Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Samankaltaiset tiedostot
CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Ilmastonmuutoksen hillinnän kansainväliset haasteet

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Ilmasto- ja energiatulevaisuus Tiina Koljonen, VTT

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Toimintaympäristö: Fortum

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Ohjelma. Klo Jakso Sisältö / Tavoitteet Vastaava

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Low Carbon Finland 2050 platform

Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää?

Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys PITKO

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Sähköjärjestelmien ja -markkinoiden kehitys vuoteen Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät ATS jäsentilaisuus 12.2.

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Uusiutuvan energian edistäminen arktisilla alueilla

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Rakennusten energiahuollon näkymiä

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Suomalaisen energiateollisuuden kilpailukyky ilmastopolitiikan muuttuessa

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin soveltaminen Suomen olosuhteissa. CCS-seminaari, Espoo, Tutkija Sebastian Teir, VTT

Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää?

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Uudet energiatekniikat

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Markku J. Virtanen, Dr

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Transkriptio:

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29, Vantaa

Biomassan kysyntä ja käyttö energian tuotannossa Politiikka ja talouskehitys avaintekijöitä, lisäksi bioenergiateknologioiden kehitys ja siirto tärkeitä Vuosi 21 22 2 Ilmastopolitiikka ml. päästökauppa Talouden ja väestön kasvut Teknologian kehitys ja siirto - Biomassan tuotanto & käyttö - Kilpailevat teknologiat Niukkenevat polttoainereservit + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + _ + + + + + + Ilmastonmuutos??? 2

Global TIMES -malli Osittaistasapainomalli Kysynnän ja tarjonnan tasapaino Eksogeenisia muuttujia mm. talouskasvu, väestönkasvu, sektorikohtaiset kysynnät, alueelliset resurssit Aikajänne vuoteen 21 asti Perustuu ETSAP TIAM malliin, jossa kuvattuna 1 maantieteellistä aluetta Laaja teknologiatietokanta Kuvattu tuhansia prosesseja, satoja hyödykkeitä Sisältää ilmastomallin Kuvattuna CO 2, CH 4, N 2 O, F-kaasut VTT:n malliversiota kehitetty erityisesti teknologia-arvioiden ja uusiutuvien energialähteiden potentiaaliarvioiden osalta. Tietokannassa kuvattu myös nykyinen energian tuotantokapasiteetti ja sen poistuma CAN USA MEX LAM WEU EEU MEA AFR FSU CHI JPN KOR IND ODA AUS 3

Pitkän aikavälin energia- ja päästöskenaariot Baseline Ei ilmastopolitiikkaa vuoden 212 jälkeen BKT-kehitysarviot lähellä IEA:n ennusteita CO 2 -päästöt yli kaksinkertaistuvat vuoteen 2 mennessä 2 C-scenario Ilmakehän lämpötilan nousu max. 2 astetta Annex 1-maiden khk-vähennystavoite: -2% vuonna 22, -7% vuonna 2 ja -9% vuonna 29 verrattuna vuoden 199 päästöihin CO 2 -päästöt kolmasosa nykytasosta tällä vuosisadalla 2 C -scenario Kuten edellä, mutta investointeja kaasun tuotantoon ja infrastruktuuriin rajoitettu Vaikutukset kaasun saatavuuteen Euroopassa Emissions, Pg CO2 Emissions, Pg CO2 Baseline 7 ODA IND 6 CHI MEA AUS AFR 4 SKO CSA 3 MEX USA 2 CAN JPN 1 FSU EEU WEU 2 21 22 23 24 2 26 27 28 29 21 2 C optimization 7 ODA IND 6 CHI MEA AUS AFR 4 SKO CSA 3 MEX USA 2 CAN JPN 1 FSU EEU WEU 2 21 22 23 24 2 26 27 28 29 21 4

Primäärienergian kulutus Baseline-skenaariossa 3 % primäärienergiasta kulutetaan kehittyvässä Aasiassa vuonna 2 1 Baseline 1 2 C Optimization 9 9 Primary energy, 8 7 6 4 3 Primary energy, 8 7 6 4 3 Global 2 2 1 1 2 21 22 23 24 2 2 21 22 23 24 2 3 Baseline 3 2 C Optimization 3 3 Primary energy, 2 2 1 1 Primary energy, 2 2 1 1 Developing Asia 2 21 22 23 24 2 2 21 22 23 24 2

Energian kulutuksen kasvu Aasiassa nopeinta vuoden 22 jälkeen Bioenergian käyttö määrällisesti kasvaa, mutta suhteellisesti ei merkittävästi 21 22 2 21 22 2 14 12 China 1 9 8 India 1 8 6 4 2 7 6 4 3 2 1 Basel. 2 C Basel. 2 C Basel. 2 C Basel. 2 C Basel. 2 C Basel. 2 C 21 22 2 21 22 2 12 1 8 6 4 2 21 22 2 Southeast Asia Basel. 2 C Basel. 2 C Basel. 2 C 21 22 2 6

Bioenergian merkitys vaihtelee Aasian kehittyvissä talouksissa Siirtyminen tehottomasta polttopuun käytöstä tehokkaampiin teknologioihin 4 21 22 2 3 21 22 2 3 3 2 2 1 China Hydro Wind 3 2 2 1 India Hydro Wind 1 1 Basel. 2 C Basel. 2 C Basel. 2 C Basel. 2 C Basel. 2 C Basel. 2 C 21 22 2 21 22 2 21 22 2 4 4 3 3 Southeast Asia 2 2 1 1 Hydro Wind Basel. 2 C Basel. 2 C Basel. 2 C 21 22 2 7

Primäärienergian kulutus EU-3-alueella Kasvu hyvin maltillista verrattuna kehittyviin talouksiin 1 9 8 7 6 4 3 21 22 2 Bioenergian käyttö maksimissaan politiikkaskenaarioissa vuonna 2 Kaasun saatavuus vuonna 22 vaikuttaa bioenergian kysyntään, myös kulutus joustaa 2 1 21 22 2 8

Bioenergian käyttö lisääntyy rajusti EU-3-alueella vuoden 22 jälkeen 2 C-skenaarioissa Ennen vuotta 22 EU:n uusiutuvien tavoitteen saavuttaminen tarvitsisi myös teoreettisessa lähestymistavassa muutakin tukipolitiikkaa kuin päästökauppa 4 4 3 3 2 2 1 1 21 22 2 Hydro Wind Share of renewables in final energy % 4 % 4 % 3 % 3 % 2 % 2 % 1 % 1 % % % 21 22 2 21 22 2 21 22 2 9

EU-3 alueen sähköntuotantoskenaario Biomassan käyttö Euroopan sähköntuotannossa voisi kasvaa 2 prosenttiin vuoteen 2 mennessä, tai jopa suuremmaksi jos biomassaa olisi saatavilla Baseline 2 C scenario 6 Wind 6 Wind Electricity generation, PWh 4 3 2 1 2 21 22 23 24 2 Solar Fusion Fission Hydro Con+CCS Con-Gas/Oil Con-Coal Con-BioIGC Con-Bio CHP-Gas/Oil CHP-Coal CHP-Bio Electricity generation, PWh 4 3 2 1 2 21 22 23 24 2 Solar Fusion Fission Hydro Con+CCS Con-Gas/Oil Con-Coal Con-BioIGC Con-Bio CHP-Gas/Oil CHP-Coal CHP-Bio 1

CCS:n rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Bio-CCS alentaisi merkittävästi ilmastonmuutoksen hillinnän kustannuksia Bio-CCS-mukana Ilman bio-ccs:ää 7 Baseline 8 Baseline 6 2 C, Gross 7 2 C, Gross Global emissions, Pg CO 2 4 3 2 1 2 C, With afforestation 2 C, W ith CCS CCS Global emissions, Pg CO 2 6 4 3 2 1 2 C, With afforestation 2 C, With CCS CCS 2 22 24 26 28 21 2 22 24 26 28 21 11

Johtopäätökset Ilmastonmuutoksen hillintä voisi kasvattaa globaalin bioenergian käytön nykyisestä 1 prosentista 2 prosenttiin vuoteen 2 mennessä. Skenaariolaskelmien perustella bioenergian käytön merkitys kasvaa erityisesti teollisuusmaissa. Kehittyvissä talouksissa nopea energian kysynnän kasvu lisää erityisesti fossiilisten polttoaineiden kysyntää. Kehittyvän Aasian CO 2 -päästöt maailman CO 2 -päästöistä kasvoivat kaikissa skenaarioissa nykyisestä noin 2 prosentista noin 4 prosenttiin vuoteen 2 mennessä. Bioenergiaa käytettiin kuitenkin määrällisesti huomattavia määriä politiikkaskenaariossa. Avaintekijä skenaariolaskelmissa oli oletettu biomassan maksimipotentiaali!!! Kuva: Levien kasvatusaltaita lähde: Shell 28. 12