HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOGNITIIVIS-ANALYYTTINEN AIKUISTEN YKSILÖPSYKOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA 73 OP, 2015-2019 Psykologia Käyttäytymistieteiden laitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Psykiatria Kliininen laitos Lääketieteellinen tiedekunta
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan psykologian oppiaine ja lääketieteellisen tiedekunnan psykiatrian osasto yhdessä ja Kognitiivis-analyyttinen psykoterapiayhdistys ry. TAUSTA Tämä koulutus on asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä (VNA 1120/2010) 2a mukaista psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavaa koulutusta, joka on arvioitu ja jonka toteutumista seurataan Helsingin yliopistossa. Suoritettuaan koulutuksen hyväksytysti opiskelija saa Sosiaali- ja terveydenalan lupa- ja valvontaviranomaiselta Valviralta psykoterapeutin ammattinimikkeen. Opiskelijat otetaan Helsingin yliopiston (täydennyskoulutus)opiskelijoiksi ja he suorittavat Helsingin yliopiston opetuksesta ja asiantuntijaorganisaation opetuksesta muodostuvan koulutuksen. KOGNITIIVIS-ANALYYTTINEN AIKUISTEN YKSILÖPSYKOTERAPIA (KAT) JA KOULUTUKSEN TAVOITE Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia on alun perin aikarajalliseksi kehitetty, teoreettisesti johdonmukainen, strukturoiva ja menetelmällisesti joustava psykoterapiasuuntaus. Se perustuu integratiiviseen teorianmuodostukseen, joka jäsentää yksilön oireiden taustalla olevia ja niitä ylläpitäviä toimintatapoja psykoanalyyttisen objektisuhdeteorian ja kognitiivisten teorioiden pohjalta. Ongelmien jäsentämisessä ja psykoterapiaprosessin edistämisessä sovelletaan perustaltaan dialogisia ja semioottisia käsitteitä. Joustava psykoterapeuttinen työote on osoittautunut toimivaksi monenlaisten psyykkisten häiriöiden, myös vaikeasti autettavien potilasryhmien hoidossa. Koulutuksen keskeinen tavoite on kognitiivisanalyyttisen hoitomenetelmän syvällinen oppiminen. Tässä terapiamenetelmässä psyykkisten oireiden taustalla olevat ja niitä ylläpitävät toistuvat ongelmalliset toimintatavat ja asetelmat kuvataan ja jaetaan potilaan kanssa yksilöllisenä tapausjäsentelynä (ns. reformulointi) mahdollisimman varhain, mutta potilaalle mahdollisessa tahdissa. Yhteinen jäsennys toimii potilaan itsehavainnoinnin edellytysten puitteissa terapeuttisen muutoksen työvälineenä. Koulutus käsittelee lisäksi tekniikoita ja menetelmiä, joita voidaan soveltaa kognitiivis-analyyttisen terapian sisällä, ja joiden avulla voidaan tukea muutosta psykoterapeuttista keskustelua täydentävin tavoin. Koulutusohjelma käsittelee näitä sisältöjä ajankohtaisen tieteellisen tiedon valossa tukien opiskelijan kykyä käsitellä ja arvioida kognitiivis-analyyttisessä viitekehyksessä tehtävää psykoterapiatutkimusta. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia erityisesti aikuisten mutta myös nuorten yksilöpsykoterapeuttina kognitiivis-analyyttisen viitekehyksen pohjalta. Koulutusohjelman suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet toteuttaa sekä aikarajallista lyhyttä että pitkäkestoista yksilöpsykoterapiaa mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden kanssa. VALINTAPERUSTEET Hakukelpoisuuden kriteerit esitetään Helsingin yliopiston psykoterapeutti-koulutuksen hakuoppaassa. Kriteerit noudattavat asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä (VNA 1120/2010) 2 a asettamia ehtoja hakijan taustakoulutuksesta sekä työkokemuksesta. Lisäksi hakija osallistuu asetuksen edellyttämään soveltuvuuden arviointiin. Arvioinnin valintaperusteet ilmenevät hakuoppaasta.
KOULUTTAJAT Kouluttajina ja/tai työnohjaajina koulutusohjelmassa toimivat vaativan erityistason psykoterapeutit joilla on kouluttajapätevyys kognitiivis-analyyttisen psykoterapian viitekehyksestä: Soile Tikkanen (vastuukouluttaja ja työnohjaaja), Anna-Stina Wikman (kouluttaja ja työnohjaaja), Anna Kajanne (kouluttaja ja työnohjaaja), Aulikki Reino (työnohjaaja), Erkki Saarinen (kouluttaja ja työnohjaaja), Jari Pihlava (kouluttaja ja työnohjaaja), Jarmo Könönen (työnohjaaja), Juha Lähde (kouluttaja ja työnohjaaja), Katri Kanninen (kouluttaja ja työnohjaaja), Leena Ehrling (kouluttaja ja työnohjaaja), Leila Veteläinen (kouluttaja ja työnohjaaja), Liisa Uusitalo-Arola (kouluttaja ja työnohjaaja), Maarit Roschier (kouluttaja ja työnohjaaja), Maire Riipinen (työnohjaaja), Marja-Leena Meronen (kouluttaja ja työnohjaaja), Mikko Räsänen (kouluttaja ja työnohjaaja), Minna Martin (kouluttaja ja työnohjaaja), Outi Vaarnamo (kouluttaja ja työnohjaaja), Pertti Hakkarainen (kouluttaja ja työnohjaaja), Päivi Hannula (kouluttaja ja työnohjaaja), Riitta Ahlstrand (kouluttaja ja työnohjaaja), Sari Turmo (työnohjaaja), Sanna Maliniemi (kouluttaja ja työnohjaaja), Sirpa Tevilä (työnohjaaja), Tarja Hämäläinen (kouluttaja ja työnohjaaja), Tuula Hynninen (kouluttaja ja työnohjaaja) Koulutuksen kansainväliset kouluttajat Annalee Curran ja Louise McCutcheon ovat brittiläisen KAT-järjestön (ACAT=Association for Cognitive Analytic Therapy) akkreditoimia KAT-työnohjaajia. Lisäksi koulutusohjelmalle valitaan Helsingin yliopiston vastuuhenkilö, joka osallistuu ohjelman ohjausryhmän toimintaan ja koulutuksen seuraamiseen. Helsingin yliopiston psykiatrian ja psykologian professorit ja yliopistonlehtorit vastaavat yliopiston kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille yhteisestä opetuksesta. KOULUTUSMAKSUT Koulutuksen teoria- ja menetelmäopintojen hinta määräytyy siihen osallistuvien opiskelijoiden lukumäärän mukaan. Maksu on 17.100,-/ minimiryhmä-koko ja 16.000,- /maksimiryhmäkoko (+alv 0%*) elokuussa 2015 alkavassa koulutusohjelmassa. Koulutusmaksut vahvistetaan opiskelijavalinnan tuloksen selvittyä ja ne jakautuvat kahdeksalle lukukaudelle maksettavaksi (noin 2.000-2.150 /lukukausi). Koulutusohjelmaan kuuluva työnohjaus maksaa 7.680,- (+alv 0%*) opiskelija. *) mikäli verosäädöksissä tai niiden tulkinnassa tapahtuu muutoksia koulutuksen toteutusaikana, hintaan lisätään arvonlisävero. Koulutusohjelmaan kuuluu yllä olevien lisäksi opiskelija oma koulutuspsykoterapia. Sen kustannukset eivät sisälly yllämainittuun hintaan vaan opiskelija suorittaa ne koulutuspsykoterapeutille. Lisäksi koulutusohjelman kahden haastattelijan suorittama soveltuvuusarviointi maksaa 180 euroa (+ alv 24%), joka ei kuulu koulutusohjelman hintaan. Haastattelut maksetaan niiden yhteydessä. Koulutuksen kustannuksista vastaavat koulutettava tai hänen työnantajansa. Koulutusta suunnittelevan suositellaan neuvottelevan hänen työnantajansa kanssa koulutuskustannuksiin osallistumisesta. Koulutukseen otetaan 18-20 opiskelijaa ja se aloitetaan vain, mikäli ryhmän minimikoko täyttyy. KOULUTUKSEN ALKAMINEN JA OPETUSTILAT Koulutus alkaa elokuussa 2015. Koulutus järjestetään Sibelius-Akatemian Musiikkikeskus Kallio-Kuninkalan tiloissa Tuusulas-
sa. Koulutukseen kuuluvat yhteiset opinnot (5pv) järjestetään Helsingissä. KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ Koulutus on laajuudeltaan 73 op ja kestää 4 vuotta. Lähiopetus toteutetaan pääosin syysja kevätlukukausien aikana kerran kuussa olevina kahden päivän seminaareina. Koulutuksen alkaessa opiskelijat saavat koko koulutusohjelman. Koulutusohjelma koostuu seuraavista kolmesta opintojaksosta: 1) Teoria- ja menetelmäopinnot: a) Teoria- ja kliinisiä seminaareja sekä muuta omatoimista teoria- ja menetelmäopiskelua 42op: lähiopetuspäiviä koulutusohjelmakohtaisesti on 40pv (10pv/lukuvuosi), jonka lisäksi 5pv kaikille yliopiston psykoterapeuttikoulutettaville yhteistä lähiopetusta. Muu teoria- ja menetelmäopiskelu sisältää mm pienryhmä- ja lukupiirityöskentelyä 3-4 kertaa/v, kirjallisuuteen perehtymistä ja referaattien laatimista, omien tapausesimerkkien valmistelu ja esittäminen seminaareissa, verkkopohjaista työskentelyä sekä muuta omatoimista opiskelua. b) Opinnäytetyö: 10 op voi olla esim. kognitiivis-analyyttisen psykoterapian erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa kirjallinen työ, esitys kongressissa, tai kehittämisprojekti ja siihen liittyvä ohjaus ja tarkastus. c) Yliopiston kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille yhteiset opinnot: 5 op 2) Psykoterapeuttinen potilastyö ja sen työnohjaus: Vähintään 300 tuntia psykoterapeuttista potilastyötä sisältäen 5-8 loppuunsaatettua ja työnohjattua kognitiivisanalyyttista koulutushoitoa, esim. 5 lyhyttä (vähintään 16 käyntikertaa) ja 1-2 pitkää, vähintään vuoden kestävää hoitoa (vähintään 40 käyntikertaa). 16 h (vaihteluväli 12-16 h sallitaan) yksilötyönohjausta ja 104 h (vaihteluväli 104-108 h sallitaan ) h ryhmätyönohjausta 2-3 hengen ryhmässä, yhteensä 120 h sekä työnohjaukseen valmistautuminen, 12 op 3) Koulutuspsykoterapia: yksilöpsykoterapiaa 80 h ja siihen valmistautuminen, 4op. Koulutuspsykoterapia voi olla kognitiivisanalyyttista, kognitiivista, psykodynaamista tai psykoanalyyttista psykoterapiaa. Koulutusterapiaksi suositellaan ensisijaisesti kognitiivis-analyyttista psykoterapiaa. Koulutuspsykoterapiaksi on tapauskohtaisesti mahdollista hyväksyä aikaisemmin käyty, kriteerit täyttävä psykoterapia. Tällöin edellytetään 16h KAT-psykoterapiaa koulutuksen aikana. Koulutuspsykoterapia tulee käydä vaativan erityistason (VET) psykoterapeutilla Lisäksi koulutusohjelmaan kuuluu asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä (VNA 1120/2010) edellyttämä osaamisen osoittaminen näytöllä. Näyttö rakentuu koko koulutusohjelman ajalta aktiivisesta osallistumisesta koulutukseen ja sen eri osien suorittamisesta hyväksytysti. Koulutusohjelmassa käsitellään muun muassa seuraavia teemoja: Yhteistyösuhteen muodostaminen Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian peruskäsitteet ymmärryksen välineinä Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian prosessi KAT erilaisissa psyykkisissä häiriöissä KAT eri konteksteissa (perusterveydenhuollossa, nuorten ja perheiden kanssa, lyhyt ja pitkäkestoinen KAT) Varhaisen vuorovaikutuksen näkökulma psykoterapiaan Tekniikat kognitiivis-analyyttisessa psykoterapiassa Psykoterapeuttina kehittyminen ja jaksaminen Juridiset ja eettiset näkökohdat psykoterapeutin työssä Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian historia ja integratiiviset juuret KAT ja psykoterapiatutkimus
Teoreettinen ja menetelmäkoulutus muodostavat prosessinomaisen yhtenäisen kokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa. Koulutuksen rakenne lukuvuosittain: Ensimmäisenä lukuvuotena opiskelijat oppivat käyttämään KAT:n keskeisiä työvälineitä ja vahvistavat asiakastyötaitojaan oppien käyttämään KAT:n keskeisiä käsitteitä ja dialogista hahmotustapaa vuorovaikutuksen tarkastelemisessa. Toisena opiskeluvuotena keskeinen tavoite on oppia ymmärtämään terapiaprosessin kulkua ja saada välineitä psykiatrisen diagnostiikan tarkasteluun KAT:n näkökulmasta sekä toteuttaa ensimmäinen koulutushoito. Kolmantena vuonna teemaseminaareissa keskitytään erityyppisten psyykkisten ongelmakokonaisuuksien hahmottamiseen ja opitaan työmenetelmiä ja niiden soveltamista psykoterapiassa. Tästä siirrytään asteittain vaikeampien psyykkisten häiriöiden hoitoon. Viimeisen vuoden tavoitteena on syventää koulutuksessa opittua muun muassa lopputyön tekemisen avulla. 1. Lukuvuosi 1. seminaari. Terapeuttisen työotteen perusteita I: Ilmaisu työskentelyn lähtökohtana. Käsitteet ymmärryksen välineinä I: Vastavuoroisuus jäsentävänä käsitteenä 2. seminaari. Käsitteet ymmärryksen välineinä II Psyykkisen epäjatkuvuuden ilmiöt havainnoinnin ja työskentelyn alueena. 3. seminaari. KAT-terapian prosessi I välineitä fokusointiin ja reformulointiin, terapian aloittamiseen. KAT eri konteksteissa I- KAT perusterveydenhuollossa. Ulkomaisen kouluttajan seminaari. 4. seminaari. Transferenssi ja terapeutin vastatunteet asiakkaan ongelmien ja vuorovaikutussuhteen tapahtumisen tunnistamisessa 5. seminaari. KAT erilaisissa häiriöissä I Nuoret ja BPD. Työtapoja ja tekniikoita I: Työskentely nuorten ja verkostojen kanssa. Ulkomaisen kouluttajan seminaari 2. Lukuvuosi 6. seminaari: Syventävä reformulointiseminaari. Kliininen seminaari 1 7. seminaari: Terapeuttisen työotteen perusteita II: Dialogisten asetelmien näyttämöllistyminen terapiasuhteessa Psykoterapeuttina kehittyminen I 8. seminaari: KAT terapian prosessi III: Aikarajallisuus, terapian päättäminen ja muutos psykoterapiassa. Kliininen seminaari 2 9. seminaari: KAT erilaisissa häiriöissä II: Psykiatrinen ja neuropsykologinen erotusdiagnostiikka. Masennus, ahdistus, paniikki. Kliininen seminaari 3. 10. seminaari: KAT erilaisissa häiriöissä III: Persoonallisuushäiriöt, rajatilat ja narsistinen problematiikka. Kliininen seminaari 4 3. Lukuvuosi 11. seminaari: Käsitteet ymmärryksen välineinä Kehityspsykologinen ja semioottinen näkökulma psykoterapiaan. Kliininen seminaari 4 12. seminaari: Työtapoja ja tekniikoita II: Voice Dialogue. Kognitiiviset tekniikat. 13. seminaari: KAT erilaisissa häiriöissä IV: Traumatisoitunut potilas. Kliininen seminaari 6. 14. seminaari. Työtapoja ja tekniikoita III: Toiminnalliset menetelmät. 15. seminaari. Työtapoja ja tekniikoita IV: Kehollisuus ja seksuaalisuus KAT näkökulmasta. 4. Lukuvuosi: 16. seminaari. Lopputyöohjausseminaari I. Psykoterapeuttina kehittyminen II: Eettiset näkökohdat terapeutin työssä. Toimiminen KAT -terapeuttina työyhteisössä 17. seminaari. Psykoterapeuttina kehittyminen III: Terapeuttina jaksaminen. Lopputyöohjausseminaari II
18. seminaari. Muutos lyhyessä ja pitkässä psykoterapiassa. Kliininen seminaari 7. 19. seminaari. KAT ja psykoterapiatutkimus. Lopputöiden esittely I. Kliininen seminaari 8. 20. seminaari. Lopputöiden esittely II. Koulutusprosessin päättäminen KOULUTUKSEEN HAKEMINEN Koulutuksen hakuaika ja haun yhteydessä tarvittavat lomakkeet ja todistukset ilmenevät Helsingin yliopiston psykoterapeutti-koulutuksen hakuoppaasta sivuilta osoitteesta: http://www.helsinki.fi/psykoterapeuttikoulut us/opiskelu/hakuajat.htm Sähköinen hakulomake julkaistaan haun alkaessa helmikuussa 2015. TIEDUSTELUT Sanna Selinheimo, PsM Psykoterapeuttikoulutuksen suunnittelija psykoterapeuttikoulutus@helsinki.fi puh. +358-294 140 963