HEINOLAN KAUPUNKI PÄÄTÖS 111-2015-2 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Ympäristönsuojelulain Rauhankatu 3 71 :n mukaisessa 18100 HEINOLA ympäristölupa-asiassa Päätös on annettu julkipanon jälkeen 27. 5. 2015 ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 71 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Mikkelin Betonin Vierumäen betonituotetehdasta. Samassa lupapäätöksessä on annettu määräykset myös kaatopaikan sulkemisesta, joita ei ole tarvetta tarkistaa. Erillisessä lupapäätöksessä on annettu määräykset betonijätteen murskauksesta alueella. Myös ne tarkistetaan tällä päätöksellä. Mikkelin Betoni Oy Pursialankatu 15 50100 Mikkeli TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTEET LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Yhteyshenkilö: Erkki Hänninen, p. 050 5255 901 Mikkelin Betoni Oy, Vierumäen tehdas Osoite: Urajärventie 112, 19110 Vierumäki Yhteyshenkilö: Ari Väisänen, p. 044 732 5532 Kiinteistötiedot: 111-404-3-180, (vuokra-ala 3 ha), kiinteistönomistaja Heinolan kaupunki 111-404-3-214, omistaja Mikkelin Betoni Oy sekä suljettu kaatopaikka kiinteistöllä 111-404-3-66, omistaja Hannu Kolli Toimialatunnus: 23610 Betonituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin. Ympäristönsuojelulain (547/2014) 27 ja liitteen 1 taulukon 2 kohta 8 g) Kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n kohdan 7 b perusteella lupahakemus käsitellään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa, jona Heinolan kaupungissa toimii ympäristö- ja rakennuslautakunta.
ASIAN VIREILLE TULO TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Hakemus on jätetty Heinolan kaupungin ympäristötoimelle 3.2.2015. Luvan tarkistamista on edellytetty lupapäätöksissä YLO/lup/132/04 sekä Y01/2010. Hämeen ympäristökeskuksen 1.11.2004 antama ympäristölupa YLO/lup/132/04, joka koskee betonielementtitehtaan toimintaa ja kaatopaikkaa. Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan 28.6.2010 antama ympäristölupa Y01/2010, joka koskee betonituotteiden valmistusta rakennustarkoituksiin eli betonin murskausta ja hyödyntämistä varastokentän rakenteissa. Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan 27.2.2013 antama ympäristölupa Y3/2013, joka koskee betonijätteen hyödyntämistä maarakentamisessa. ALUEEN KAAVOITUS, ASUTUS JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Mikkelin Betoni Oy:n tehdas sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14), Seestanjoen valuma-alueella (14.165). Tehdasalue sijoittuu Syrjälänkankaan I luokan (0608905) pohjavesialueelle, Heinolan kaupungin Syrjälänkankaan vedenottamon valuma-alueelle. Etäisyys vedenottamoon on noin 300 m. Alueella ei ole asemakaavaa. Vierumäen osayleiskaavassa alue on merkitty merkinnällä TY-1, teollisuusalue, jonka sijainti pohjavesialueella asettaa toiminnalle erityisiä vaatimuksia. Lähin asuttu rakennus sijaitsee n. 400 500 m päässä tehdasalueesta koilliseen. Tehdasalueen rajanaapureina on teollisuuslaitoksia ja kuljetusliikkeen varikko. TOIMINNAN KUVAUS HAKEMUKSEN MUKAAN Yleiskuvaus toiminnasta Mikkelin Betoni Oy:n tehdasalue muodostuu kahdesta tontista, joiden pinta-ala on yhteensä noin 4,3 hehtaaria. Tehdas valmistaa betonielementtejä asuin- ja teollisuusrakennuksiin. Betonielementtitehdas on toiminut samalla paikalla jo 40 vuoden ajan. Seinäelementtien tuotanto on
pienentynyt noin 30 %. Sen on korvannut ontelolaattojen valmistus. Raskasöljykattilan käyttö on lopetettu ja tehtaan lämpöenergia hankitaan kaukolämpönä Versowoodin lämpövoimalasta. Raskasöljysäiliö on poistettu käytöstä, mutta vielä paikoillaan teollisuusalueella. Kevyttä polttoöljyä käytetään höyrynkehittimessä ja koneiden polttoaineena. Kevytöljysäiliön tilavuus on 3 m 3. Tehdas on liitetty kaupungin vesi- ja jätevesiverkkoon. Tehtaan prosessin pesuvedet kierrätetään takaisin tuotantoon. Kaatopaikka, jonne aikaisemmin vietiin betoni- ja kiviainesjätettä, on ollut pois käytöstä 31.10.2007 lähtien. Betonijäte kierrätetään nykyisin hyötykäyttöön. Murskausta hyötykäyttöä varten tehdään tehdasalueen pohjoiskulmassa. Tehtaan henkilökunnan kokonaismäärä on noin 60 henkilöä. Työ on yksivuorotyötä ja työtä tehdään päivällä työaikoja porrastaen tarpeen mukaan. Ympäristön kuormitus ja sen rajoittaminen Pöly ja melu Betoniaseman pölynpoistojärjestelmänä toimivat kuitukangassuodattimet betonisiilojen yläpäässä. Suodatinkankaat vaihdetaan säännöllisesti kerran vuodessa. Meluisimmat työvaiheet tuotannossa tehdään tehdashallin sisällä. Betonijätteen murskaus on ulkona sijaitseva melun lähde, mutta se on arvioitu pieneksi. Liikenne Elementtien valmistuksessa käytettävän betonimassan siirto hallin ulkopuolitse pyörintäsäiliöautolla on lopetettu. Siirto tapahtuu sukkularadan avulla elementtihallin sisäpuolella. Varastokentän laajennus hallin itäpuolelle on muuttanut liikenteen reittejä tehdasalueella. Liikennöinti tehtaan etupihalla toimistojen edessä on vähentynyt. Tuotteiden ja raaka-aineiden kuljetusmäärät ovat pysyneet ennallaan n. 4 rekkakuormassa valmiita tuotteita päivittäin. Jätteet, hulevedet, muut päästöt ja toiminnan riskit Yrityksen oman kaatopaikan sulkemisen jälkeen betonijätteet on käsitelty tehdasalueella murskaamalla. Mursketta on hyödynnetty kahdella erillisellä ympäristöluvalla tehdasalueen varastokenttien rakenteissa. Muut jätteet lajitellaan ja toimitetaan ulkopuolisille vastaanottajille käsiteltäväksi. Vaarallisia jätteitä varten on erillinen, lukittava varastokontti.
Syrjälänkankaan teollisuusalueen hulevesien laadusta, pohjavesiriskeistä ja käsittelyvaihtoehdoista on valmistunut selvitys vuonna 2012. Mikkelin Betonin hulevesien on todettu sisältävän metalleja (Cr, Pb, Ni), PAH-yhdisteitä, sulfaattia sekä kloridia. Hulevesissä on myös korkea ph. Hulevesien aiheuttama riski on arvioitu kohtalaiseksi ja hulevesien käsittelyksi on esitetty kiintoaineen erotusta ennen ojaan johtamista tai imeytystä. Toiminnan ja vaikutusten tarkkailu Tehdasalueen eteläpuolella on pohjavesiputki, josta otetaan vesinäytteitä keväisin ja syksyisin osana Heinolan pohjavesialueiden yhteistarkkailua. Tarkkailussa on todettu selvä sulfaattipitoisuuden nousu. Myös kloridi-, natrium-, kalsium- ja kokonaistyppipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus ovat luonnontilaisesta kohonneita ja ovat nousseet tarkkailun aikana. Happipitoisuus on laskenut. Pitoisuudet alittavat talousveden laatuvaatimusten enimmäispitoisuudet. Kloridipitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (30.11.2006/1040) säädetyn pohjaveden ympäristölaatunormin (25 mg/l). ASIAN KÄSITTELY Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista Hakijan arvioin mukaan tuotannossa käytetään ympäristön kannalta turvallisimpia materiaaleja ja kemikaaleja. Pölypäästöjen ehkäisemiseksi betoniasemalla on käytössä parhaat saatavissa olevat suodattimet, joiden toimintaa tarkkaillaan huolto-ohjelman mukaisesti. Prosessivedet kierrätetään takaisin tuotantoon. Energian käytön tehokkuutta seurataan ja pyritään tehostamaan. Raskaan polttoöljyn päästöt ovat jääneet pois, kun energia ostetaan kaukolämpönä Versowood Oy:ltä. Tehtaalle on laadittu ympäristöriskinarvio vuonna 2014 ja vuonna 2010 on laadittu Eco Start ympäristöhallintajärjestelmä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireille tulosta on tiedotettu kuuluttamalla Heinolan kaupungin ilmoitustaululla 6.2. 9.3.2015 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Itä-Häme-lehdessä 6.2.2015 ja Heinolan kaupungin internetsivulla. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Heinolan kaupungin ympäristötoimistossa.
Tarkastukset Lausunnot Hakemuksen johdosta on tehty tarkastus 21.4.2015. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot terveydensuojeluviranomaiselta, Hämeen ELY-keskukselta ja Heinolan kaupungilta 6.2.2015 päivätyllä kirjeellä. PHSOTEY terveydensuojeluviranomaisena on 4.3.2015 saapuneessa lausunnossaan todennut, että - - merkittävin terveydensuojelullinen riski on pohjaveden laadun heikkeneminen. Terveydensuojelun kanta on, että toiminnasta ei saa aiheutua haittaa pohjaveden laadulle. Pohjaveden suojelemiseksi on varmistettava, että kaikissa paikoissa, joissa voi syntyä pieniäkin päästöjä maaperään tai pohjaveteen, on tehty asianmukaiset suojaukset. Pohjaveden tarkkailua on tärkeä jatkaa hakemuksen mukaisesti. - - Betonijätteen varastointiin käytettävän paikan ja varastoitavan määrän tulee olla sellaiset, että huleveden vaikutus pohjaveteen jää mahdollisimman pieneksi. Alueella syntyvät pohjavedet tulee johtaa tai käsitellä niin, ettei niistä aiheudu vaaraa pohjavedelle eikä lähialueen pintavesille. Suojauksen tarve ja toteuttaminen on huomioitava tehdasalueen hulevesijärjestelmässä, joka on hakemusasiakirjojen mukaan tarkoitus saada valmiiksi 2016. Hulevesiä kerääviä kaivoja tulisi pystyä tarkkailemaan myös aistinvaraisesti, jotta mahdollisiin päästöihin voidaan reagoida nopeasti. Hulevesien tarkkailu tulee toteuttaa tarkkailusuunnitelman mukaisena. - - Betonijätettä ei tule sijoittaa maantäyttöihin Syrjälänkankaan pohjavesialueella, sillä betoniaines voi vaikuttaa maaperässä esimerkiksi happamuuteen muuttaen aineiden liukenemista maaperästä pohjaveteen. - - Pölyntorjuntatoimenpiteitä tulee toteuttaa aktiivisesti, myös kuljetustoiminnan osalta, esim. kastelemalla. Pohjavesialueella tulee kuitenkin huomioida, että suolan käyttö pölyn ja liukkauden torjunnassa ei ole suositeltavaa. Myös toiminnassa syntyvien pienhiukkasten leviämistä ympäristöön tulee rajoittaa käytössä olevilla keinoilla. - - Meluhaitat tulee pitää mahdollisimman pieninä ja tarvittaessa toiminnalle tulee asettaa ympäristöluvassa määräyksiä meluhaitan hallitsemiseksi. Sisätilojen melutason lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulee täyttää asumisterveysohjeen (STM 2003:1) mukaiset melutason ohjearvot. - -
Muistutukset Hämeen ELY-keskus on 12.3.2015 saapuneessa lausunnossaan todennut, että toimintaa on mahdollista jatkaa ilman, että siitä aiheutuu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ympäristöluvan tarkistamisessa tulee ottaa huomioon: Tehdasalueen hulevedet tulee koota hallitusti ja siten, että niiden laatua voidaan tarkkailla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää murskausalueen ja kemikaalien käsittelyalueiden hulevesien hallintaan siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää syyt pohjavesitarkkailussa havaittuihin pitoisuusmuutoksiin. Selvityksen perusteella tulee laatia suunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet pitoisuuksien nousun pysäyttämiseksi. ELY-keskukselle tulee varata mahdollisuus lausua edellä mainitusta suunnitelmasta sekä hulevesien hallintasuunnitelmasta ennen niiden hyväksymistä. Tehdasalueen ja kaatopaikan pohjavesitarkkailua tulee jatkaa vähintään nykyisen tarkkailusuunnitelman mukaisin näytteenotoin. Tarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi ELY-keskukselle. Heinolan kaupungin maankäyttöosasto on 13.3.2015 saapuneessa lausunnossaan todennut, että ympäristöluvassa tulee huomioida yleiskaavan merkinnät ja määräykset. Alueella ei ole asemakaavaa eikä se ole kaupungin asemakaavoitusohjelmassa. Alueen asemakaavoittaminen voidaan saattaa tarvittaessa vireille, mikäli sillä edesautetaan alueelle sijoittuneiden yritysten toimintaa tai muutoin kaavoitukselle on tarve ja edellytykset olemassa. Erillistä lausuntoa Heinolan kaupungin vesihuoltolaitokselta ei ole pyydetty, sillä vesihuoltolaitos on ollut tiiviisti mukana Heinolan pohjavesialueiden riskejä ja yritystoiminnan yhteensovittamista koskevassa työssä, jossa on mm. laadittu Syrjälänkankaan teollisuusalueelle hulevesiselvitys. Vesihuoltolaitoksen kanta on näin lupaviranomaisen tiedossa. Hakemuksesta ei jätetty kuulemisaikana muistutuksia tai mielipiteitä. Toiminnanharjoittajan vastine Toiminnanharjoittaja ei ole antanut vastinetta. Lausunnot on käyty suullisesti läpi tarkastuksella 21.4.2015.
YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ratkaisu Ympäristö- ja rakennuslautakunta tarkistaa ympäristönsuojelulain 71 :n ja 89 :n mukaisesti Mikkelin betonin Vierumäen betonielementtitehtaan toimintaa sekä betonin murskausta ja hyödyntämistä koskevien ympäristölupien lupamääräykset. Hämeen ympäristökeskuksen 1.11.2004 antama päätös YLO/lup/132/04 jää voimaan suljettua kaatopaikkaa koskevien lupamääräysten 27-32 osalta. Tässä päätöksessä annetaan tarkistetut lupamääräykset koskien betonielementtitehtaan toimintaa ja siihen liittyvää jätteen käsittelyä. Vastaukset lausuntoihin Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa edellytetty pohjaveden suojaus on otettu huomioon läpi koko lupamääräysten, sillä sijainti pohjavesialueella aiheuttaa suurimmat riskit laitoksen toiminnassa. Erityisesti suojauksista on määrätty tarkistetuissa lupamääräyksissä 8 13, joissa on yksilöity toimenpiteitä pohjaveden suojelemiseksi ja vaadittu suunnitelmaa hulevesien hallintaan ja käsittelyyn. Hulevesiä koskevat osat terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa otetaan huomioon hulevesisuunnitelman hyväksymisessä. Tämä lupapäätös ei salli betonijätteen käyttöä maarakentamisessa sen jälkeen, kun 20.2.2013 myönnetyn ympäristöluvan mukainen kenttä valmistuu. Betonijätteen varastoinnin ja murskauksen enimmäismäärät on määritelty lupamääräyksessä 14 a. Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa edellytetty hulevesien hallittu kokoaminen ja laadun tarkkailu on otettu huomioon lupamääräyksessä 8 ja sitä täydentävissä lupamääräyksissä, jotka viittaavat samaan hulevesiselvitykseen. Toiminnanharjoittaja on selvittänyt syitä pohjaveden kloridipitoisuuden nousuun lupaprosessin aikana. Todennäköisin syy on piha-alueilla tehty suolaus (liukkaudentorjuntaan) muutaman vuoden ajan. Suolaus on lopetettu ja se kielletään lupamääräyksessä 5. Sulfaattipitoisuuden syyksi on arveltu Syrjälänkankaan hulevesiselvityksessä (Heinolan kaupunki /Ramboll 2012) tehtaan prosessivesien pääsyä pohjaveteen.
Lupamääräyksessä 13 on määrätty tarkistamaan vesienkäsittelyjärjestelmän laitteiden ja altaiden tiiveys. Lisäksi on määrätty kuivaamaan järjestelmästä poistettava betoniliete ennen sen viemistä varastokentälle. Jos pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien nousu jatkuu näistä toimenpiteistä huolimatta, on valvonnassa mahdollista edellyttää selvityksen tekemistä haitta-aineiden syistä. Tehdasalueen ja kaatopaikan pohjavesitarkkailua jatketaan nykyisen tarkkailusuunnitelman mukaan. Lisäksi on annettu uusi lupamääräys 24 a, joka koskee hulevesien laadun tarkkailua. Muutokset lupamääräyksiin Korvataan lupamääräyksessä 1 sana kaatopaikan sanoilla toiminnassa syntyvän betonijätteen käsittelyn. Muutetaan ympäristönsuojelutoimenpiteistä määräyksiä antavien viranomaisten tiedot ajan tasalle. Korvataan lupamääräys 3, joka koski raskaan polttoöljyn laatua, määräyksellä poistaa raskaan polttoöljyn säiliö määräaikaan mennessä. Korvataan ilmapäästöjen mittaus lupamääräyksessä 4 velvollisuudella ilmoittaa kattilan käytöstä luvan valvojalle. Lisätään lupamääräykseen 5 velvoite torjua pölyämistä tarvittaessa kastelemalla ja suolan käyttökielto pölyn ja liukkauden torjunnassa. Lisätään lupamääräykset 6 a ja 6 b, jotka ovat tarkistettuja betonijätteen murskausta koskevan luvan määräyksiä ja koskevat melun hallintaa. Muutetaan lupamääräystä 8 siten, että hulevesien käsittely paikallisesti on mahdollista pohjavesialueen ulkopuolelle johtamisen sijasta. Poistetaan lupamääräyksestä 9 maaperän tilaa koskeva selvitys, joka on toteutettu. Muutetaan asvaltin tiiveyden tarkistamista koskeva velvoite jatkuvaksi ja poistetaan päällystystöitä koskeva aikataulu. Muutetaan lupamääräyksissä 10 ja 15 termi ongelmajäte termiksi vaarallinen jäte. Lisätään lupamääräykseen 10 kappale, joka koskee tankkauspaikan ja öljysäiliön täyttöpaikan hulevesien öljynerotusta. Lisätään lupamääräykseen 11 velvoite tarkistuttaa polttoöljysäiliön kunto. Korvataan lupamääräys 13 uudella määräyksellä, joka koskee pesuvesien kierrätysjärjestelmän tiiveyden selvittämistä ja pesuvesien kierrätyksessä syntyvän lietteen kuivatusta. Lisätään lupamääräys 14 a, joka koskee betonijätteen murskauksen mittakaavaa. Lisätään lupamääräys 14 b, joka on tarkistettu betonijätteen murskausta koskevan luvan määräys.
Lupamääräykset Lisätään lupamääräykseen 15 velvollisuus pitää kirjaa vaarallisista jätteistä varastokontissa. Muutetaan lupamääräyksessä 16, 18, 19, 21 ja 23 viranomaisten tiedot vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä. Poistetaan lupamääräyksestä 20 suunnitelman toimittamista koskeva määräys. Poistetaan lupamääräyksestä 24 pohjavesiputken asentamista koskeva määräys. Lisätään hulevesien tarkkailua koskeva lupamääräys 24 a. Lisätään vuosiraportointia koskevaan lupamääräykseen 26 velvollisuus ilmoittaa betoni- ja metallijätteiden määrät myös ominaisjätemäärinä sekä velvollisuus ilmoittaa pohjavesiseurannassa havaittu pohjaveden laadun muutos ja muuttuneet yhteystiedot. Lisätään lupamääräys 32, joka koskee jätteenkäsittelytoiminnan vakuutta. Kumotaan lupamääräys 33. Tarkistetut lupamääräykset 1-26, 32 a ja 33, jotka koskevat betonielementtitehtaan toimintaa ja siihen liittyvää jätteen käsittelyä. Muutokset kursiivilla: Yleinen ympäristönsuojelu 1. Betonielementtitehtaan ja toiminnassa syntyvän betonijätteen käsittelyn sekä toiminnasta aiheutuvan liikenteen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista. Tarvittaessa on ryhdyttävä ympäristönsuojeluviranomaisen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin. Suljetun kaatopaikan osalta kehotuksen ja määräyksen antaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tehdasalueella tapahtuvan toiminnan osalta kehotuksen ja määräyksen antaa Heinolan kaupungin ympäristötoimi. (YSL 6, 49, 52, YSA 15, JäteL 13, 28, NaapL 17, 18, TSL 22 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka 2. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energiankäyttö on mahdollisimman tehokasta. (YSL 6, 8, 52 )
3. Käytöstä poistettu raskaan polttoöljyn säiliö tulee purkaa 30.9.2015 mennessä. Säiliö tulee toimittaa jätteenä vastanottajalle, jolla on asianmukaiset luvat sen vastaanottamiseen. Säiliön poistamisen yhteydessä tulee varmistaa, ettei maaperään ole joutunut öljyä ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin maaperän puhdistamiseksi. (YSL 14, 16 66, 135, YSA 15 ) Ilmansuojelu 4. Jos tehdasalueelle varalaitokseksi jätetty lämpökeskus otetaan uudelleen käyttöön, siitä on ilmoitettava Heinolan kaupungin ympäristötoimelle. (YSL 172 ) 5. Pölysuodattimien toimintaa on seurattava käyttöhäiriöiden ja pölypäästöjen ehkäisemiseksi. Pölysuodattimet on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa. Kunnossapitotoimista ja mahdollisista käyttöhäiriöistä on pidettävä kirjaa. Pölyn torjuntaa on tehtävä tarvittaessa kastelemalla. Pölyn sidontaan tai jään sulatukseen ei saa käyttää suolaa (natriumkloridia tai kaliumkloridia). (YSL 52, YSA 15 ) Melu 6. Melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa ulkona ei saa laitoksen toiminta-aikoina ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (kello 7-22) eikä 50 db yöllä (kello 22-7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi, mikäli edellä mainitut melutasot ylittyvät. (YSL 14, 49, 52, 62, NaapL 17, 18, VNp 993/1992) 6 a. Betonijätteen murskausta saa suorittaa arkipäivisin ma pe kello 7.00 22.00. (YSL 14, 52, YSA 15, NaapL 17 ) 6 b. Betonijätteen murskauksesta on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee käydä ilmi vuoden aikana tehdyt murskausjaksot ja niiden kesto sekä murskatun betonijätteen määrät. (YSL 6, 54, 62, 172, JL 12, 118, 122 ) Maaperän ja pohjaveden suojelu ja varastointi 7. Alueet, joilla ympäristölle vaarallisia aineita tai kemikaaleja kuormataan tai lastataan ja joilla ajoneuvoihin, koneisiin tai laitteisiin lisätään tai niistä poistetaan polttoaineita, öljyjä tai muita
haitallisia tuotteita, on päällystettävä tiiviillä päällystemateriaalilla ja sen kunnosta on huolehdittava. Päällystetyn alueen valumat tulee johtaa niin, että vuotoaineet ja öljyiset vuotovedet saadaan helposti kerättyä talteen erottimen kautta. Maastoon saa johtaa ainoastaan puhtaita sadevesiä, joiden haitattomuus on varmistettava. Täyttöyhteet on varustettava tippa-altailla. Ympäristölle haitallisten aineiden ja kemikaalien kuormaus tai lastaus on tehtävä laitoksen edustajan valvonnassa. (YSL 16, 17, 52 ) 8. Tehdasalueen hulevedet on johdettava niin, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelma tehdasalueen hulevesien hallitusta keräämisestä, johtamisesta sekä käsittelystä 30.9.2015 mennessä Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi. Suunnitelmassa tulee esittää: Hulevesien hallittu johtaminen, mahdolliset laskeutus- ja imeytyspaikat sekä niiden rakenteet Nestetiiviiksi pinnoitettavat alueet ja alueet, joiden vedet johdetaan kiintoaineen laskeutuksen lisäksi myös öljynerottimen kautta. Sadevesikaivojen sulkeminen onnettomuustilanteissa tai polttoöljysäiliön täytön ajaksi. Näytteenottopisteet ja näytteenottosuunnitelma hulevesien tarkkailulle. Jokaiseen erilliseen imeytyspaikkaan johdettavista vesistä on pystyttävä ottamaan näyte. Aikataulu hulevesijärjestelmän toteutukselle. (YSL 16, 17, 49, 52, JL 13 ) 9. Piha-alueet, joilla varastoidaan tai käsitellään kemikaaleja ja polttoaineita taikka säilytetään tai lastataan ajoneuvoja, on päällystettävä tiiviiksi ja mahdolliset valumat näiltä alueilta on voitava kerätä talteen. Olemassa olevan asvaltin tiiveys on säännöllisesti tarkistettava ja tarvittaessa korjattava. (YSL 16, 17, 52 ) Suunnitelma alueiden päällystämisestä on liitettävä lupamääräyksessä 8 vaadittuun hulevesisuunnitelmaan. 10. Öljyisten vesien pääsy maaperään, pinta- tai pohjaveteen tai viemäriverkkoon on estettävä öljynerotuksella ja öljynilmaisimilla. Öljynerotuskaivoja ja hälytyslaitteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Öljynerotuskaivojen tarkkailusta ja hoidosta on pidettävä kirjaa, josta selviävät tarkkailupäivämäärät, tyhjennyspäivämäärät, tyhjentäjä, jätteen määrä sekä toimituspaikka. Öljyinen erotuskaivojen jäte on käsiteltävä vaarallisena jätteenä.
Kevyen polttoöljyn säiliön täyttö- ja tankkauspaikan hulevedet on johdettava sulkuventtiilillä varustetun öljynerottimen kautta tehdasalueen hulevesijärjestelmään. (YSL 16, 17, 52 ) Suunnitelma tankkauspaikan ja öljysäiliön hulevesien öljynerotuksesta on liitettävä lupamääräyksessä 8 vaadittuun hulevesisuunnitelmaan. 11. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida asianmukaisissa tiloissa ja käsitellä laitosalueella siten, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Polttonestesäiliöt on varustettava laponestimellä, ylitäytönestimellä ja varoaltaalla tai vastaavalla. Varoaltaiden on vastattava vähintään säiliön tilavuutta. Kemikaalisäiliöiden ja putkistojen kunto tulee tarkistuttaa ja suoja-altaiden tiiveys tulee todeta säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. (YSL 66 ) Kevyen polttoöljyn säiliö, joka on kunnostettu vuonna 2005, tulee tarkistuttaa valtuutetulla tarkastusliikkeellä viimeistään 31.12.2015 ja tämän jälkeen 10 vuoden välein tai kuntoluokan alennuttua tiheämmin. 12. Vaaralliset jätteet on varastoitava laatua ja vaarallisuutta osoittavilla merkinnöillä varustetuissa tiiviisti suljetuissa astioissa tai säiliöissä. Vaarallista jätettä sisältävät astiat tai säiliöt on varastoitava katetussa ja lukitussa tilassa, joka on varustettu joko varoaltaalla tai reunakorokkeella sekä tiiviillä alustalla siten, että vaarallisista jätteistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Reunakorokkeella rajatun tilan tai varoaltaan tilavuuden tulee olla vähintään yhtä suuri kuin suurimman astian tai säiliön tilavuus. (YSL 7 58, JL 8, 12, 13, 16, 17 ) Pesu- ja prosessivesien käsittely 13. Pesuvesien kierrätykseen liittyvien altaiden, kanaalien ja putkistojen kunto ja tiiveys tulee selvittää 31.5.2016 mennessä. Mahdolliset vuodot on korjattava viipymättä. Pesuvesien kierrätyksessä muodostuva betoniliete on kuivatettava esim. valuttamalla ennen sen viemistä betonijätekasaan murskauspaikalle. Kuivatuksessa irtoavaa nestettä ei saa johtaa hulevesijärjestelmään vaan se on johdettava takaisin vesienkierrätysjärjestelmään. Kuivatus on otettava käyttöön viimeistään 31.5.2016. (YSL 16, 17, 52, 66 ) Jätehuolto ja jätteiden käsittely 14. Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuna toisistaan erillään. Kaikki
teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta on vähennettävä. (YSL 58, JL 8, 12, 13, 15 ) 14 a. Alueella saa varastoida kerrallaan kahden vuoden tuotannossa syntyvän betonijätemäärän, korkeintaan 6 000 tonnia, josta korkeintaan 2 000 tonnia valmiiksi murskattuna. (YSL 16, 17, 58, JL 13 ) 14 b. Jätebetonista valmistettavan betonimurskeen sisältämät haitta-aineet tulee tutkia valtioneuvoston asetuksessa 591/2006 eräiden jätteiden hyödyntämisessä maarakentamisessa, kuvatulla tavalla ja laajuudessa. Haitta-aineet tulee tutkia jokaisen murskausjakson aikana. Ensimmäisen murskauksen yhteydessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein tulee tehdä asetuksessa mainittu laajempi ns. perustutkimus. Välivuosien murskausten yhteydessä on tehtävä suppeampi ns. laadunvalvontatutkimus. (YSL 14, 16, 17, 54, VNa 591/2006) 15. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan sekä ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen vaarallisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen siirrosta on laadittava asiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä neljän vuoden ajan. Varastossa olevista vaarallisista jätteistä on pidettävä kirjaa. (YSL 7, 58, JL 8, 12, 13 16, 17 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 16. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pohjavettä uhkaavista poikkeuksellisista tilanteista myös Hämeen ELY-keskukselle. Toiminnanharjoittajan on laadittava ja ylläpidettävä käyttöhenkilökunnalle ohjeistus ilmoitusmenettelystä. (YSL 14, 16, 17, 49, 52 123 ) 17. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava riittävästi torjuntalaitteita ja tarvikkeita saatavilla. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että henkilöstö on
koulutettu ja perehdytetty torjuntalaitteiden ja tarvikkeiden käyttöön. (YSL 15 ) Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 18. Toiminnanharjoittajan on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa on uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta kirjallisesti Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6, 52 ) 19. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään yhdeksän kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 52 ) Tarkkailu 20. Laitoksen on kuormituksen ja vaikutusten seuraamiseksi tarkkailtava ilma- ja jätevesipäästöjä, jätteiden laatua, ympäristön melutasoja sekä tarvittaessa maaperän laatua. (YSL 6, 54, 62, 63, 172 ) 21. Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen ympäristönsuojeluvastaava ja hänelle yksi tai useampi sijainen. Ympäristövastaavan on tunnettava laitoksen toiminta, laitosta koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset, laitoksen päästöt, jätteet sekä ympäristövahinkojen torjunta. Henkilöt ja mahdolliset muutokset henkilöissä on ilmoitettava Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 62, JäteL 120, 122 ) 22. Koneita, laitteita, varastoja, säiliöitä, suoja-altaita sekä valvontaja hälytyslaitteita, niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti. Tarvittaessa tulee viipymättä ryhtyä tarvittaviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. (YSL 7, 62 ) 23. Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tehdä lisäyksiä ja muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osallistua alueella tehtäviin päästöjen ympäristövaikutuksia koskeviin selvityksiin Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. (YSL 65 ) 24. Betonituotetehtaan vaikutuksia pohjaveden laadulle on seurattava säännöllisellä näytteenotolla tehdaskiinteistölle asennetusta näytteenottoputkesta. Yrityksen tulee osallistua Syrjälänkankaalla mahdollisesti suoritettavaan pohjavesien yhteistarkkailuun
yhdessä muiden samalla alueella olevien yritysten kanssa. (YSL 6, 54, 62, 63, 172 ) 24 a. Tehdasalueen hulevesien laatua on seurattava lupaviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailuohjelma hyväksytään yhdessä alueen hulevesisuunnitelman kanssa (ks. lupamääräys 8). Tarkkailu voidaan liittää osaksi yhteistarkkailua. Tulokset toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden valmistuttua ja vuosiraportin / yhteistarkkailuraportin yhteydessä. (YSL 6, 54, 62, 63, 172 ) Kirjanpito ja raportointi 25. Laitoksen käytönvalvonnasta, häiriötilanteista, ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta on pidettävä kirjallista seurantaa. Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, tulee säilyttää vähintään neljän vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Tarvittaessa kirjanpidosta on tehtävä valvontaviranomaisille yhteenvetoraportteja. (YSL 6, 62, 172 ) 26. Laitoksen valvonta- ja tarkkailutiedoista on toimitettava viranomaisen edellyttämällä tavalla raportti Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportista on käytävä ilmi muun muassa seuraavat tiedot: Tiedot raaka-aineista, polttoaineista ja kemikaaleista: käytetyt raaka-aineet ja kemikaalit jakeittain (t/a tai m 3 /a) käytetyt polttoaineet (t/a tai m 3 /a) Tiedot tuotannosta: Tiedot jätehuollosta: tuotantomäärät (tuotteen laatu ja määrä) suunnitteilla olevat muutokset laitoksen tuotannossa ja sen toiminnassa jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi, toimituskohteet, jätteen kuljettajat jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristöministeriön asetuksessa esiintyvää jaottelua.
jätteiden määrät esitetään t/a tai m 3 /a. Betoni- ja metallijätteiden määrä esitetään myös ominaisjätemäärinä eli tuotantoon suhteutettuna.
Tiedot päästöistä ja ympäristövaikutusten tarkkailusta: yhteenveto käyttö- ja päästötarkkailusta tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista (ajankohta, kestoaika, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä (prosessit, puhdistuslaitteet, mittalaitteet) yhteenveto pohjavesitarkkailusta ja seuranta tarkkailun aikana tapahtuneista muutoksista pohjaveden laadussa. mahdolliset muutokset vastuuhenkilöiden yhteystiedoissa. (YSL 62, JäteL 118, JäteA 20 ) Kaatopaikkaa koskevat lupamääräykset 27-32, joita ei ole tarkistettu: 27. Mikkelin Betoni Oy:n kaatopaikka luokitellaan pysyvän jätteen kaatopaikaksi, jonne saa sijoittaa pysyvästi vain puhdasta betonijätettä. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta on vähennettävä. Kaatopaikan käyttö on lopetettava 31.10.2007 mennessä. Toiminnanharjoittajan on esitettävä Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi suunnitelma kaatopaikan sulkemisesta ja käytöstä poistamisesta viimeistään 31.12.2006. Kaatopaikan pitäjä on vastuussa kaatopaikasta vähintään 30 vuotta käytöstä poistamisesta. (YSL 43, 45, 90, YSA 20, JäteA 9 ) 28. Kaatopaikan pintavesiä on tarkkailtava ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Näytteenottopisteet on perustettava pintavesien kulkusuunnassa kaato-paikan ylä- ja alapuolelle. Pintavesistä on analysoitava haju, väriluku, ph, sähkönjohtokyky, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, öljy. Kaatopaikan pohjavettä on tarkkailtava pohjavesiputkista pohjavesien kulkusuunnassa alueen ylä- ja alapuolelta. Pohjavesistä on analysoitava ph, happi, väriluku, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kloridi, CODMn, öljy. Kuormitukset tulee ilmoittaa myös yksikössä kg/vrk. Pinta- ja pohjavesien näytteenottoajankohdat ovat kevään ylivirtaamakautena, maalis-toukokuussa ja syksyn ylivirtaamakautena, loka-marraskuussa. Näytteenottopisteiden sijainti on esitettävä Hämeen ympäristökeskukselle viimeistään 31.1.2005 ja tarkkailu on aloitettava välittömästi keväällä 2005. Tarvittaessa lupaviranomainen voi tarkistaa vesientarkkailusuunnitelmaa. (YSL 46, YSA 19, 20, JäteL 51, 52, JäteA 8 )
29. Kaatopaikan ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista. Tarvittaessa on ryhdyttävä alueellisen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin. Hämeen ympäristökeskus päättää tarvittaessa toimenpiteistä erikseen. (JäteL 6, JäteA 8, YSL 5, 42, 43, YSA 19, 20, NaapL 17, 18 ) 30. Kaatopaikalle on nimettävä kaatopaikkatoiminnasta vastuussa oleva henkilö, jonka nimi- ja yhteystiedot on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristölautakunnalle. (YSL 42, 43, JäteA 10 ). 31. Kaikesta kaatopaikalle toimitetusta jätteestä tulee pitää kirjaa koskien jätteen määrää, lajia, laatua ja alkuperää sekä muualle kuljetettaessa toimituspaikkaa ja -päivää, kuljetus-, hyödyntämisja käsittelytapaa, jätetäyttöä ja tarkkailun seurantatietoja. Yhteenveto kaatopaikan kirjanpidosta kunkin vuoden osalta pintaja pohjavesien tarkkailutuloksineen on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Hämeen ympäristökeskukselle sekä Heinolan kaupungin ympäristölautakunnalle (JäteL 51, 52, YlmA 12 a, Vnp 861/97). Vakuus 32. Luvan saajan on asetettava 10 000 euron hyväksyttävä vakuus kaatopaikan jätehuollon ja alueen jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi. Vakuusasiakirjat tai selvitys vakuutta vastaavasta muusta taloudellisesta järjestelystä on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle 31.1.2005 mennessä. Hämeen ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrän. (YSL 42, 45 ) 32 a. Toiminnanharjoittajan on asetettava 10 000 euron hyväksyttävä vakuus asianmukaisen jätehuollon ja jätteenkäsittelyn jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi. Vakuusasiakirjat on toimitettava Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 15.8.2015 mennessä. Vakuuden määrää voidaan tarkistaa toiminnan laajuuden muuttuessa. (YSL 59-61 ) 33. Kumottu.
Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lupaharkinnan perusteet Toimittaessa hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, eikä toiminnasta aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle, eikä laitoksen toiminnasta ja betonijätteen käsittelystä voida katsoa aiheutuvan eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta haittaa. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1-3 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä, haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja kulloinkin voimassa olevasta lainsäädännöstä ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan (YSL 6-8, 52, 53 ). Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Käytöstä poistetun öljysäiliön poistamisen voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa maaperän suojelemiseksi. Polttoöljyn enimmäisrikkipitoisuudet on määritelty laissa, joten sitä koskeva lupamääräys on käynyt tarpeettomaksi. Lupamääräykset 4-13 Ympäristöluvan lähtökohtana on, ettei toiminnasta saa aiheutua tai joutua ympäröivään veteen tai ilmaan sellaisia aineita tai haittaa, joista voi olla haittaa terveydelle tai jotka heikentävät ympäristön tilaa. Ympäristön viihtyisyyden ja ihmisen terveyden ylläpitämiseksi tulee toiminnassa kiinnittää huomiota alueen siisteyteen, ympäristön roskaantumiseen ja pölyn ja melun leviämisen ehkäisemiseen sekä sadevesien hallittuun johtamiseen ja haitallisten aineiden poistamiseen sadevesistä. Koska laitoksen oma lämmityskattila on jäänyt pois käytöstä, ei ole tarpeen määrätä ilmapäästöjen mittaamisesta. Kun kattilan käyttöön otosta ilmoitetaan luvan valvojalle, voidaan
pidempiaikaisen käytön yhteydessä määrätä mittaamaan myös ilmapäästöt. Pölyntorjunnasta on annettu määräys, ettei hienojakoinen betonipöly aiheuttaisi haittaa naapurikiinteistöillä. Pohjaveden suojelemiseksi on kielletty suolan ja suolaliuosten käyttö. Lupamääräykset 6 a ja 6 b, jotka ovat tarkistettuja betonijätteen murskausta koskevan luvan määräyksiä ja koskevat melun hallintaa. Hulevesien käsittely paikallisesti ennen imeytystä on todettu mahdolliseksi käsittelymenetelmäksi Heinolan kaupungin vuonna 2012 teettämässä hulevesiselvityksessä (Syrjälänkankaan teollisuusalueen hulevesiselvitys, Ramboll 11/2012). Teollisuusalueen kaikkien hulevesien johtaminen pohjavesialueen ulkopuolelle voisi vaikuttaa pohjaveden muodostumiseen alueella. Mikkelin Betonin hulevesistä pohjavedelle aiheutuva riski on arvioitu kohtalaiseksi. On pohjavesisuojausten ja hulevesijärjestelmän rakentamisen käytännön töiden kannalta järkevintä suunnitella koko teollisuusalueen hulevesien johtaminen ja tarkkailu kerralla, joten useissa lupamääräyksissä viitataan saman hulevesisuunnitelman toimittamiseen. Heinolan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan kiinteistön tai polttonestesäiliön omistaja ja haltija vastaavat säiliöiden kunnon tarkastuttamisesta säännöllisin väliajoin sekä niiden asianmukaisesta sijoittamisesta ja käytöstä. Tarkastuksen saa suorittaa vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä pätevyys ja laitteet. Tarkastuksista on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja tarvittaessa esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maanpäällisten polttonestesäiliöiden ja pohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevien maanalaisten polttonestesäiliöiden tarkastusväli määräytyy seuraavasti: A-luokan säiliö tarkastusväli on 10 vuotta. B-luokan säiliö tarkastusväli on 5 vuotta. C-luokan säiliö on poistettava käytöstä tai kunnostettava yhden vuoden sisällä. D-luokan säiliö on poistettava välittömästi käytöstä. Määräys ei koske välitilan valvonnalla varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä. Lupamääräyksestä 9 on poistettu jo toteutuneet velvoitteet, joille oli annettu määräaikoja. Samoin lupamääräyksessä 13 mainittu pesuvesien haihdutusaltaan tiiveyden selvitys on käynyt tarpeettomaksi, kun allas on poistettu käytöstä. Sen sijaan edellytetään tiiveyden selvittämistä kaikista prosessi- ja pesuvesien käsittelyyn ja kierrätykseen liittyvistä laitteistoista ja altaista. Syrjälänkankaan hulevesiselvityksessä on esitetty, että
yksi mahdollinen syy pohjavedessä todettuun sulfaattipitoisuuden nousuun on tehtaan prosessivesien pääsy pohjaveteen. Jos tiiveyden tarkistamisen, piha-alueiden suolauksen lopettamisen ja pesuvesilietteiden kuivaamisen toteutuksen jälkeenkään pohjaveden haitta-aineiden pitoisuuden nousu ei taitu, voi ympäristönsuojeluviranomainen vaatia selvitystä pohjavesissä esiintyvien haitta-aineiden syystä. Lupamääräykset 14-15 Jätteet on lajiteltava laadun mukaan, että niiden hyötykäyttö on mahdollista. Jotta alueelle ei muodostuisi pysyviä jätteiden varastoja, on kunkin varastoitavan ja käsiteltävän jakeen kohdalla huolehdittava siitä että varastot tyhjenevät riittävän usein. Murskatulle betonijätteelle on annettu erillinen maksimimäärä, sillä murskatussa betonissa on paljon enemmän pinta-alaa, joka joutuu sadeveden kanssa kosketuksiin. Tämä lisää haitta-aineiden huuhtoutumisen todennäköisyyttä. Vaarallisten jätteiden varastokirjanpito on määrätty, että tulipalon tai muun poikkeustilanteen sattuessa tiedetään, mitä vaarallisia kemikaaleja kontti sisältää ilman, että sitä tarvitsee avata. Lupamääräykset 16-17 Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, ilmoitus- ja toimintavelvollisuus on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumiseksi sekä viranomaisten ja lähialueen asukkaiden tiedon saannin varmistamiseksi. Lupamääräykset 18, 25, 26, Määräyksillä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle. Viranomaisen tulee saada tieto toiminnan laajuudesta vuosittain sekä toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai toimintatapojen muuttamisesta heti, kun ne ovat toiminnanharjoittajan tiedossa. Ilmoitusten ja raportoinnin perusteella viranomainen tarkastelee muutosten vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Lupamääräys 19 Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, ettei tässä vaiheessa ole tarpeen antaa yksityiskohtaisia määräyksiä toiminnan lopettamisesta, vaan tarvittavat määräykset annetaan erillisen suunnitelman perusteella.
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Lupamääräykset 20 24 Tarkkailuvelvoitteet on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi, että ympäristölle haitalliset muutokset, viat, päästöt ym. havaittaisiin ajoissa ja niihin puututtaisiin viipymättä ennen kuin vahingot ehtivät laajentua. Lupamääräys 32 a Vakuuden asettaminen perustuu ympäristönsuojelulain 59 :ään, jonka mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden on oltava riittävä 59 :ssä tarkoitettujen toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Vakuuden laskemisessa on oletettu, että varastossa oleva betonijäte on hyötykäyttökelpoista. Kustannukset varaston purkamiseksi muodostuvat silloin murskauksesta ja kuljetuksesta hyötykäyttökohteeseen (oletus 6 000 t kuljetetaan kuorma-autoilla keskimäärin 15 km päähän käyttökohteeseen, hinta 11 cent/t/km). Lupamääräys 33 on kumottu, koska lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus (Vna ympäristövahinkovakuutuksesta, 47/2015) on pakollinen vain niille laitoksille, joille valtio myöntää ympäristöluvan. Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen kuitenkin suosittelee vakuutuksen pitämistä voimassa tehtaan riskialttiin sijainnin takia. Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Heinolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (kvalt. 24.9.2012 138) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Terveydensuojelulaki (763/1994) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Valtioneuvoston asetus ympäristövahinkovakuutuksesta (47/2015) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän lupapäätöksen käsittelystä peritään Heinolan kaupungin voimassa olevan ympäristötoimen maksutaksan 3 :n mukaisesti 1696 ja lisäksi kuulutuskustannukset. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Hakija Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Heinolan kaupunginhallitus Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskus Päijät-Hämeen pelastuslaitos Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Heinolan kaupungin ilmoitustaululla ja Itä-Häme-lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen annosta antopäivää lukuun ottamatta. Valitusoikeus on sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät: alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella: muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (ympäristönsuojelulaki 191 ). Valitusosoitus on liitteenä. ALLEKIRJOITUS HEINOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA LIITE Valitusosoitus