Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: professori Jouko Jalonen

Samankaltaiset tiedostot
Päivitetty TDKN E 2 a

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka

ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA

Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

KARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia)

Runkokoulutus (3kk) Vähintään 3 kk palvelua tulee suorittaa jollakin kirurgisella erikoisalalla tai anestesiologian ja tehohoidon erikoisalalla.

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

Erikoislääkärien lisäkoulutusohjelmat Tampereen yliopistossa Opetussuunnitelmat alk.

Erikoislääkärien lisäkoulutusohjelmat Tampereen yliopistossa Opetussuunnitelmat alk.

Erikoislääkärien lisäkoulutusohjelmat Tampereen yliopistossa Opetussuunnitelmat alk.

Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f.

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma

KÄSIKIRURGIA

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

SISÄTAUDIT. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. HLL-tutkinnon laillistuspvm (Valviran todistus liitteeksi)

Sairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää:

REUMATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

NEUROKIRURGIA

Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. kirurgian alojen runkokoulutus

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä

II PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS

SYÖPÄTAUDIT

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito

Vuosi 2002 oli yhdistyksen 50. toimintavuosi.

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Info sosiaali- ja terveysalan sparrausryhmälle

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

LASTENTAUDIT. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Heikinheimo KLL/Lasten ja nuorten klinikka PL 281, HUS,

Palliatiivisen lääketieteen koulutus

Valtioneuvoston asetus

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS ---

GASTROENTEROLOGIA. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus

Suomen anestesiologiyhdistys ry:n toimintakertomus vuodelta 1999

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

LOKIKIRJA. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi: Opinto-oikeus (pvm): Koulutusohjelman. TAYS, neuroalat ja kuntoutus

Vuosi 2004 oli yhdistyksen 52. toimintavuosi.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

4 Kardiologikoulutus. Suomessa

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta /2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki

Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta. Filosofian lisensiaatin tutkintoon sisältyvä sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS. OPINTO-OPAS lukuvuosille

Koulutuspaikkasopimus

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Helsingin yliopisto Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutusohjelma

Terveystieteiden tiedekunta LISÄKOULUTUSOHJELMAT OPAS

LISÄKOULUTUSOHJELMAT OPAS

PSYKIATRIA. Vastuuhenkilöt: Psykiatrian erikoisalojen runkokoulutus Prof. Erkki Isometsä Puh. (09) ,

LISÄKOULUTUSOHJELMAT OPAS

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS

LOKIKIRJA. Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi. Ilmoittautunut koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi

Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n VUOSIKERTOMUS 2014

LISÄKOULUTUSOHJELMAT OPAS

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET lukuvuosille

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

SUOMEN KEHITYSVAMMALÄÄKÄRIT FINLANDS LÄKARE FÖR UTVECKLINGSSTÖRDA R.Y. KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYSOHJELMA TUUTORI-OPAS

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Suomen Anestesiologiyhdistys ry Vuosikertomus 2016

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto

Keuhkosairauksien erikoisalan erikoislääkärikoulutuksen arviointi keväällä Joni Niskanen Keuhkoylilääkärikokous

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

Ilmoittaudu lääketieteellisessä tiedekunnassa neurologian koulutusohjelmaan.

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

TUTOR-TOIMINTA. Synnytys- ja naistentautioppi Turun yliopisto

LISÄKOULUTUSOHJELMAT OPAS

Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n toimintakertomus vuodelta 2005

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

Transkriptio:

SYDÄNANESTESIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: professori Jouko Jalonen Sydänanestesian yliopistollinen lisäkoulutusohjelma korvaa tähänastisen Suomen Lääkäriliiton hallinnoiman sydänanestesian erityispätevyysohjelman sitä mukaa kun uusia anestesiologian erikoislääkäreitä ilmoittautuu sydänanestesian lisäkoulutukseen. TAUSTA Anestesiologia on yksi niistä spesialiteeteista, joilla ei ole ollut ns. suppeita erikoisaloja. Käytännössä kuitenkin anestesiologiassakin on osa-alueita, joissa mitä ilmeisimmin tarvitaan yleisanestesiologientietojen ja taitojen lisäksi erityisosaamista. Sydänanestesia ja siihen liittyvä keinoverenkierto (perfuusio) on yksi tällainen alue ja lisäkoulutusohjelma tähtää pätevöitymiseen näihin taitoihin. Pätevöitymisohjelma noudattaa yleiseurooppalaiseen pätevöitymiseen tähtäävien koulutusvaatimusten mallia. Huomioon on otettu niin UEMS:n (Union Européenne Des Médicins Spécialistes) kuin EBCP:n (European Board of Cardiovascular Perfusion) koulutuksen ja tentin vaatimukset. UEMS:n koulutusohjelma on tarkoitettu yleisanestesiologiaan. Suomen Anestesiologiyhdistys (SAY) ry:n Sydänanestesiajaoksen näkemykset on myös huomioitu lisäkoulutusohjelmaa laadittaessa ja sen tavoitteita toteutettaessa. TAVOITTEET Tavoitteena on, että sydänanestesian lisäkoulutusohjelman suorittanut anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri (tai vanhan koulutusjärjestelmän mukainen anestesiologian erikoislääkäri) 1. on perehtynyt sydänanestesiologian alalla tarvittavaan teoreettiseen tietoon, 2. pystyy toimimaan itsenäisesti sydänanestesiologin tehtävissä, 3. pystyy käyttämään ultraäänikardiografiaa osana sydänleikkauspotilaan valvontaa, 4. pystyy huolehtimaan itsenäisesti sydänleikkauksen perfuusiosta ja siihen läheisesti liittyvistä tehtävistä, 5. pystyy vastaamaan itsenäisesti sydänleikkauspotilaan leikkauksen jälkeisestä valvonnasta, 6. kykenee toimimaan asiantuntijana oman alansa ja reuna-alueiden erityiskysymyksissä, 7. kykenee erikoisalan kehittämis- ja opetustyöhön. SISÄLTÖ

Koulutukseen voidaan hyväksyä sellainen seuraavassa mainittu käytännön ja teoreettinen koulutus, joka on hankittu sen jälkeen, kun koulutettava on saanut anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärin (tai vanhan koulutusjärjestelmän mukaisen anestesiologian erikoislääkärin) oikeudet. Käytännön koulutus 2 vuotta yliopistosairaalan koulutuspaikassa tai 1 vuosi yliopistosairaalan koulutuspaikassa ja 2 muussa sairaalassa, jossa toiminnan on oltava pääasiassa sydänanestesiaa Käytännön koulutuksen tulee sisältää monipuolisesti erilaisten perfuusiossa ja ilman perfuusiota tehtävien sydänleikkauspotilaiden anestesiaa, perfuusiota ja tehohoitoa.koulutuksen perehdytysjaksossa (3 kk) koulutettavan on: osoitettava soveltuvin tavoin koulutuksesta vastaavalle lääkärille tietonsa ja taitonsa sydänanestesiassa ja perfuusiossa, koottava itsenäisesti vähintään 10 perfuusiokiertoa, osoitettava hallitsevansa sydänanestesiassa ja perfuusiossa käytettävän oheislaitteiston toiminnan ja käytön, hallittava tarkoituksenmukainen toiminta "perfuusio-onnettomuuksissa", hoidettava ohjatusti 30 sydänanestesiaa ja perfuusiota. Edellä mainitun jälkeen koulutettava voi lukea hyväkseen myös itsenäisesti suoritetut sydänanestesiat ja perfuusiot, joita pätevöitymisohjelma edellyttää yhteensä 100 kumpaakin (voivat apahtua samoilla potilailla). Koulutettavan tulee hankkia perustaidot sydänleikkauspotilaan kuvantamisessa ultraäänikardiografialla a tehdä vähintään 100 UKG-perustutkimusta. Suositellaan, että koulutettava perehtyy seuraavien erityispotilasryhmien anestesiologiseen hoitoon: 1. lasten sydänanestesia, perfuusio ja tehohoito, 2. sydän-/keuhkosiirron saaneiden potilaiden tehohoito. Käytännön koulutusjakson ajasta voi korvata enintään puoli vuotta työskentelyllä alueeseen liittyvässä tutkimusprojektissa. TEOREETTINEN KURSSIMUOTOINEN KOULUTUS Teoreettista kurssimuotoista koulutusta vaaditaan vähintään 60 tuntia, josta osan tulee käsitellä perioperatiivista ultraäänitutkimusta. Tällaiseksi hyväksytään koulutuspaikan koulutusohjelma, Suomen Anestesiologiyhdistyksen Sydänanestesiajaoksen, Suomen Rintakirurgiyhdistyksen, Suomen Kardiologisen Seuran, The

Scandinavian Association for Thoracic Surgery:n (SATS), The Scandinavian Society for Extracorporeal Technology:n (SCANSECT), The European Association of Cardiothoracic Anesthesiologists: n (EACTA) ja The Society of Cardiovascular Anesthesiologists:n (SCA) ja muiden vastaavien tieteellisten seurojen järjestämä koulutus. Anomuksesta koulutuksen vastuuhenkilö voi hyväksyä myös muun vastaavan, alaan liittyvän koulutuksen. KUULUSTELU Valtakunnalliseen sydänanestesian kuulusteluun voi osallistua aikaisintaan viimeisen pätevöitymisvuoden aikana, kun teoreettinen koulutus on suoritettu. Kuulustelu järjestetään yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa samaan tapaan kuin erikoislääkäritentti, tarpeen mukaan kolmasti vuodessa. Kuulustelijoina on kaksi aktiivisesti sydänanestesiologian alalla työskentelevää henkilöä, joilla on alan erityispätevyys tai todistus yliopiston sydänanestesiologian lisäkoulutusohjelman suorittamisesta sekä dosentin pätevyys. Jos kahta dosenttitasoista kuulustelijaa ei löydetä, voi toinen kuulustelijoista olla tohtorin tutkinnon suorittanut. Koulutusohjelmien vastuuhenkilöt sopivat keskenään ketkä kaksi kuulustelijaa ovat kulloinkin vuorossa, mutta pyritään siihen, että kuulusteluvuoro kiertäisi eri yliopistoissa. Koulutusyksiköt vahvistavat kuulusteluvaatimukset koulutusohjelmien vastuuhenkilöiden valtakunnallisesti sovitusta yhtenäisestä esityksestä. Vaatimukset tarkistetaan kaikissa koulutusyksiköissä samanaikaisesti kahden vuoden välein. Koulutuspaikan tulee järjestää koulutettavalle mahdollisuus tutustua ainakin seuraavaan kirjallisuuteen, jota käytetään kuulustelun pohjana: Kirjat (uusin painos) Uusin painos; tällä hetkellä seuraavat painokset. Kaplan's Cardiac Anesthesia. Joel A. Kaplan, David L. Reich, Carol L. Lake, and Steven N. Konstadt. Saunders 2006 (uusi painos ilmestyy 2011) Cardiopulmonary Bypass: Principles and Practice by Glenn P Gravlee, Richard F Davis, Alfred H Stammers, and Ross M Ungerleider. Lippincott, Williams & Wilkins, 2007) Practical Perioperative Transesophageal Echocardiography. David Sidebotham, Alan Merry, Malcolm Legget. Butterworth Heinemann, 2003 (uusi painos ilmestyy 2011) Lehdet (sydänanestesiologiaa, perfuusiota ja sydänleikkauspotilaiden tehohoitoa käsittelevät artikkelit, koulutusvuodet ja niitä edeltävä vuosikerta) Journal of Cardiothoracic and Vascular Anesthesia Anesthesiology Anesthesia and Analgesia

British Journal of Anaesthesia Acta Anaesthesiologica Scandinavica Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery Annals of Thoracic Surgery KOULUTUSPAIKKA Koulutuspaikalta edellytetään pätevöitymisohjelmaa, jonka kuvaus tulee olla koulutettavien nähtävillä, koulutuksen vastuuhenkilöä, joka voi olla anestesiologian ja tehohoidon erikoistumisalan koulutuksen vastuuhenkilö tai lisäkoulutusohjelman vastuuhenkilö, jos tällä on dosentin pätevyys, nimettyä koulutuksen järjestämisestä vastaavaa lääkäriä, jolla on sydänanestesian erityispätevyys tai joka on suorittanut hyväksyttävästi vastaavan yliopiston lisäkoulutusohjelman, sydänkirurgista toimintaa, jonka puitteissa koulutettavalla on mahdollisuus ohjatusti hoitaa vähintään 50 sydänanestesiaa ja 50 perfuusiota vuodessa, järjestettyä toimipaikan sisäistä koulutusta, jota tulee olla vähintään 10 tuntia vuodessa. Koulutettava pitää koulutuksestaan lokikirjaa, jonka paikalliset vastaavat kouluttajat hyväksyvät. VASTUUHENKILÖT JA KOULUTTAJAT Turun yliopistossa lisäkoulutusohjelman vastuuhenkilönä on prof. Jouko Jalonen ja muina kouluttajina toimivat dos. Mika Valtonen ja muut sydänanestesiologian erityispätevyyden omaavat tai yliopiston vastaavan lisäkoulutusohjelman antaman pätevyyden omaavat sydänanestesiassa toimivat anestesiologit. TODISTUS SUORITETUSTA LISÄKOULUTUKSESTA Suoritettuaan lisäkoulutukseen vaadittavat palvelut, kurssimuotoisen koulutuksen ja hyväksytysti lisäkoulutustentin koulutettava hakee todistusta siitä tiedekunnasta, jonka lisäkoulutusohjelmaan on osallistunut. Kyseinen tiedekunta antaa todistuksen lisäkoulutuksen suorittamisesta, kun lisäkoulutusohjelman vastuuhenkilö on tarkastanut, että vaatimukset täyttyvät.

SIIRTYMINEN SUOMEN LÄÄKÄRILIITON ERITYISPÄTEVYYSKOULUTUSOHJELMASTA YLIOPISTON LISÄKOULUTUSOHJELMAAN Suomen Lääkäriliiton sydänanestesian erityispätevyysohjelma on lakkautettu ja siirtymäaika loppui 31.8.09, joten tässä ohjelmassa aloitetun koulutuksen jatkaminen on mahdollista vain yliopistollisessa lisäkoulutusohjelmassa. Erityispätevyyskoulutusohjelmassa ollut voi kuitenkin siirtyä yliopiston lisäkoulutusohjelmaan niin, että hänen siihen mennessä suorittamansa palvelu ja muu koulutus voidaan hyväksyä takautuvasti lisäkoulutusohjelman koulutukseksi niiltä osin kuin se vastaa lisäkoulutusohjelman vaatimuksia. Yliopiston lisäkoulutusohjelman vastuuhenkilö tarkistaa tällöin hakijan koulutuksen ja tekee päätöksen hyväksymisestä lisäkoulutusohjelmaan ja tarvittavasta puuttuvasta koulutuksesta. LISÄTIETOA Prof. Jouko Jalonen jouko.jalonen(at)utu.fi 02-3132966 Dos. Mika Valtonen mika.valtonen(at)tyks.fi 02-3130184