 2 /tv, kun suoritemäärä on 50 m 2 ja kun suoritemäärä on 800 m 2 on työmenekki 43,4 m 2 /tv. Joten työmenekkejä määritettäessä tulee kellottaa suoritemäärältään eri kokoisia tehtäviä, jotta saadaan selville suoritemäärän vaikutus työmenekkiin. (Koskenvesa, Kivimäki, Mäki, Sahlstedt 2016, 51.) 3.3 Työmenekin soveltaminen käytännössä Laskentaesimerkissä lasketaan työmenekkien avulla työvaiheeseen kulunut aika tietyillä resursseilla, joista saadaan lopuksi työvaiheen kustannukset selville.
Työmaalle on asennettava 1000 juoksumetriä salaojaputkea ilman kaivoja. Työhön on aikaa 3 työvuoroa. Salaojitukselle löytyy työmenekki (T3) 0,10 tth/jm aikataulukirjasta ja tässä esimerkissä resurssina käytetään rakennusammattimiestä. Kun työmenekki on tiedossa, saadaan selville, kuinka kauan yhdellä resurssilajilla työn suoritus kestää. Tässä esimerkissä ei käytetä tahdistavaa työmenekkiä. Työn kesto (tth) eli kokonaistyömenekki saadaan selville kertomalla työn suoritemäärä työmenekillä. Suoritemäärä (1000 jm) Työmenekki (0,10 tth ) = 100 tth jm Koska työhön on aikaa 3 työvuoroa, tarvitaan enemmän kuin yksi rakennusammattimies suorittamaan asennustyötä. Tarvittavien resurssien laskemiseksi käytetään kaavaa: Työntekijätunnit (100 tth) = 4,16 RA Työhön käytettävä aika (24 tth) Koska rakennusammattimiehet ovat kokonaisia, pyöristetään ylöspäin, jolloin saadaan 5 tekijää. Nyt lasketaan uudestaan työn kesto nykyisillä resursseilla. Kokonaismenekki (100 tth) = 20 tth Työryhmä (5 RAM) Kun työntekijätunnit ovat tiedossa, voidaan laskea työvaiheeseen kohdistuvat työntekijöiden kustannukset. Rakennusammattimiehen kustannus on yritykselle tässä esimerkissä 27,00 euroa työtuntia kohden. Työn kesto(20tth) Työryhmä(5 RAM) RAM: n kustannus ( 27 h ) = 2700 Työvaiheen työntekijöiden kustannukset ovat siis 2.700 euroa ja työvuoroja kuluu 2,5. 3.4 Työmenekin mittaaminen Laskentaesimerkissä lasketaan työsaavutuksen perusteella työvaihetta suorittavalle työryhmälle työmenekki. Esimerkkikohteena käytetään ratapölkkyjen vaihtoa, työryhmä on saanut kahdeksan tunnin työvuoron aikana vaihdettua 500 pölkkyä. Mittaus alkaa kello 07.00, samaan aikaan, kun työt ovat alkamassa. Ennen varsinaisen työvaiheen alkua tehdään valmistelevia töitä, joka siirtää työvaiheen alkua 30 minuuttia. Varsinainen pölkynvaihto alkaa siis kello 07.30, jolloin suoritteita alkaa syntyä. Pölkkyjä vaihdetaan aamukahviin saak-
ka, jolloin työryhmä pitää noin 20 minuutin mittaisen kahvitauon. Pölkynvaihto jatkuu kahvin jälkeen, jonka jälkeen päivällä pidetään enää kaksi taukoa: lounas ja iltapäiväkahvi. Töiden lopetuksen yhteydessä järjestellään ja siivotaan työmaata, mihin kuluu aikaa noin 30 minuuttia. Päivän aikana itse työvaiheeseen on käytetty aikaa kuusi tuntia ja 20 minuuttia. Kokonaisuudessa päivän kesto on 8 tuntia, kun ruokatuntia ei lasketa työaikaan. Työvuoroajan (T3) määritys: 8 tuntia 500 pölkkyä = 0,016tth/pölkky Työvuoromenekki on siis 0,016 tth/pölkky. Perusaika (T1) määritys: 6,3 tuntia 500 pölkkyä = 0,013tth/pölkky Perusaikamenekki on 0,013tth/pölkky, perusaikaan ei sisälly taukoja, valmistelevia eikä lopettavia töitä.
4 TUTKIMUSMENETELMÄT Opinnäytetyön tutkimusosiossa käytettiin kahta erilaista tutkimusmenetelmää, jotka ovat haastattelu sekä suoritusmittaus eli kellottaminen. Tiettyjä työvaiheita ei ollut mahdollista mitoittaa vuodenajasta tai sopimattomista aikatauluista johtuen. Tämän takia haastateltiin kunnossapidossa toimivia työnjohtajia. Kaikki tutkimukset kirjattiin ylös ja niitä analysoitiin jälkikäteen kun kaikki tarvittavat tiedot sekä riittävät otokset olivat kirjattu. 4.1 Haastattelu Haastattelut, joita työnjohtajien kanssa käytiin, olivat sekoitus eri haastattelutyyppejä. Haastatteluissa oli tietty teema, josta haluttiin tietoja, mutta varsinaista lomaketta ei ollut käytössä, jossa olisi ollut valmiita kysymyksiä. Teemahaastattelu on siis tyyppi, jota käytettiin haastatteluja tehdessä. Teemahaastattelu sisältää strukturoidun sekä avoimen haastattelun piirteitä, eli käytännössä se on näiden välimuoto. Strukturoidussa osuudessa vastaajilta kysyttiin heidän kertyneen ammattitaidon perusteella vastauksia työmenekkeihin sekä työsaavutuksiin. Strukturoimattomassa osiossa vastaajat kertoivat työmenekkeihin vaikuttavista tekijöistä sekä työmenetelmistä, joita vastaajat ovat tottuneet käyttämään. (Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara 2009, 207 210.) 4.2 Mittaukset Mittauksissa käytettiin havainnointilomaketta mittatyökaluna, joka tässä tutkimuksessa oli työmaapäiväkirja. Havannointilomakkeeseen kirjattiin kaikki tieto, joka vaikutti työn suorittamiseen joko edistävästi tai negatiivisesti. Mittauksissa otettiin huomioon muuttujia, joita voivat olla esimerkiksi sääolosuhteet, työn kiireellisyys, työntekijöiden motivaatio tai muuta sellaista. Käytännössä mittaukset tapahtuivat työmaalla kellottamalla eli ajanotolla. Ajanotto kullekin työvaiheelle alkoi tiettynä aikana, joka on kirjattu ylös työmaapäiväkirjaan. Ajanotto loppui, kun tietty osa työvaiheesta oli saatu valmiiksi. (Vilkka 2007, 14.) Vilkka (2007, 149) toteaa, että tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa tutkimuksen kykyä antaa eisattumanvaraisia tuloksia. Toisin sanoen reliabiliteetti arvioi tulosten pysyvyyttä mittauksesta toiseen. Tutkimusta tehdessä mittauksien tulisi olla samanlaisia jokaiselle tehdylle mittaukselle, kun mitataan samaa työvaihetta. Mittauksen aloitus täytyi alkaa ja päättyä samasta osasta työvaihetta, jotta tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi. Jotta tutkimusta voidaan jatkojalostaa, täytyy olla tiedossa, milloin mittaus aloitetaan ja lopetetaan sekä mitä asioita mittauksissa tulee ottaa huomioon. Jotta mittaukset olisivat luotettavat, täytyi niistä tehdä riittävä otos. Otoksella tarkoitetaan tässä opinninäytetyössä mittauskertoja. Jokaista työvaihetta täytyi mitata riittävän monta kertaa, jotta saadaan laskettua keskiarvo, jota taas pystytään käyttämään tulevaisuudessa uusien mittauksien tekemiseen tai työmenekkien käyttöön. (Vilkka 2007, 51.)
5 POHDINTA Opinnäytetyön tavoitteena oli mitoittaa tietyille työvaiheille työmenekit sekä tutkia työmenetelmiä. Työmenekkien mitoittaminen onnistui omasta mielestäni hyvin, koska työvaiheet saatiin mitoitettua riittävän monta kertaa, jolloin tulosten luotettavuus on kelvollinen. Osa työvaiheista jouduttiin jättämään pois opinnäytetyöstä, koska näitä työvaiheita ei mittauksia suoritettaessa tehty missään tai työvaiheen työmenekin mittaaminen olisi vaatinut useampia mittauksia muuttuvien tekijöiden takia. Lopputuloksena työvaiheen työsuunnitelma kortti saatiin luotua niille työvaiheille, joita päästiin kesän aikana mittaamaan. Työsuunnitelma korttia pystytään omasta mielestäni hyödyntämään hyvin kunnossapidon työnsuunnittelussa. Haastavinta opinnäytetyössä oli suunnitella aikataulu työvaiheiden mittaamiselle. Aikataulun tekoa hankaloitti se, että kaikilla kunnossapitoalueilla ei aikataulua oltu tehty koko kesän ajalle vaan niissä toimi neliviikkoaikataulu. Aikatauluja joutui siis viikoittain tarkistamaan, että löytyykö joltakin kunnossapitoalueelta niitä työvaiheita, joita olisi ollut tarkoitus mitata. Lopulta kaikki työvaiheet saatiin kuitenkin mitattua tai selvitettyä haastattelujen kautta. Työvaiheiden kellottaminen oli melko yksinkertaista, mutta siinä täytyi olla valppaana, jotta huomasi kaikki työtä hidastavat tai edistävät pienetkin seikat. Työmaapäiväkirja oli hyvä työkalu mittauksissa, koska siitä löytyi melko kattavasti kaikki lokerot, joihin asioita saatiin kirjattua. Mittauksien yhteydessä keskustelin yleisesti työmaalla olevien kanssa asioista, jotka heidän mielestään vaikuttaa kapasiteettiin ja sainkin hyviä vastauksia, mitkä auttoivat lopputuloksen laatimisessa. Mittauksien luotettavuus on omasta mielestäni melko hyvä, mutta tiettyjä työvaiheita tulisi jatkossa mitata enemmän, useammilla työmailla, jotta mittauksia saataisiin suoritettua erilaisissa työolosuhteissa. Mielestäni opinnäytetyössä olisi voinut olla vähemmän mitattavia kohteita, jotta niitä olisi saanut mitata sekä analysoida syvemmin, tarkempien tulosten saavuttamiseksi. Lisätutkimuksille olisi siis aihetta, jotta saadaan mittausten luotettavuutta vielä paremmaksi. Lisäksi työnjohtajat olisi hyvä saada mukaan näihin mittauksiin, jotta hekin osaisivat vaatia työntekijöiltään oikeita työsaavutuksia.
LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT DESTIA OY www-sivu. [Viitattu 7.4.2016] SAATAVISSA http://www.destia.fi/media/vuosikertomus-2015/destia-vuosikertomus-2015.pdf DESTIA OY www-sivu. [Viitattu 7.4.2016] SAATAVISSA http://www.destia.fi/palvelut/rata/ratakalusto.html HIRSJÄRVI, Sirkka, REMES, Pirkko ja SAJAVAARA, Paula 2009. Tutki ja kirjoita. 15. painos. Helsinki: Tammi. KONEPAJA MANKINEN OY www-sivu. [Viitattu 7.4.2016] SAATAVISSA http://mankinen.fi/tuotteet/ KOSKENVESA, Anssi, KIVIMÄKI, Christian, MÄKI, Tarja ja SAHLSTEDT, Satu 2016. Aikataulukirja. 13. painos. Tampere: Tammerprint KUVA 1. [verkkojulkaisu] SIJAINTI http://www.liikennevirasto.fi/rataverkko/kunnossapito KUVA 2. [verkkojulkaisu] SIJAINTI http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf7/radanpidon_tekniset_ohjeet_web.pdf KUVA 3. [verkkojulkaisu] SIJAINTI http://www.destia.fi/palvelut/rata/ratakalusto.html KUVA 4. [verkkojulkaisu] SIJAINTI http://www.destia.fi/palvelut/rata/ratakalusto.html KUVA 5. Rakennustöiden menekit 2015 LIIKENNEVIRASTO www-sivu. [Viitattu 16.1.2016] SAATAVISSA http://www.liikennevirasto.fi/rataverkko/kunnossapito LIIKENNEVIRASTO, Radanpidon turvallisuusohjeet [Viitattu 9.3.2016] SAATAVISSA http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2015-06_turo_web.pdf LIIKENNEVIRASTO, Radanpidon tekniset ohjeet osa 6 [Viitattu 9.3.2016) SAATAVISSA http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2014-07_rato6_web.pdf TAULUKKO 1. Aikataulukirja 2016
VILKKA, Hanna 2007. Tutki ja mittaa. Helsinki: Tammi WIND, Nora, KIVIMÄKI, Christian, KOISTINEN, Lauri, LAHTINEN, Matti ja KOSKENVESA, Anssi 2014. Rakennustöiden menekit 2015. Tampere: Tammerprint Oy.