Aika: Keskiviikko 28.5.2014 klo 13:00-15:05 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Tietäväinen Milko rakennuttamispäällikkö Tampere, pj. Latva Simo kaupungininsinööri Nokia, vpj. Suominen Sakari toimitusjohtaja Tampereen Infra liikelaitos Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Hupanen Jaakko tekninen johtaja Lempäälä Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala Kauppila Tapio kunnaninsinööri Vesilahti Heljo Seppo tekninen johtaja Ylöjärvi Lindberg Janne tietohallintokoordinaatt. Tampere Kahila Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kivistö Markku työsuojeluvaltuutettu Tampere Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Salmi Pekka apulaispormestari Tampere Saarilahti Merja rakennuspäällikkö Kangasala yhdyskuntateknisten palvelujen (ykute) alatyöryhmän pj. Siuko Ulla tilapalvelupäällikkö Ylöjärvi tilapalvelujen (tipa) alatyöryhmän pj. Vainio Ulla-Kirsikka rakennustarkastaja Nokia seudun viranomaispalveluverkosto, rakennusvalvonta Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere seudun ilmastostrategian seurantaverkosto Kutsutut: 1/19
Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN 4 5 TA2014-TAVOITE 1/4: PALVELUKIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 8 6 TA2014-TAVOITE 2/4: KORJAUSRAKENTAMINEN 10 7 TA2014-TAVOITE 3/4: TUOTTEISTAMINEN 11 8 TA2014-TAVOITE 4/4: ILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUSTYÖ 13 9 VUODEN 2015 PAINOPISTEET, INFRAPALVELUT 14 10 KANSALLISEEN KEHTO-FOORUMIIN OSALLISTUMINEN 16 11 SEURAAVAT KOKOUKSET (VUOSIKELLO) 18 12 MUUT ASIAT 19 13 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 19 2/19
1 KOKOUKSEN AVAUS Varapuheenjohtaja Simo Latva avasi kokouksen. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen 12.3.2014 muistion. Hyväksyttiin ja todettiin, että edellisessä kokouksessa kohdassa 12 Muut asiat sovitut kuntainfran (liikenneväylät, kevyen liikenteen väylät, rakennetut puistot, palvelukiinteistöt, muut merkittävät rakenteet) nykyarvot ja uudishankinta-arvot tullaan keräämään osana vuoden 2015 rakennetun omaisuuden korjausvelan laskentaa (mukaan myös kunnallistekniikka). 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT - kuntien omat ajankohtaiset ja seutuyhteistyöhön vaikuttavat tiedotettavat asiat - muiden seudullisten työryhmien ja kuntajohtajakokousten ajankohtaiset infrapalveluihin vaikuttavat kuulumiset kaikkien työryhmien kokoustiedotteet löytyvät osoitteesta https://tampereenseutu-fi-d.aldone.fi/seututyoryhmat/tyoryhmienkokoukset/ kjk 9.5. vesihuoltoyhteistyön seudullisen organisointitavan selvitys kjk 23.5. seudullisesti merkittävät hankkeet Työryhmä päättää merkitä asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 3/19
4 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen 14.4.2014 MAL-sopimuksessa todetaan, että sopimuskaudella 2013-2015 kunnat ottavat käyttöön paikkatietojärjestelmien mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen seurannassa ja sopivat tuotettavista analyyseistä ja käytettävistä mittareista. Kuntayhtymän toiminnallisiin tavoitteisiin vuodelle 2014 asia on muotoiltu siten, että paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen kehittämisessä selvitetään ja luodaan yhteinen toimintamalli. Soveltaminen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2015. Yhdyskuntarakenteen suunnittelu on muodostunut vapaaehtoisen seutuyhteistyön keskeiseksi teemaksi. Myös valtion ohjaus kaupunkiseuduilla painottuu yhdyskuntarakennekysymyksiin. Seudullinen MALsuunnittelu on nostanut esiin suunnitelmien havainnollisuutta lisäävän paikkatiedon hyödyntämisen tarpeet ja mahdollisuudet mm. suunnitteluvaiheessa valintoja tehtäessä. Paikkatiedon hyödyntämisen tarve on akuutti myös MAL-sopimuksen seurannassa. MAL-aiesopimuksen lisäksi paikkatietopohjaisen tiedon tuottamisen kehittämistä kaupunkiseudulla ohjaavat vuosille 2010-2015 vahvistettu kansallinen paikkatietostrategia, Inspire-direktiivi, laki- ja asetus paikkatietoinfrastruktuurista ja kuntien paikkatietostrategiat. Inspire direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää julkisen hallinnon paikkatietovarantojen hallintaa ja käytettävyyttä ja velvoittaa viranomaiset, esimerkiksi kunnat, kuvailemaan direktiivin piiriin kuuluvat paikkatietoaineistot sekä saattamaan ne tietoverkon kautta yhteiseen ja avoimeen käyttöön. Direktiivin toteuttamisesta Suomessa säädetään em. paikkatietoinfrastruktuurilailla ja asetuksella. Direktiivi tulee kokonaisuudessaan voimaan vuoteen 2020 mennessä. Kehyskunnille on valmistunut vuonna 2008 yhteinen paikkatietostrategia, joka vaatii jo omalta osaltaan uudistamista. Tampereella on oma paikkatietostrategiansa, joka on hyväksytty vuonna 2013. Seudullista paikkatietopohjaista tietotuotantoa on tarkasteltu kuntayhtymän hankkeessa 2011 (esiselvitys sähköinen palveluverkko - ja kartta) ja uudelleen ns. omana työnä syksyllä 2013. Tarkasteluissa on ilmennyt, että seudun kunnilla on eroja paikkatietopohjaisen datan tuottamisessa, analysoinnissa ja hyödyntämisessä. Myös käytettävissä tietotekniikkaympäristöissä on eroa. Nykyisin kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta koskevan tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen on hajanaista. Tiedon tuottajia on useita, mutta tiedon hyödyntämisaste seutusuunnittelussa on alhainen. Yhdys- 4/19
kuntarakennetta koskeva tietoa syntyy mm. kahdeksassa kunnassa, ELYkeskuksessa, Suomen ympäristökeskuksessa sekä Tilastokeskuksessa. Haasteita on myös tiedon keräämisessä yhteiseen käyttöön. Tällä hetkellä suuri osa seudullisesta seurantatiedosta kootaan erillisin sähköpostitiedusteluin, joihin vastaaminen, vastausten odottelu, karhuaminen ja kokoaminen vievät paljon työaikaa. Tämän vuoksi yhdyskuntarakennetta koskevan tiedon tuottamisen, jakelun ja koonnin systematisointiin ja resursointiin pitäisi kiinnittää huomiota. Tehdyn tarkastelun perusteella on ilmeistä, että paikkatietopohjaista tietoa ei vielä kattavasti osata hyödyntää valmistelussa ja päätöksenteossa. Myöskään kuntien välillä tai seudullisesti paikkatietoa ei hyödynnetä kattavasti. Paikkatietopohjaisen seutusuunnittelun ja seurannan kehittäminen on tarkoituksen mukaista toteuttaa kahdessa päävaiheessa: 1) Vuoden 2014 aikana työ organisoidaan, kartoitetaan kehyskuntien toimintamallit, resurssit ja käytettävissä olevat välineet. Kartoituksen pohjalta päätetään toimenpidesuosituksista, joilla paikkatietopohjaisen tietotuotannon yhdenmukaistaminen onnistuu kehyskunnissa. Tämän jälkeen kunnat toteuttavat tarvittavan tuotantoja kehittämistyötyön koordinoidusti. Vuoden 2014 lopussa kehyskunnilla ja Tampereella on yhtenäinen toimintamalli paikkatiedon tuottamiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen. Laajentamista seudullisiin ja kuntien välisiin tarpeisiin tutkitaan seuraavassa vaiheessa. 2) Vuoden 2015 aikana valmistellaan kaikkien jäsenkuntien yhteistyössä seudullisen paikkatietopohjaisen tietotuotannon malli, avoimeen käyttöön kuntayhtymän ja kuntien tarpeisiin. Jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota myös kuntien päätöksentekijöiden sekä viran- ja toimenhaltijoiden perehdytykseen ja paikkatietopohjaisen tiedon hyödyntämiseen. Myös mahdollisten kolmansien osapuolien (yritykset, yhteisöt, kuntalaiset) paikkatietojen hyödyntämisen mahdollisuuksia edistetään. Hankkeen rahoitustarve vuoden 2014 toimenpiteiden osalta on 42 000 euroa. Rahoitus käytetään kuntien työtä tukevan seudullisen projektin koordinointikuluihin sisältäen työn organisoinnin, työsuunnitelman laadinnan, nykytilan kartoituksen, toimenpidesuositusten laadinnan ja kuntien paikkatietotuotannon tukemisen, projektikokoukset ja yhteiset tilaisuudet. Kuntajohtajakokouksen 14.3.2014 mukaan koordinointityön rahoitus vuonna 2014 tulisi painottua kehyskunnille työn painopistettä vastaten. Vuoden 2014 rahoitus esitetään jaettavaksi seuraavasti: kuntayhtymä 5/19
10 000 euroa, MAL-verkosto 9 000 euroa ja kehyskuntien rahoitus 23 000 euroa. Asukasluvun mukaisesti jaetut kuntakohtaiset osuudet ovat: Kuntaosuudet asluku 12/2013 euroa Kangasala 30338 4681 Lempäälä 21838 3369 Nokia 32694 5044 Orivesi 9626 1485 Pirkkala 18362 2833 Tampere 0 Vesilahti 4478 691 Ylöjärvi 31735 4896 Yht 149071 23000 Vuoden 2015 osalta hankkeen painopiste laajenee kattamaan myös Tampereen, ja rahoitus jakaantuu kuntayhtymän maksuosuuteen ja mahdollisen ITI-rahoitukseen. Kaavoitusjohtajien työryhmä (MASTO) hyväksyi omalta osaltaan hankkeen käynnistämisen ja rahoitusmallin kokouksessaan 27.3.2014. Kehyskuntien teknisten johtajien kanssa on käyty palaverit, joissa he omalta osaltaan, Orivettä lukuun ottamatta, ovat hyväksyneet hankkeen käynnistämisen esitetyllä toimintamallilla. Orivedellä ei ole ko. rahoitusosuutta syksylle 2014, vaan se voidaan osoittaa aikaisintaan vuoden 2015 talousarviosta. Orivesikin näkee hankkeen kuitenkin erittäin tarpeellisena. Kuntajohtajakokous päätti 25.4. että paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntasuunnittelussa käynnistetään kuntien omaa työtä koordinoivan projektin pohjalta 1.6. ja että projektista vastaa paikkatietoasiantuntijoista nimettävä projektiryhmä ja kuntayhtymän henkilöstö. Kunnat nimeävät edustajansa projektiryhmään ja paikkatietosisältöjen määrittelyyn osallistuvat myös kaupunkiseudun kaavoitusjohtajien, teknisten johtajien sekä sote- ja sivistysjohtajien työryhmät. Infrapalvelujen työryhmä on käsitellyt osaltaan seuraavia erityisesti rakennesuunnitelmatyöhön tarvittavia tietosisältöjä, joita voidaan pitää paikkatiedon pohjamateriaalina työryhmältä: 1. Vesi- ja kaukolämpöverkostojen kapasiteettitarkastelu. Vesijohtoverkoston osalta Pirkanmaan liitto ja ELY-keskus tuottavat tarkastelun syksyyn mennessä. Seututoimisto on koonnut kaukolämpöverkon sijaintitiedot kuntien ja kaukolämpöyhtiöiden avulla mutta saneeraustarpeen ja lisäkapasiteettipotentiaalin tarkastelu on kesken. 6/19
2. Rakentamisessa syntyvän ylijäämämaan sijoittamisalueet. Kuntien teettämän esiselvityksen pohjalta karttamateriaalia on jalostettu eteenpäin tarkastelemalla esiselvityksen potentiaalialueita suhteessa rakennesuunnitelmaan ja maanomistukseen. Työ on käynnissä kunnissa suhteessa kuntien kaavoitussuunnitelmiin. Työssä tarkastellaan myös toimintamallivaihtoehdot. 3. Viherverkkotarkastelu eli mikä nykyisessä kaupunkiseudun tasoisessa viherverkossa on merkittävää ja tarpeellista säilytettävää, mitä nykyisestä viherverkosta puuttuu ja mitä tulevaisuuden muita tarpeita viherverkkoon liittyy (toteutuksen osalta tärkeää myös hulevesien hallinnan näkökulmasta). Viherverkkotarkastelu on kesken mutta 2030 rakennesuunnitelman lähtötiedot on käytössä pohjatietona. 4. Palveluverkkotiedot tulevien tilainvestointien näkökulmasta. Työ tehdään yhteistyössä hyvinvointipalvelutyöryhmien kanssa siten, että kootaan sellaiset tilatarvesuunnitelmat päivähoidosta, peruskouluista ja toisen asteen oppilaitoksista, jotka eivät ole vielä talousarvioissa eivätkä toteutuksessa. Seudun paikkatietotyöryhmä tarkastelee palveluverkkoa seudullisesti. 5. Hulevesien tulvariskialueet. Tarkastelu on aloitettu ELY-keskuksen kanssa. Jatkossa palataan tarkemmin tarvittaviin tietosisältötarpeisiin. Työryhmä päättää merkitä nyt kerättyjen tietojen keruutilanteen tiedoksi antaa tukensa hankkeelle sekä tukea tarvittavin osin tietosisältöjen määrittelyä ja tuottamista merkitä paikkatietohankkeen suunnittelun tiedoksi hyväksyttiin. Kokouksen jälkeen tuli tieto lisätä listaan Tampereen ratapihankadun infrahankkeen suunnitelma, joka tullaan tekemään paikkatietona tuotemallinnuspohjaisesti niin, että se voidaan syöttää koneohjaukseen. Turun Myllysilta on toteutettu samoin. 7/19
5 TA2014-TAVOITE 1/4: PALVELUKIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS Kaupunkiseudun tavoitteena on, että energiatehokkuustyötavat kehittyvät 2013 päättyneen Tapre (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi) hankkeen tuloksia jalkauttamalla. Palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen perustuu kuntien ja valtion välisiin energiatehokkuussopimuksiin ja ohjelmiin sekä seutustrategiassa, MAL-aiesopimuksessa ja ilmastostrategiassa oleviin tavoitteisiin. Tampereen alueen palvelukiinteistöt energiatehokkaiksi (Tapre) hanke toteuttaa osaltaan näitä tavoitteita. Hankkeen käynnistysvaihe oli 2011-2013 ja vuonna 2014 aloitetaan luotujen asiakirjojen ja toimintatapojen, ns. Tapre-tuotteiden pilotointi ja koulutus. Hankkeen loppuraportti valmistuu syksyllä 2014. Hankkeen kotisivut löytyvät tästä linkistä. Tapre-periaatteet tullaan pilotoimaan kuntien rakennushankkeissa niiden eri vaiheissa ja sitä varten tullaan panostamaan koulutukseen. Koulutukset etenevät alla olevan listan mukaisesti ja koulutuksesta aiheutuvat kustannukset katetaan hankkeesta 2013 jääneellä rahoituksella. Kuntien pilottikohteet ja koulutustilaisuuksien esimerkit ovat: Tampere 2.6.: - Valo-kiinteistö - Luhtaan päiväkoti - Sähkölaitoksen Lämpötalo Kuntaryhmä 1: Pirkkala, Nokia, Lempäälä ja Vesilahti 3.6.: - Pirkkalan Toivion koulu laajennus ja saneeraus, hankkeen koko 17 000 m 3, valmistui 1.10.2012 - Otsonmäen päiväkoti Lempäälässä, koko 1 100 m 2, toteutussuunnitteluvaiheessa Kuntaryhmä 2: Kangasala Ylöjärvi ja Orivesi 6.6.: - Kangasalan lukion uudisrakennus 4 886 brm 2, käyttöönotto 2012, takuuaika päättyy kesäkuu 2014 - Liuksialan päiväkoti Kangasalla, uudisrakennus 1 782 brm 2, käyttöönotto 2012, takuu päättyy kesäkuu 2014 - Kyötikkälän uusi alakoulu/päiväkoti Kangasalla, alustava arvio 7 230 brm 2, hanke käynnistysvaiheessa - Metsäkylän koulu Ylöjärvellä, laajennus, vaiheet 1 ja 2, 2015-2016, 2017-2018 Pilotointi tulee kaikkiaan kestämään muutamia vuosia ja sitä tulee tukea ja seurata. Talousarviotavoite kuuluu tilapalvelujen alatyöryhmän työohjelmaan ja se jatkaa hankkeen edistämistä, seurantaa ja raportointia infratyöryhmälle. 8/19
Työryhmä päättää osaltaan todeta että talousarviotavoite etenee suunnitelmien mukaan hyväksyttiin. 9/19
6 TA2014-TAVOITE 2/4: KORJAUSRAKENTAMINEN Kaupunkiseudun tavoitteena on, että palvelukiinteistöjen korjausrakentamisen seudullinen suunnittelu aloitetaan sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen osalta. Korjausrakentaminen perustuu seutustrategiassa olevaan tavoitteeseen syventää yhteistyötä kiinteistöpalveluissa. MAL-aiesopimuksella tavoitellaan korjausrakentamisen palvelujen kehittymistä. Kaupunkiseudulla sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi, rakennukset ikääntyvät ja ovat peruskorjaustarpeessa. Ongelmatilanne on todettu kunnissa samanlaiseksi: korjausrakentamiseen ei ole ollut käytettävissä riittävästi määrärahoja ja rakennuskannan korjausvelka kasvaa jatkuvasti. Yhtenäisiä toimintatapoja on vuosien mittaan kehitetty, mutta ne tähtäävät olemassa oleviin sisäilmaongelmiin. Sisäilmatutkimuksesta kaivataan lisätietoa sekä siitä, mitkä korjaustoimenpiteet on todettu oikeiksi kuhunkin ongelmaan. Kunnat ovat vertailleet tilapalvelujen alatyöryhmässä omia käytäntöjään. Ongelmanratkaisuun on olemassa prosessimalleja ja on perustettu erilaisia sisäilma- ja seurantatyöryhmiä. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kohteiden säännölliset kuntokartoitukset, ennakoivan huollon, siivouksen ja kunnossapidon kehittämien sekä käyttö- ja ylläpitohenkilökunnan koulutus ja kouluissa esimerkiksi tarpeelliset välituntikäytännöt. Kunnat haluavat syventää yhteistyötä osaamiseen lisäämisessä, sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä ja ongelmanratkaisussa. Vaihtelevia viestintätapoja halutaan yhtenäistää. Kokemuksia halutaan viedä oppilaitosten koulutusohjelmiin. Lisäksi halutaan tarkastella väistötilojen yhteishankinta ja käyttömahdollisuuksia kuntien rajoilla oikea-aikaisesti. TTY valmistelee hankesuunnitelmaa seudullisen korjausrakentamisen tueksi ja sen jälkeen otetaan kantaa hankkeeseen lähtemiseen. Sisäilmaongelmista jaetaan tietoa päättäjille ja teknisen toimen viranhaltijoille seminaarissa 4.6. Talousarviotavoite kuuluu tilapalvelujen alatyöryhmän työohjelmaan. Työryhmä päättää osaltaan todeta että talousarviotavoite etenee suunnitelmien mukaan hyväksyttiin. 10/19
7 TA2014-TAVOITE 3/4: TUOTTEISTAMINEN Kaupunkiseudun tavoitteena on, että yhdyskuntateknisten palveluiden tuotteistaminen käynnistyy vuonna 2013 tehdyn esiselvityksen pohjalta. Tuotteistaminen tukee kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta ja parantaa sekä rakennesuunnitelman että MALaiesopimuksessa olevien hankkeiden toteuttamisedellytyksiä. Tuotteistus tukee kuntien teknisen sektorin palveluiden suunnittelua, tilaamista, tuottamista ja kustannusten hallintaa. Se helpottaa kuntien välistä vertailua ja tukee tietoon perustuvaa johtamista. Tuotteistuksen avulla pystytään kehittämään kuntien hankintaosaamista, uudistamaan tarvittavia seurantajärjestelmiä ja luomaan entistä toimivampia palvelumarkkinoita seudulle. Yhtenäisistä palvelu- ja laatutasoista hyötyvät myös sektorille ominaisten lähipalvelujen käyttäjät. Tuotteistuksen käynnistäminen teknisellä sektorilla on aloitettu yleisten alueiden tuotteistamisesta, mistä valmistui esiselvitys valmistui lokakuussa 2013. Sen tavoitteina oli selvittää mahdollisuudet Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteisen ylläpidon tuoterakenteen kehittämiseen selvittää kuntien ylläpidon teettämisen käytännöt, tuotteistamisen nykytilanne sekä käytettävät ylläpidon tehtävänimikkeistöt kartoittaa Suomen Kuntaliiton sekä Tampereen kaupungin käyttämän ylläpidon tuoterakenteen soveltuvuus kaupunkiseudun kuntien käyttöön Tuloksena oli, että kunnat teettävät yleisten alueiden ylläpitoa hyvin vaihtelevasti. Luotettavien kustannus- ja laatuvertailujen tekeminen ei ole nykyisellään mahdollista, sillä se vaatii käyttöönotettavaksi yhteisen ylläpidon tuoterakenteen sekä luotettavat määrä- ja ominaisuustiedot sekä yhteisesti määritellyn laadun todentamismenetelmät. Tällä hetkellä Tampereen kaupungin käyttämä Alueurakointi 2003-julkaisun sisältämät tehtävien laadun todentamistavat todettiin yksityiskohdiltaan riittämättömiksi. Tampere on tuotteistuksessaan pisimmällä mutta tuoterakenne käsittää vain kaupungin tilaamien alueurakoiden tehtäväsisällön, joten Tampereen tuoterakenne vaatii vielä laajentamista useisiin tehtäviin. Kaupunkiseudun kuntien ylläpidon tuoterakenne on kuitenkin kehitettävissä ja otettavissa käyttöön kaikissa kunnissa. Yleisten alueiden ylläpito on tehtäväkenttänä erittäin laaja ja sen tuotteistaminen vaativa ja pitkäkestoinen prosessi. Tarkoituksena on aloittaa seudullinen tuotteistus kolmevuotisena hankkeena liikennealueiden ylläpidosta (=hoito+kunnossapito) ja jatkaa myöhemmin viher- 11/19
alueisiin ja liikuntapaikkoihin. Liikenneväylissä koko seudun painopisteeksi on valittu erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttämät väylät. Liikennehankkeet ovat myös vahvasti esillä MALaiesopimuksessa kaudella 2014-15 ja tuore kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma tähtää laatukäytävien toteuttamiseen. Työn tuloksena halutaan raporttimuotoinen esitys sekä esittelyaineisto liikennealueiden tuotteistuksesta kuntayhtymän asiakirjapohjilla. Lopputuotteina on synnyttävä tiivis raportti hankkeesta seuraavine liitteineen: liikennealueiden tuoterakenne ja tuotekortit noin 10-15 kpl (puuttuvin osin) laaduntodentamistavat/kriteerit kortteihin, myös jo olemassa oleviin ylläpidon alueurakan urakkaohjelmaluonnos ylläpidon alueurakan urakkasopimusluonnos määräluetteloluonnos Talousarviotavoite kuuluu yhdyskuntatekniikan alatyöryhmän työohjelmaan (kutsutaan mukaan ELYn edustaja). Tuotteistuksen tarjouspyyntö liitteineen on asialistan liitteenä. Työryhmä päättää osaltaan, että tuotteistus käynnistetään liikennealueiden kunnossapidosta hyväksyä tarjouspyynnön että Ritva Asula-Myllynen oikeutetaan tekemään tarjouspyyntöön teknisiä korjauksia tarvittaessa että hankkeen ohjausryhmänä toimii yhdyskuntatekniikan alatyöryhmä että kaupunkiseudun kuntayhtymästä osoitetaan rahoitusta hankkeen ensimmäiseen osaan 15 000 euroa vuoden 2014 rahasta kunnat osoittavat rahoitusta hankkeen ensimmäiseen osaan 5 000 euroa asukasluvun suhteessa todeta, että talousarviotavoite etenee suunnitelmien mukaan hyväksyttiin. Kokouksen jälkeen nimettiin konsultin ohjaushenkilöksi Merja Saarilahti ja varalle Teemu Kylmäkoski. 12/19
8 TA2014-TAVOITE 4/4: ILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUSTYÖ Kaupunkiseudun tavoitteena on, että seudullisessa ilmastotyössä edistetään sopeutumisen ja varautumisen suunnittelua. Kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 on osa laajempaa yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuutta. Sen toteuttaminen on käynnissä eri toimijoiden laajassa yhteistyöverkostossa ja toteuttamisesta raportoidaan kerran vuodessa. Visiot ja toimenpiteet on jaettu eri sektoreille, joita ovat maankäyttö ja yhdyskuntarakenne, liikenne, rakennukset ja rakentaminen, energiatehokkuus ja sähkönkäyttö, energiantuotanto, jätehuolto, hankinnat ja kulutus, elinkeinopolitiikka ja osaaminen sekä sopeutuminen. Kaikkien muiden osalta toimenpiteitä on käynnissä paitsi sopeutumisen ja varautumisen kohdalla. Niiden suunnittelu on päätetty käynnistää 2014. Kansallisen sopeutumisstrategian päivitys valmistuu 2014. Vuonna 2012 päätettiin käynnistää Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian laadinta Pirkanmaan liiton johdolla yhdessä ELY-keskuksen ja muiden sidosryhmien kanssa. Työ valmistuu kesään mennessä. Kaupunkiseutu on ollut yhteistyökumppanina ja tavoitteena saada mm. aineksia kaupunkiseudun sopeutumisen ja varautumisen suunnitteluun. Työssä on keskitytty ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin, kuten sadannan ja kosteuden lisääntyminen, lämpötilojen nousu sekä ääriolosuhteiden lisääntyminen. Kaupunkiseudun sopeutumisen ja varautumisen suunnittelu on tarkoitus integroida osaksi olemassa olevia suunnitelmia, eikä laatia erillistä suunnitelmaa. Työ käynnistetään eri sidosryhmien ja kaupunkiseudun ilmastoverkoston keskinäisellä tapaamisella alkusyksystä. Tavoitteena on kartoittaa nykyiset suunnitelmat ja keskittyä sellaisiin ilmiöihin, joista yhteiskunnalle on eniten haittaa kaupunkiseudulla ja pohtia niihin yhteisiä ratkaisumalleja. Sopeutumisen ja varautumisen suunnittelu aloitetaan alkusyksystä. Työryhmä päättää osaltaan että talousarviotavoite etenee suunnitelmien mukaan hyväksyttiin. 13/19
9 VUODEN 2015 PAINOPISTEET, INFRAPALVELUT Kaupunkiseudulla suunnitellaan jo vuoden 2015 seutuyhteistyön tavoitteita. Työryhmiltä odotetaan toukokuun aikana luonnostelua siitä, mitkä ovat tulevan vuoden keskeisimmät teemat, joihin kunnat haluavat panostaa yhteistyössä. Teemat ja toiminnalliset tavoite-ehdotukset käsitellään kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa syksyllä. Myös työryhmien palautetilaisuudet on tarkoitus pitää tänäkin vuonna. Työryhmä päättää osaltaan seurata ja edistää seuraavia työryhmien yhteisiä painopisteitä, joita ovat rakennesuunnitelman tukeminen, vesihuoltoyhteistyö, käpylaatukäytävien toteuttaminen, matkaketjuihin liittyvän pysäkki-infran toteuttaminen, palveluverkon edellyttämän toimitilayhteistyön ja investointisuunnittelun tukeminen sekä infran (liikenne, rakennukset) toteuttaminen, Mal-hankkeiden toteuttamisen tuki esittää, että vuoden 2015 yhteistyön alustavat painopisteet ovat 1. Korjausrakentaminen (tipa): seudullinen korjausvelan laskentamalli rakennuksiin, liikenneväyliin ja kunnallistekniikkaan seudullinen sisäilmaongelmien hallintaprojekti 2. Sisäisten vuokrien yhtenäistämishanke (tipa) 3. Siirtokelpoisten tilojen kilpailutusmalli (tipa) 4. Tuotteistaminen jatkuu (ykute): liikennealueet 2014, viheralueet 2015 ja liikuntapaikat 2016 5. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen (infra, ykute): osaksi toimialojen suunnitelmia 6. Seudullisen rakennusvalvonnan selvitystyö (rava), yva rinnalla 7. Rakentamisessa syntyvän ylijäämämaan sijoiutuspaikka- ja toimintamalliselvitys (ykute) että työryhmiin nimetyt tarkistetaan työohjelman 2015 laadinnan yhteydessä Kokousseloste 28.5. Työryhmä piti tärkeänä jatkaa käynnissä olevia yhteistyöprosesseja, mitkä tukevat rakennesuunnitelmatyötä, Mal-aiesopimuksen toteuttamista ja integroivaa suunnittelua muiden työryhmien kanssa. Infrapalvelujen sektorin rooliin kuuluvat siten seuraavat painopisteet: 1. Mal-hankkeiden keskitetty koordinointi kuntien budjetteihin 2. Korjausrakentaminen: rakennetun omaisuuden korjausvelan yhtenäinen laskentamalli, sisäilmaongelmien ratkaisumallit ja siirtokel- 14/19
poisten tilojen esikilpailutus- ja puitesopimusmallit (KuHan: n malli otetaan seuraavaan kokoukseen) 3. Tuotteistaminen: liikenne- ja viheralueiden sekä liikuntapaikkojen tuotteistus, palvelukiinteistöjen sisäisten vuokrien yhtenäistäminen osana palveluyhteistyötä 4. Viranomaispalvelujen (rakennusvalvonta ja ympäristöpalvelut) ylikunnallisten toimintamallien selvitys 5. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen seudullinen suunnittelu Esitetty lista hyväksyttiin työohjelman pohjaksi seuraavaan kokoukseen. 15/19
10 KANSALLISEEN KEHTO-FOORUMIIN OSALLISTUMINEN KEHTO-foorumi työskentelee kuntien teknisen toimen valtakunnallisena kehittäjänä ja yhdyskuntatekniikan kysymyksissä kuntien edunvalvojana. KEHTO-foorumi lyhenne tulee sanoista Kuntien teknisen toimen kehittämisen haltuunotto ja toteutus. Foorumin kotipaikka on Suomen Kuntaliitto ry, Helsinki. Foorumin ensisijainen tehtävä on kehittää ja koordinoida teknisen toimen kehittämistä. Foorumi harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa, kansainvälistä yhteistyötä sekä antaa suosituksia, ohjeita ja lausuntoja Suomen Kuntaliiton kautta. Foorumi toimii järjestämällä KEHTOfoorumin tapaamiset vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmä, joka valmistelee asioita johtoryhmälle, kokoontuu useamman kerran vuodessa. Foorumin jäseneksi ovat liittyneet kaikki KUPERA-hankkeessa mukana olleet 18 kaupunkia eli Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Mikkeli, Oulu, Pori, Rauma, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa sekä Suomen Kuntaliitto ry. Lisäksi syksystä 2013 toimintaan liittyivät mukaan Kotkan, Salon ja Lappeenrannan kaupungit. Mukana on siis 20 Suomen suurinta kuntaa sekä sijalta 26 Rauma. KEHTO-rahoitus KEHTO-konsortio ei peri jäsenmaksua. Sen sijaan KEHTO-foorumin kunnat rahoittavat erikseen sovittuja kehittämishankkeita. Kaikkien foorumin kuntien ei tarvitse olla mukana jokaisessa kehittämishankkeessa, mutta mahdollisimman monen on toivottavaa toki osallistua yhteisesti päätettyihin hankkeisiin. Tällä hetkellä KEHTO-kuntia on mukana seuraavissa hankkeissa: Kehitysprojekti tuottavuutta ja vaikuttavuutta edistävien suositusten antamiseksi hankintoihin (TUKEFIN), Infrarakentaminen muutoksessa, Korjausvelan laskentamallin kehittäminen ja OPUShanke (Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta). Suunnitteilla on mm. osallistua MANK:n käynnistettävään hankkeeseen Nuoria Infratöihin ja käynnistää teknisen toimen tuottavuusmittariston kehittäminen. Edellä mainitut on jo johtoryhmässä 4.10.2013 hyväksytty, mutta tarkemmat rahoituskuviot ovat vielä neuvottelussa. Hankkeiden kokoluokka ja kesto vaihtelee. Kuntien osallistumisosuudet vaihtelevat 500 eurosta 15 000 euroon riippuen hanketyypistä ja rahoitustavasta. TUKEFIN-hankerahoitus jaettiin kokoluokkien mukaan siten, että suurimmat kunnat maksavat 3500 e, keskikokoiset 2500 e ja pienimmät 1500 e. Infrarakentaminen muutoksessa -hankkeen rahoitusosuus oli 1500 e/osallistuva kunta ja OPUStutkimushankkeen 2000 e/kunta. Korjausvelan laskentamallin rahoitus 16/19
muodostettiin asukaslukujen suhteessa, xx e/asukas. Jossakin hankkeessa on mukana 6 kuntaa, jossakin miltei kaikki KEHTO-kaupungit. KEHTO-foorumin tapaamiset hoidetaan omakustannushintaisena. KEHTO-foorumi ylläpitää osaltaan Kuntatekniikan Foorumin verkkopalvelua. Nykyiset KEHTO-foorumin jäsenorganisaatiot osallistuvat yhtä suurilla summilla www.kuntatekniikka.fi -sivuston ylläpidon ja sisällöntuotannon kustannuksiin. Palvelusta vastaa Kuntaliiton omistama KL- Kustannus Oy, jonka kanssa KEHTO-foorumin kunnat ovat solmineet kumppanuussopimuksen. KEHTO-kuntien yhteisesti hyväksymänä tavoitteena on, että myös uudet konsortion jäsenet osallistuisivat verkkopalvelun rahoitukseen, jolloin yksittäisen jäsenorganisaation maksuosuus pienenisi aina, kun konsortioon liittyy uusia jäseniä. Tällä hetkellä kultakin jäseneltä perittävä palvelumaksu on 3 900 euroa vuodessa (laskee hieman, kun uusia jäseniä tullut mukaan). Kun KL- Kustannus Oy saa palveluun kaupallisia tuottoja bannerimyynnin ja työpaikkailmoittelun kautta, osa niiden tuotosta alentaa jäsenten vuotuista palvelumaksua kumppanuussopimuksen mukaisesti. Palvelumaksuun sisältyy rajaton oikeus ilmoittaa kunnan ja sen liikelaitosten kuntatekniikan alan avoimista työpaikoista foorumin verkkosivulla maksutta sekä mahdollisuus käyttää salasanasuojattuja verkkotyötiloja esimerkiksi yhteisten kehittämishankkeiden dokumentaatio- ja tiedonvaihtoalustana. Lisäksi käytettävissä ovat luonnollisesti kaikki verkkosivuston julkiset tietopalvelut ja uutiskirje. Työryhmä päättää osaltaan keskustella hakeutumisesta KEHTO-foorumin jäseneksi kaupunkiseutuna ja että mikäli jäsenyyttä päätetään hakea, esittää kansalliseksi KEHTO- hankkeeksi sisäilmaongelmien hallintaa esittää kansalliseksi KEHTO-hankkeeksi korjausvelan laskentamallia johtoryhmään nimettävästä henkilöstä Päätettiin hakea KEHTO-foorumin jäseneksi ja nimetä Ritva Asula- Myllynen edustamaan kaupunkiseutua johtoryhmään Milko Tietäväisen kanssa/varalla. Tampere on jo jäsen ja seudun liitännäisjäsenyys tutkitaan. 17/19
11 SEURAAVAT KOKOUKSET (vuosikello) INFRA YKUTE TIPA RAVA Touko 28.5. klo 13 setututsto - paikkatietohanke - talousarviotavoitteet 1-4 - vuoden 2015 painopisteet - KEHTO-foorumiin osallistuminen - alatyöryhmien tilannekatsaus - loppuvuoden kokoukset ja kehittämispv 6.5.klo 13 seututoimisto - tuotteistaminen - ylijäämämaahanke - kuntaraja=hoitoraja opinnäyte - alatyöryhmien ajankohtaiset - loppuvuoden kokousajat 14.5. klo 13 Ylöjärvellä - korjausrakentaminen - sisäiset vuokrat - Tapren loppuraportti (syksylle) - elokuulle - ylikunnallisten yksiköiden selvitys Kesä 4.6. klo 12-16 Museokeskus Vapriikki luottamushenkilöseminaari ennen lomia vielä 1 - alatyöryhmät - ylijäämämaahanke ja seudullinen toimija - vuoden 2015 painopisteet syksyn 1. - vuoden 2015 painopisteet syksyn 1. - ravaselvitystyöpaja - vuoden 2015 painopisteet Elo ke 20.8. klo 13 seututsto Syys Kehittämispäivä ti 23.9. klo 12-16 Loka Marras ke 1.10. klo 13 seututsto ei kokousta Joulu ke 10.12. klo 12 joululounas, kokous klo 13 Työryhmä päättää Loppuvuoden kokousajat, kehittämispäivän sisällön (vaihtoehtoja: korjausrakentaminen, infra soteuudistuksen jälkeen kunnissa, työryhmätyöskentelyn arviointi, seutustrategian päivitys) ja paikan (esim. Varala) Kokousajat hyväksyttiin. Seuraava kokous on 20.8. klo 13 seututoimistolla. Kehittämispäivän sisältövaihtoehtoja täydennettiin kuntien teknisten palvelujen toimintamallien esittelyllä. 18/19
12 MUUT ASIAT Alatyöryhmien muut kuulumiset: Ykute/pj. Merja Saarilahti Tuotteistus käsitelty kohdassa 7. Rakentamisessa syntyvän ylijäämämaan sijoituspaikka- ja toimintamalliselvitys jatkuu osana työryhmän työskentelyä ja paikkatietotuotantoa. Tipa/jäsen Ritva Asula-Myllynen Tapre-hanke käsitelty kohdassa 5. Korjausrakentaminen käsitelty kohdassa 6. Sisäisten vuokrien saattaminen vertailukelpoiseksi ja siirtokelpoisten tilojen kilpailutusmallin kehittäminen jatkuu. Kokouksen jälkeen päätettiin kutsua Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen uusi toimitusjohtaja Virpi Ekholm alatyöryhmän kokoukseen kuulemaan tilapalvelujen seutuyhteistyöstä. Rava/pj. Ulla-Kirsikka Vainio. Ympäristöministeriössä 22.5 esiteltävä aineisto ja raportointi esitetään kokouksessa. Vertailua tehty kaupunkiseudun kuntien rakennusvalvonnan resursseista, delgointiketjuista, taksoista, katselmuksista ja muista tehtävistä ja todettu ne erittäin vaihteleviksi. Erityisesti resurssien tarkempaa perkaamista pitää vielä jatkaa ja sen jälkeen viedä asia seudun kuntajohtajien kokoukselle elokuussa. Rakennusvalvontaviranomaisten tehtävien uusimuotoisten toiminta- ja organisointivaihtoehtojen rinnalla kulkee ympäristövalvonnan tehtävien tarkistus. Tapahtumakalenteri: - 4.6. luottamushenkilöseminaari Vapriikin auditoriossa klo 12-16. Ilmoittautuneista liite. - Kuntatekniikan foorumin tapahtumat kaikki Työryhmä päättää merkitä muut asiat tiedoksi. hyväksyttiin. 13 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:05. 19/19