Vihreän kasvun mahdollisuudet
Vihreä kasvu vihreä talous Vihreällä kasvulla tarkoitetaan vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa taloudellista kasvua. Samanaikaisesti turvataan ekosysteemien toimintakyky sekä edistetään hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vihreän kasvun rinnalla puhutaan vihreästä taloudesta, johon sisältyy myös kohtuullisuus eli degrowth-keskustelu. Plugi.fi 2
Uudet odotukset uudet mahdollisuudet Asettaa odotuksia talous- ja elinkeinopolitiikalle Puitteet ja edellytykset Kääntää katseen yrityksiin ja kansalaisyhteiskuntaan Ideat, kokeilut, yrittäjyys Muistuttaa ympäristösuojelun mahdollisuuksista Uudet markkinat ja kilpailuedut YHAn kuvapankki/ Markus Sommers 3
Lähtökohtana ympäristö, talous ja hyvinvointi Ympäristö Luonnonvarojen kestävä käyttö, resurssitehokkuus Ilmastonmuutoksen hillintä Ekosysteemien kantokyky Luonnon monimuotoisuuden suojelu Talous Talouskasvu Uudet liiketoiminta-mahdollisuudet Resurssitehokkuus kilpailuetuna Kaukokatseisen politiikan taloudelliset hyödyt tulevaisuudessa Aineeton arvonluonti Plugi.fi 4
Lähtökohtana ympäristö, talous ja hyvinvointi Hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus Työllistävä vaikutus Hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistaja Huoltovarmuus Luonnonvarojen käytön hyötyjen ja haittojen oikeudenmukainen jakautuminen Kotitalouksien ostovoima ja tulonjako Terveys ja elämänlaatu Marja Vierimaa 5
Muutos on välttämätön Vihreä kasvu Nykyinen tuotanto ja kulutus Älykkäät ja kestävät ratkaisut globaaleihin haasteisiin Teknologiat Järjestelmät Palvelut Hallittu yhteiskunnan rakenteellinen muutos vastaamaan tulevaisuuden mahdollisuuksiin Uudenlaiset yritysten ja yhdyskuntien verkostot ja vihreät liiketoimintamallit Hyvinvointia tukevat kestävät elämäntavat ja kulttuurinen muutos (Antikainen ym. 2013. Vihreän kasvun mahdollisuudet) 6
Tarvitaan valintoja Jostain pois, kohti jotain uutta Fossiilitaloudesta kestävään biotalouteen Arvonluonti, kokonaiskestävyys Tuhlailevista järjestelmistä resurssiviisauteen Teolliset symbioosit Jätteiden synnyn vähentäminen, kierrätys, suljetut ainekierrot Energian kulutuksen vähentäminen Kulutusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan Uusien toimintatapojen sisäistäminen ja kulttuurinen muutos Plugi.fi 7
Muutoksen ehdot ja edellytykset Ohjauksen koherenssi Eroon ympäristön kannalta haitallisista kannustimista Pitkäjänteiset toiminnan edellytykset Ympäristösääntely Innovaatioihin ja kokeiluihin kannustaminen, ennakkoarviointi Älykkäät toimintamallit Konseptit (smart city, smart transport, smart water ) Älyteknologia Aineeton arvonluonti Plugi.fi 8
Vihreän kasvun tila ja kehitys Suomessa Yhtenäistä suositusta indikaattoreista ei ole Eri tahot ovat esittäneet erilaisia indikaattoreita vihreään kasvuun liittyen, esim. OECD: Green growth indicators UNEP: Vihreän talouden mittaaminen Euroopan komissio / Eurostat: Resource efficiency scoreboard Suomessa: Findikaattorikokoelmassa kestävän kehityksen indikaattorit Jne. Erika Várkonyi 9
Indikaattorit: ympäristö 10
Metsäalue Mineraalipotentiaaliset alueet Turvemaat Merialueet Natura 2000 (+LSL ja EL Sisävesialueet Peltoala Kaupungit ja niiden kehysalueet Sora- ja hiekkapotentiaaliset Pohjavesi (I-luokka) Indikaattorit: ympäristö Milj. ha 25 20 Luonnonvarat ja maankäyttö Yhteensä: 33,8 Milj. ha 15 10 5 0 Lähde: Luonnonvaraselonteon linjausten päivitys vs. 7.3.2014 (kuvan tiedot: Tilastokeskus, YM, MMM, Metla, Syke, GTK) 11
Käyntimäärä yhteensä /vuosi Indikaattorit: ympäristö 2500000 Kansallispuistojen käyntimäärät 2000000 1500000 1000000 500000 0 Tiedot 2001-2013 Metsähallitus, http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/eraasiatjaretkeily/asiakastieto/kayntimaarat/kansallis puistotyhteensa/sivut/kansallispuistotyhteensa.aspx Tiedot 1992-2000, Puhakka 2007, koottu yksitellen kansallispuistojen vuosikertomuksista 12
1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 kg/ Indikaattorit: ympäristö 5,00 Materiaali-intensiteetti luonnovararyhmittäin 1975-2012 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Kasvit ja luonnoneläimet Puu Mineraalit Maa-aines Tuontijalosteet Materiaalit yhteensä 0,50 0,00 Lähde: Tilastokeskus, StatFin tietokanta (2.7.2014) 13
Indikaattorit: ympäristö % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Teollisuusjätteen hyödyntämisaste jätemateriaalilajeittain 2009 2010 Lähde: Häkkinen ym. 2014. Valtakunnallisen jätesuunnitelman seurannan 2. väliraportti. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7bbca32d41-8988-4d5a-b9d6- F6A22607F23C%7D/97784 ks. Myös: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto/Jatesuunnittelu/ Valtakunnallisen_jatesuunnitelman_seuranta 14
Indikaattorit: ympäristö Yhdyskuntajätteen käsittely ja hyödyntäminen Tavoite 2016 30 20 30 20 Hyödyntäminen materiaalina pl. kompostointi ja mädätys 2012 22 12 34 33 Kompostointi ja mädätys 2011 22 13 25 40 Hyödyntäminen energiana 2010 2009 20 24 13 12 22 18 45 46 Kaatopaikkasijoitus ja muu käsittely 2008 24 8 17 51 2007 24 11 12 53 2006 24 9 9 58 0 % 50 % 100 % Osuus yhdyskuntajätemäärästä % Lähde: Häkkinen ym. 2014. Valtakunnallisen jätesuunnitelman seurannan 2. väliraportti. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7bbca32d41-8988-4d5a-b9d6- F6A22607F23C%7D/97784 ks. Myös: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto/Jatesuunnittelu/Valtakunnallisen_jatesuunnitelman_s euranta 15
t CO2 / energian kokonaiskulutus (TJ) Indikaattorit: ympäristö Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti Suomessa v. 1990-2012 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Datan lähde: Tilastokeskus. 16
Indikaattorit: ympäristö Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 2012 5 % 17 % 41 % Fossiiliset polttoaineet Turve Uusiutuva energia Ydinenergia 32 % 5 % Muut Lähteet: http://www.findikaattori.fi/fi/89; http://www.findikaattori.fi/fi/25 17
Indikaattorit: Talous 18
Indikaattorit: Talous Kasvihuonekaasupäästöiltään suurimmat talouden toimialat Suomessa 2008 Sähkön tuotanto, siirto ja jakelu Asuntojen hallinta ja vuokraus Öljynjalostus Massan, paperin, kartongin ja pahvin valmistus Kaukolämmön tuotanto Talonrakentaminen ym. Raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus Persukemikaalien valmsitus Varsinainen kotieläntalous Tieliikenteen tavarankuljetus Mt CO₂e 0 5 10 15 Lähde: Koskela ym. 2013 19
Indikaattorit: Talous Raaka-aineiden kokonaiskäytöltään (RMR) keskeisimmät talouden toimialat Suomessa vuonna 2008. Toimiala Mt MRM Talonrakentaminen 68,5 Soran, murskeen, hiekan ja saven otto 56,0 Maa- ja vesirakentaminen 52,6 Värimetallien valmistus 42,2 Massan, paperin, kartongin ja pahvin valmistus 41,4 Betoni-, kipsi- ja sementtituotteiden valmistus 37,5 Metsänhoito 32,5 Öljynjalostus 21,0 Raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus 20,1 Asuntojen hallinta ja vuokraus 17,4 Lähde: Koskela ym. 2013 20
Indikaattorit: Talous Panostukset ekoinnovaatioihin (indeksi EU27 = 100) Ekoinnovaatiotuotokset (indeksi EU27 = 100) Lähde: EU Eco-Innovation Scoreboard 2013, www.eco-innovation.eu 21
Indikaattorit: Talous 72 % Aineettoman pääoman osuus BKT:sta 70 68 66 64 62 60 58 Datan lähde: Pirjo Ståhle, Turun yliopisto. 22
Indikaattorit: Hyvinvointi 23
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Indikaattorit: Hyvinvointi % Työllisyysaste kuukausittain 1989-2014 (15-64-vuotiaat) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lähteet: http://findikaattori.fi/fi/41; Pajarinen & Rouvinen. 2014. Kuka Suomessa kasvaa. EVA analyysi 37, 2.6.2014. 24
1966 1971 1976 1981 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Gini-kerroin (%) Indikaattorit: Hyvinvointi 35 Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2012 30 25 20 15 10 5 0 Lähde: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/05/tjt_2011_05_2013-05-22_tie_001_fi.html 25
Indikaattorit: Hyvinvointi % 14 12 10 8 6 4 2 0 Kotitalouksien toimeentulon riittävyys 2003-2012 kokenut vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada menonsa katetuksi tuloillaan 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kotitaloudet Kotitaloudet, joissa lapsia Lähteet: http://www.findikaattori.fi/fi/116; Tilastokeskus, StatFin -tietokanta 26
Indikaattorit: Hyvinvointi Bulgaria Puola Slovakia Italia Tšekki Itävalta EU (28 maata) Ranska Latvia Saksa Luxemburg Ruotsi Suomi Kaupunkiväestön alistuminen pienhiukkasille EU:ssa, 2011 0 10 20 30 40 50 60 µg/m 3 Lisätietoa: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Ilmasto_ja_ilma/Ilmansuojelu/Ilman_epapuhtaudet_Suomessa 27
Vihreän kasvun edistäminen on yhteistyötä Keskeiset lait, strategiat ja ohjelmat, kuten: Ympäristönsuojelulaki Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma KULTU Kestävän kehityksen strategia ja yhteiskuntasitoumus Periaatepäätös kestävistä julkisista hankinnoista Materiaalitehokkuusohjelma Cleantech-strategia Hallitusohjelma Tulevaisuusselonteko Rakennepoliittinen ohjelma Ilmastolaki Energia- ja ilmastostrategia Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Periaatepäätös energiatehokkuustoimenpiteistä Luonnonvaraselonteko Biotalousstrategia Biodiversiteettistrategia Jätelaki 29
Johtopäätökset Vihreän kasvun edistäminen vahvasti poikkihallinnollista ja vaatii yhteistyötä. Yksityiskohdista painotuseroja eri hallinnonaloilla. Kansainvälinen toimintaympäristö EU:n rooli tärkeä. Jatkotutkimustarpeita liittyy mm. rakennetun ympäristön ja aineettoman arvonluonnin merkitykseen vihreän kasvun edistämisessä. Plugi.fi 30
Kiitos!