Pelkosenniemen kylät ja luonto
Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys on 0,52 asukasta/km2 Pelkosenniemi on asukasluvultaan Lapin maakunnan pienin kunta Pelkosenniemen naapurikunnat ovat Kemijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä.
Pelkosenniemi kirkonkylä ja kunta Pelkosenniemi sijaitsee kolmen joen risteyksessä (Kemijoki, Kitinen ja Luiro), josta jokivedet jatkavat Kemijokena Kemijärvelle ja edelleen Perämereen asti. Pelkosenniemen kunnan eteläraja oli Lapinmaan rajana noin 500 vuoden ajan Raja kulki Pyhätunturin, Talviaissaaren, Karasinvaaran ja Vuotosvuoman kautta.
Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Lapin ja Lannan rajan ylitti ensimmäisenä 1660- luvulla uudisasukas Paavali Pelkonen Uudisasukkaat pääsivät laillisesti Pelkosenniemen riista- ja kalamaille kuninkaan päätöksellä vuonna 1673 Pelkosenniemen kunta piti nimensä Paavali Pelkosen asuinkentän mukaan
Kemijoki
Pelkosenniemi, Kemijoki
Aalto laiva Pelkosenniemellä
Ahti -laiva Pelkosenniemellä
Pelkosenniemi, Kilpiaapa
Kilpiaavan lintutorni
Pelkosenniemi, Sokanaapa
Sokanaapa, lintutorni
Sokanaapa, keskiyön aurinko
Itä-Lapin vesistömatkailun tuotteistamis- ja markkinointihanke -TUMA- Melonta Veneily Laivaristeilyt Kalastus Linturetket Tuotteistaa vesistöihin liittyvää luontomatkailua sekä markkinoi aluetta ja palveluja 18.6.2013 Tapio Rautiainen, Pelkosenniemen kunta Sivu 15
Pelkosenniemen kylät -hanke Toiminta aika: 1.6.2012-31.12.2013 Toiminta-alue: Pelkosenniemi Hankkeen tavoitteena on Pelkosenniemen kunnan ja sen kylien elinvoimaisuuden lisääminen sekä positiivisen Pelkosenniemi kuvan vahvistaminen. Rahoitetaan Pohjoisemman Lapin LEADER ry:lle myönnetyistä Euroopan Unionin maaseuturahaston ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kiintiöistä.
Aapajärvi Sijaitsee 20 km kirkonkylältä pohjoiseen Asuttaminen alkoi 1900 luvun alussa -> suurin osa tiloista asutettu sotien jälkeen 1946 perustetussa koulussa opetusta jatkettiin vuoteen 1971 ja enimmillään oppilaita oli yli 100 Entisten Aapajärven koulun oppilaiden tapaaminen on la 30.6. alkaen klo 13:00 Aapajärven Jahdin majalla
Aapajärvi
Arvospuoli Sijaitsee 7 km kirkonkylältä Kemijokea alavirtaan joen itäpuolella Arvospuolella on kyläkumpu ja voimakkaasti mutkitteleva Arvosjoki, joka laskee Kemijokeen Arvosjoella on alueen suosituimpia lintujen tarkkailuja retkeilypaikkoja. Arvospuolella sijaitsee Pelkosenniemen ainoa maitotila
Arvospuoli
Arvosjoki, lintutornin tulipaikka
Kairala (ent. Kairavuopio) Sijaitsee 10 km kirkonkylältä pohjoiseen Kitinen (yksi kolmesta Kemijoen päävirrasta) virtaa kylän läpi Kairalan kylään ensimmäiset asukkaat saapuivat 1600-1700 lukujen taitteessa Lapin sodan aikana kylä itäpuolen rakennukset tuhottiin, mutta länsipuolen rakennukset säilyivät täysin Perinteiset Kairalapäivät ovat 13.7. Kairalan Kajastuksella
Kairala (ent. Kairavuopio)
Kairala, tulipaikka Kitisen rannassa
Kairala
Kairala
Kiemunkivaara Sijaitsee 12 km kirkonkylältä etelään Pelkosennniemen kunnan ja Kemijärven kaupungin rajalla Kiemunkivaran kylä on asutettu Kemijoen molemmin puolin Kylä on tunnettu venehuoneistaan
Kiemunkivaara
Kiemunkivaara
Luiro Luiro sijaitsee noin 7 km Kairalan kylästä itään Kylä on muodostunut Luirojoen varrelle noin 5 km pitkälle kannakselle Luiron kylämaisemaa leimaa tasaisuus Kylän ympärillä on kymmeniä kilometrejä rimpisoita, jotka suojasivat asutusta myös sotien aikana Luiron kylälle on ominaista vanha kylätie, hoidetut pihapiirit ja näitä ympäröivät pellot
Luiro
Luiro, Kairanaapa
Luirojoki, Alaköngäs
Luirojoki, Alaköngäs
Pyhäjärven kylä Pyhäjärven kylä sijaitsee 15 km kirkonkylältä lounaaseen Pyhäjärven pohjoisrannalla ja Pyhätunturin kainaloissa Pyhäjärven kylältä on hienot näkymät kaakkoon Soutajatunturille ja etelään Pyhätunturille Pyhäjärvellä on alueen kylistä eniten uudisrakentamista, koska sijainti on lähellä Pyhätunturia
Pyhäjärven kylä
Pyhäjoki
Pyhäjoki
Pyhäjoen harjus
Pyhätunturi Pyhätunturi on Pelkosenniemen ja Kemijärven kuntien alueilla sijaitseva usean tunturilaen ryhmä Tunturijono on vajaan kymmenen kilometrin pituinen ja itä-länsisuuntainen Se on muodostunut yli kaksi miljardia vuotta sitten, jolloin paikalla sijaitsi korkea vuorijono Pehmeä kiviaines on rapautunut pois ja jäljelle on jäänyt lähinnä kova kvartsiitti.
Pyhätunturi Tunnetuin huippu on itäinen Kultakero Muut laet eli kerot länteen päin ovat Ukonhattu sekä korkein huippu Noitatunturi (540 m) ja Seitakero Seuraavina lännessä ovat matalammat Laakakero ja Peurakero Tunturijono jatkuu luoteeseen Luostolle saakka Koillispuolella Pyhäjärven itärannalla on 370- metrinen Soutaja.
Pyhätunturi, Tunturiaapa
Pyhätunturi, Tunturilampi
Saunavaara
Saunavaara
Suvanto Suvannon kylä on Lapin ainoa sodilta säästynyt kyläkokonaisuus, joka edustaa Perä-Pohjolan rakennusperinnettä Se on miljööltään erittäin hyvin säilynyt jokivarsikylä Kitisen rannalla Talonpoikaisarkkitehtuuria oleva rakennuskanta on osin jopa 1600-luvulta Kylä säästyi sodan polttamiselta sekä sotien jälkeiseltä purkamis- ja uudelleenrakentamisajalta Kylä on taiteilijoiden suosiossa
Suvanto
Suvanto
Suvanto
Suvanto
Nivatunturi, palovartijan maja, Pelkosenniemen ja Savukosken rajalla
Nivatunturi ja Sokanaapa
Suoluontoa Pelkosenniemellä, Kokonaapa
Soiden satoa: Hilla ja karpalo
Suoluontoa Pelkosenniemellä, Kokonaapa
Suoluontoa Pelkosenniemellä, Sokanaapa
Suoluontoa Pelkosenniemellä, Sokanaapa
Suoluontoa Pelkosenniemellä, Kilpiaapa
Kilpiaapa ja Pyhätunturi