KIRJALLINEN KYSYMYS 843/2004 vp Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen rahoitus Eduskunnan puhemiehelle Ammatillisten erityisoppilaitosten opiskelijamäärät ovat viime vuosina kasvaneet. Lisäksi vaikeavammaisten opiskelijoiden ja henkilökohtaista avustajaa tarvitsevien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista on noussut. Opetustiloja on pidettävä kunnossa ja kehitettävä vammaisten opiskelijoiden tarpeita vastaaviksi. Erityisiä tukitoimia tarvitsevan opiskelijan opiskelumahdollisuudet ovat riippuvaisia kuljetuspalvelujen ja henkilökohtaisen avustajan saannista. Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen rahoitustyöryhmän esityksen mukaan nämä tulee kustantaa vammaispalvelulain perusteella ja kustannukset on otettava huomioon kuntien vuosibudjeteissa. Tämä vaikeuttaa erityisopetusta järjestävän oppilaitoksen toimintaa ja uhkaa opiskelijoiden tasaarvoa, koska kuntien varallisuus vaihtelee. Lisäksi eri laskelmien mukaan ammatillisten erityisoppilaitosten rahoituspohja on kaventumassa jopa seitsemän prosenttia. Mikäli rahoitus vähenee, toimintamahdollisuudet ja oppimisympäristöt heikkenevät. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä taatakseen erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tasavertaiset mahdollisuudet avustaja- ja tukipalvelujen saamiseen sekä turvatakseen vaikeavammaisten oppimisympäristön ja henkilöstön kehittämistyön? Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2004 Martti Korhonen /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martti Korhosen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 843/2004 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä taatakseen erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tasavertaiset mahdollisuudet avustaja- ja tukipalvelujen saamiseen sekä turvatakseen vaikeavammaisten oppimisympäristön ja henkilöstön kehittämistyön? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vaikeimmin vammaisten koulutuksesta vastaavien ammatillisten erityisoppilaitosten koulutustarjontaa on lisätty viime vuosina merkittävästi. Järjestämislupien kokonaisopiskelijamäärä on vuonna 2004 noin 3 800 opiskelijaa. Vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta voidaan järjestää erityisoppilaitoksissa ja muissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Tätä koulutusta on lisätty siten, että koulutuksen järjestäjiä on kuluvana vuonna 42. Vuonna 2003 tässä koulutuksessa oli reilut 1 700 opiskelijaa. Ammatillisen erityisopetuksen kokonaisvolyymin arvioidaan olevan vuonna 2005 noin 14 500 opiskelijaa, kun se vuonna 2003 oli 12 065 opiskelijaa. Opetusministeriö hyväksyi tammikuussa 2004 ammatillisen peruskoulutuksen erityisopetuksen vision ja siihen liittyvän toimenpideohjelman. Toimenpideohjelman mukaan ammatillisen peruskoulutuksen kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille opiskelijoille sopiva, esteetön ja helposti saavutettava oppimisympäristö. Tavoitteena on, että erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tarjotaan perusopetuksen jälkeen mahdollisuus koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen työtä, työtoimintaa, jatko-opintoja ja hyvää elämää varten. Erityisopetuksen tarjonnan ja sisällön tulee vastata opiskelijan, työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Ammatillinen erityisopetus sekä vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus järjestetään ensisijaisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Tavoitteena on, että tukitoimin ja tarvittaessa opetusta mukauttamalla opiskelija voi osallistua ammatilliseen koulutukseen eri koulutusaloilla. Opetuksessa otetaan huomioon kunkin alan erityisvaatimukset. Ammatillisten erityisoppilaitosten toiminnan painopisteenä on vastuu vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestämisestä. Niiden tehtävänä on myös huolehtia ammatillisen erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. Ammatillisia erityisoppilaitoksia kehitetään edelleen erityisopetuksen osaamiskeskuksina, jotka tukevat muiden ammatillisten oppilaitosten erityisopetusta tarjoamalla niiden tarvitsemia asiantuntijapalveluita. Erityisoppilaitokset kehittävät erityisopetusta yhdessä ammatillisten oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Toimenpideohjelman tavoitteita ovat mm. koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen, erityisopiskelijoiden koulutukseen pääsyn turvaaminen, ammatillisen erityisopetuksen laajentaminen, erityisopetuksen alakohtaisen tarjonnan monipuolistaminen, vaikeimmin vammaisten opetuksen turvaaminen, erityisopetuksen rahoituksen uudistaminen, erityisopetuksen laadun parantaminen, opettajien koulutuksen laajentaminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen. Opetusministeriö asetti 14.4.2003 työryhmän selvittämään ja kehittämään toisen asteen amma- 2
Ministerin vastaus KK 843/2004 vp Martti Korhonen /vas tillisen koulutuksen erityisopetuksen rahoitusta. Työryhmän tuli valmistella tarvittavat ehdotukset erityisopetuksen rahoitusperusteiden kehittämisestä ja muuttamisesta siten, että rahoitusjärjestelmä tukee ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä ja saatavuutta ottaen huomioon ammatillisten erityisoppilaitosten rooli vaikeasti vammaisten erityisopetuksen järjestäjänä, sekä toisaalta tarvittavat toimenpiteet, jotka tukevat ja edistävät erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden integroitumista ammatillisiin oppilaitoksiin. Työryhmän tuli selvittää ja arvioida rahoitusperusteiden uudistamistarve ja tehdä tarvittavat ehdotukset mm. erityisopetuksena annettavan toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen sekä vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitusperusteiden uudistamisesta, ammatillisen erityisopetuksen yksikköhinnan porrastusperusteiden uudistamisesta opiskelijoiden erilaisen palvelutarpeen perusteella sekä valtion ylläpitämien ammatillisten erityisoppilaitosten rahoitusperusteiden kehittämisestä. Lisäksi työryhmän tuli tehdä tarvittavat ehdotukset opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen toiminnallisen ja rahoitusvastuun jakamisesta vaikeimmin vammaisten opiskelumahdollisuuksien tukemisessa tarvittavien eräiden tukipalveluiden osalta. Työryhmän tuli työssään ottaa huomioon ammatillisen erityisopetuksen strategian (toimenpideohjelman) suunnitelmat erityisopetuksen kehittämiseksi. Työryhmän työ valmistui kesäkuussa 2004. Työryhmän ehdotukset sisältyvät Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen rahoitustyöryhmän muistioon (2004:24). Työryhmä esitti, että erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusperusteita muutettaisiin siten, että ne edistäisivät ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Rahoitusperusteisiin tehtäisiin sellaisia muutoksia, jotka toisaalta tukisivat ja edistäisivät erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden integroitumista ammatillisiin oppilaitoksiin ja toisaalta turvaisivat ammatillisten erityisoppilaitosten roolin vaikeasti vammaisten erityisopetuksen järjestäjinä. Rahoituksen perusteena olevia yksikköhintoja porrastettaisiin siten, että yksikköhinnassa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon erityisopiskelijoiden erilaisista palvelutarpeista aiheutuvien opetushallinnon vastuulla olevien toimenpiteiden kustannukset. Käyttöön otettaisiin kolme erilaiseen palvelutarpeeseen perustuvaa porrastusperustetta. Erityisopetuksen opiskelijoiden sijoittamisesta erilaisiin palvelutarveluokkiin laadittaisiin ohjeisto. Niille koulutuksen järjestäjille, joille on järjestämisluvassa määritelty erityistehtävä huolehtia erityisopetuksesta (erityisoppilaitokset), opiskelijakohtaista hintaa korotettaisiin lisäksi erityistehtävän vaatimien palveluiden ja osaamisen ylläpitämiseksi. Samoja porrastusperusteita käytettäisiin myös valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoituksessa. Valtion ylläpitämien erityisoppilaitosten rahoituksen määrittelyssä käytettäisiin työryhmän esityksen mukaan lähtökohtaisesti samoja rahoitusperusteita kuin muidenkin järjestäjien erityisoppilaitoksissa. Työryhmän esityksen mukaan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen vastuunjako vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden tukipalveluissa säilyisi pääosin ennallaan. Opiskelijoille annettavia kuljetuspalveluja koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, ettei vammaiselle opiskelijalle tuleva omavastuuosuus saisi ylittää lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain mukaista omavastuuosuutta. Tulkkipalvelujen osalta säilytettäisiin nykykäytäntö, jossa palvelut määräytyvät vammaispalvelulain nojalla. Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjän vastuulla olisi nykyistä laajemmin opiskelun edellyttämien avustajapalvelujen järjestäminen ja rahoitus. Vastuu henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta kuuluisi kuitenkin vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisesti opiskelijan kotikunnalle. Työryhmän muistio on lausuntokierroksella. Ammatillisen erityisopetuksen rahoitusperusteiden uudistamista koskevat ehdotukset on tarkoitus valmistella osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvää ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteiden uudistamista. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2004 Opetusministeri Tuula Haatainen 4
Ministerns svar KK 843/2004 vp Martti Korhonen /vas Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 843/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Martti Korhonen /vänst: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att studerande i behov av särskilt stöd skall garanteras likvärdiga möjligheter till biträdes- och stödtjänster samt för att säkerställa utvecklingsarbetet i fråga om inlärningsmiljön och den personal som arbetar med gravt handikappade? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Utbildningsutbudet vid de specialyrkesläroanstalter som svarar för utbildningen för mycket gravt handikappade har under de senaste åren breddats avsevärt. I utbildningstillstånden uppgår det totala antalet studerande till ca 3 800 studerande år 2004. Undervisning och handledning för handikappade i tränings- och rehabiliteringssyfte kan ordnas i specialläroanstalter och i andra yrkesläroanstalter. Denna utbildning har utökats så, att utbildningsanordnarna innevarande år är 42. År 2003 deltog drygt 1 700 studerande i denna utbildning. Den totala volymen på den yrkesinriktade specialundervisningen beräknas år 2005 uppgå till ca 14 500 studerande, mot 12 065 studerande år 2003. Undervisningsministeriet godkände i januari 2004 en vision med åtföljande åtgärdsprogram för specialundervisningen i den grundläggande yrkesutbildningen. Enligt åtgärdsprogrammet är långsiktsmålet för utvecklingen av den grundläggande yrkesutbildningen en lättillgänglig inlärningsmiljö som lämpar sig för alla studerande. Målet är att studerande i behov av särskilt stöd efter grundutbildningen erbjuds en möjlighet till utbildning och yrkesmässig utveckling med tanke på arbete, arbetsverksamhet, fortsatta studier och ett gott liv. Utbudet på och innehållet i specialundervisningen skall motsvara den studerandes, arbetslivets och samhällets behov. Den yrkesinriktade specialundervisningen samt undervisningen och handledningen för handikappade i tränings- och rehabiliteringssyfte ordnas i första hand i yrkesläroanstalter. Målet är att den studerande med hjälp av stödåtgärder och vid behov anpassad undervisning skall kunna delta i yrkesutbildning på olika utbildningsområden. I undervisningen beaktas de särskilda krav som respektive bransch ställer. En av tyngdpunkterna i specialyrkesläroanstalternas verksamhet är att ansvara för utbildningen för mycket gravt handikappade. De har också i uppgift att sörja för utvecklings-, handlednings- och stöduppgifterna inom den yrkesinriktade specialundervisningen. Specialyrkesläroanstalterna vidareutvecklas till kunskapscentra för specialundervisningen med uppgift att stödja stöder specialundervisningen i andra yrkesläroanstalter genom att erbjuda sådan sakkunnigservice dessa behöver. Specialläroanstalterna utvecklar specialundervisningen tillsammans med yrkesläroanstalterna, forskningsinstituten och högskolorna. Åtgärdsprogrammets mål är att bl.a. att öka jämlikheten i utbildningsavseende, trygga tillträde till utbildning för studerande som är i behov av särskilt stöd, utvidga den yrkesinriktade specialundervisningen, göra utbudet av specialundervisning mångsidigare i de enskilda branscherna, trygga undervisningen för mycket gravt handikappade, reformera finansieringen av specialundervisningen, höja specialundervisningens kvalitet, utöka lärarutbildningen samt utveckla inlärningsmiljöerna. 5
Ministerns svar Undervisningsministeriet tillsatte 14.4.2003 en arbetsgrupp med uppgift att klarlägga och utveckla finansieringen av specialundervisningen i yrkesutbildningen på andra stadiet. Arbetsgruppen skulle bereda behövliga förslag till utveckling och ändring av grunderna för finansiering av specialundervisningen så att finansieringssystemet stöder möjligheterna att ordna yrkesinriktad specialundervisning och tillgången på sådan med beaktande av specialyrkesläroanstalternas roll som anordnare av specialundervisning för mycket gravt handikappade samt å andra sidan bereda behövliga åtgärder som stöder och främjar integrering av sådana studerande som behöver specialundervisning i yrkesläroanstalterna. Arbetsgruppen skulle utreda och bedöma behovet av revidering av finansieringsgrunderna och lägga fram behövliga förslag bl.a. till revidering av finansieringsgrunderna för den grundläggande yrkesutbildning på andra stadiet som ges i form av specialundervisning och för den undervisning och handledning som ges handikappade i tränings- och rehabiliteringssyfte samt till revidering av grunderna för gradering av priset per enhet för yrkesinriktad specialundervisning samt till utveckling av finansieringsgrunderna för de specialyrkesläroanstalter som staten är huvudman för. Därtill skulle arbetsgruppen lägga fram behövliga förslag till fördelning av verksamhetsoch finansieringsansvaret mellan undervisningsväsendet och social- och hälsovårdsväsendet i fråga om vissa stödtjänster som behövs för att stödja studiemöjligheterna för mycket gravt handikappade. Arbetsgruppen skulle i sitt arbete beakta de planer för utveckling av specialundervisningen som ingår i strategin (åtgärdsprogrammet) för yrkesinriktad specialundervisning. Arbetsgruppens arbete slutfördes i juni 2004. Förslagen ingår i en promemoria av arbetsgruppen för finansiering av specialundervisningen i yrkesutbildningen (2004:24). Arbetsgruppen föreslog att grunderna för finansieringen av den grundläggande yrkesutbildning som ordnas i form av specialundervisning ändras så att de främjar uppnåendet av de mål som ställts i åtgärdsprogrammet för yrkesinriktad specialundervisning. I finansieringsgrunderna görs sådana ändringar som å ena sidan stöder och främjar integrering av sådana studerande som behöver specialundervisning i yrkesläroanstalterna och å andra sidan tryggar specialyrkesläroanstalternas roll som anordnare av specialundervisning för gravt handikappade. Priserna per enhet som läggs till grund för finansieringen graderas så att de i högre grad beaktar kostnaderna för de åtgärder för att tillgodose olika servicebehov bland studerande i specialundervisning som undervisningsförvaltningen ansvarar för. Meningen är att införa tre graderingsgrunder som grundar sig på olika behov av service. Anvisningar om hur de studerande i specialundervisningen skall placeras i behovsgrupperna utarbetas. För de utbildningsanordnare vars tillstånd att ordna utbildning innehåller en särskild uppgift att sörja för specialundervisning (specialyrkesläroanstalter) höjs priset per studerande dessutom för det service- och kompetensansvar som den särskilda uppgiften kräver. Samma graderingsgrunder skall också användas i finansieringen av undervisning och handledning i tränings- och rehabiliteringssyfte. Enligt arbetsgruppens förslag skall man vid bestämmandet av finansieringen för de specialläroanstalter som staten är huvudman för i princip använda samma finansieringsgrunder som i andra anordnares specialläroanstalter. Enligt arbetsgruppens förslag skall ansvarsfördelningen mellan undervisningsväsendet och social- och hälsovårdsväsendet när det gäller stödtjänsterna för mycket gravt handikappade studerande i huvudsak kvarstå oförändrad. Bestämmelserna om transporttjänster till studerande ändras enligt förslaget så att den andel som handikappade studerande själva står för inte får överstiga studerandens betalningsandel enligt lagen om stöd för skolresor för studerande i gymnasieutbildning och yrkesutbildning. I fråga om tolktjänster bibehålls nuvarande praxis där tjänsterna bestäms enligt lagen om service och stöd på grund av handikapp. Enligt förslaget får utbildningsanordnaren ett större ansvar för att ordna och finansiera de biträdestjänster som studierna förutsätter, medan ansvaret för avlöning av personliga assistenter enligt handkappservicelagen 6
Ministerns svar KK 843/2004 vp Martti Korhonen /vas och lagen angående specialomsorger om utvecklingsstörda skall ankomma på den studerandes hemkommun. Arbetsgruppens promemoria har sänts på remiss. Avsikten är att förslagen om revidering av finansieringsgrunderna för den yrkesinriktade specialundervisningen skall beredas som en del av revideringen av finansieringsgrunderna för yrkesutbildningen i anslutning till reformeringen av kommunernas statsandelssystem. Helsingfors den 1 december 2004 Undervisningsminister Tuula Haatainen 7