Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Samankaltaiset tiedostot
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA

Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Sähköjärjestelmän toiminta talven kulutushuipputilanteessa

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Kestävä kehitys Fortumissa

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Ydinvoima huoltovarmuuden kannalta

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Energian tuotanto ja käyttö

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähköjärjestelmän toiminta talven huippukulutustilanteessa

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Jyväskylän energiatase 2014

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2014

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Haasteista mahdollisuuksia

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Kokonaisturvallisuus ja luonnonvarojen virrat

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Energian hankinta ja kulutus

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman


Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Keski-Suomen energiatase 2016

Energian hankinta ja kulutus

Sähköjärjestelmän toiminta talven kulutushuipputilanteessa

Sähkön ja lämmön tuotanto 2008

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Sähkön ja lämmön tuotanto 2009

Kotimainen energiakatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari Antti Vilkuna

Kestävä kehitys Fortumissa

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Toimintaympäristö: Fortum

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

ENERGIAN HUOLTOVARMUUS SUOMESSA

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

HUOLTOVARMUUDEN MATERIAALINEN VARAUTUMINEN JA ELINKEINOYHTEISTYÖ

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Turveliiketoiminnan tulevaisuus ja 2020 jälkeen

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

mihin olemme menossa?

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Transkriptio:

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1

Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus Hajautettu, useisiin energia- ja hankintalähteisiin perustuva tehokas tuotantorakenne Kotimaisten polttoaineiden käyttö Kehittynyt infrastruktuuri ja logistiikka Tuontipolttoaineiden varmuusvarastointi (5 kk:n huoltovarmuus) Huoltovarmuuskriittisten toimijoiden varautuminen ja tekninen toimitusvarmuus Korvaavat vaihtoehdot eri saatavuus- ja käyttötilanteissa Ohjaustoimenpiteet ja säännöstely Ilkka Kananen 19.03.2010 2

Energian kokonaiskulutuksen jakauma Suomessa 2008 Lähde: Tilastokeskus 19.03.2010

Energian tuonti Suomeen 2008 11 875 (1000 t) Raakaöljy Venäjä 83 % Norja 10 % Iso-Britannia 3% Kazahstan 2% Tanska2% 4501 Milj. m 3 Maakaasu Venäjä 100 % 10 milj. t v. 2005 Polttopuu Venäjä 75 % Latvia 10 % Viro 10 % Muut 7 % 4467 (1000 t) Kivihiili Venäjä 84 % Muut 16 % 16 397 GWh Sähkö Venäjä 66 % Ruotsi 19 % Viro 14 % Norja 1 % 64 tu Ydinpolttoaine Ruotsi 34 % Venäjä 36 % Muut 30 % g:\graafit\jorma\pooli 00 Lähde: Tilastokeskus 19.03.2010

Sähkön tuotanto, toteuma 12/09 1/10 Kaukolämmön yhteistuotanto 3 156 MW (8.1.) Lauhde 2 014 MW (14.1.) Ydinvoima i 2 734 MW (4.1.) Teollisuuden yhteistuotanto 2 174 MW (8.1.) Vesivoimalaitokset 2 204 MW (8.1.) Muu tuotanto 248 MW (2.1.) Suurin oma kokonaistuotanto 12 366 MW (8.1.) Arvio suurimmasta tuotantokapasiteetista 13 000 MW Lähde: Fingrid 12.2.2010 19.03.2010

Kivihiili ja huoltovarmuus Kivihiiltä käytetään lämmön ja sähköntuotantoon: lauhdetuotannossa kivihiilen osuus on 60-70 % vastapainetuotannossa (kaukolämpö) kivihiilen osuus on 25-30 % Uusia laitoksia ei ole rakennettu v. 1993 jälkeen ja pääosa kapasiteetista on 70-luvulta. Ilkka Kananen 19.03.2010 16.2.2010 6

Kivihiilen korvattavuus Kivihiiltä käytetään tyypillisesti rannikolla, jossa sen korvaaminen biopolttoaineella on vaikeaa. Hankinta-alue on puoliympyrän muotoinen, joten kuljetusetäisyydet kasvavat. Kivihiilen kanssa kilpailee rannikolla lähinnä maakaasu. Ilkka Kananen 19.03.2010 16.2.2010 7

Kivihiili reservinä Kivihiili on ominaisuuksiltaan, kuten varastoitavuudeltaan, hyvä reservipolttoaine. Sitä tarvitaan Suomen lisäksi koko pohjoismaisella sähkömarkkina-alueella alueella vastaamaan vesivoiman tuotannon vaihteluun. Ilkka Kananen 19.03.2010 16.2.2010 8

Kivihiili reservinä Kivihiiltä tarvitaan myös biopolttoaineita käyttävillä yhteistuotantolaitoksilla huoltovarmuuspolttoaineena. Käytännössä turve turvaa biopolttoaineita kovilla pakkasilla ja vaikeina talvina, kun biopolttoaineiden saanti metsästä vaikeutuu. Ääriolosuhteissa kovimmilla pakkasilla eivät kuljetukset toimi, joten laitoksilla olisi syytä pitää kivihiiltä varapolttoaineena. Ilkka Kananen 19.03.2010 16.2.2010 9

Kivihiili vs. öljy tai kaasu Päinvastoin i kuin öljyyn tai maakaasuun, kivihiileen ei liity geopoliittisia paineita. Kivihiilellä on monipuoliset hankintalähteet, hyvä saatavuus ja globaalit markkinat. Toimittajamaiden kansantaloudet eivät ole yhtä riippuvaisia i i kivihiilituloista ihiilit l i t kuin öljyvaltiot lti t öljytuloistaan. Ilkka Kananen 19.03.2010 16.2.2010 10

Kivihiili vs. öljy Kivihiiltä on helppo ja halpa varastoida - ei samanlaisia kierrätystarpeita kuin öljytuotteissa (laadut ja säilyvyys). Kivihiiliteknologia kehittyy, hyötysuhteet paranevat ja päästöt pienenevät tuotettua energiayksikköä kohti. Päästöjen pienentämispotentiaalia on lähinnä siellä, missä yhteistuotantomahdollisuutta ei ole tai sitä ei hyödynnetä. Ilkka Kananen 19.03.2010 16.2.2010 11

Tulevaisuuden näkymiä Kivihiilen käyttö ei sinänsä ole kielletty ja päästöoikeuksia voi ostaa tulevaisuudessakin Suomessa on lähialueen kivihiilikuljetuksiin soveltuvaa laivakalustoa. Carbon Capture and Storage (CCS):n kaupallinen käyttöönotto on vielä vuosien päässä. Teknologia on kuitenkin olemassa. Ilkka Kananen 19.03.2010 16.2.2010 12

Hiilen merkitys globaalisti Ilkka Kananen 19.03.2010 16.2.2010 13

KIITOS! Yhteystiedot: Huoltovarmuuskeskus Pohjoinen Makasiinikatu ik 7 A FI-00130 Helsinki, Finland Puh. 010 60 51000 Fax 010 60 51036 www.huoltovarmuus.fi www.nesa.fi Ilkka Kananen 19.03.2010 14

VNp huoltovarmuuden tavoitteista (539/21.8.2008) Lähtökohdat: Kansainväliset markkinat, kansalliset toimenpiteet ja voimavarat Kahden- ja monenväliset huoltovarmuussopimukset Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaaminen Energian siirto- ja jakeluverkot Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Kuljetuslogistiset järjestelmät Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Yhteiskunnan kriittisen tuotannon turvaaminen Elintarvikehuolto Energiantuotanto Terveydenhuolto Maanpuolustusta tukeva tuotanto Vientiteollisuuden yleisten toimintaedellytysten turvaaminen Huoltovarmuuden keskinäiset riippuvuudet ja yhteistyö Lainsäädännön kehittäminen Sektorikohtainen ohjeistus Ilkka Kananen 19.03.2010 15