Päätös Etelä-Suomi Nro 83/2010/2 Dnro ESAVI/259/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2010 ASIA Siikarannan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kirkkonummi. HAKIJA Siikaranta-säätiö Naruportintie 68 02860 Espoo LAITOS JA SEN SIJAINTI Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kirkkonummen kunnassa Koski-Navalan kylässä Kirkkonummen kunnan omistamalla kiinteistöllä Ekolaakso 257-449-2-421 osoitteessa Naruportintie. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 30.11.2009 (dnro UUS-2009-Y-553-111). MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyvät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittely on siirtynyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (dnro ESAVI/259/04.08/2010). HAKEMISEN PERUSTE Puhdistamolla, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUEpuh. 020 636 1040 puh. 020 636 1040 Helsingin toimipaikka fax 03 570 8002 Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki kirjaamo.etela@avi.fi PL 115, 00231 Helsinki www.avi.fi/etela fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 42/13.1.2003 mukaan luvan saajan on toimitettava 31.12.2009 mennessä ympäristölupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 a) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Siikarannan jätevedenpuhdistamon toiminnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan päätöksellään No YS 42/13.1.2003. Sen mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. Puhdistustehon on oltava molempien suhteen vähintään 90 %. Arvot tulee saavuttaa vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Hakemuksessa on kyse tämän ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Maakuntakaavassa Siikarannan jätevedenpuhdistamo rajoittuu Nuuksion kansallispuiston Natura 2000 -alueeseen. Siikarannan alueella kaavamerkintöjä ei ole. Puhdistamon ja jätevesien purkualueen kaavoitus ei ole muuttunut ympäristöluvan myöntämisestä. Kirkkonummen kunnassa on voimassa 19.5.1999 vahvistettu yleiskaava. Siikaranta-opiston alue on merkitty kaavassa yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK), jonka eteläja pohjoispuolella on maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M, MU). Puhdistamoon rajoittuva Nuuksion kansallispuiston alue on kaavassa merkinnällä SL-1 (suojelualue). Siikajärven ranta-alueet on pääosin merkitty loma-asuntoalueiksi (RA). Siikajärven eteläosan rannat kuuluvat ranta-asemakaavaan, joka on vahvistettu 16.1.1997. Espoon kaupungin puolella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa 1 (vahvistettu 27.6.1996), ja osa alueesta kuuluu Hista Siikajärvi Nupuri - osayleiskaavaan, mutta kaavaa ei ole vielä vahvistettu. Vihdin kunnan puolella, puhdistamolta pohjoiseen on Nuuksion suojelualue. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijaintipaikka Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kirkkonummella, Siikajärven rannalla. Käsitellyt vedet johdetaan avo-ojaan, joka laskee noin 400 metrin matkan päästä Siikajärveen.
Jätevedenpuhdistamon läheisyydessä on muutama vakituinen asunto sekä jonkin verran loma-asutusta. Purkuojan lähistöllä ja Siikajärven ympärillä on runsaasti loma-asutusta. Vakituisilla talouksilla sekä lomaasunnoilla on vedenhankintaa varten omat kaivot. Siikaranta-säätiön kiinteistöllä on oma porakaivo, josta saadaan talousvesi. Kiinteistössä toimii Siikaranta-opisto-niminen kansanopisto ja RL-Loma Oy-niminen hotelli- ja ravintolayhtiö. Puhdistamoa käyttävässä kiinteistössä työskentelee yhteensä noin 30 henkilöä. Majoituspaikkoja on päärakennuksessa yhteensä 188, erillisessä huvilassa 6, vanhassa päärakennuksessa 10 ja henkilökunnan rivitaloasuntoja on yhteensä 16. Luonto ja luonnonsuojelu Siikarannan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Nuuksion kansallispuisto Natura 2000 -alueen reunalla. Siikajärvestä pieni osa kuuluu kyseiseen suojelualueeseen. Pohjavesi ja maa- ja kallioperä Purkuvesialue Puhdistamon vaikutusalueella ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvia tai muita merkittäviä pohjavesialueita. Yleiskuvaus Siikarannan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Suomenlahteen laskevan Mankinjoen pienvesistön (81.057) yläosilla. Puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Siikajärveen. Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin rajalla sijaitseva Siikajärvi laskee Heinäslammen ja Sahajärven kautta Nuuksion Pitkäjärveen. Nuuksion Pitkäjärvestä vedet laskevat Dämmaniin ja edelleen Gumbölenjoen kautta Mankinjokeen ja Espoonlahteen. Mankinjoen vesistöalue on Espoon Veden Dämmanin vedenottovesistöä. Vesistössä on merkittävä alkuperäinen taimenkanta. Pitkäjärvi on vesistöalueen merkittävän järvi. Mankinjoki on suhteellisen hyväkuntoinen savisamea joki, jonka alajuoksun tilaa ovat heikentäneet hajaasutuksen jätevedet ja hajakuormitus. Siikajärvi on kirkasvetinen ja karu moreenimaiden järvi, jossa veden vaihtuvuus on hidasta (viipymä 2,4 vuotta). Siikajärven yhdistää alapuoliseen Heinäslampeen järven kaakkoiskulmasta lähtevä pieni vähävirtaamainen puro. Siikajärveen laskevien vesien määrä on vähäinen. Järveen laskee Ahvenlammesta tuleva puro sekä neljä muuta puroa. Siikajärven valuma-alueen pinta-ala on 5,12 km 2. Järven syvin kohta on 12,6 metriä ja keskisyvyys 5,0 metriä. Jätevesien purkuojan kohdalla maksimisyvyys on noin 9 metriä. Valuma-alueen maaperä on pääosin savea, hiesua ja moreenia, mutta alueella esiintyy myös turvemaata ja kallioita. Järveen laskee Nuuksion suojelualueen Soidinsuon vedet sekä vesiä muutamalta pienemmältä suoalueelta. 3
4 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Pintavesien ekologisen luokittelun mukaan Siikajärven tila on arvioitu hyväksi. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Siikajärven veden laatu on hyvä, joskin järvessä on ollut havaittavissa lievää rehevöitymistä ja pohjalla on ajoittain ollut heikko happitilanne. Luonnonhuuhtouman ja puhdistettujen jätevesien lisäksi järven veden laatuun ja tilaan vaikuttavat tiheä kesäasutus sekä muu valuma-alueelta tuleva hajakuormitus ja ihmisen toiminta. Veden laatu Siikajärven ja siihen laskevan purkuojan veden laatua on tarkasteltu vuosien 2002 2008 tarkkailutulosten perusteella. Aineisto pohjautuu puhdistamon vesistötarkkailuun. Jätevesien vaikutus on molempina vuodenaikoina ollut nähtävissä purkuojan sähkönjohtavuusarvoissa, ravinnepitoisuuksissa sekä myös ajoittain veden hygieenisessä laadussa. Talviaikaisissa fosforipitoisuuksissa kasvua on ollut jätevesien purkupaikan yläpuolelta alapuolelle siirryttäessä. Kesä syysaikainen fosforipitoisuuden lisäys on ollut kevättalven kaltainen lukuun ottamatta marraskuuta 2006 ja syyskuuta 2008, jolloin yläpuolinen pitoisuus oli poikkeuksellisesti hieman korkeampi. Talvinäytteiden perusteella Siikajärvessä ei ole juurikaan tapahtunut fosforin liukenemista sedimentistä veteen, koska alusvesi on pysynyt hapellisena. Fosforipitoisuudet ovat kuitenkin ajoittain olleet hieman korkeampia alus- kuin päällysvedessä. Ravinteiden kertymistä syvänteen pohjalle ei tarkkailutulosten mukaan ole mainittavasti tapahtunut. Jätevesistä kertovat sähkönjohtavuusarvot ovat kuitenkin olleet pääasiassa hieman korkeampia alus- kuin päällysvedessä. Kesäajan näytteiden mukaan järven pohjalla vesi on ollut vuosittain pääasiassa hapetonta tai lähes hapetonta. Päällysveden happitilanne on ollut hyvä kolmen metrin syvyyteen asti. Siikajärven kesäaikaiset sähkönjohtavuusarvot ovat olleet alhaisia ja arvot ovat olleet lähes samanlaiset pinta- ja päällysvedessä. Siikajärven pintaveden kesäajan fosforipitoisuudet ovat olleet pääasiassa karuille tai lievästi reheville vesille tyypillisellä tasolla. Huonon happitilanteen takia fosforia on vapautunut sedimentistä pohjanläheiseen veteen, mutta vapautuminen ei tarkkailutulosten mukaan ole ollut huomattavaa. Pintaveden typpipitoisuudet ovat olleet koko vertailujaksolla samalla tasolla, pitoisuudet ovat olleet karuille tai lievästi reheville vesille tyypillisellä tasolla. Alusveden typpipitoisuudet ovat vaihdelleet vuosittain melko paljon. Kuten fosforipitoisuudetkin, typpipitoisuudet ovat olleet osin suurempia pinta- kuin päällysvedessä. Siikajärven pintavesi on kesäaikaan ollut pääosin kirkasta ja veden kiintoainepitoisuudet alhaisia. Siikajärven kesäaikainen veden hygieeninen tila on tarkastelujaksolla ollut hyvä.
5 Kalastus, kalasto ja pohjaeläimet Kalastajia on järvellä arviolta yhteensä vajaa 100. Tärkeimmät saalislajit ovat ahven, hauki ja siika. Myös ankeriasta saadaan nykyisin merkittävässä määrin. Kalastoa on hoidettu kalaistutuksin. Järveen on istutettu viime vuosina siikaa, taimenta, ankeriasta ja karppia. Parina viime vuotena on istutettu kokeilumielessä myös kuhaa. Siikajärveen on istutettu 1990-luvun lopulta lähtien yhteensä noin 4 000 rapua, mutta istutukset eivät ole tuottaneet elinvoimaista rapukantaa. Vesialueen muu käyttö Alueen tiloilla juomavesi otetaan kaivoista, eikä Siikajärvessä ole vedenottamoita. Järvi on kuitenkin osa Espoon Veden Dämmanin vedenottovesistöä. Siikajärven vettä käytetään mm. uimiseen ja saunavetenä ja järvellä harjoitetaan kotitarvekalastusta. Alueella on runsaasti loma-asutusta ja karulla ja kirkasvetisellä Siikajärvellä on merkittäviä virkistyskäytöllisiä arvoja. Siikajärven keskiosan rannassa on yksi Espoon kaupungin yleinen uimaranta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Opistolle vievän tien varressa on jonkin verran loma-asutusta, ja normaalina pidettävän liikenteen ääni kuuluu alueella. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Jätevedenpuhdistamon toiminnot sijaitsevat sisätiloissa. Jätevedet käsitellään vuonna 1975 käyttöön otetussa biologiseen aktiivilieteprosessiin perustuvassa Addigest 10CA/10C95 pitkäilmastuslaitoksessa. Käsitellyt vedet johdetaan avo-ojaan, joka laskee noin 400 metrin päässä Siikajärven lounaisosaan. Puhdistamolle johdettava kuormitus Siikaranta-säätiön koulutuskeskuksen yhteydessä sijaitsee koulutus-, liikunta-, ravintola- ja majoitustilat. Ravintolan kokonaispaikkamäärä on 150 henkilöä ja majoitustilaa eri rakennuksissa on yhteensä 204 yöpyjälle. Alueella on lisäksi 16 henkilökunnan rivitaloasuntoa. Koulutus- ja majoitusrakennusten sekä henkilökunnan asuntojen jätevedet johdetaan viettoviemäreillä pumppaamoon ja sieltä edelleen paineviemärin kautta puhdistamolle. Jätevesimäärien kehitys Käsitelty jätevesimäärä on ollut vuosina 2002 2008 keskimäärin 6 033 m 3 /a eli noin 16,5 m 3 /d. Jätevesimäärä on ollut suurin vuonna 2007, keskimäärin 20 m 3 /d. Ohituksia ei ole jouduttu suorittamaan.
Vuonna 2008 vuorokausivirtaama vaihteli välillä 2 82 m 3 /d. Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle vesimäärälle 70 m 3 /d, joten keskimääräinen vesimäärä on ollut noin 27 % mitoitusvesimäärästä. Vuoden 2008 keskivirtaamat olivat mitoitusvirtaamaa pienempiä. Vuosina 2002 2008 jätevesimäärät ovat vaihdelleet jonkin verran vuosittain, mutta lievää kasvua on havaittavissa. Tulokuormitus ja jäteveden laatu Puhdistamolle tuleva kuormitus vuosina 2002 2008 on esitetty tämän päätöksen kohdassa "Päästöt vesiin" esitetyssä taulukossa. Tuleva BOD 7 -kuormitus on alittanut selvästi mitoitusarvon (24 kg/d) vuositasolla. Vuosina 2002 2008 puhdistamolle tullut kuormitus on ollut orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta pääosin samaa suuruusluokkaa lukuun ottamatta vuoden 2003 kuormitusta, jolloin se oli kaikilta osin suurimmillaan. Puhdistamon prosessit, niiden mitoitus ja käyttötapa Prosessikuvaus Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Q kesk 70 m 3 /d Q max 9,0 m 3 /h BOD 7 -kuormitus 24 kg/d ilmastusaltaan tilavuus 48 m 3 selkeytysaltaan pinta-ala 8,9 m 2 lietteen lahotustilavuus 24 m 3 Siikarannan puhdistamo koostuu kahdesta ilmastus- ja selkeytysaltaasta. Uudempi yksikkö, jossa jätevedet käsitellään, on mallia Addigest 10CA/10C95 ja se on peräisin vuodelta 1974. Fosforin saostamiseksi jäteveteen lisätään finnferriä. Aktiivilieteyksiköstä lähtevä jätevesi johdetaan jälkilammikkoon ja edelleen avo-ojaa pitkin Siikajärveen. Vanhempi yksikkö on tyypiltään Oxigest 6A4 ja sitä käytetään lietteen stabilointiin ja varastointiin. Jälkilammikon edessä olevaan betonirengaskaivoon syötetään polyalumiinisuolaa (PAC) tehostamaan fosforin poistoa lammikossa. Laitos on viime vuosina toiminut pitkäilmasteisena. Puhdistamo toimii ympäri vuorokauden, mutta kuormitus on suurinta klo 6.30 22.00. Kemikaalit ja veden käyttö Saostuskemikaalina on käytetty ferrisulfaattia. Vuosina 2002 2008 kemikaalin kulutus on ollut keskimäärin 2 218 kg/a eli 368 g/m 3. Jätevedestä saostetaan vielä jäännösfosfori polyalumiinikloridilla, jota on käytetty vuosina 2002 2008 keskimäärin 986 kg/a eli 163 g/m 3. Vuonna 2008 ferrisulfaattia käytettiin 2 160 kg/a ja polyalumiinikloridia 1 000 kg/a. 6
7 PUHDISTAMON PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin Siikarannan jätevedenpuhdistamolle tuleva kuormitus ja päästöt vesistöön sekä puhdistusteho vuosina 2002 2008, mitoitusarvot ja asukasvastineluku keskimäärin, on esitetty seuraavassa taulukossa. Tarkkailuvuosi BOD 7 kg/d Teho Kok.P kg/d Teho Kok.N kg/d Teho Kiintoaine kg/d Teho Tuleva Lähtevä % Tuleva Lähtevä % Tuleva Lähtevä % Tuleva Lähtevä % 2002 1,84 0,04 98 0,11 0,002 98 0,71 0,19 47 2,73 0,15 94 2003 3,03 0,07 98 0,18 0,003 98 1,30 0,47 64 6,06 0,17 97 2004 1,89 0,05 98 0,08 0,002 98 0,53 0,49 7 2,58 0,06 98 2005 1,69 0,05 97 0,09 0,001 98 0,64 0,34 47 2,99 0,13 96 2006 1,64 0,07 96 0,09 0,002 98 0,75 0,41 45 3,20 0,73 77 2007 1,89 0,07 96 0,11 0,004 97 0,88 0,61 30 3,13 0,28 91 2008 1,94 0,06 97 0,11 0,003 98 0,59 0,31 48 3,97 0,16 96 2002-08 1,99 0,06 97 0,11 0,002 98 0,77 0,40 41 3,52 0,24 93 AVL keskim. 28 1 28 1 51 27 34 2 AVL:n laskentaperuste (g/as d): BOD 7 70, Kok.P 4, Kok.N 15, kiintoaine 105 Vesistöön päätyvä kuormitus on ollut vuosina 2002 2008 keskimäärin seuraava: BOD 7ATU 0,06 kg/d, kokonaisfosfori 0,002 kg/d, kokonaistyppi 0,40 kg/d ja kiintoaine 0,24 kg/d. Puhdistusteho on ollut keskimäärin seuraava: BOD 7ATU 97 %, fosfori 98 %, typpi 41 % ja kiintoaine 93 %. Puhdistamolta vesistöön lähtevät BOD 7 -, fosfori- ja kiintoainekuormitukset ovat olleet vuosina 2002 2008 alhaisia. Näiden osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Lähtevä typpikuormitus ja puhdistustehot ovat vaihdelleet vuosien aikana jonkin verran. Lähtevän typpikuormituksen kehityssuunta on tarkkailuvuosina ollut lievästi kasvava. Puhdistamolta lähtevän veden näytteenottokertojen keskimääräiset pitoisuudet sekä suurimmat ja pienimmät pitoisuudet vuosina 2002 2008 on esitetty seuraavassa taulukossa. Fosforista keskimäärin noin 22 % on ollut fosfaattimuodossa ja typestä noin 30 % ammoniumtyppenä. BOD 7ATU COD Cr Kok.P PO 4 -P Kok.N NH 4 -N kiintoaine mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l keskiarvo 3,6 30 0,14 0,03 28 8 12 minimi 0,5 15 0,01 0,00 9 0,6 1,2 maksimi 9,0 49 0,60 0,12 43 31 84 Vuosina 2002 2008 Siikarannan jätevedenpuhdistamo on toiminut vaatimusten mukaisesti. Laitoksen BOD 7 :n jäännöspitoisuus on jäänyt selvästi alle luparajan, jäännöspitoisuuksien ollessa vuosikeskiarvoina 3 4 mg/l. Myös fosforin jäännöspitoisuus on ollut selvästi alle luparajan. Fosforin jäännöspitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 0,10 0,22 mg/l. BOD 7 :n ja fosforin puhdistustehot ovat olleet tarkkailujakson aikana lupaehtoja paremmat.
8 Päästöt ilmaan Jätevedenpuhdistustoiminnasta aiheutuu usein jossain määrin hajua ympäristöön. Saatujen tietojen mukaan valituksia jätevedenpuhdistamon aiheuttamista hajuhaitoista ei ole tullut. Puhdistamon toiminnot sijaitsevat rakennuksen sisällä, jolloin hajuhaittoja ei normaalitilanteissa synny tai ne jäävät hyvin pieniksi. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu, tärinä ja liikenne Jätevesien käsittely tapahtuu sisätiloissa. Prosessissa käytettävät kemikaalit säilytetään sisätiloissa tiiviissä säiliöissä ja altaissa. Lietettä ei kompostoida puhdistamoalueella. Haitallisia päästöjä maaperään ja pohjaveteen ei arvioida normaalioloissa aiheutuvan. Viemäriverkostossa ja pumppaamoilla tapahtuvat häiriötilanteet saattavat aiheuttaa jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Toiminta häiriötilanteissa on ohjeistettu vesihuollon riskinarvioinnissa. Häiriöistä ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ja vika korjataan niin pian kuin mahdollista. Tarvittaessa käynnistetään tarkkailutoimet. Puhdistuslaitteet ovat sisätiloissa ja prosessi on hiljainen. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua eikä tärinää ympäristöön. Toimintaan liittyvä liikenne puhdistamolle aiheutuu lähinnä huolto- ja henkilöautoliikenteestä. Siikaranta-säätiön kiinteistöjen liikennemäärästä puhdistamon osuus on kuitenkin pieni. Lietteen kuljetus loka-autolla tapahtuu 4 6 krt/a. Meluhaittoja toiminnasta ei siis synny. Opistolle vievän tien varressa on jonkin verran loma-asutusta, ja normaalina pidettävän liikenteen ääni kuuluu alueella. Selvitys typenpoiston tarpeellisuudesta Mankinjoen valuma-alueen pistekuormittajina ovat Siikaranta-säätiön jätevedenpuhdistamon lisäksi muun muassa K-Instituutti Oy:n, Kuusikodin vanhainkodin sekä Solvallan urheiluopiston puhdistamot. Lisäksi alueella on myös muita pieniä puhdistamoita. Pistekuormittajien osuus koko Mankinjoen valuma-alueen fosfori- ja typpikuormituksesta on vähäinen. Mankinjoen valuma-alueen selvästi suurin kuormittaja on typen ja fosforin osalta ollut maatalous, joka aiheuttaa merkittävän osan kokonaiskuormituksesta. Lisäksi haja-asutus on suuri kuormittaja. Vuosina 1992 2002 Siikarannan jätevedenpuhdistamossa puhdistettujen jätevesien vesistöön aiheuttama keskimääräinen vuosikuormitus fosforin osalta on ollut keskimäärin 2 kg/a (0,03 %) ja typen osalta 208 kg/a (0,3 %). Vuosien 2003 2008 keskimääräinen kuormitus on ollut fosforin osalta 0,9 kg/a ja typen osalta 160 kg/a. Siikarannan jäteveden-
puhdistamossa puhdistettujen jätevesien vesistökuormitus on pienentynyt vuosien 1992 2002 keskimääräisestä kuormituksesta. Siikarannan jätevedenpuhdistamossa puhdistettujen jätevesien vesistökuormituksessa fosfaatin osuus kokonaisfosforista on vuosien 2002 2008 aikana vaihdellut 10 54 % välillä. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä on ollut 15 50 %. Esimerkiksi vuonna 2008 ammoniumtypen osuus kokonaistypestä oli kesäaikana 51 68 % ja talvella 8 24 %, kun taas fosfaatin osuus fosforista oli kesäaikana 5 30 % ja talvella 33 50 %. Kuitenkin Siikaranta-säätiön typpikuormituksen osuus Mankinjokeen tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on hyvin vähäinen, alle 0,5 prosenttia, joten myös ammoniumtyppikuormituksen mahdolliset vaikutukset vesistön tilaan jäävät kokonaisuutena erittäin pieniksi. Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006) typenpoistovaatimukset on annettu yli 10 000 avl:n (asukasvastineluku) laitoksille. Siikaranta-säätiön jätevedenpuhdistamon avl on selvästi alle 10 000. Kokonaistypen poistoteho on vuosina 2002 2008 vaihdellut vuositasolla välillä 7 64 % (ollen keskimäärin 41 %) ja ammoniumtypen poistoteho välillä 65 95 %, ollen keskimäärin 82 %. Puhdistusteho on ollut hyvä, joten Siikarannan jätevedenpuhdistamon osalta typenpoistoa ei katsota tarpeelliseksi. Puhdistamolla syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolla syntyvä jätevesiliete kerätään mädätysaltaaseen, josta se kuljetetaan 4 6 kertaa vuodessa HSY Jätehuollon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Puhdistamolta on poistettu vuonna 2008 lietettä 48 m 3. Jätteenkäsittelykeskukseen toimitetun lietteen määrä on vuosina 2002 2008 vaihdellut välillä 48 160 m 3 /a. Puhdistamolla syntyy lietteen lisäksi vähäisiä määriä muuta jätettä, kuten talousjätettä. Myös muu syntyvä jäte toimitetaan HSY Jätehuollon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. 9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön Arvio jätevesimäärän ja kuormituksen kehittymisestä Siikarannan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä on ollut vuosina 2002 2008 keskimäärin noin 16,5 m 3 /d. Käsiteltävän jätevesimäärän ei arvioida muuttuvan lähivuosina merkittävästi. Vuosina 2002 2008 kuormitus on ollut keskimäärin: 0,002 kg/d kok.p ja 0,06 kg/d BOD 7ATU sekä vuonna 2008 0,003 kg/d kok.p ja 0,06 kg/d BOD 7ATU. Haettavien luparajojen mukaisilla pitoisuuksilla ja jätevesimäärällä 16,5 m 3 /d kuormitus tulisi olemaan suurimmillaan: noin 0,013 kg/d kok.p ja 0,25 kg/d BOD 7ATU.
10 Arvio vaikutuksista veden latuun ja vesistön käyttöön Siikarannan jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan avoojaa pitkin Siikajärveen. Siikarannan puhdistettujen jätevesien kuormitus on ollut varsin pieni ja sen vaikutukset kokonaisuutena ovat jääneet tarkkailutulosten mukaan melko vähäisiksi. Avo-ojan, johon jätevedet johdetaan, veden laadussa jätevesien vaikutus on kuitenkin näkynyt mm. ravinnepitoisuuksissa ja bakteerien tiheyksissä. Vaikutukset Siikajärvessä ovat melko lieviä ja paikallisia. Pohjan ajoittainen heikko ravinne- ja happitilanne erityisesti loppukesällä sekä kohonneet a- klorofyllipitoisuudet voivat vähäisessä määrin johtua myös Siikarannan käsitellyistä jätevesistä. Veden vaihtuvuus Siikajärvessä on huono ja kuormituksen sieto siitä johtuen heikko, joten järven kuormitus ei saisi kasvaa. Siikarannan jätevesikuormituksen ei arvioida kasvavan. Puhdistetut jätevedet muodostavat vain pienen osan Siikajärven kokonaiskuormituksesta valtaosan kuormituksesta muodostuessa ranta-asutuksesta, muusta hajakuormituksesta ja ihmistoiminnasta. Siikajärven alusveden happitilanne on muodostunut kesällä säännönmukaisesti huonoksi lukuun ottamatta syyskuuta 2008, jolloin alusveden happitilanne oli tyydyttävä. Ajoittain happitilanne on ollut huono myös talvella pohjan läheisyydessä. Kerrostuneisuuden aikana syntyy yleensä hapettomuutta. Talvella tilanne ei ole ollut huono. Hapen kuluminen johtuu ilmeisesti rehevyyden aiheuttamasta välillisestä hapen kulumisesta (levien hajoamisesta) eikä suoranaisesti Siikarannan jätevedenpuhdistamossa puhdistettujen jätevesien vaikutuksesta. Jätevesillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta vesistön rehevyystasoon eikä vesistön käyttöön ja käyttökelpoisuuteen. Siikajärven uimaveden laatua puhdistetut jätevedet eivät näyttäisi vaarantavan. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Muut vaikutukset Jätevesikuormitus ei vaaranna Siikajärven nykyisiä kalakantoja. Kevätkutuisten kalojen kantoihin jätevesillä ei ole merkittävää vaikutusta. Rehevöitymisen haitalliset vaikutukset voisivat periaatteessa ilmetä lähinnä syyskutuisten kalojen lisääntymisongelmina, mutta siika on kuitenkin järvessä istutusperäistä kantaa. Ravinnekuormituksen aiheuttama lisääntynyt levänkasvu voi lisätä hiukan seisovien pyydysten limoittumista purkualueen välittömässä läheisyydessä. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Jätevedenpuhdistamon vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen ovat kokonaisuutena positiivisia. Jätevedenpuhdistamolla jätevedet käsitellään keskitetysti ja tehokkaasti. Toiminta ei normaalioloissa vaaranna ihmisten terveyttä. Mahdolliset hajuhaitat rajoittuvat lietteen kuljetukseen. Puhdistamon haju- tai meluhaitoista ei ole tullut
valituksia. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittävää hajuhaittaa ympäristöön. Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. Puhdistamolta ei arvioida aiheutuvan normaalioloissa haitallisia päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Toiminnasta ei aiheudu häiritsevää melua eikä tärinää ympäristöön. Arvio vahingoista ja niiden korvaamisesta Puhdistamon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. 11 HAKIJAN ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA (BAT) JA (BEP) Siikarannan jätevedenpuhdistamo on prosessiltaan kemiallis-biologinen jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1975 ja sitä on teknisesti laajennettu ja parannettu vuosina 1993 1994. Lisäksi käytön aikana on tehty tarpeelliset huolto- ja korjaustoimenpiteet. Laitos on toiminut lupamääräysten mukaisesti ja puhdistusteho on ollut hyvä. Tällä hetkellä puhdistustekniikka ja laitteet ovat tavanomaisia, hyväksi koettua ja hyväksyttävää tekniikkaa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Siikarannan jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja vesistötarkkailussa on noudatettu Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä No YS 42/13.1.2003 hyväksyttyä tarkkailuohjelmaa. Nyt vireillä olevan ympäristölupahakemuksen liitteenä on ehdotus uudeksi Siikarantasäätiön jätevedenpuhdistamon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaksi. Käyttö- ja päästötarkkailu Puhdistamolla suoritetaan työpäivittäin puhdistamon hoitajan toimesta käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalikulutuksen yms. selvittämiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa. Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet (viikkovirtaamat, päivittäiset ohitukset sekä käyttötarkkailun yhteenveto) toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sähköisesti keskuksen hyväksymällä tavalla. Tietojen toimittamiseen voidaan käyttää esim. ympäristöhallinnon Tyvi-palvelua. Käyttötarkkailutiedot toimitetaan keskukselle vuosittain kahden viikon kuluessa laskentajakson päättymisestä. Kuormitustarkkailun suorittaa julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä labora-
torio. Näytteet otetaan kolme kertaa vuodessa maalis-, elo- ja marraskuussa. Puhdistamolta lähtevästä vedestä otetaan kokoomanäyte 24 tunnin ajalta virtaaman mukaan painotettuna automaattisella näytteenottimella. Tulevasta ja lammikosta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet on otettu käsin työpäivän ajalta tunnin välein. Puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä sekä lammikosta tehdään seuraavat määritykset: Tuleva ja lähtevä vesi sekä Vain lähtevä vesi ja lammikko lammikko lämpötila PO 4 -P ph NO 2 +NO 3 -N alkaliteetti NH 4 -N sähkönjohtavuus fekaaliset koliformiset bakteerit BOD 7ATU saostuskemikaalin jäännöspitoisuus (Fe) COD Cr saostuskemikaalin jäännöspitoisuus (Al) kokonaisfosfori kokonaistyppi kiintoaine Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai valvovan viranomaisen hyväksymin menetelmin. Kullakin näytteenottokerralla tulee lisäksi selvittää seuraavat seikat: näytteenottovuorokauden virtaama selkeytysaltaan näkösyvyys ilmastusaltaan lietteen laskeutuvuus kiintoainepitoisuus palautuslietteestä lietteen laskeutuvuus ja kiintoainepitoisuus Kunkin puhdistamokäynnin yhteydessä käydään yhdessä läpi puhdistamonhoitajan kanssa läpi käyttötarkkailun päiväkirja ja selvitetään samassa yhteydessä mahdollisten ohijuoksutusten ja häiriöiden syyt. Lisäksi tarkkailussa noudatetaan valtioneuvoston päätöksessä (888/2006) annettuja ohjeita. Vesistö- ja biologinen tarkkailu Veden laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja elokuussa, otettavin vesinäyttein. Näytteet otetaan kahdelta pisteeltä, joista toinen piste (purkuojan ap.) sijaitsee puhdistamon alapuolisessa ojassa ja toinen Siikajärvessä. Siikajärvestä näytteet otetaan 1 m pinnan alapuolelta ja 1 m pohjan yläpuolelta. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: happi, ph, sähkönjohtavuus, väri, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja fekaaliset koliformiset bakteerit (ei Siikajärvestä 1 m pohjan yläpuolelta). Lisäksi Siikajärvestä (1 m ja 1 m pohjan yläpuolelta) määritetään PO 4 -P, NO 2 +NO 3 -N. Kesällä Siikajärvestä määritetään a-klorofylli (kokoomanäyte 0 2 m) ja kasvi- 12
plankton (lajisto ja biomassa) joka kolmas vuosi alkaen vuonna 2011. Lisäksi Siikajärvestä määritetään vesimassan puolivälistä happipitoisuus. Kasviplanktonin määritysvuosina (2011, 2014 ) Siikajärvestä analysoidaan myös a-klorofylli- ja happipitoisuus ohjelman mukaisesti. Kyseisinä vuosina muita määrityksiä ei tehdä Siikajärvestä eikä purkuojasta. Näytteenoton yhteydessä määritetään näkösyvyys, lämpötila ja arvioidaan purkuojan virtaama. Vesistötutkimusten näytteenotossa noudatetaan ympäristöhallinnon ohjeita. Näytteet analysoidaan SFS-standardin mukaisesti tai ympäristöhallinnon hyväksymin menetelmin. Kasviplankton lajisto ja biomassa Kasviplankton-näytteet otetaan Siikajärven havaintopisteestä. Näyte otetaan joka kolmas vuosi elokuun havaintokerralla. Ensimmäinen näytteenottokerta on elokuussa 2011. Näytteet otetaan 0 2 m kokoomanäytteenä. Tulokset ilmoitetaan taksonimäärinä ja biomassana 100 ml:ssa näytettä. Solumäärät muunnetaan tilavuuksiksi SYKE:n biorekisteriin tallennettujen tilavuuksien mukaisesti. Menettely poikkeustilanteissa Raportointi Toiminnanharjoittaja ja tarkkailun toteuttaja ovat velvollisia ilmoittamaan sekä ennakoitavissa olevista että havaituista tapahtumista ja ilmiöistä, joilla voi olla merkitystä ympäristön kannalta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon ja Kirkkonummen ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailun toteuttajan tulee ilmoittaa poikkeavista havainnoista ja tuloksista viipymättä toiminnanharjoittajalle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon ja Kirkkonummen ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli ohjelmasta on poikettu, syyt siihen tulee kirjata muistiin ja ilmoittaa tapahtuneesta välittömästi sekä toiminnanharjoittajalle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon ja Kirkkonummen ympäristönsuojeluviranomaisille. Korvaavien tai täydentävien näytteiden ottaminen harkitaan tilanteen mukaan yhdessä tarkkailun toteuttajan, toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisten kanssa. Tarkkailutulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon ja Kirkkonummen ympäristönsuojeluviranomaisille. Kuormitustarkkailutu- 13
loksiin liitetään lyhyt lausunto puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä. Mahdolliset toimenpidesuositukset ilmoitetaan laitokselle välittömästi. Yksittäisten kuormitustarkkailukertojen tulokset, jaksotulokset ja kuormitustarkkailun vuosiyhteenvetotulokset toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa näytteenotosta sähköisesti suoraan pintavesirekisteriin siirrettävässä muodossa. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittain Siikarannan jätevedenpuhdistamon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportissa ympäristöhallinnon kulloistenkin ohjeiden mukaisesti. Raportit toimitetaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä edellä mainituille tahoille. 14 RISKIT JA POIKKEUKSELLISET TILANTEET Jätevesihuollon riskitilanteita, niihin varautumista ja toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteissa on tarkasteltu vesihuollon riskinarvioinnissa. Siikaranta-säätiön vesihuollon riskinarviointi on tehty vuonna 2009 (Pöyry Environment Oy 2009 a). Kemikaalikanisterit, annostelupumput ja putkitukset sijaitsevat puhdistamorakennuksessa, jossa sijaitsevat myös kemikaalien annostelupisteet. Mahdolliset kemikaalivuodot eivät pääse maaperään. Puhdistamon sähkönsyöttö on turvattu varavoimakoneella, jonka teho riittää koko kiinteistön sähköntarpeeseen mahdollisen sähkökatkon aikana. Biologisen prosessin kannalta keskeisin on ilmastus. Puhdistamolla on olemassa varakompressori, jota testataan säännöllisesti. Saostuskemikaalia on puhdistamolla 2-3 kuukauden kulutusta vastaava määrä. Saostuskemikaalit toimitetaan kanistereissa valmiiksi annosteltavina liuoksina. Kanisterit varastoidaan puhdistamon sisätiloissa. Jätevedenpuhdistuksen kemikaaleille ei tarvita varsinaista varmuusvarastoa, koska saostuskemikaalien puuttuminen ei edellytä jätevesienkäsittelyprosessin keskeyttämistä. Kemikaaliannostuksen keskeytyessä puhdistustulos tulee heikkenemään. Jätevedenpumppausta ja -käsittelyä on mahdollista ohjata manuaalisesti. Laitoksella ei ole kaukokäyttömahdollisuutta. Vesihuoltojärjestelmän hälytykset tulevat päivystäjän matkapuhelimeen.
Puhdistamoalue on aidattu. Aitaa tullaan korjaamaan. Lisäksi siihen rakennetaan lukittava portti, jolla estetään asiattomien pääsy puhdistamoalueelle. Jätevedenpumppaamot on varustettu kahdella pumpulla. Normaalisti pumput käyvät vuorottelukäytöllä, jolloin toinen pumppu on varalla. Kiinteistöhuollolla on varapumppu. Laitteistojen rikkoutumistapauksissa tai tilanteissa, joissa haitallisia aineita on päässyt viemäriin, mahdolliset päästöt puhdistamolta vältetään sulkemalla purku vesistöön. Jätevettä voidaan varastoida jälkilammikkoon. Jälkilammikosta vesi voidaan poistaa imuautolla ja kuljettaa muualle käsiteltäväksi. Jäteveden ph:ta seurataan puhdistamon hoidon yhteydessä. Tarvittaessa annostellaan kalkkia, jos ph on alhainen. Jäteveden ph:n seuranta suunnitellaan muutettavan jatkuvaksi. Tällöin ph:n säätö lipeällä voidaan järjestää automaattiseksi. Luvan haltija ilmoittaa poikkeuksellisista tarkkailutuloksista, vesistöhaitoista tai niiden uhasta välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen ympäristönsuojeluviranomaiselle, jotka päättävät jatkotoimista. 15 ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Laitos hakee lupaa puhdistamotoiminnan jatkamiseen seuraavin luparajoin: lähtevä (mg/l) teho (%) BOD 7ATU 15 90 Kok.P 0,8 90 Arvot lasketaan vuosikeskiarvona ottaen huomioon mahdolliset ohitukset. Lisäksi otetaan huomioon valtioneuvoston päätöksessä yhdyskuntajätevesistä (888/2006) annetut vähimmäisvaatimukset. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 17.6.2010 ja 17.9.2010. Hakemuksesta tiedottaminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustaululla 27.7. 26.8.2010 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Kirkkonummen Sanomat ja Västra Nyland -nimisissä sanomalehdissä.
Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Kirkkonummen kunnantoimistossa. 16 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta, Kirkkonummen kunnanhallitukselta, Kirkkonummen terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on toimittanut 9.9.2010 päivätyn lausunnon, jossa esitetään muun muassa seuraava: Jätevedenpuhdistamolle voidaan myöntää ympäristölupa. Lupamääräyksissä olisi otettava huomioon muun muassa seuraavia asioita: Jätevesien käsittely ja johtaminen Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä kokonaispuhdistustulos. Tämä on tärkeätä myös sen takia, että Siikajärvi on osa Espoon veden Dämmanin vedenottovesistöä. Jätevedenpuhdistamolta Siikajärveen johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,8 mg P/l. Puhdistustehon on molempien osalta oltava vähintään 90 %. Arvot lasketaan vuosikeskiarvona ottamalla huomioon mahdolliset häiriöt ja ohijuoksutukset. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei jätevesistä aiheudu terveydellistä vaaraa tai haittaa. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesien käsittelykapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä. Jätevesien käsittelyssä syntyvä liete on käsiteltävä tai hyödynnettävä niin, että siitä ei aiheudu vesiensuojelullista haittaa. Menettelystä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kirkkonummen ja Espoon ympäristönsuojeluviranomaisille niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. Jätevesi- ja vesistötarkkailu Siikarannan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailua tulee jatkaa vuosittain Siikajärvessä ja avo-ojassa, johon puhdistetut jätevedet lasketaan. - Vesistötarkkailun näytteet tulee ottaa nykyisin käytössä olevista seuraavista havaintopakoista: Siikajärvi syvänne 7, Siikajärvi purkuoja ap. 0,1 (purkupaikan alapuolinen), Siikajärven purkuoja yp. 0,5 (purkupaikan yläpuolinen). - Näytteistä tulee tehdä seuraavat määritykset: lämpötila, happipitoisuus, hapen kyllästysaste, ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, väri, sameus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, (0,4 µm NPCsuodatetusta näytteestä), ja E.coli-bakteerit. Lisäksi järvestä tulee määrittää kesäaikana a-klorofyllipitoisuus 0 2 metrin kokoomanäytteestä.
Ojasta tulee mitata tai arvioida virtaama jokaisella näytteenottokerralla. Kaikista näytteistä on tehtävä aistinvaraiset havainnot (ulkonäkö ja haju). Järvihavaintopaikalta on määritettävä lisäksi näkösyvyys. Siikajärvestä näytteet on otettava syvyyksistä 1 m ja 1 m pohjasta. Ojasta näytteet on otettava noin 0,1 m syvyydestä. Siikajärvestä on lisäksi määritettävä lämpötila, happipitoisuus ja hapen kyllästysaste vesipatsaan puolivälistä. Näytteet on otettava kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja elokuussa. Vesistötarkkailun tulokset tulee toimittaa kertatuloksina kuukauden kuluessa näytteenotosta ja vuosiraportteina seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Kirkkonummen ja Espoon ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesistötarkkailun tulokset tulee toimittaa myös sähköisessä muodossa vähintään puolivuosittain Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle pintavesirekisteriin siirtämistä varten. Puhdistamon häiriötilanteista (mm. satunnaispäästöt) tulee ilmoittaa viipymättä kuntaan ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, ja tarvittaessa tulee keskuksen kanssa ylimääräisestä vesistönäytteenotosta. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa päivitetty kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle 3 kuukauden kuluessa lupapäätöksen voimaantulosta. Tarkkailuohjelman tulee sisältää havaintopaikkatiedot mukaan lukien koordinaatit ja kartta alueesta. Karttaan tulee merkitä jätevesien purkupaikka ja havaintopaikat. Muu toiminta Jätevesien käsittely on toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei käsittelystä aiheudu maiseman rumentumista, epäsiisteyttä, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ympäristön siisteyttä on valvottava. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että laitoksen toiminnan aikana melutaso lähimpien melulle alttiiden kohteiden piha-alueilla ei saa ylittää ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db päivällä (kello 7 22) eikä ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db yöllä (kello 22 7). Toimintaa on harjoitettava niin, että siitä ei aiheudu hajua, joka aiheuttaa kohtuutonta viihtyisyyshaittaa laitoksen ympäristössä. Luvan saajan on huolehdittava, että puhdistamosta poistettava liete toimitetaan käsittelypaikkaan tai laitokseen, jonka ympäristölupa mahdollistaa ko. jätteen vastaanoton. Liete on kuljetettava ensisijaisesti umpikorisessa, tiiviissä kuljetusvälineessä. Lietteen kuljetus on hoidettava ja kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava siten, ettei lietettä leviä jätevedenpuhdistamon alueelle tai sen ulkopuolelle. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Päätös on määrättävä olemaan voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan saajan 17
on määrättävä toimittamaan 31.12.2017 mennessä ympäristölupahakemus Etelä-Suomen aluehallintovirastoon lupamääräysten tarkistamiseksi. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on toimittanut 26.8.2010 päivätyn lausunnon, jossa ympäristölautakunta toteaa Siikarannan jätevedenpuhdistamon toimineen Uudenmaan ympäristökeskuksen 13.1.2003 antaman ympäristölupapäätöksen edellyttämällä puhdistusteholla. Siikarannan jätevedenpuhdistamo on mitoitettu selvästi nykyistä suuremmalle jätevesivirtaamalle, mikä tekee siitä toimintavarman ja helpottaa hyvään puhdistustulokseen pääsemistä. Siikajärven tila on vuonna 2008 valmistuneen pintavesien ekologisen luokituksen mukaan hyvä. Järvessä on havaittavissa lievää rehevöitymistä ja happiongelmia, mutta vesistötarkkailun perusteella Siikarannan puhdistamon jätevedet eivät kuormita järveä liikaa. Siikajärven veden hygieeninen laatu on tarkkailun perusteella ollut hyvä. Ympäristölautakunta katsoo, että puhdistamon puhdistustehon lupamääräyksiä voidaan tarkistaa hakijan esittämällä tavalla. Lähtevän jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ) saa olla enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l. Puhdistustehon on molempien osalta oltava 90 %. Arvot tulee saavuttaa vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Hakijan ehdotuksesta Siikarannan jätevedenpuhdistamon tarkkailun muuttamisesta, ympäristölautakunta toteaa, että puhdistamon vesistövaikutusten tarkkailua on syytä täydentää kolmen vuoden välein tehtävällä kasviplanktonin määrittämisellä Siikajärven ekologisen tilan seuraamiseksi. Toisin kuin hakija ehdottaa, myös kasviplanktonin tarkkailuvuosina tulisi tehdä samat fysikaalis-kemialliset määritykset kuin muinakin vuosina sekä Siikajärvestä että purkuojasta. Jos määrityksiä joiltakin vuosilta vähennetään, tulisi kasviplankton määrittää samaan aikaan laajan vedenlaadun tarkkailun kanssa. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että purkuojan puhdistamon yläpuolisen vertailuhavaintopaikan näytteenottoa jatketaan. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Hakija ei ole toimittanut vastinetta. 18
19 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Uudenmaan ympäristökeskuksen 13.1.2003 antamalla päätöksellä No YS 42 Siikarannan jätevedenpuhdistamon toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan. Puhdistamon asukasvastineluku on noin 350. Lupa koskee Siikaranta-säätiön rakennuksissa muodostuvien jätevesien käsittelyä Koski-Navalan kylässä Kirkkonummella ja käsiteltyjen jätevesien johtamista avo-ojan kautta Siikajärveen. Tarkistetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien johtaminen 1. Siikarannan jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet saa johtaa ojan kautta Siikajärveen. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja edunmenetyksestä. Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 2. Jätevedenpuhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on käytettävä ja hoidettava niin, että puhdistustulos on mahdollisimman hyvä. Käsiteltyjen jätevesien päästöjen vesistöön on täytettävä vuosikeskiarvoina ohijuoksutukset ja muut poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot: Parametri Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O 2 15 90 Fosfori, P 0,8 90 Kokonaistyppi - - Ammoniumtyppi Mahdollisimman hyvä nitrifikaatioaste 3. Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että toiminnassa täytetään yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) liitteen taulukon 1 ja fosforin osalta myös taulukon 2 mukaiset käsittelyn vähimmäisvaatimukset pitoisuuden osalta määriteltynä siten, kuin asetuksessa ja tämän päätöksen tarkkailumääräyksissä on edellytetty. Puhdistamon hoito 4. Jätevesien ja jätevesilietteen pääsy viemäriverkoston tai puhdistamorakenteiden, kuten altaiden, kautta maaperään on estettävä tiiviiden rakenteiden avulla. 5. Puhdistamon hoidosta vastaavalla on oltava tehtävään riittävä ammattitaito. Luvan saajan on ilmoitettava puhdistamon hoidosta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä-
ristökeskukselle sekä Kirkkonummen kunnan ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Viemäriverkosto ja purkuputki 6. Ohijuoksutuksista on pidettävä kirjaa ja niistä on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 7. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 8. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa muodostuvat jätteet, kuten puhdistamosta ja viemäristöstä poistettava liete, muut tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet, on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittaa, epäsiisteyttä, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesien pilaantumista, roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. 9. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseessä olevan jätteen vastaanotto on hyväksytty. 10. Jätteiden, kuten lietteen, kuljetus on hoidettava ja kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava siten, ettei jätettä leviä puhdistamoalueelle tai sen ulkopuolelle. Varastointi 11. Kemikaalien varastointi, käsittely ja kuljetukset tulee järjestää ja toteuttaa asianmukaisesti niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen 12. Jätevedenpuhdistamo rakenteineen ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle jätevedenpuhdistamotoiminnan päätyttyäkään. Jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Etelä- Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kirkkonummen kunnan ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kolme kuukautta ennen jäteveden käsittelytoiminnan lopettamista. Suunnitelma jätevedenpuhdistamorakenteiden ja -laitteiden käsittelystä sekä puhdistamoalueen kunnostamisesta toteutusaikatauluineen on samalla toimitettava edellä mainituille viranomaisille. 20
21 Häiriötilanteet ja poikkeukselliset tilanteet 13. Häiriötilanteissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa aiheutuu tai voi aiheutua poikkeuksellisia päästöjä ympäristöön, on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kirkkonummen kunnan ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli päästöistä voi aiheuta vaaraa terveydelle, kyseisistä tilanteista on ilmoitettava Kirkkonummen kunnan ja Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaisille. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 14. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava ympäristölupahakemuksen liitteessä 7. esitetyn ehdotuksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa. 15. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Laitoksen käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa tapahtuma- ja kestoaikoineen muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi energian kulutus puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä
hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Ympäristövaikutusten tarkkailu 16. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien vesistövaikutuksia ympäristölupahakemuksen liitteessä 7. esitetyn ehdotuksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti vesi- ja kasviplanktonnäyttein seuraavin lisäyksin: vesistötarkkailun näytepisteisiin on lisättävä purkuojan yläpuolinen piste vesinäytteet on otettava kaksi kertaa vuodessa, maalis- ja elokuussa, myös kasviplanktonin määritysvuosina vesinäytteistä on tehtävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 9.9.2010 päivätyssä lausunnossa esitetyt määritykset havaintopisteet on esitettävä tarkkailuohjelmassa koordinaatteineen kartalla, johon on merkitty myös puhdistamon jätevesien purkupaikka tarkkailutulokset on toimitettava myös sähköisessä muodossa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen puolivuosittain tarkkailutulokset on toimitettava havaintokerroittain kuukauden sisällä näytteenotosta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä Kirkkonummen kunnan ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Päivitetty tarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kirkkonummen kunnan ja Espoon kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille 28.2.2011 mennessä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa. Raportointi 17. Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) raja-arvon ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Päästötarkkailutulokset on toimitettava puolivuosittain Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sähköisessä rekisteriin liitettävässä muodossa sekä Kirkkonummen kunnan ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Tarkkailutuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle rekisteriin liitettävässä muodossa sekä Kirkkonummen kunnan ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenveto on toimitettava vuosittain ja virtaamatiedot jaksoittain sähköisesti ympäristökeskukselle. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvi- 22